AHTISAARI - RAUHAN MIES?

[LexVeritas]

Onko siinä nyt jotain ihmeellistä jos entinen Suomen Puolustusvoimien Ylipäällikkö haudataan niin että arkun päällä on Puolustusvoimien lippu joka on siis tuo kielekkeinen valtionlippu, sama lippu jota toki sotalipuksikin kutsutaan.

Se että ei käytetty sitä Tasavallan Presidentin käyttöön varattua lippua jossa on se vapaudenristi, voi selittyä ihan sillä että kyseessä ei ollut Niinistön hautajaiset ja tuo Tasavallan Presidentin lippu on varattu istuvan presidentin käyttöön.

Ahtisaaren asemaa rauhan miehenä ei muutenkaan vähennä millään lailla se että hänen hautajaisissaan käytettiin Suomen Puolustusvoimien "sotalippua" koska kyseessä on nimenomaan puolustusvoimat, eikä hyökkäys tai sodanjulistamisvoimat, puolustusvoimien tehtävänä on nimenomaan ylläpitää rauhaa.

Mielestäni kielekkeistä valtiolippua ei pidä kutsuttaman sotalipuksi rauhan olosuhteissa järjestettävien hautajaisten kontekstissa.
Se eittämättä on silloin ei-sotalippu.

[Sverdlov]

Onko siinä nyt jotain ihmeellistä jos entinen Suomen Puolustusvoimien Ylipäällikkö haudataan niin että arkun päällä on Puolustusvoimien lippu joka on siis tuo kielekkeinen valtionlippu, sama lippu jota toki sotalipuksikin kutsutaan.

Se että ei käytetty sitä Tasavallan Presidentin käyttöön varattua lippua jossa on se vapaudenristi, voi selittyä ihan sillä että kyseessä ei ollut Niinistön hautajaiset ja tuo Tasavallan Presidentin lippu on varattu istuvan presidentin käyttöön.

Ahtisaaren asemaa rauhan miehenä ei muutenkaan vähennä millään lailla se että hänen hautajaisissaan käytettiin Suomen Puolustusvoimien "sotalippua" koska kyseessä on nimenomaan puolustusvoimat, eikä hyökkäys tai sodanjulistamisvoimat, puolustusvoimien tehtävänä on nimenomaan ylläpitää rauhaa.

Presidentti Urho Kekkosen - muistatteko enää? - arkkua peitti valtiolippu! Vaikuttaa, että Ahtisaaren arkun peittämiseen käytetty sotalippu on tahallista symboliikkaa - propagandaa.

[damfin]

Onko siinä nyt jotain ihmeellistä jos entinen Suomen Puolustusvoimien Ylipäällikkö haudataan niin että arkun päällä on Puolustusvoimien lippu joka on siis tuo kielekkeinen valtionlippu, sama lippu jota toki sotalipuksikin kutsutaan.

Se että ei käytetty sitä Tasavallan Presidentin käyttöön varattua lippua jossa on se vapaudenristi, voi selittyä ihan sillä että kyseessä ei ollut Niinistön hautajaiset ja tuo Tasavallan Presidentin lippu on varattu istuvan presidentin käyttöön.

Ahtisaaren asemaa rauhan miehenä ei muutenkaan vähennä millään lailla se että hänen hautajaisissaan käytettiin Suomen Puolustusvoimien "sotalippua" koska kyseessä on nimenomaan puolustusvoimat, eikä hyökkäys tai sodanjulistamisvoimat, puolustusvoimien tehtävänä on nimenomaan ylläpitää rauhaa.

Presidentti Urho Kekkosen - muistatteko enää? - arkkua peitti valtiolippu! Vaikuttaa, että Ahtisaaren arkun peittämiseen käytetty sotalippu on tahallista symboliikkaa - propagandaa.

Oletko ihan varma että muistat itse? minä en muista joten turvauduin googlen kuvahakuun, tässä pari poimintaa Urho Kekkosen arkusta...

kekkosen arkku.jpg (64.73 KiB) Katsottu 1095 kertaa

kekkosta kannetaan.jpg (66.14 KiB) Katsottu 1095 kertaa

Itse kyllä väittäisin että ihan sama lippu kuin Ahtisaaren arkunkin päällä, jos katsot kuinka lippu laskostuu tuossa kuvassa jossa arkkua kannetaan, niin kielekkeinen lippuhan se siinäkin on, sama kielekkeinen valtionlippu eli se sinun "sotalippusi" se siinäkin näyttää olevan, Ahtisaarella vaan taisi olla joko isompi arkku tai sitten pienempi lippu

[LexVeritas]

Kielekkeistä valtiolippua voidaan toki kutsua miksi tahansa mutta vuoden 1978 lippulakiuudistuksen jälkeen kyseessä ei ole enää sotalippu. Rauhanajan presidentin hautajaisissa käytetyn kielekkeisen valtiolipun nimittely sotalipuksi on typerä provo tai sitten silkkaa tietämättömyyttä.

