Valvoja: Moderaattorit
?)Putkassa runnellun lakimies: ”Herää ajatus, että videon salaamisessa on haluttu suojella ihan muita kuin uhria”
Eilen klo 9:47
– Miksi vain yksi poliisi on syytteessä, kun tilanteeseen osallistui useita muita? kysyy Lahden putkassa väkivallan uhriksi joutuneen lakimies Olli Talsi.
Tästä videosta oli kyse.
Lahden poliisin putkatallenteiden panttaaminen on uhrin lakimiehen, varatuomari Olli Talsin mukaan haitannut väkivaltaisen tapahtumasarjan selvittämistä ja valmistautumista oikeusistuntoon.
Talsi kertoo päässeensä uhrin kanssa vain kerran, noin vuosi sitten, katsomaan putkavideon Espoon poliisin tiloissa. Hän kertoo uhrin toistuvasti pyytäneen saada tallenteet, mutta tutkinnanjohtaja ei ole pyyntöihin suostunut.
– Kaikissa muissa pahoinpitelyjutuissa, joissa olen ollut joko asianomistajan tai vastaajan asiamiehenä, videotallenteet on saatu käyttöön, Talsi sanoo Iltalehdelle.
Putkan valvontakamera tallensi koko väkivaltaisen tapahtumasarjan, jossa uhri meni elottomaksi useiden poliisien käsittelyssä.Putkan valvontakamera tallensi koko väkivaltaisen tapahtumasarjan, jossa uhri meni elottomaksi useiden poliisien käsittelyssä.
Putkan valvontakamera tallensi koko väkivaltaisen tapahtumasarjan, jossa uhri meni elottomaksi useiden poliisien käsittelyssä.
PUTKATALLENNE
”Meille ei vastattu”
Videoihin perehtyminen rikostutkinnan aikana olisi Talsin mukaan ollut erittäin tärkeää. Niissä näkyy paitsi nyt syytettyinä olleen poliisin ja kahden vartijan tekemiset myös enimmillään viiden muun poliisimiehen toiminta käsistä ja jaloista raudoitettua, vatsallaan makaavaa uhria kohtaan.
Ainakin yksi poliiseista pomppii toistuvasti työjalkineillaan uhrin raudoitettujen jalkojen päällä ja painaa tämän nilkkoja koko painollaan vasten betonilattian ohutta muovipatjaa. Kyseistä poliisia ei kuitenkaan edes kuultu syylliseksi epäiltynä.
– Jos olisi voitu katsoa perehtyä (tallenteeseen) rauhassa, olisi varmasti saatu selville, ketkä muut ovat mahdollisesti syyllistyneet rikokseen ja näin olisi voitu viedä prosessia eteenpäin, Talsi sanoo.
Käsi- ja jalkarautoihin kytkettyä uhria lyötiin ja käsiteltiin putkassa niin kovakouraisesti, että hänen elintoimintansa lakkasivat. Vain nopeasti aloitettu elvytys pelasti uhrin hengen.
Talsi oli jo viime lokakuussa esittänyt asianomistajan lausumassa pyynnön saada yksityiskohtainen selvitys siitä, miksi vain yhtä poliisia epäillään pahoinpitelystä. Asianomistaja oli myös kuulusteluissa ilmoittanut näkemyksensä siitä, keitä asiassa tulisi epäillä rikoksesta.
– Mihinkään esittämiimme kohtiin ei ole saatu (tutkinnanjohdolta) vastausta, Talsi toteaa.
Suojellaanko poliiseja?
Poliisirikoksen tutkinnanjohtaja on vedonnut salaamispäätöksessään muun muassa uhrin yksityisyyden suojelemiseen. Varatuomari Olli Talsin mukaan se, ettei uhrille luovutettu tallennetta, herättää väkisinkin epäilyn siitä, että kyse on tietoisesta salaamisyrityksestä.
– Asianomistaja sanoo, ettei hän tarvitse suojelua eikä hänellä ole mitään salattavaa. Herää ajatus, että tässä halutaan suojella ihan muita henkilöitä.
