Poliisi onnistui aika pitkään pallottelemaan ja hyssyttelemään tätä juttua virastojensa uumenissa, veivaten tyyliin mikä on totta ja mikä ei vai onko mikään totta ja tutkitaanko ja jos niin tutkitaanko oikeasti. Nyt kuitenkin lopulta tutkitaan. Ainakin jollain tavalla.
Kaikesta päätellen tutkinta on aloitettu vasta pakon edessä kun nainen ei tyytynytkään poliisihallinnon vaitonaisuuteen, vaan todettuaan ettei siellä reagoitu, ottikin yhteyttä julkiseen sanaan.
Kaipa Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio vielä pesaistaan näistä synneistä puhtaaksi. Tähänastisten vaikenemisyritysten perusteella luulen että ainakin tullaan kovasti yrittämään.
Mielenkiintoinen stoori joka tapauksessa. Uumoilen että ei tämä aivan tuulesta temmattu tarina ole.
http://www.hs.fi/kotimaa/Prostituoitu+T ... cc320cd4d6
Poliisejahan suojelee juuri tuo, että vastapuolella on yleensä salattavaa ja jos salat tulevat julki on luvassa syytteitä. Mutta tämä emäntä näyttääkin pottuuntuneen niin ettei syytteistä välitä. Ja jos edelleen elinkeinoaan (kirjaimellisesti) jatkaa niin pystynee isommitta vaikeuksitta maksamaan sossulle vippinsä takaisin.Prostituoitu: Tiivis yhteydenpito poliisipomoon kesti vuosia
Prostituoituna työskentelevä nainen yritti pitkään päästä viranomaisten puheille, koska halusi kertoa Jari Aarnion toiminnasta. Keväällä asiasta aloitettiin rikostutkinta. Nainen on avannut koko elämänsä tutkintaryhmälle ja kertonut tarinansa Helsingin Sanomille.
Saara on luovuttanut tutkintaryhmälle kännyköitä, joista löytyy huumepoliisin päällikön viestejä
Saara oli varma, ettei kukaan usko häntä. Hänen elämäntarinansa muistuttaa enemmän amerikkalaista toimintaelokuvaa kuin suomalaista todellisuutta. Siinä vilahtelee ammattirosvoja, muutama murha, väkivaltaa ja prostituutiota – ja nimekäs poliisimies.
Ei häntä ensin kukaan uskonutkaan. Ensimmäisen kerran Saara yritti kertoa tarinansa kesällä 2011 poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Hän päätyi puhumaan Poliisihallituksessa jonkun naisen kanssa.
Sen jälkeen ei kuulunut mitään.
Vuoden odottelun jälkeen Saara otti yhteyttä sisäministeriöön. Ensin tuntui, ettei sielläkään haluttu kuunnella.
Hän päätti kertoa elämäntarinansa myös Helsingin Sanomille. Ainakin joku tietäisi, jos hänelle tapahtuisi jotain.
Samaan aikaan viranomaisrintamalla alkoi tapahtua. Alkuvuodesta Saara kutsuttiin ministeriöön kertomaan, mitä kaikkea hänelle on tapahtunut. Kertomusta riitti useiksi päiviksi.
Ministeriössä laadittu muistio toimitettiin valtakunnansyyttäjänvirastolle sen arvioimiseksi, pitäisikö asiasta aloittaa perusteellisempi tutkinta. Lain mukaan syyttäjä tekee esitutkinnan aloittamista koskevat päätökset ja johtaa tutkintaa, jos rikoksesta epäillään poliisimiestä.
Kesän kynnyksellä valtakunnansyyttäjänvirasto päätti, että esitutkinta aloitetaan. Se kokosi tutkintaryhmän selvittämään asiaa.
Nyt ryhmä selvittää sitä, pitääkö Saaran uskomaton kertomus paikkansa.
Tarina alkaa vuodesta 1997, kun Saara tapasi ensimmäisen kerran Jari Aarnion, Helsingin huumepoliisin nykyisen päällikön.
Saara oli silloin epäiltynä siitä, että hän olisi välittänyt vankilassa istuvalta ystävältään virkamiesten nimiä sisältäneen lapun vankilan ulkopuolelle. Kyse oli listasta, jonka tarkoituksena oli etsiä virkamiesten osoitteet kostoiskua varten. Myös Aarnion nimi oli listalla.
