Madrid 2004: 193 ihmistä kuoli pommi-iskuissa juniin

Aiheet terrorismista ja terroriryhmistä tänne.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Doctor Lecter
Agentti Mulder
Viestit: 11486
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Madrid 2004: 193 ihmistä kuoli pommi-iskuissa juniin

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter » Ma Maalis 11, 2019 9:14 am

Muistatko, kun 193 ihmistä kuoli aamuruuhkassa? - 15 vuotta sitten tapahtuneet Madridin junaiskut ovat yksi Euroopan tuhoisimmista terrori-iskuista

Iskuissa kymmenen pommia räjähti samaan aikaan eri junissa.
Madrid.jpg
Jotkut vaunut tuhoutuivat kauttaaltaan. EPA/AOP
Madrid.jpg (102.44 KiB) Katsottu 920 kertaa
Espanjan pääkaupungin Madridin aamuruuhka on kuin monen muun eurooppalaisen suurkaupungin aamuruuhka. Kaupunkilaiset matkustavat kotoaan, suurkaupungin laitamilta työpaikoilleen keskustaan, kuka milläkin kulkuvälineellä.

Tasan 15 vuotta sitten 11. maaliskuuta moni heräsi kotonaan kuten kaikkina muinakin arkiaamuina. He pukivat päälleen, söivät aamiaisen ja istuivat junaan. Yleisvaaleihin oli vain kolme päivää. Oli aikainen torstaiaamu, mentiin kohti vaaliviikonloppua.

Kello 7.37 tavallinen arkiaamu meni rikki. Kymmenen pommia räjähti neljässä lähijunassa, jotka olivat matkalla Alcalá de Henaresin kaupungista Madridin keskustan päärautatieasemalle, Atochaan. Kaikki pommit räjähtivät muutaman minuutin aikana, kello 7.37, 7.38, 7.39 ja 7.40.

Osa pommeista räjähti junissa, osa juna-asemilla. Räjähtäneiden pommien lisäksi junissa oli kolme pommia, jotka eivät räjähtäneet.

Kahdenkymmenen minuutin päästä poliisi ja pelastustyöntekijät saapuivat paikalle. Pian selvisi, että pommit olivat tappaneet kymmeniä ihmisiä. Kuolleiden lisäksi lukuisat työmatkalaiset olivat haavoittuneet. Kaaos oli valtava. Ihmiset oli saatava nopeasti sairaalaan.

Pikkuhiljaa räjähdysten vakavuus rupesi hahmottumaan. Kymmenen, kaksikymmentä, viisikymmentä, sataviisikymmentä kuollutta. Ja lopulta, 193 kuollutta. Loukkaantuneita oli sadoittain. Myöhemmin selvisi tarkka lukumäärä. Se oli 2050.

Sairaalat täyttyivät uhreista, loukkaantuneista ja heistä, jotka halusivat tietää ovatko heidän läheisensä kuolleet.
Madrid_1.jpg
Tapahtumapaikalta levisi pian karua televisiokuvaa. EPA/AOP
Madrid_1.jpg (104.62 KiB) Katsottu 920 kertaa
Rynnäkkö asuntoon
Kun yhteiskunnan turvallisuus järkkyy perinpohjaisesti, on löydettävä se, joka on vastuussa turvallisuuden järkkymisestä. Järkytys yhdistettynä vaalihuumaan on huono yhdistelmä. Espanjalaiset poliitikot leimasivat iskujen tekijäksi baskiterroristijärjestö ETA:n, vaikkei todisteita heidän osallisuudestaan iskuun ollut.

Vaalit pidettiin suunnitelmien mukaan. Voiton veivät sosialistit.

Reilun kahden viikon päästä räjäytystä yritettiin myös AVE-suurnopeusjunaan, mutta isku epäonnistui. Seuraavana päivänä Espanjan poliisi teki rynnäkön Madridin ulkopuolella Leganésissa sijaitsevaan asuntoon.

Kun asunnossa olleet miehet huomasivat poliisien tulevan, he räjäyttivät itsensä. Myös yksi poliisi kuoli räjähdyksessä. Asunnosta löytyi lähijuniin tehtyihin iskuihin sekä suurnopeusjunaan suunniteltuun iskuun tarkoitettuja räjähteitä.

Tuosta asunnosta Madridin junaiskut oli organisoitu. Itsensä räjäyttäneet miehet olivat osallisia molempiin iskuihin.