Tutkinnanjohtajana toiminut erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen sanoo pitävänsä ajatusta muiden poliisien suojelemisesta ”varsin erikoisena ja tarkoitushakuisena”. Hän väistää kysymyksen siitä, miksi videoita ei luovutettu uhrille.
– Kaikilla asianosaisilla on tasapuolisesti ollut mahdollisuus tutustua tallenteeseen, Mäkinen toteaa.
Muitakin vastuuseen?
Erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen sanoo, että asiassa ”on kuultu epäiltynä ne henkilöt, joiden osalta on ollut syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi”.
– Jutun syyteharkinnan tehnyt syyttäjä ei ole tehnyt lisätutkintapyyntöä epäiltyjen piirin laajentamiseksi. Jutun siirryttyä syyteharkintaan on ratkaisuvalta hänellä.
Mäkinen huomauttaa, että asianomistajalla on halutessaan itsenäinen syyteoikeus.
Varatuomari Olli Talsin mukaan onkin mahdollista, että uhrin puolelta tultaisiin esittämään vastuuseen myös muita väkivaltatilanteeseen osallistuneita poliiseja.
– Minun on keskusteltava tästä päämieheni kanssa.
RISTO KUNNAS
Poliisille kova tuomio Lahden putkapahoinpitelystä
Oikeuden mukaan poliisimies ei seurannut, saako uhri henkeä.
Rami Mäkinen
10:10 | Päivitetty 10:56
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeus katsoi näytetyksi, että poliisimies nojasi putka-asiakkaan yläselkään polvellaan voimakkaasti niin, että tämän hengitys estyi.
Painaminen jatkui huomattavan ajan, eikä poliisimies seurannut voimankäytön vaikutuksia. Mies valahti elottomaksi, mutta hänet saatiin elvytettyä henkiin.
Käräjäoikeuden mukaan poliisimies käytti tarpeetonta väkivaltaa ja liiallista voimaa ottaen huomioon, että uhri oli käsiraudoissa ja jalat sidottuna. Lisäksi uhria rauhoittelemassa oli useita muitakin poliiseja.
Käräjäoikeus hylkäsi kahden poliisilaitoksen virkasuhteisen vartijan saamat syytteet. Oikeuden mukaan heidän menettelynsä ei voitu katsoa olleen sääntöjen vastaista.
Syytetyt puolustautuivat oikeudessa sillä, että uhri oli vastustellut voimakkaasti säilöönottoa Lahden poliisiaseman säilytystiloissa. Heidän mielestään kyse oli koulutuksen mukaisesta hallintaan ottamisesta.
Käräjäoikeuden mukaan valvontakameran tallennevideolta näkyy vaihe, jossa uhri on vielä tajuissaan, hänen kätensä liikkuvat ja hän vastustelee fyysisesti. Noin minuuttia myöhemmin toinen vartijoista havaitsee uhrin heikentyneen tilan.
Lääkärinlausunnon mukaan uhrille oli aiheutunut hengityksen estymisestä johtunut aivojen hapenpuute, jonka johdosta hän oli mennyt lääketieteellisessä mielessä elottomaksi.
Syy hapenpuutteeseen oli käräjäoikeuden mukaan poliisimiehen toiminta. Tämä nojasi tuomion mukaan uhrin yläselän keskivaiheille ”varsin voimakkaasti”. Siinä vaiheessa, kun vartijat asensivat uhrille ns. bodycuffia (eli jalat ja kädet sitovia ”lepositeitä”) poliisimies oli käräjäoikeuden mukaan selvästi koko painollaan uhrin selällä olevan polvensa varassa.
Käräjäoikeuden mukaan poliisimiehen menettelyllä oli syy-yhteys uhrin hengityksen estymiseen.
Sen sijaan videoilta oikeuden mukaan ilmenee, ettei vartijoiden menettelyssä syy-yhteyttä kyetty näyttämään toteen.
