Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Jari Aarnion tapaukseen liittyvät ketjut tänne
Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Avasin tälle aiheelle oman ketjunsa, jos tästä tuomiosta saisi asiakeskustelua aikaiseksi. Olen ehtinyt lukea läpi tuomiolauselmat, mutta itse tuomion kanssa olen vasta alkutekijöissä. Sivuja Helsingin käräjäoikeuden tuomiossa on peräti 960 sivua.

Onko kukaan piirtänyt Jari Aarnion väitetyistä huumekontaktihenkilöistä henkilöstöverkostoa? Entä onko tuomiossa puheena olleista puhelinliittymistä piirretty vastaavasti yhteysverkostoa?
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Voin lämpimästi suositella hankkimaan Helsingin käräjäoikeudesta otsikossa mainitun päätöksen. Se näyttää olevan samanlainen aarreaitta kuin ovat esimerkiksi Ulvilan murhatuomioiden todistajakuulemiset.

Täytyy nyt jatkaa siihen perehtymistä ja tulla kommentoimaan, kun asiat alkavat loksahdella paremmin paikoilleen. Toistaiseksi en näe Jari Aarniota ainakaan huumekeisarina, vaan pikemminkin työlleen omistautuneena poliisina. Käsittääkseni hän halusi kehittää poliisien käytössä olevia laitteita ja menetelmiä, joilla paljastetaan huumeiden levitysorganisaatioita sekä estetään huumeiden maahantuontia ja niiden levittämistä käyttäjien keskuudessa.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

oldstyle
Hetty Wainthropp
Viestit: 487
Liittynyt: Pe Elo 18, 2017 6:44 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja oldstyle »

Pieni liekki kirjoitti: Täytyy nyt jatkaa siihen perehtymistä ja tulla kommentoimaan, kun asiat alkavat loksahdella paremmin paikoilleen. Toistaiseksi en näe Jari Aarniota ainakaan huumekeisarina, vaan pikemminkin työlleen omistautuneena poliisina. Käsittääkseni hän halusi kehittää poliisien käytössä olevia laitteita ja menetelmiä, joilla paljastetaan huumeiden levitysorganisaatioita sekä estetään huumeiden maahantuontia ja niiden levittämistä käyttäjien keskuudessa.
En sanoisi että poliisi joka on omien kertomustensa perusteella syyllistynyt törkeään veropetokseen ja paritukseen, on kovinkaan rehellinen, tai työlleen omistautunut.

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

oldstyle kirjoitti:
Pieni liekki kirjoitti: Täytyy nyt jatkaa siihen perehtymistä ja tulla kommentoimaan, kun asiat alkavat loksahdella paremmin paikoilleen. Toistaiseksi en näe Jari Aarniota ainakaan huumekeisarina, vaan pikemminkin työlleen omistautuneena poliisina. Käsittääkseni hän halusi kehittää poliisien käytössä olevia laitteita ja menetelmiä, joilla paljastetaan huumeiden levitysorganisaatioita sekä estetään huumeiden maahantuontia ja niiden levittämistä käyttäjien keskuudessa.
En sanoisi että poliisi joka on omien kertomustensa perusteella syyllistynyt törkeään veropetokseen ja paritukseen, on kovinkaan rehellinen, tai työlleen omistautunut.
En ole riittävän hyvin perehtynyt tuohon väitettyyn veropetos- tai paritusasiaan, joten en voi niitä tässä vaiheessa kommentoida. Olen viikonlopun kuluessa ehtinyt kahlata päätöksessä olevia syytekohtia läpi, mutta eteneminen on aika hidasta, kun pitää yrittää päästä selville kokonaisuudesta eikä vaan yksityiskohdista. Alustavan tarkastelun puitteissa ainakin muutama syytekohta on mielestäni keskenään ristiriitainen (vrt. esim. 23 ja 24/25/26/27) ja Aarnion väitetty Hollannin kontakti on jäänyt täysin pimentoon.

Onko kellään tietoa, miten on määritetty hasismäärät kussakin niitä koskevassa syytekohdassa?
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Onko täällä tosiasiallisesti ketään, joka olisi valmis käymään yksityiskohtiin menevää keskustelua tästä Helsingin käräjäoikeuden antamasta tuomiosta? Saanko paljon likavettä niskaan, jos uskallan todeta, että osa päätöksen syytekohdista vaikuttaa aika heppoisilta - etenkin väitetyn "Aarnion oikean käden" osalta?
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Jokuroti
Martin Beck
Viestit: 767
Liittynyt: To Huhti 03, 2014 8:01 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Jokuroti »

Pieni liekki kirjoitti:Onko täällä tosiasiallisesti ketään, joka olisi valmis käymään yksityiskohtiin menevää keskustelua tästä Helsingin käräjäoikeuden antamasta tuomiosta? Saanko paljon likavettä niskaan, jos uskallan todeta, että osa päätöksen syytekohdista vaikuttaa aika heppoisilta - etenkin väitetyn "Aarnion oikean käden" osalta?