[Sverdlov]

Hautaan saatetun Martti Ahtisaaren suitsutus suoraan Pohjois-Koreasta

Ahtisaari ei diplomaattiurallaan sen enempää kuin presidenttinään ollut koskaan kiinnostunut Suomen edusta, vaan hän oli aina aulis tekemään palveluksia ylikansallisille voimille.
Kolumnit

11.11.2023 klo 08:08
Jaa artikkeli:
Telegram
ВКонтакте
Facebook
WhatsApp
reddit
Twitter

Lokakuun 16. päivänä pitkälliseen sairauteen menehtynyt presidentti Martti Ahtisaari haudattiin tänään perjantaina Helsingissä näyttävin menoin. Median yli kolmatta viikkoa jatkunut globalistin kritiikitön ylistys sai näin ennalta arvatun kliimaksinsa, joka käy ilmi Ylen uutisessa Martti Ahtisaari siunattiin haudan lepoon – näin koskettava hautajaispäivä eteni. Uutisraporttiin haastateltujen suomalaisten suitsutus Ahtisaaresta kertoo ikävällä tavalla siitä, kuinka pitkälle Tukholman syndrooma on levinnyt kansalaisten keskuuteen. Siksi oli hämmentävää huomata, että monien suomalaisten harras asenne Ahtisaaren hautajaisissa muistuttaa edesmenneen Pohjois-Korean johtajan Kim Il-sungin (1912−1994) palvontaa, vaikka kyseessä oli henkilö, joka suhtautui maamme suvereeniteettiin vähätellen.

Ahtisaari ei diplomaattiurallaan sen enempää kuin presidenttinään ollut koskaan kiinnostunut Suomen edusta, vaan hän oli aina aulis tekemään palveluksia ylikansallisille voimille. Hänen kiitosta kerjäävän koiran uskollisuutensa palkittiin jopa Nobelin rauhanpalkinnolla 2008. Ehkä juuri siksi toimittajat, valtavirtapoliitikot ja jopa ”järjestelmän vastaiset” äärivasemmistolaiset ovat yhdessä kuorossa julistaneet, kuinka hieno oli mies, joka oli valmis myymään loputkin maamme itsenäisyyden rippeistä.
Omiin arkisiin murheisiinsa keskittyvä tavallinen tuulipukukansalainen on tietenkin taivaallisen tietämätön Ahtisaaren kieroiluista ja rikoksista, sillä hänellä ei yksinkertaisesti riitä kriittistä energiaa kaivaa totuutta esiin. Tähän rakoon iskee valtamedia ja varsinkin Yle, joka vyöryttää normikansalaisen silmille edesmenneestä presidentistä agendanarraation, joka ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Ylen ei tarvitse olla kuitenkaan huolissaan, sillä se tietää kansan suuren enemmistön luottavan edelleen valtamediaan – suuri yleisö ei nimittäin käsitä vieläkään ettemme elä enää 1980-luvun melko riippumattoman ja objektiivisen tiedonvälityksen aikaa.

Kun Ylen uutisten hakukoneella etsii tietoa sanoilla Martti Ahtisaari uutisjuttuja, se löytää nelisenkymmentä uutista, jotka on kirjoitettu pelkästään presidentin kuoleman jälkeen. Koska yksikään niistä ei ole kriittinen, pitää tiedonjanoisen kansalaisen etsiä niitä muualta. Kattavin artikkeli Ahtisaaren rikoksista Suomen kansaa ja eurooppalaisia kohtaan löytyy kansalaisaktivistien sivulta Partisaani. Sen artikkeli Martti Ahtisaari – Sorosin suomalainen ase summaan yhteen herran suurimmat poliittiset kuprut. Niissä paljastuu, kuinka leppoisan julkisivun takana väijyi kyyninen ja laskelmoiva globalisti, jolla ei juuri ollut intressiä ajaa Suomen kansan asiaa. Yhteenvetona niistä voidaan mainita ainakin nämä:

- Ahtisaaren aloitteesta syntynyt ”konfliktinratkaisujärjestö” Crisis Management Initiative (CMI) sai alkupääomansa globalistiselta keinottelijalta George Sorosilta, jotta järjestön ”ratkaisumallit” voitaisiin perustaa soroslaisiin tavoitteisiin.