Käräjäoikeus toteaa, että poliisimies painoi uhria koko painollaan huomattavan ajan ja niin, että oli selin uhrin kasvoihin. Hän osallistui bodycuffin kytkemiseen, vaikka tehtävässä oli jo kolme muuta virkamiestä.
Oikeuden mukaan poliisimies ei seurannut voimankäytön edellytysten jatkumista, polvella painamisen seurauksia tai sitä, saako uhri henkeä. Hänen olisi tullut ottaa huomioon, että uhrin pää saattaa tämän rimpuillessa kääntyä vasten patjaa niin, että hapensaanti vaikeutuu.
Virkavelvollisuutta ei poistanut se, että poliisimiehen esimies oli paikalla. Hänen täytyi olla tietoinen riskeistä virkansa, koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta.
Pahoinpitely oli törkeä muun muassa siksi, että siinä aiheutettiin hengenvaarallinen tila ja koska voimakeinoja kohdistettiin usean henkilön toimesta raudoitettuun ja siten puolustuskyvyttömään henkilöön.
Oikeuden mukaan poliisi ylitti sen, mitä voimakeinojen käytössä voidaan pitää hyväksyttävänä.
40-vuotias poliisimies tuomittiin maksamaan uhrille 3 000 euron korvaus kärsimyksestä.
Muut korvausvaatimukset hylättiin näyttämättöminä. Uhri oli vaatinut korvauksia kosmeettisesta ja pysyvästä haitasta sekä kivusta ja särystä.
- Reilu 3 vuotta myöhemmin oli vanhemman konstaapelin työsuorituksesta vähän isommin huomauttamista.Päijät-Häme 1.12.2016 17:59
Lahtelainen kohupoliisi pois virastaan - "Ylempien herrojen tekemisistä ei seuraa mitään"
Automaattista nopeusvalvontaa voimakkaasti arvostellut lahtelainen vanhempi konstaapeli Olli Rauhala on erotettu virastaan määräajaksi. Hämeen poliisilaitoksen johto hyllytti alaisensa neljäksi kuukaudeksi. Tältä ajalta Rauhala ei saa palkkaa, joten kurinpitotoimesta aiheutuu hänelle noin 12 000 euron menetys.
Työnantaja perustelee hyllyttämistä Rauhalan sopimattomalla käyttäytymisellä. Kurinpitopäätöksen mukaan hän on tämän vuoden huhtikuusta alkaen ajanut lähes 200 kertaa ylinopeutta niin, että nopeusvalvontakamera on välähtänyt. Sillä perusteella häntä epäillään toistuvista liikennerikoksista.
Ylinopeudet on ajettu valtatie 12:lla, ja etenkin Kärpäsenmäen kamera Lahdessa on ottanut useita kuvia.
Esimiesten kehotuksista huolimatta konstaapeli on poliisilaitoksen mukaan jatkanut toimintaansa. Nopeusvalvontalaitteiden mittaamista lievistä ylinopeuksista hänelle kertyi 112 kirjallista huomautusta, ja kamera saattoi yhden tunnin aikana välähtää jopa 18 kertaa. Sakkoja ei tullut kertaakaan.
Työaikaseurannasta ilmeni, että ainakin 11 ylinopeustapausta oli sattunut Rauhalan työajalla. Ylinopeuksia ei kuitenkaan ajettu poliisiautoilla.
Kurinpitotoimet tulivat vireille lokakuun alussa, kun poliisin liikenneturvallisuuskeskus otti yhteyttä Hämeen poliisilaitokseen.
Olli Rauhala kertoi esimiehilleen haluavansa tuoda esiin automaattisen liikennevalvonnan epäkohtia. Hän antoi lokakuun lopulla omasta aloitteestaan haastattelun Etelä-Suomen Sanomille, jossa hän ruoti automaattisen liikennevalvonnan heikkouksia.
Huono esimerkki
Hämeen poliisilaitoksen johdon mielestä vanhempi konstaapeli Rauhala on toiminnallaan heikentänyt poliisin arvovaltaa ja näyttänyt huonoa esimerkkiä työtovereilleen. Hänen katsotaan aiheuttaneen harmia myös poliisin liikenneturvallisuuskeskukselle. Syntilistaan kuuluu vielä luvaton poistuminen työvuorosta ainakin 11 kertaa.