Luultavasti kovinkaan moni ei ole tuomiota kokonaisuutena lukenutkaan. Ainakin keskustelusta päätellen. Itsekkin olen koittanut löytää sähköisenä mutta lähinnä ne salatut henkilötodistelut ovat tulleet vastaan.

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Jokuroti kirjoitti:
Pieni liekki kirjoitti:Onko täällä tosiasiallisesti ketään, joka olisi valmis käymään yksityiskohtiin menevää keskustelua tästä Helsingin käräjäoikeuden antamasta tuomiosta? Saanko paljon likavettä niskaan, jos uskallan todeta, että osa päätöksen syytekohdista vaikuttaa aika heppoisilta - etenkin väitetyn "Aarnion oikean käden" osalta?

Luultavasti kovinkaan moni ei ole tuomiota kokonaisuutena lukenutkaan. Ainakin keskustelusta päätellen. Itsekkin olen koittanut löytää sähköisenä mutta lähinnä ne salatut henkilötodistelut ovat tulleet vastaan.
Kannattaa olla yhteydessä Helsingin käräjäoikeuteen. Ensin minullekin todettiin kirjaamosta, että päätöksen kopiointi maksaa 60 senttiä sivulta. Olisi siis tullut tavalliselle kuntalaiselle aika kalliiksi hankkia päätös tiedokseen. Sitten ohjasivat kuitenkin puhelun arkistonhoitajalle, joka selvitti päätöksen olevan edelleen osastolla. Osastolta asioita hoitava henkilö ilmoitti, että päätös on saatavissa veloituksetta sähköpostiin, koska asiakirja on jo sähköisessä muodossa. Skannaus ja kopiointi ovat niitä työvaiheita, jotka vievät aikaa ja joista laskutetaan.

Päätös on todella mielenkiintoinen ja monenlaisia ajatuksia herättävä. Suosittelen sen kahlaamista läpi, vaikka aikaa siihen menee. Itsekin olen vielä päätöksen alkupuolella, mutta jatkan lukemista.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Jokuroti
Martin Beck
Viestit: 767
Liittynyt: To Huhti 03, 2014 8:01 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Jokuroti »

Helpoinhan olisi jos laitat sen sähköisen dokumentin saataville linkin taakse. Veikkaan että suurin osa ei vaivaudu käräjäoikeuteen ottamaan yhteyttä mutta olisivat kiinnostuneita sen lukemaan.

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

Näissä käräjäoikeuden päättelyketjuissa on jotain outoa.

Sinällään tämä sisällysluettelo näyttää ensimmäisellä katsantokerralla aivan loogiselta. On otettu kukin tarkkailtava henkilö ja sitten lueteltu liittymät, jotka henkilöllä on ollut tai on väitetty olleen käytössään ja sitten mennään yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Näin jatkuu kymmeniä sivuja. Välissä on sitten joku arvio miten oikeus katsoo esim. jonkun henkilön luotettavuuden ja ylipäätään arvioi tilannetta. Sitten tullaan ongelmiin, kun pitäisi selvittää jotain yksittäistä tapahtumaa. Jotenkin se muodostuu yllättävän vaikeaksi. Tällainen luettelointi taasen näyttää kompaktilta näin ulkopuolisen tarkkailijan silmissä.

Tämä on ylipäätään rakennettu niin, että ne varsinaiset tapahtumat, jotka voisivat kytkeä jonkun johonkin rikokseen häipyvät enemmän taka-alalle ja tarkoitus on selvittää yhteydenpitoa erilaisten henkilöiden kesken ja tuottaa materiaalia, joka yhdistää nämä tekijät keskenään aikaan ja paikkaan. Sitten kun tullaan konkretiaan, eli miten yhdistetään nämä ajat ja paikat ja tapahtumat sekä ihmiset keskenään syntyy outoja vaikutelmia tilanteista , joita kirjoittaja ei ole mielestäni kyennyt ihan loppuun saakka hahmottamaan.

Otan tähän yhden esimerkin, joka ulkopuolisen asiasta mitään tietämättömän henkilön silmissä vaikuttaa oudolta.

Sivulla 205-211 käsitellään päivämäärää 5.5.2011, jolloin Aarnio oli ollut Porvoossa Haikon kartanossa päällystöpäivillä.