- Ahtisaari ja Soros olivat perustamassa European Council on Foreign Relations lobbausjärjestöä (ECFR). ECFR:n tavoite on kansallisvaltioiden valla vähentäminen ja EU-liittovaltiokehityksen nopeuttaminen.

- Hän vaati Unkarin ja Puolan erottamista Euroopan Unionista, koska niiden hallitukset ovat tehneet liian kansallista politiikkaa.

- Ahtisaari oli keskeinen henkilö Suomen kestämättömän kehitysapupolitiikan luomisessa jo diplomaatti- ja rauhanneuvottelijakaudellaan. Ennen kaikkea kehitysapu on ollut yksi keino edistää valtioiden keskinäistä riippuvuutta globalistisessa kontekstissa. Todellisesta pyyteettömästä auttamisesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan kehitysapu on globalistien asettama ongen koukku, jolla kehitysmaat on saatu pyydystettyä kansainvälisten pankkien velkaorjiksi.

- Väite Ahtisaaren suurista rauhantuojan kyvyistä on pelkkä myytti. Partisaanin mukaan ”presidentin ”välittäjäntaidot” perustuivat lähes kokonaan Naton tulivoimaan ja raakaan ”voimapolitiikkaan, jossa ei ole sijaa ammattimaiselle välittäjätoiminnalle tai konfliktien ratkaisulle”.

- Ahtisaarta on kiitelty hänen ponnistuksistaan Nato-jäsenyyden puolesta, viimeisimpinä ylistäjänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. On kuitenkin aika erikoista, että Ahtisaarta pidetään rauhanlähettiläänä, vaikka hän tosiasiassa toimi ekspansiivisen sotilasliiton asiamiehenä. Valtamedian Venäjä-hysteriaa hyväksi käyttäen Ahtisaari ehti lobata Nato-jäsenyyttä pitkään. Hän oli kuitenkin presidentti Sauli Niinistöä rehellisempi sanoessaan ettei Nato-jäsenyydestä tule järjestää kansanäänestystä.

- Käyttäen uhkavaatimuksena Naton pommikampanjan jatkumista Jugoslaviassa, Ahtisaari sai (väliaikaisen) rauhan Kosovon kysymyksessä. Yhdysvaltain johtavien poliitikkojen Strobe Talbottin ja Madelaine Albrightin bulvaanin toiminut Ahtisaari pakotti Jugoslavin luopumaan Kosovosta, koska lännen tavoitteena oli jo 1993 hajoittaa Jugoslavia.

- Partisaani: ”Ahtisaaren uhkavaatimuksen myötä Kosovoa alettiin väkisin irrottaa Serbiasta, ja YK perusti alueelle UNMIK-nimisen väliaikaisen siviilihallinnon. Käytännössä Kosovo ja alueen rikkaudet luovutettiin UCK:n korruptoituneiden sotaherrojen haltuun.”

- Afrikan vuosinaan Ahtisaari tuki näyttävästi kommunistiterroristeja. Hänet muistetaan etenkin Namibian saavuttamasta itsenäisyydestä, jossa hän omistautui vuosiksi mustien kommunistien terroristijärjestö SWAPO:n asialle. Ryhmä kävi veristä rotusotaa Etelä-Afrikan valkoista hallitusta vastaan. Ahtisaari tutustui Neuvostoliiton tukemaan SWAPO-johtajaan Sam Nujomaan Helsingissä jo 1960-luvun lopulla. Neuvostoliiton aseistaman Nujoman terroristiryhmä tappoi valkoisia armottomaan tahtiin, mikä teki jostain syystä syvän vaikutuksen Ahtisaareen.


Ahtisaari - Rauhan mies?