Asianomainen itse pitää saamaansa neljän kuukauden erottamisrangaistusta ankarana. Määräaikaisen erottamisen pituus vaihtelee yhden ja kuuden kuukauden välillä.
- Rikoksia on tehty virantoimituksessa ja silti seuraamuksena on ollut kaksi kuukautta tai vähemmän. Puhumattakaan ylempien herrojen tekemisistä, joista ei tule mitään seuraamuksia.
Kurinpitorangaistus on virkamiesoikeudellinen toimi. Se on eri asia kuin esitutkinta, joka on vireillä samoista ylinopeuksista. Samasta asiasta voi siis tulla kaksi rangaistusta, toinen kurinpitoperusteella ja toinen rikosperusteella.
- Se on juridinen merkillisyys, sanoo Rauhala.
Hän huomauttaa, ettei kurinpitopäätöksissä ole sen tarkemmin yksilöity epäiltyjä ylinopeuksia. Outoa on hänen mukaansa sekin, että pelkästään kirjallisiin huomautuksiin johtaneista ylinopeuksista aiheutuukin nyt 12 000 euron vahinko.
Lain määräykset virkamiesten käyttäytymisestä ovat Rauhalan mielestä niin väljät, että niitä voidaan soveltaa hyvin monenlaisiin tapauksiin.
- Virkamiesten keskuudessa puhutaan mielivaltapykälästä.
Olli Rauhala aikoo palata poliisin tehtäviinsä Lahden pääpoliisiasemalle, kun hyllytys on päättynyt.
- Minulla ei ole koskaan ollut poliisin työn suhteen huomauttamista.
Nyt täytyy kyllä todeta että Olli Rauhala puhuu asiaa.Nyt puhuu rangaistu kohupoliisi Olli Rauhala: Surkea laki mahdollistaa surkean johtamisen
PÄIJÄT-HÄME 2.3.2018 9:59
Automaattisen liikennevalvonnan arvostelijana julkisuuteen noussut lahtelainen vanhempi konstaapeli Olli Rauhala näkee poliisin ja muiden viranomaisten johtamistavoissa suuria puutteita. Näistä puutteista hänellä on mielestään omakohtaisia kokemuksia.
Rauhalan mukaan ongelmien taustalta löytyy huonosti toimiva laki.
– Vuodelta 1992 oleva virkamieslainsäädäntö on ihan tehty 70-luvun henkeen. Siinä annetaan mahdollisuus pelolla johtamiseen ja sanktioilla (so. rangaistuksilla) uhkailuun.
Rauhalan epäiltiin vuoden 2016 lopulla ajaneen lähes 200 kertaa ylinopeutta juuri ja juuri sen verran, että tienvarsikamera otti hänen autostaan kuvan. Työnantaja eli Hämeen poliisilaitos piti alaisensa toimintaa sopimattomana ja erotti hänet määräajaksi.
Poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kommentoi aiemmin Etelä-Suomen Sanomille (ESS 27.2.2018), että työnantajalla oli kurinpitotoimelleen perusteltu syy eikä silloista päätöstä ole syytä lähteä perumaan.
Ristiriitainen tulos
Syyttäjä teki ylinopeusjutusta kuitenkin syyttämättäjättämispäätöksen, koska auton kuljettajasta ei saatu pitävää näyttöä. Jutun lopputulos oli siis Rauhalan kannalta ristiriitainen.
– Rikosoikeuden puolella on erittäin vahva syyttömyysolettama. Virkamiesoikeuden puolella sitä ei ole senttiäkään eikä sekuntiakaan.
Hänen mukaansa samanlaisia vallankäytön ylilyöntejä löytyy koko maasta tuhansittain, joitakin myös paikallisella tasolla.
– Täällä on poliiseja, joita on kolmasti yritetty erottaa siinä onnistumatta.
Hyllytysäätös purkuun?