1)”Lisäksi liittymä -551/Vilhunen ja -889/Hollanti ovat paikantuneet kello 13.23 jälkeen matkalla Porvoosta Länsi-Pasilaan”
2)”Paikannusten ajankohta viittaa siihen, että liittymät ovat olleet Aarniolla, jonka ohjelma Haikossa on päättynyt kello 13.30. Liittymien paikannustiedot ja käyttö Porvoosta Länsi-Pasilaan osoittavat, että ne ovat liikkuneet yhdessä.”
3)”Se, että saapuneisiin viesteihin ei ole vastattu ennen kuin kello 13.32 eli päällystöpäivien ohjelman päätyttyä, tukee johtopäätöstä siitä, että liittymä on ollut Aarniolla, jolla on siihen saakka ollut muuta ohjelmaa.”

Siis näihin kahteen liittymään tai puhelimeen oli tullut viestejä ja niihin oli vastattu kello 13.32, ne olivat olleet matkalla Porvoosta Länsi-Pasilaan 13.23 ja samalla Aarnio oli ollut päällystöpäivillä, jonka ohjelma päättyy 13.30.

Nyt henkilön pitäisi olla siis vähintään kahdessa paikassa samaan aikaan, toisaalta tilaisuudessa, joka päättyy vasta 13.30, sitten hänen pitäisi kiiruhtaa sieltä välittömästi ulos tai vessaan tarkastamaan jossain (olisiko ollut salkussa?) olleita puhelimia jo kahden minuutin kuluttua tilaisuuden päättymisestä, toisaalta hänen pitäisi myöskin olla sitten ollut jo muutama minuutti matkalla jonnekin?

Ehkä asialle on selitys jossakin mitä tarkoitetaan, mutta näin se välittyy lukijalle.

Samaan aikaan lukija ihmettelee, Aarniolla ei ollut autoa, autoon hän ei mennyt tutkimaan puhelimia? Miten hän voisi sitten olla autolla matkalla jonnekin ja paikantua jonnekin, jos ei sitten joku olisi hakenut häntä kiireellä muutamia minuutteja ennen tilaisuuden loppumista? Eikö se joku olisi sitten kuulustelussa kertonut, että Aarnio syöksyi autoon sisään ja ryhtyi välittömästi räpläämään puhelinta? Eikö tilaisuuden läsnäolijat ihmettelisi tuli hännän alla poistuvaa huumepoliisin päällikköä?

Jos Aarniolla olisi ollut tarve viestitellä jonkun tärkeän henkilön kanssa ja hän käyttäytyisi järkevästi, hän olisi toki sanonut etukäteen tälle tärkeälle henkilölle, että en ole paikalla kuin esim. vasta kello 14 jälkeen, jotta hän voisi ”turvallisessa” paikassa viestitellä tämän tärkeän henkilön kanssa?

Loogisuuden näkökulmasta katsottuna, oikeuden olisi tullut ottaa kantaa siihen, että onko päällystötapahtuman todellinen päättymisajankohta ollut 13.30. Sitä se ei kuitenkaan tee, koska se ei ilmeisestikään kykene väittämään muuta.

Käräjäoikeuden logiikkaa tarkastellaan samoilla sivuilla uudelleen.

Ensin oikeus toteaa, että ”toisaalta Aarnio on kertonut, että hän oli tullut aamulla jonkun henkilön kyydillä Haikkoon, ja että hän ei ollut lähtenyt Haikosta Helsinkiin vaan Rainialan kyydillä Porvooseen ja sieltä edelleen Roy Aarnion kyydillä Helsinkiin.”

Sitten oikeus vetää johtopäätöksiä:
”Aarnion kertomus on epämääräinen siltä osin, että hän ei muistanut, mistä hän oli lähtenyt Haikkoon ja kenen kyydissä hän oli ollut. Aarnion kertoma jää siten tältä osin pelkän väitteen varaan. Sekä Rainiala että Roy Aarnio ovat pitäneet mahdollisena, että he ovat kyydinneet Aarnion tämän kertomin tavoin. Kummankin kertomus on kuitenkin yleinen ja epämääräinen, eikä kumpikaan ole muistanut tätä tapahtumaa.” (sivu 208)

Kuitenkin sivua ennen tätä loppupäätelmää kirjoitetaan näin (sivu 207):
”Petri Rainiala kertoi (1.12.2015) Haikon kartanossa olleista päällystöpäivistä, että hän oli aina ollut matkassa omalla autolla. Hän muisti tapahtuman, mutta ei sen ajankohtaa ja on mahdollista, että hän oli vienyt päivän jälkeen porukkaa Porvooseen autollaan.
Viittaako tämä tapahtuma, jonka Rainiala tässä muisti siis tähän päällystötapaamiseen vai hänen omaan toimintaansa eli Aarnion kyyditsemiseen sinä päivänä? Mitä tapahtumaa Rainiala ei siis muistanut?