[Sverdlov]

Eduskuntaryhmät haluavat siirtää Sitralta 10 miljoonaa euroa Martti Ahtisaaren CMI-säätiön rauhanrahastoon
12.11.2023 08:08
Kommentit
Terhi Kiemunki
Kuva Wikimedia Commons, Martti Ahtisaari
Sari Baldaufin johtama valtuuskunta luovutti eduskuntaryhmien puheenjohtajille tiistaina 7.11.2023 aloitteen, jossa esitetään, että Suomen valtio tekee merkittävän lahjoituksen CMI – Martti Ahtisaaren Peace Foundationin Rauhanrahastoon. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat samana päivänä ja olivat yhtä mieltä siitä, että Rauhanrahastoa pitää tukea ja että rahat otetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta, eli Sitrasta, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
14 kansanedustajaa päättää, siirtääkö Suomen itsenäisyyden juhlarahasto varojaan maailman konfliktialueiden avuksi

Sitra on eduskunnan alainen itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto. Sitran tavoitteena on siitä säädetyn lain mukaan edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.

Lahjoitus vaatii vielä Sitran hallituksen ja hallintoneuvoston päätöksen. Sen jälkeen 10 miljoonan euron määräraha siirretään Sitrasta valtion talousarvioon ja eduskunnan lopullisen hyväksynnän jälkeen edelleen Rauhanrahastoon. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa järjestelyä.

Sitran hallitukseen kuuluu tällä hetkellä viisi jäsentä, ja sen toimikausi on kaksi vuotta. Hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt: Susanna Huovinen, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö, vpj., Tarja Halonen, presidentti, Keijo Hämäläinen, rehtori, Tampereen yliopisto, Jorma Ollila, DI, VTM, Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö. Hallituksen tehtävä on valmistella ja esittää hallintoneuvostolle päätettäväksi tulevat asiat ja vastata rahaston yleisestä johdosta.

Sitran hallintoneuvosto koostuu eduskunnan valitsemista kansanedustajista. Sen viime kesänä valittuja jäseniä ovat Janne Jukkola (kok.), Pihla Keto-Huovinen (kok.), Pekka Toveri (kok.), Laura Huhtasaari (ps.), Ari Koponen (ps.), Veijo Niemi (ps.), Mika Kari (sd.), Saku Nikkanen (sd.), Mika Lintilä (kesk.), Annika Saarikko (kesk.), Oras Tynkkynen (vihr.), Mai Kivelä (vas.), Joakim Strand (r.) ja Peter Östman (kd.)​.

Operatiivista toimintaa Sitrassa johtaa yliasiamies. Sitran yliasiamiehenä on 1.8.2023 alkaen toiminut Atte Jääskeläinen.

Sitran tase on vahva ja toukokuussa taseessa oli varallisuutta 707,7 miljoonaa euroa, josta sijoitusten osuus 696,7 miljoonaa euroa.


CMI:ssä päättäjinä mm. kaksi Sitran työntekijää – puheenjohtajana toimii Alexander Stubb

CMI on presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaaren perustama säätiö, joka perusti viime vuonna Rauhanrahaston, jonka tavoitteena on turvata presidentti Ahtisaaren elämäntyön jatkuvuus.

CMI:n ohjelma keskittyy konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisuun neljällä maantieteellisellä alueella: Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa sekä Euraasiassa.

CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation on suomalainen voittoa tavoittelematon järjestö, jossa ylin päätöksentekoelin on sen hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimii Alexander Stubb. Hallituksen jäseniä ovat asianajaja Kari Lautjärvi, Aleksi Neuvonen joka myös johtaa Sitran Kestävän hyvinvoinnin visiotyötä, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum, Suomen Berliinin-suurlähettiläs Kai Sauer, joka toimi Ahtisaaren neuvonantajana vuosina 2005-2007, Veera Heinonen, Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja sekä Marko Ahtisaari, presidentti Ahtisaaren poika.

CMI:n toiminnan päärahoittaja on Suomen valtio (62 %). Muita suurimpia rahoittajia ovat EU (18 %) ja Ruotsin valtio (13 %). CMI:n kokonaisliikevaihto vuonna 2022 oli 11,86 miljoonaa euroa.
Lintilä: Rauhantyö ei kuulu Sitran laissa määriteltyihin tehtäviin

Sitran hallintoneuvoston puheenjohtajan kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) mukaan Rauhanrahaston rahoittaminen ei kuulu Sitran tehtäviin.

– Sitrasta ei ollut tarkoitus tehdä välikonttoria. Kyseenalaistan periaatetta, että tilanteessa kuin tilanteessa haetaan rahaa Sitrasta. Sitrassa ei ole erillistä rahaa, vaan budjetti tulee sen taseen tuotosta, toteaa Lintilä MTV Uutisille.