Hallitus salaili
Leganesín rynnäkön jälkeen junapommeja ruvettiin toden teolla tutkimaan. Selvisi, etteivät baskiterroristit olleet iskujen takana vaan junapommien räjäytyksistä vastasi marokkolainen, ääri-islamistinen ryhmä. Ryhmällä oli tiivis kytkös al-Qaidaan - tai ainakin se oli saanut innoituksensa tuhoisilta islamistiterroristeilta.

Komitean tutkimuksissa selvisi myös Espanjan silloisen hallituksen kannalta äärimmäisen kiusallinen tieto. Nimittäin samat poliitikot, jotka olivat vakuutelleet ETA:n syyllisyyttä iskuihin, tiesivät iskujen oikeat tekijät. Nämä poliitikot pyrkivät salailulla pelaamaan omaan pussiinsa.

Miksi hallitus halusi vääristää tietoa iskujen tekijöistä? Koska pääministeri José Maria Aznar oli lähettänyt meneillään olevaan Irakin sotaan espanjalaisia miehiä, vaikka kansa oli vastustanut Espanjan osallistumista sotaan. Madridin junaiskut saattoivat olla kosto Espanjan osallisuudesta Irakin sotaan, vaikka varsinainen motiivi ei koskaan selvinnyt.

ETA oli Aznarille sopiva kohde sen vuoksi, että terroristijärjestö oli yrittänyt 11 vuotta ennen junaiskuja salamurhata hänet. Aznar pelastui, mutta iskussa kuoli yksi nainen.

Salamurhalla Aznar ei kuitenkaan voinut peittely-yrityksiään selitellä. Junaiskuja tutkinut komitea totesi hänet syylliseksi tietojen manipulointiin poliittisessa mielessä. Hänen todettiin myös vaarantaneen valheillaan Espanjan turvallisuutta.

Luottamus horjui
Iskuista oli vastuussa seitsemän ihmistä, joista kaksi oli itsensä räjäyttäneitä miehiä. Kaikki ovat saaneet jo tuomionsa. Ne ovat mojovia, 32 000 - 42 000 vuotta. Todellisuudessa tuomitut joutuvat istumaan vankilassa kukin noin 40 vuotta.

Irakista Espanja veti joukkonsa jo pian Madridin iskujen jälkeen.

Madridin iskut järkyttivät Espanjaa monella eri tavalla. Moni menetti läheisensä ja turvallisuudentunne heikkeni. Terrorismin torjunnasta tuli Espanjan ykkösprioriteetti. Siihen ruvettiin käyttämään paljon rahaa, ja terrorisminvastaiset operaatiot lisääntyivät.

Kun Isisin kalifaatti perustettiin Syyrian ja Irakin alueelle ja Euroopassa alkoi terrori-iskujen jakso, Espanja säästyi pahimmilta iskuilta. Paljon pahemmin iskujen aalloista kärsi muun muassa Euroopan toinen vaikutusvaltainen iso valtio Ranska.

Madridin iskujen jälkeen espanjalaisten luottamus poliitikkoihinsa kuitenkin painui pohjamutiin. Konservatiivipuolueen toilailut jatkuivat Aznarin jälkeenkin. Vuonna 2018 silloinen pääministeri Mariano Rajoy sotkeentui korruptiovyyhtiin ja joutui eroamaan tehtävästään.

Viimeisin sosialistihallitus taas ei ehtinyt kunnolla edes aloittaa taivaltaan, kun ehti jo kaatua budjettiin liittyvien erimielisyyksien takia. Uudet vaalit ovat edessä huhtikuussa.

Niiden suurin murhe ei kuitenkaan budjetti tai terrorismi vaan Espanjan kahtia jakautuneisuus.

Madridin iskuista virheellisesti syytetty baskijärjestö ETA ajoi aikoinaan Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta. Viime vuonna järjestö ilmoitti lopettaneensa kokonaan toimintansa. Espanjan eri alueiden itsenäistymishalut eivät kuitenkaan kadonneet.

Espanjan lähitulevaisuutta tuleekin baskien sijaan määrittelemään se, kuinka raivokkaasti Espanjan vauraimman alueen Katalonian itsenäisyysmieliset separatistit haluavat alueen irti Espanjasta.
Iltalehti
11.3.2019 06:27
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!