Roy Aarniosta kerrotaan:
”Todistajana kuultu Aarnion veljenpoika Roy Aarnio kertoi, että Aarnio oli eräänä torstai-iltapäivänä soittanut Roy Aarniolle töihin ja pyytänyt tätä hakemaan Aarnion samana iltana Porvoosta (5.5.2011 on torstai). Roy Aarnio oli mennyt kotiinsa kello 16 aikoihin ja kello 18 aikoihin hakenut Aarnion Nissanillaan Porvoon torilta. Aarnio oli ollut jossain poliisien juhlissa Haikon kartanossa. Torilta he olivat ajaneet Pasilaan. Roy Aarnio muisteli, että kuljettaminen oli ollut vuonna 2011 kesällä, koska hänen autonsa oli varastettu loppukesällä 2011. Roy Aarnio oli ymmärtänyt, että Aarnio oli ollut soittaessaan Porvoossa. Roy Aarnio arveli, että kuljettaminen ajoittuu kello 18-19 tuntumaan.”
Toisessa kohdassa todetaan, ettei Roy Aarnio muistanut spontaanisti Haikon kartanoa vaan muisti hakeneensa Aarnion jostakin bileistä.

Eli tässä kohdassa tarkoitetaan itse tapahtumaa eli päällystöpäiviä. Tähän voisi sopia se, että Roy Aarnio ei muistanut itse päällystöpäiviä Porvoossa, mutta muisti vielä viikonpäivänkin, että se oli torstai, jopa kellonajan ja tiesi ”bileistä”.

Roy Aarnio:
”V: Varmaan on kertonut, mutta en muista että missä olisi juhlien kertonut olleen.”
Hän muisti siis Porvoon, mutta ei varsinaista bilepaikkaa, koska oli hakenut Aarnion Porvoon torilta.

Kertomus on mielestäni aivan järkiperäinen, toinen kuskasi Aarniota aiemmin ja toinen toi pois Porvoosta illalla.

Oikeuden johtopäätökset tästä:

”Näytön arviointi ja käräjäoikeuden johtopäätökset”
”Roy Aarnio kertoi kesästä ja bileistä, eikä hänen kertomuksensa käräjäoikeuden arvion mukaan viittaa Haikossa toukokuun alussa järjestettyyn kaksipäiväiseen tapahtumaan, joka oli päättynyt jo kello 13.30. Roy Aarnion ja Rainialan kertomukset ovat epävarmaa arvelua ajankohdan suhteen, eivätkä ne vahvista Aarnion kertomusta. Mahdollista on, että he ovat kertoneet jostain toisesta tilanteesta. ”

Oikeus päättelee yksin tuumin, ettei Roy Aarnion kertomus voi olla totta tälle päivälle vaan jollekin muulle päivälle. Tätä oivallustaan se perustelee näin:

Kun kuski on kertonut kesästä ja bileistä, ei tapahtuma-ajankohta voi olla totta, koska nämä ”bileet” ovat päättyneet samaan aikaan kuin on päättynyt päällystöpäivät. Mutta jos Roy hakee Aarnion joskus illalla Porvoosta ja päällystöpäivät ovat päättyneet jo varhaisella iltapäivällä, on siis täysin mahdollista, että seuraavina tunteina on jossain olleet bileet. Siinä on tunteja välissä, ehkä juotu jotain ja juhlittu.

Jos taasen joku muistelee jotain vuosia sitten ollutta tapahtumaa, ei mielestäni ole suurikaan ihme, jos hän sekoittaa toukokuun varsinaisiin kesäkuukausiin? Vuoden hän kuitenkin tiesi, se oli vuosi 2011, koska Roy Aarnion auto varastettiin myöhemmin.

Ulkopuolisen silmin tarkasteltuna tilanne näyttää siltä, että tässä on asiavirheitä. Esim. se, että molemmat tai jompikumpi henkilöistä muisti tapahtuman (päällystöpäivät) tai muistivat tapahtuneen (nouto Porvoo). Se, ettei kumpikaan ”muistanut tätä tapahtumaa” ei ole tämän mukaan totta. On täysin epäoleellista tiesikö Roy missä tapahtumissa tai tilaisuuksissa Aarnio oli päivän aikana ollut, mutta hän osasi yksilöidä itselleen tapahtuneen (noudon Porvoosta) jopa viikonpäivälle (torstaille), jopa kellonajan tarkkuudella ja tiesi paikan mistä nouti Aarnion ja tapahtuma ajoittuu kesään 2011.

On myös erikoista, että tässä ovat ilmiselvästi menneet sekaisin päällystöpäivien päättymishetki ja todistajan kertoma ajankohta, jolloin hän oli noutanut Aarnion. Tällaisessa argumentaatiossa täytyy olla huolellinen, jos sillä perustellaan jotakin. Perustelu jollekin asialle ei voi olla toinen kuin mitä perusteluun vaikuttava todistajanlausunto on sisältänyt.

