Edes Ranska ei onnistunut integroimaan mamuja, vaikka heitä on ihailtu siellä kauan eksoottisina ranskalaisina.
Tutkija: Ranskan levottomuudet voivat laajentua muualle Eurooppaan – "He haluavat tulla näkyväksi"
MTV Uutiset JULKAISTU 3 TUNTIA SITTEN
Ranskan politiikkaan perehtynyt tutkija Laura Parkkinen arvioi MTV Uutiset Livelle, että Ranskan mellakat voivat laajentua muuallekin Eurooppaan. Tilanteen tulehtuminen juontaa juurensa ranskalaisen yhteiskunnan polarisoitumiseen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kuulumattomuuden tunteeseen.
Mellakat, jotka saivat alkunsa poliisin ammuttua algerialaistaustaisen 17-vuotiaan pojan liikenteenvalvonnan yhteydessä, jatkuvat Ranskassa edelleen. Tutkija Laura Parkkisen mukaan on todennäköistä, että ne voisivat eskaloitua vieläkin suuremmiksi.
– Tästä voi tulla Euroopan laajuisia levottomuuksia, Parkkinen sanoo.
Esimakua saatiin jo vuonna 2005, kun maahanmuuttajataustaisten nuorten mellakat maassa laajenivat naapurimaahan Belgiaan.
– Tämä on ehkä tavallaan jäävuoren huippu, koska Pariisissa tai Pariisin lähiöissä ei ole mitenkään tavatonta sellainen viikonloppu, jossa raportoidaan esimerkiksi autojen polttamisesta tai lievästä jengiväkivallasta. Tästä nyt vain tuli tällainen näkyvämpi konflikti, mutta näiden "kuumien lähiöiden" ja poliisin tulehtuneet välit ovat olleet tiedossa jo pitkään.
Parkkinen sanoo, että Ranska on yhteiskuntana "erittäin polarisoitunut".
– Tässä on kysymys eliitistä ja ranskalaisuudesta ja siitä, että joissakin näissä esikaupungeissa on tavallaan ihan omat sääntönsä ja tapansa elää.
"He eivät lähtökohtaisesti koe olevansa osa Ranskan yhteiskuntaa"
Suuri osa Ranskan mellakoitsijoista on vielä lapsia. Parkkinen arvioi, että heidän kiihkeää osallistumistaan tapahtumiin selittävät sekä ikätoverin kuoleman vahvistama yhteisöllisyyden tunne, koulujen lukuvuoden päättymisestä seurannut runsas vapaa-aika että ideologiset erot valtio- ja virkavaltaan.
– Nämä lähiöissä elävät nuoret lähtökohtaisesti vastustavat virkavaltaa, koulujen kaltaisia instituutioita ja nimenomaan poliiseja.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun poliisit käyttävät tietynlaista valtaa näitä lapsia kohtaan. Poliisihan ei saisi puolustautua tällaisella väkivallalla, Parkkinen sanoo.
Parkkisen mukaan nyt mellakoihin osallistuvissa nuorissa on ainakin kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttajia, joiden kohdalla on puhuttu paljon "kuulumisesta" ja siitä, kenellä on oikeus olla ranskalainen.
– Lähiökouluissa opiskelevat nuoret kokevat lähtökohtaisesti olevansa aika syrjäytyneitä. He ajattelevat olevansa jo valmiiksi ulkopuolella, että Ranskan valtion arvot eivät tavallaan koske heitä. He ovat jonkinlaisessa välitilassa. He eivät lähtökohtaisesti ehkä koe olevansa osa Ranskan yhteiskuntaa, jota poliisikin edustaa.
Parkkinen huomauttaa, että Ranskassa esimerkiksi hyvän työpaikan saaminen ja elämässä eteneminen edellyttää, että olisi "hyvä osoite".
– Jos on osoite, joka ei miellytä, niin se voi katkaista koulutien. Lähiökoulujen ja keskikaupungin koulujen välillä on iso juopa. Eli ongelma on myös koulutuksessa ja kaupunki- ja aluepolitiikassa, Parkkinen selittää.
"He haluavat tulla näkyväksi"
Tilanteen hillitseminen edellyttäisi vahvempaa johtajuutta Ranskan valtiojohdolta. Parkkisen mukaan presidentti Emmanuel Macron reagoi tapahtumiin hyvin hitaasti, vasta kolme päivää niiden alkamisesta. Häntä onkin kritisoitu näkymättömyydestä.
– Mutta Macronhan ei ole kauhean suosittu, ja hänellä on takanaan vaikeita sisäpoliittisia asioita. Ranskan sisäpolitiikka ei ehkä ole se hänen ydinosaamisalueensa.
– Koska tilanne on niin jakautunut, Ranskan hallituksen pitäisi jollakin tavalla vakuuttaa, että he tekevät kaikkensa – selittää näille nuorille, että myös he ovat ranskalaisia ja myös heillä on ne kaikki oikeudet. Mutta Macronhan vierailee enemmän Euroopan areenoilla. En tiedä, onko hän ikinä oikeasti käynyt Pariisin lähiöissä. Voi olla, että hän ehkä pelkääkin, jos saisi polttopulloja niskaansa, Parkkinen sanoo.
Uskallusta pitäisi kuitenkin riittää.
– He haluavat tulla nimenomaan näkyväksi, Parkkinen sanoo viitaten mellakoitsijoihin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tut ... #gs.2o6hze