Vanhempi konstaapeli Olli Rauhala harkitsee nyt ryhtyvänsä toimiin, jotta työnantajan tekemä päätös voitaisiin jälkikäteen purkaa. Hän kuitenkin myöntää, että lainvoimaisen viranomaisratkaisun purkaminen on hidas ja työläs prosessi.
Kohupoliisi korostaa, että hänen esittämänsä kritiikki ei ole henkilökohtaista.
– Kohdistan arvosteluni koko järjestelmään, en yksittäisiinn päätöksentekijöihin.
Tienvarsikameroiden arvostelussa Rauhala on edelleen armoton. Hänen mielestään kameroiden pitäisi olla heijastimilla varustettuina niin hyvin näkyvissä, että autoilijat huomaavat esimerkiksi risteyksissä hidastaa vauhtiaan.
Tällöin tavoitteena olisi, että nopeusvalvontakamerat ottavat kuvia mahdollisimman vähän.
– Se olisi liikenneturvallisuustyötä. Tämä nykyinen toiminta on rahastusta, kun halutaan kuvata ylinopeustapauksia mahdollisimman paljon.
Törkeästä putkapahoinpitelystä syytetty poliisi aiemminkin hyllytettynä: Sakot peltipoliisin kiusaamisesta
21.08.2020 klo 20:44
Putkassa tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä syytetty poliisi on aiemminkin joutunut syytettyjen penkille.
Syytteen mukaan Lahden putkan lattialla maannutta humalaista miestä kolme kertaa nyrkillä kasvojen seudulle lyönyt 40-vuotias vanhempi konstaapeli on Iltalehden tietojen mukaan jo toistamiseen joutunut tekemisiin tuomioistuimen kanssa syytetyn ominaisuudessa.
Kyse ei kuitenkaan neljä vuotta sitten ollut törkeästä pahoinpitelystä, kuten nyt, vaan useista kymmenistä liikennerikkomuksista. Mies oli ajanut autollaan toistasataa kertaa juuri ja juuri sakkorajan alittavaa ylinopeutta tallentuen tolppakameroihin eri puolilla Hämettä ja Uuttamaata.
”Tapana kääriä hihat”
Kenttäryhmässä työskennelleen poliisin epäiltiin näin kiusanneen ”peltipoliiseja” yhteensä jopa 177 kertaa. Tuomion hän sai yhtenä yönä kolmen tunnin aikana ajamistaan 38 ylinopeudesta. Hovioikeuden tuomion jälkeen asiasta uutisoi Savon Sanomat.
Konstaapelin toiminta johti tuolloin myös kurinpidolliseen menettelyyn. Hän oli neljä kuukautta hyllytettynä virastaan. Nyt putkaväkivaltaepäilyjen ja -syytteiden myötä konstaapeli on jälleen hyllytettynä.
Syytetyllä on taustallaan poliisin perustutkintakoulutus, ja virassa hän on ollut vuodesta 2003 lähtien. Työ on ollut lähinnä kenttätyötä.
Tapahtumayönä konstaapeli oli yövuorossa. Mitään tehtävää ei hänen partiollaan ollut, joten mies vietti aikaa Lahden poliisitalolla. Kun poliisiradiosta kuului, että putkalle tulevan auton kyydissä oli hankala ”asiakas”, hän lähti mukaan.
”Minulla on tapana, että kun on töitä, käärin hihat ja osallistun töiden tekoon”, konstaapeli kertoi kuulusteluissa. Hän kiisti syyllistyneensä mihinkään pahoinpitelyyn ja sanoi vain ”tuupanneensa kämmenpuolella asiakasta oikeaan paikkaan”.
Törkeästä pahoinpitelystä syytetty poliisi lyömässä allaan olevaa raudoitettua uhria.Törkeästä pahoinpitelystä syytetty poliisi lyömässä allaan olevaa raudoitettua uhria.
Törkeästä pahoinpitelystä syytetty poliisi lyömässä allaan olevaa raudoitettua uhria. POLIISI
”Meni temuamiseksi”
Myös törkeästä pahoinpitelystä syytetyt kaksi vartijaa kiistävät syytteet. Kumpikin on pidätetty virasta.