Sitten argumentointi, jota tässä on käytetty on mielestäni hieman vaarallista, jos jotain seikkaa aletaan ajatella ”mahdollista on, että … ” siinä piilee suuri vaara, että perusteluja etsivä alkaa käyttämään itse sitä perusteluna, että jokin on mahdollista. Näin näyttää käyneen esim. yllä kohdassa, jossa käräjäoikeus pohtii Roy Aarnion ja Rainialan kertomuksia, oikeus ei vain totea vaan tekee johtopäätöksen, että ”mahdollista on, että he ovat kertoneet jostain toisesta tilanteesta.” Mahdollista voi olla toki kaikki maan ja taivaan väliltä, mutta tuomiolauselmassa pitäisi vain harkitusti käyttää tätä ”mahdollisuutta” tai paremminkin sitä voisi käyttää harkittuna toteamisena, mutta sillä ei voi perustella mitään jatkoajatusta eikä siitä voi varsinkaan tehdä johtopäätöksiä jonkin suhteen, kuten tässä on ilmiselvästi tapahtunut.

Jokuroti
Martin Beck
Viestit: 767
Liittynyt: To Huhti 03, 2014 8:01 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Jokuroti »

Toisessa threadissa oli puhetta kulkulätkästä joka on nyt uutena näyttönä. Sen mukaan Aarnio olisi Porvoosta siirtynyt taianomaisesti Itä-Pasilaan käyttämään kulkulätkää "kahden maissa"

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

Mies astuu junasta Pasilassa. Hänellä on yllään shortsit ja t-paita. Hän on menossa juhlimaan ja aikoo käydä suihkussa, vaihtaa vaatteet ja ottaa lompakon mukaansa kotoaan. Hän ei jostain syystä pääse asuntoon sisälle, ehkäpä avain on unohtunut mökille, josta hän oli tulossa. Seuraavaksi hän päättelee mennä työpaikalleen, koska hänen olisi joka tapauksessa ollut tarkoituksena jättää hänen hallussaan olevat kaksi puhelinta kollega B:lle valvottaviksi, koska hän itse lähtee viihteelle.

Työpaikalla hän kohtaa kollega A:n, joka päättää auttaa miestä ja lainaa hänelle rahaa ja vie hänet hotellille valmistautumaan juhlia varten, joiden alkamiseen on enää 1.5 tuntia. Mies jättää puhelimet työpaikalleen ja lähtee kollega A:n mukana hotellille.

Jossain vaiheessa mies tajuaa kiireen ja soittaa kollega B:lle, jota hän pyytää viemään itsensä tavarataloon, jotta hän voisi ostaa puhtaan paidan, ja saada kyydin juhlapaikalle. Noin viidessä minuutissa paita on ostettu Sokoksesta ja B vie miehen juhlapaikalle Senaatintorille.
Mies on varmuudella paikannettu hotellin vastaanottoon kello 14.50. Hän on juhlissa kello 15.30 jälkeen. Sen jälkeen mies juhlii yhdessä päivänsankarin ja muiden kanssa.

Mies on sopinut kollega B:n kanssa, että tämä noutaa hänet aamulla hotellilta ja antaa hänelle nämä kaksi puhelinta takaisin ja vie hänet juna-asemalle, josta hän palaa junalla takaisin mökille. Aamulla mies näkee kollega B:n odottavan häntä ja ihmettelee, että kollega B on tullut niin aikaisin paikalle. Kollega B vie miehen sovitun mukaisesti rautatieasemalle.
(Tämä oli miehen versio tapahtuneesta)

Kollega B on ahkera ja työteliäs mies, jonka elämä koostuu suureksi osaksi työnteosta. Hän ei välitä lomista, vaan on käytettävissä silloinkin. Hän pitää työstään ja hän kunnioittaa miestä. Hänellä on kontakteja, joita hän voi hoitaa myös työajan ulkopuolella.

Hän on päätellyt saman päivän iltapäivänä, että hänellä olisi aikaa tavata yksi kontaktihenkilö Y, jolle kollega B tekee ehdotuksen, tapaammeko. Y vastaa, ja tapaaminen sovitaan. Sopiessaan tapaamista Y:n kanssa kollega B ei voi tietää, että mies soittaa hänelle uudelleen. Mies oli vain pyytänyt häntä ottamaan puhelimet, hän otti ne mukaansa ja lähti työpaikalta kotia kohden. Nyt mies soittaakin uudelleen ja pyytää uudelleen apua. Mies haluaisi, että kollega B veisi hänet hotellilta ostamaan paitaa ja sitten veisi varsinaiselle juhlapaikalle. Nyt kollega B tekee ratkaisunsa ja peruuttaa tapaamisen Y:n kanssa, koska tietää, että miehellä on kiire päästä juhlapaikalle.