Saara vietti pari yötä Pasilan poliisitalon putkassa. Kuulusteluissa hän kertoi kaiken, ja lopulta hänen asemansa muuttui todistajaksi. Saara kertoo, että Aarnio itse kuskasi hänet hovioikeuteen todistamaan.
Myöhemmin alkoi vuosia jatkunut tiivis yhteydenpito. Tekstareita saattoi päivässä sinkoilla kymmeniä. Saara ja Aarnio myös tapailivat, joskus useitakin kertoja viikossa.
"Onks rata vapaa", Aarnio saattoi kysellä tekstarilla ennen tapaamisia.
Saara ei salaile sitä, että hän on vuosien ajan elättänyt itseään prostituutiolla.
Hänen mukaansa Aarnio auttoi häntä toiminnan aloittamisessa ja pyörittämisessä. Jos Saaralle tuli yhteydenotto salaisesta numerosta, Jari Aarnio tarjosi apuaan.
"Mikä numero", Aarnio tekstasi. Numeron saatuaan hän antoi arvionsa:
"Ota se."
Aarnion mielestä asiakkaiden kanssa ei kannattanut nirsoilla.
"Ei kaikista asiakkaista tarvitse tykätä", hän viestitti, kun Saara ei olisi halunnut ottaa vastaan yhtä asiakasta.
Viestittely paljastaa kiusallisia asioita myös Saarasta. Kesällä 2011 tapahtuneen välirikon jälkeen hän lähetteli Aarniolle uhkaavia viestejä – selvyyden vuoksi isoilla kirjaimilla. Niissä hän uhkaa paljastaa kaiken.
"Hermot menivät", Saara selittää. "Tehty mikä tehty, ei voi mitään."
Saaran luona kävi kaikenlaisia asiakkaita, tavallisista rakennusmiehistä virkamiehiin ja poliitikkoihin. Saaran mukaan Aarnio oli erittäin kiinnostunut asiakkaista.
Saaran kertomus sisältää Aarnion toiminnasta paljon sellaisia tietoja, joita vielä tässä vaiheessa ei voi julkaista. Tutkinta on vasta alkuvaiheessa, joten nyt vasta lähdetään selvittämään, miten paljon näyttöä löytyy Saaran puheiden tueksi.
Saaran elämä on ollut rosoista, eikä oikeusjutuiltakaan ole vältytty. Suuren luokan rikollinen hän ei ole, mutta tuomioita on tullut esimerkiksi rattijuopumuksesta ja sähkölamauttimien hallussapidoista.
Nyt alkanut tutkinta voi poikia hänellekin syytteitä. Saaraa on tällä viikolla kuulusteltu epäiltynä muun muassa siitä, että hän olisi nostanut sosiaalitukia samaan aikaan kun hän on tienannut pimeää rahaa prostituutiolla.
Mahdolliset syytteet ovat Saaran mielestä pieni haitta siihen verrattuna, että totuus selviää. Sen takia hän on päättänyt nyt avata koko elämänsä, kertoa kaiken ja näyttää kaiken.
Saara on luovuttanut tutkintaryhmälle muun muassa kolme kännykkäänsä ja kannettavan tietokoneensa. Hän on myös antanut luvan tehdä täydellisen kotietsinnän asuntoonsa.
Helsingin Sanomilla on ollut tutkittavina Saaran kolme muuta kännykkää, kalenterit usean vuoden ajalta sekä terveystiedot. Saaran pyynnöstä kaikki materiaali on luovutettu tutkintaryhmälle.
Saara olisi halunnut antaa tämän haastattelun omalla nimellään ja kasvoillaan. Hänen oman turvallisuutensa vuoksi päädyttiin lopulta siihen, ettei hän tule kasvoillaan julkisuuteen.
Jutun poikkeuksellisesta luonteesta kertoo se, että Saara on keväästä lähtien ollut pitkiä aikoja viranomaisten suojelussa salaisessa turvapaikassa. Alussa hänen olinpaikkaansa vaihdettiin joka päivä.
Saaralle on tärkeää, että asia selvitetään perusteellisesti. Hän tietää, että myös hänelle itselleen on luvassa lokaa niskaan ja että hänen tarinansa yritetään leimata hullun huoran horinoiksi. Odotettavissa oleva loanheitto ei häntä vaivaa.
"Minä olen sinut menneisyyteni kanssa. Minulla ei mitään salattavaa. Minulla on kaikki kortit pöydällä avoimina."
Saaran nimi on muutettu.