38-vuotias vartija on taustaltaan ylioppilas, ja hän on työskennellyt Lahden poliisilaitoksella vuodesta 2009 lähtien. Mies on suorittanut vartijakorttikoulutuksen ja käynyt kertomansa mukaan vartijakurssin Poliisiammattikorkeakoululla.
Kuulusteluissa mies kuvaili tilanteen putkassa menneen ”yleiseksi temuamiseksi”.
40-vuotias vartija puolestaan on taustaltaan metallimies. Hän on suorittanut yksityisen vartijakoulutuksen ja työskennellyt yksityispuolen lisäksi puolustusvoimilla. Poliisissa hän on ollut vuodesta 2012 lähtien.
Kun mieheltä kuulusteluissa kysyttiin, olisiko hän halunnut, että esimiehet olisivat ohjeistaneet tai puuttuneet jollain tavalla tilanteeseen putkassa, hän vastasi lyhyesti:
” itse en havainnut tilanteessa puututtavaa, joten en.”
Risto Kunnas
[email protected]
Poliisi pitää tahallaan nettisivut poissa toiminnasta, koska aika ei riitä poliisin työhön. Jos ei satu lukemaan uutisia, niin tiedoksi että poliisin aika menee tässä maassa suurimmilta osin rikosten tekemiseen. Poliisin it-henkilöt ovat tässä pahimpia kaikista, samalla myös säälittävimpiä. Ei mikään ihme että poliisin nettisivuja hakkeroidaan säännällisin väliajoin, usein myös ilman että siitä tiedotetaan. Eikä edes olisi ihme jos joskus olisi omat it-henkilöt jotka hakkeroivat, jos ovat entistä pahemmassa psykoosissa valvottujen öiden jälkeen eikä red bullit enää pidä päätä kasassa.H.Moilanen kirjoitti: ↑Ma Marras 18, 2019 8:55 pm En tiedä, kuuluuko tähän ketjuun, mutta laitan silti tänne.
Nimittäin minnuu niin ottaa pattiin, kun poliisien tekniikka ei pelaa. Ei vissiin ole oikein osattu/jaksettu digiloikata polliisissa vai onkohan muita syitä. Nimittäin kun oon yrittänyt lähettää anonyyminä vihjetietoa, niin eihän se p*rk*l* mene perille, vaan aina tulee joku vikailmoitus tai systeemi kaatuu tms. Samaa on muutkin puhuneet. No, me ollaan jo aika päiviä tehty niin, että ollaan lähetetty niitä vikailmoituksia eteenpäin ja vihjetiedot kanssa. Ollaan lähestytty milloin PoHaa (vain valitut henkilöt), milloin poliisiylijohtajaa, milloin presidenttiä, milloin SuPoa, milloin puolustusvoimia ja milloin ulkomaisia tahoja. Mutta aikaa ja energiaahan tuollainen vaatii.
Niin että voisitteko laittaa ne systeeminne kuntoon siellä poliisissa. Ihan parin viimeisen kuukauden aikanakin jeparit on itse sähköpostiosoitteen kanssa pyytäneet vihjetietoa Iltalehden tai Iltasanomien kautta, mutta sitten annettuun osoitteeseen ei muka viestit mene perille. Voi Haloo. Jos on kyse vain tekniikasta, niin korjatkaa. Jos on kyse jostain muusta - kuten ollaan alettu epäilemään - niin syökää p*sk**.
Tarkotatko tätä keissiä? Todella törkeetä toimintaa. Tunnen uhrin etäisesti, lonkka tuli kuntoon.Mikisu kirjoitti: ↑Pe Elo 21, 2020 10:03 pm Nyt kun tuo Lahden muilutus on esillä, niin tuli mieleen Kuopion tapaus, jossa miehen lonkka väännettiin sijoiltaan vaikka hän ei tallenteen mukaan tehnyt minkäänlaista vastarintaa, ja hänet jätettiin kärsimään aamuun saakka hirvittävistä kivuista putkaan.