Kollega B kääntää autonsa ja matkaa kohti hotellia, jonne mies on hänet pyytänyt. Hän odottaa hieman aikaa, kunnes mies tulee ulos hotellista, ja lähtee kiireellä viemään tätä tavarataloon, jossa hän odottaa miestä 5 minuuttia, kun tämä ostaa paidan. Sitten hän vie miehen juhlapaikalle.
(Tämä oli kollega B:n versio tapahtumista)

Kollega A:n version mukaan hän näkee, että mies on tullut työpaikalleen. Koska mies pyytää rahaa, hän antaa rahaa ja vie miehen hotellille ja poistuu sitten paikalta.

Tähän mennessä kaikki vaikuttaa olevan järjestyksessä ja jaettu.

Katsokaapa hieman mitä tässä tapahtuu seuraavaksi:

Korvasin asianosaiset henkilöt näillä sanoilla mies, kollega B, ja Y. Nyt käräjäoikeus kirjoittaa näin:

"Tapaamisesta oli sovittu samana päivänä iltapäivällä.
Tarkoitus oli ollut, että kollega B tapaa Y:n töissä käydessään.
Kollega B oli kysellyt, missä päin Y on, ja kysynyt, voisivatko he tavata."

Eli tässä yllä kaksi henkilöä Y ja kollega B miettivät tapaamista.

Sitten seuraavassa kerrotaan miten tapaaminen peruuntui:

1) "Tarkoitus oli ollut, että kollega B olisi tavannut Y:n, mutta tapaaminen oli peruttu, koska miehellä oli ollut kiire. (sivu 242)
2) Kollega B oli peruuttanut tapaamisen, koska miehellä olikin ollut niin kiire. (sivu 242)
3)Y:n tapaaminen oli peruuntunut sen jälkeen, kun mies oli ilmoittanut, että hänellä oli ollut tosi kiire. (sivu 243)
4) Kollega B kertoi myös, että hän oli tapaamassa Y:tä, mutta tapaaminen oli peruuntunut, koska miehellä oli ollut niin kiire. (sivu 245)"


Näiden lauseiden tosiasiallinen sisältö on kuitenkin hieman erilainen kuin vaikutelmaksi jää.

1) ”Tarkoitus oli ollut, että kollega B olisi tavannut Y:n, mutta tapaaminen oli peruttu, koska miehellä oli ollut kiire. (sivu 242)”

Tarkoitus oli ollut, että kollega B olisi tavannut Y:n, mutta tapaaminen oli peruttu, koska kollega B:llä oli ollut niin kiire. (oma ehdotus)

Jos kaksi ihmistä sopii tapaamisen, ja toinen huomaa, että onkin sopinut jotakin muuta samalle päivälle, on siis kiire sillä, jolla on kaksi tapaamista päällekkäin. Liekö kirjoitusvirhe?

2) ”Kollega B oli peruuttanut tapaamisen, koska miehellä olikin ollut niin kiire. (sivu 242)”

Kollega B oli peruuttanut tapaamisen, koska kollega B:llä oli ollut niin kiire. (oma ehdotus)

Toisaalta tässä sitten haetaan sitä, että tämä ”kiire” olisikin sitten tullut yllättäen tiedoksi.
Mahdollisesti toinen kirjoitusvirhe?

3) ”Y:n tapaaminen oli peruuntunut sen jälkeen, kun mies oli ilmoittanut, että hänellä oli ollut tosi kiire. (sivu 243)”

Y:n tapaaminen oli peruuntunut sen jälkeen, kun kollega B:llä oli tosi kiire toiseen tapaamiseen. (oma ehdotus)

Kolmas kerta toden sanoo –vanhan sananlaskun mukaan. Nyt siis tämä mies olisi jo ilmoittanut itse, että hänellä on tosi kiire ja tapaaminen peruuntui?

4) ”Kollega B kertoi myös, että hän oli tapaamassa Y:tä, mutta tapaaminen oli peruuntunut, koska miehellä oli ollut niin kiire. (sivu 245)”

Kollega B kertoi myös, että hän oli tapaamassa Y:tä, mutta tapaaminen oli peruuntunut, koska kollega B:llä oli ollut niin kiire. (oma ehdotus)

Samaa lausetta toistetaan muutamien rivien välein. Henkilö, jolla on kiire ja syy hänen kiireeseensä ovat eri asioita.