Sitran tehtävät on märitelty laissa, eikä rauhantyö ole Lintilän mukaan yksi niistä.

– Kun Suomi täytti 100 vuotta, Sitrasta otettiin 100 miljoonaa euroa yliopistojen pääomiin, se oli Sitran ydintehtävän mukaista. Rauhantyö ei ole sitä.

– Haluan nähdä juridisen arvion tästä mustaa valkoisella. Sitraa sitovat erilliset lait.

Lintilän mukaan rahat Rauhanrahastoon pitää löytyä joko budjetin sisältä tai hallituksen antamasta lisäbudjetista.

Sitran hallintoneuvoston kokous on ensi viikolla. Lintilä olettaa, että asia käsitellään siellä.


Rahaa kuitenkin on...

[damfin]

^
Niin että kun tuo lippujuttu ei nyt oikein ottanut tuulta alleen eikä kantanut edes Kekkosen hautajaisten voimilla, niin siirrytään sujuvasti etsimään että jospa partisaanin kolumneista tai terhi kiemungin katkeruudesta löytyisi jotain raflaavaa

[jhou]

Onko toveri Sverdlovilla joku vakaumus, joka kieltää postittamasta siteerattujen juttujen linkkejä (vaikka palstan säännöt sitä edellyttävät)?

[Solttuetsivä]

Joku "toveri" yrittää provosoida ja pilata Ahtisaaren muistoa.

[damfin]

Tämä oli melko hauska tarina Ahtisaaren neuvottelutaidoista ja tilannetajusta, joskus vaan vaaditaan konkreettisia toimia joilla tehdä asia ymmärretyksi

Ahtisaaren yllätysveto tiukassa neuvottelussa – kysyi yllättävän kysymyksen ja nappasi kengän jalastaan
Presidentti Martti Ahtisaaren kanssa vuonna 2005 neuvottelupöydässä istuneet miehet saapuivat Kaakkois-Aasiasta Suomeen muistamaan miestä, joka päätti vuosikymmenien verenvuodatuksen Indonesiassa.

Heinäkuussa 2005 Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) ja Indonesian hallituksen väliset rauhanneuvottelut olivat edenneet lupaavasti, mutta tällä neuvottelukierroksella toiveet rauhasta olivat murentua käsiin.

Indonesian hallituksen pääneuvottelijana Awalud ei sulattanut vapausliikkeen vaatimusta siitä, että kapinallisella Acehin alueella perustettaisiin paikallinen puolue.

– Lakimme salli ainoastaan valtakunnalliset puolueet. Jumituimme tähän asiaan, Awalud kertoo.

AWALUD muistaa elävästi hetken, kun Ahtisaari kutsui hänet mukaansa neuvottelupöydästä ja juttelemaan kahden kesken ylempään kerrokseen.

Miesten ollessa kahdestaan huoneessa Suomen entinen presidentti alkoi mittailla katseellaan indonesialaisen virkamiehen jalkoja ja kysyi tämän kengän kokoa.

– Sitten hän kertoi oman kokonsa ja otti kengän jalastaan. Hän sanoi: ”Katso kenkiäni. Isot, eivätkö olekin?” Sitten hän pyysi, voisinko sovittaa sitä jalkaani. Hän kysyi, miltä se tuntuu jalassa, Awalud muistelee hymy huulillaan.

– Vastasin, että tämä on liian suuri, herra presidentti – se tuntuu epämukavalta. Sitten hän katsoi minua silmiin ja sanoi: ”Yritä asettua muiden kenkiin, niin ymmärrät, mistä hiertää. Omissa kengissähän on aina mukava olla.”

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009986401.html

[1lpo]

Onko toveri Sverdlovilla joku vakaumus, joka kieltää postittamasta siteerattujen juttujen linkkejä (vaikka palstan säännöt sitä edellyttävät)?

Tätä itsekin välillä miettinyt, luultavasti ne vaan unohtuu siinä kysymysten hurmiossa joilla koittaa tyhmää kansaamme herätellä. Nyt ei vaan siinä onnistunut tässä ketjussa, lähinnä myötähäpeää. Damfin ylempänä asian jo hienosti kiteytti.

Mutta mitäs toverille kuuluu? Onko viä informaatiota tai herätteleviä kysymyksiä Marttiin liittyen?