Tietääkö kukaan, saivatko nämä kuopiolaispoliisit jatkaa virassaan? Julkisuudessa on kerrottu vain käräjäoikeuden ja hovin tuomio, mutta kyseisten herrojen jatkaminen poliiseina on poliisin sisäisesti käsiteltävä asia. Mikään media ei ole mielestäni uutisoinut asiasta, joten pitääkö tässä itse poliisin laillisuusvalvontaan soittaa? Vai tietääkö joku, jatkavatko tyypit vielä jossain poliiseina? (Mahdollisesti Lahdessa
Mikä vtun "kova tuomio" ? 16kk ehdollista = ei mitään.Hermione kirjoitti: ↑Pe Syys 04, 2020 1:32 pm Tehdäänpä nosto nyt tähänkin ketjuun.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006623644.html
Poliisille kova tuomio Lahden putkapahoinpitelystä
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
40-vuotias poliisimies tuomittiin maksamaan uhrille 3 000 euron korvaus kärsimyksestä.
Karjalainen.fiPoliisilaitos irtisanoi hyväksikäyttömateriaalin hallussapidosta tuomitun vanhemman konstaapelin
Oulun poliisilaitos on irtisanonut vanhemman konstaapelin, joka sai aiemmin tässä kuussa tuomion lasten hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapidosta.
Viisikymppinen poliisimies tuomittiin 70 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Tuomion mukaan miehen laitteilla oli lapsista liki 40 000 kuvaa, joista reilu 20 000 oli sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia. Näistä 20 000 kuvasta valtaosassa lapset poseeraavat niin, että heidän sukuelimensä näkyvät. Joukossa oli oikeuden mukaan myös esimerkiksi kuvia, joissa aikuinen kohdistaa sidottuun lapseen seksuaalista väkivaltaa.
Poliisilaitoksen eilen antamassa irtisanomispäätöksessä todetaan, että poliisimiehelle tuomittu vankeusrangaistus on jo yksistään sellainen asia, joka horjuttaa merkittävästi tämän nauttimaa luottamusta ja edellytyksiä hoitaa virkaansa. Lisäksi poliisilaitos pitää tuomittua rikosta erityisen moitittavana ja sellaisena, joka vaarantaa luottamusta poliisin tehtävien hoitoon.
– Edellä mainituin perustein poliisilaitos katsoo, että vaikka vanhemman konstaapelin saama rikostuomio ei ole lainvoimainen, ei hänellä ole enää edellytyksiä jatkaa virassaan, vaan hänet on virkamiehestä johtuvasta painavasta syystä irtisanottava.
Mies kiisti syytteen
Poliisimies ei saapunut tuomionannon jälkeen poliisilaitoksella järjestettyyn kuulemiseen. Käräjillä mies kiisti syytteen. Hän kertoi vierailleensa ilmaisilla aikuisviihdesivustoilla ja ladanneensa kuvia puhelimeensa. Hän sanoi uskoneensa, että lasta esittävää seksuaalista materiaalia ei olisi löydettävissä vapaasti netistä. Mies kiisti olevansa seksuaalisesti kiinnostunut lapsista. Hän sanoi, ettei ymmärrä, miten hänen laitteillaan on ollut niin paljon lapsia esittäviä kuvia.
Oikeus piti epäuskottavana, ettei poliisina työskennellyt ihminen mieltäisi kyseisten kuvien olevan loukkaavia ja laittomia. Se ei myöskään uskonut miehen selitystä siitä, ettei tämä ymmärtänyt puhelimensa tallennusominaisuuksia.
– Hän on luonut puhelimeensa alakansion tai alakansiot, joissa on ollut tallennettuna kyseessä olevaa materiaalia. Tähän nähden on epäuskottavaa, ettei hän olisi ymmärtänyt muun ohella puhelimiensa tallennusominaisuuksia eikä muutoinkaan mieltänyt kuvia loukkaaviksi tai laittomiksi, tuomiossa sanotaan.
Oulun käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