Lopussa oikeus ei malta sitten olla kertomatta mihin lopputulokseen se on pyrkinyt näillä toistuvilla lauseilla, joissa mies, joka aiheutti tapaamisen peruuntumisen kahden osapuolen välillä, mutta ei itse ollut tapaamisen osapuoli, yritetään saada väkisin osaksi Y:n ja kollega B:n välistä tapaamista.

Asian toistaminen ei paranna tilannetta millään tavalla, toisto ei tee asiasta yhtään todempaa. Ristiriidat eivät katoa sillä.

Kaikessa ”kiireessä” paitojen oston, hotellin tilaamisen, hotellille ajon ja kotona ja työpaikalla käynnin ja muun välissä väitetään sitten tapahtuneen näin:

”käräjäoikeudelle ei ole jäänyt järkevää epäilyä myöskään siitä, että Aarnio ja Sievälä ovat myös tavanneet hotellin läheisyydessä ennen kuin Aarnio on lähtenyt Tolvasen juhliin.”

Kuten arvasitte Y on Sievälä, kollega B on Runeberg ja mies on Aarnio.

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

Seuraavassa korvattu sana Aarnio sanalla ”mies” ja liittymä 467/Romano puhelin ”A” ja liittymä 826/Sievelä on ”puhelin B”

Tämä siksi, että se selventää ajatusta taustalla.

Otteita sivulta 273:

6.4.2. Puhelin A paikantuminen Fabianinkadulle 12.8.2011

Mies on tuonut esiin, että kokouksen aikana 12.8.2011 viesteihin on vastattu. Mies ei olisi voinut kokouksessa vastata viesteihin ja puhelimen "räplääminen " olisi kiinnittänyt muiden huomion.

Mies on osallistunut kokoukseen Kaartin poliisitalolla ja puhelin A on paikantunut kokouksen aikana kerran lähellä kokouspaikkaa. Liittymän paikantuminen samaan paikkaan samaan aikaan viittaa siihen, että puhelin A on ollut miehen hallussa ja käytössä. Toisin kuin mies on väittänyt, yhteen tekstiviestiin vastaaminen kokouksen aikana on tavanomaista, eikä vastaaminen viestiin siten heikennä yhteyttä.

Käräjäoikeuden johtopäätös:
Käräjäoikeudelle ei ole jäänyt järkevää epäilyä siitä, että puhelin A on ollut miehen hallussa 12.8.2011.

Otteita sivulta 275:

6.4.5. Puhelin B Kasarmikadulla 20.10.2011

Puhelin B on paikantunut Kasarmikatu 18 B -tukiasemaan kello 10.18, jolloin liittymään on saapunut viesti, johon ei ole vastattu. Mies on osallistunut samana päivänä poliisin toiminnan ohjausryhmän kokoukseen kello 9-10.25 Kaartin poliisitalolla. (S2311-S2313, S2388)

Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeudelle ei ole jäänyt järkevää epäilyä siitä, että puhelin B on ollut Aarnion hallussa 20.10.2011.

Lainaus sivulta 267:

Myöskään se miehen viittaama seikka, että puhelin A on samaan aikaan paikantunut Länsi-Pasilassa ei viittaa siihen, että liittymä puhelin B ei olisi voinut olla miehen hallussa.
Päinvastoin - tutkijat ovat kertoneet, että kaikki tarpeelliset liittymät on pääsääntöisesti otettu mukaan piilokonttorista ja jätetty autoon. Siten jos autolla oli liikuttu, kaikki liittymät olivat liikkuneet autossa mukana. Tutkijat eivät ole kertoneet, että yhteydenpitopuhelimia olisi säilytetty ja liikuteltu eri autoissa. Lisäksi piilokonttoriin jätetyt puhelimet eivät pääasiassa ole olleet päällä. Näin ollen kun puhelimeen A on tullut viestejä, puhelin A ei ole myöskään voinut olla piilokonttorissa. Siten se että puhelin A olisi haettu piilokonttorista, mutta sitä ei olisi otettu mukaan, vaan jätetty Länsi-Pasilaan johonkin toiseen autoon viittaa siihen, että kysymys ei ole RHU:n yhteydenpitopuhelimista.(lainaus päättyy)

Eli on kaksi puhelinta A ja B ja kaksi eri tapahtumaa 12.8.2011 ja 20.10.2011. Ensimmäisessä tapauksessa on käräjäoikeus todennut, että puhelin A oli miehen hallussa. Toisessa tilaisuudessa 20.10.2011 on tarkoitus todeta, että liittymä B on miehen hallussa.

Nyt mies kysyy, että miksei sitten tänä päivänä 20.10.2011 myös liittymä A ole hänen hallussaan?

Otetaanpa lauseet yksitellen miten käräjäoikeus tätä kysymystä käsittelee:

Lainaus sivulta 267:
Myöskään se mieheen viittaama seikka, että puhelin A on samaan aikaan paikantunut Länsi-Pasilassa ei viittaa siihen, että puhelin B ei olisi voinut olla miehen hallussa. (lainaus päättyy)

Se, että puhelin A ei ole yhtä aikaa puhelimen B kanssa miehen hallussa, ei poissulje sitä, että puhelin B on ollut miehen hallussa.

Mennään perusteluihin lause kerrallaan:

1) Päinvastoin - tutkijat ovat kertoneet, että kaikki tarpeelliset puhelimet on pääsääntöisesti otettu mukaan piilokonttorista ja jätetty autoon.

Tämäkin vaikuttaa loogiselta, että kaikki sellaiset liittymät, joita tarvitaan, on otettu mukaan. Tästä lauseesta voi tehdä johtopäätöksen, että jos liittymä A ei ole ollut mielenkiintoinen, on se jätetty toimistolle ja mukana on kulkenut vain liittymä B.

2) Siten jos autolla oli liikuttu, kaikki liittymät olivat liikkuneet autossa mukana.

Jos kaikki tarpeelliset liittymät on otettu mukaan, ovat liittymät liikkuneet autossa mukana. Kuulostaa sekin loogiselta.

3) Tutkijat eivät ole kertoneet, että yhteydenpitopuhelimia olisi säilytetty ja liikuteltu eri autoissa.

Tutkijat ovat kertoneet, että kaikki tarpeelliset puhelimet on otettu konttorilta mukaan ja ne kulkisivat yhdessä jonkun mukana. Kuulostaa jälleen järkevältä toiminnalta. Johtopäätös tästä voisi olla, että puhelin A on toimistolla tai se on matkalla jonnekin muiden puhelimien joukossa.

4) Näin ollen kun liittymään puhelin A on tullut viestejä, puhelin A ei ole myöskään voinut olla piilokonttorissa.

Tässä käräjäoikeus on päätellyt, että puhelin A ei ole konttorissa.

5) Siten se että puhelin A olisi haettu piilokonttorista, mutta sitä ei olisi otettu mukaan, vaan jätetty Länsi-Pasilaan johonkin toiseen autoon viittaa siihen, että kysymys ei ole RHU:n yhteydenpitopuhelimista.

Nyt käräjäoikeus miettii sitä vaihtoehtoa, että puhelin A olisi haettu konttorista, mutta se olisi jätetty johonkin autoon eikä siis ilmeisestikään kulkisi muiden puhelinten joukossa. Jos puhelin A ei ole konttorilla, eikä se ole matkalla muiden puhelinten kanssa, on se silloin yksityisessä käytössä, on käräjäoikeuden johtopäätös. Se ei siis miltään osin kumoa sitä, etteikö mies voi olla eri paikassa puhelimen B kanssa kuin missä on puhelin A.

Argumentaatioketju näyttää menevän niin, että jos mies on jossain paikassa, johon hänet voidaan varmuudella liittää (tilaisuus, juhlat, pankki ym.) ja jos hänen lähelleen silloin paikantuu puhelin A tai B, on johtopäätös se, että puhelin on silloin miehen hallussa. Jos jompikumpi puhelin sitten paikantuu jonnekin muualle eikä ole konttorilla, se on jossakin autossa eikä liity työtehtäviin.

oldstyle
Hetty Wainthropp
Viestit: 487
Liittynyt: Pe Elo 18, 2017 6:44 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja oldstyle »

Nicht schuldig kirjoitti:
Argumentaatioketju näyttää menevän niin, että jos mies on jossain paikassa, johon hänet voidaan varmuudella liittää (tilaisuus, juhlat, pankki ym.) ja jos hänen lähelleen silloin paikantuu puhelin A tai B, on johtopäätös se, että puhelin on silloin miehen hallussa. Jos jompikumpi puhelin sitten paikantuu jonnekin muualle eikä ole konttorilla, se on jossakin autossa eikä liity työtehtäviin.
Tapauksessa 1) puhelin A on paikantunut samaan paikkaan kun Aarnio, joten se on ollut hänen mukanaan.

Tapaus 2). Puhelin B on paikantunut samaan paikkaan kuin Aarnio, koska se on ollut hänellä hallussaan.
Se että puhelin A on ollut eri paikassa, ei tarkoita että puhelin B ei olisi ollut Aarniolla. Aarnio on esimerkiksi voinut jättää puhelimen A kotiinsa, tai autoonsa jos hän ei sitä juuri sillä hetkellä ole tarvinnut.
Puhelin A ei ole ollut samassa paikassa kun RHU:n tietolähdepuhelimet, joten se on ollut Aarnion henkkoht säätöpuhelin.

Tässä ei mielestäni ole mitään epäselvää. Nyt pitäisi vielä tietää kuka puhelimen A on vienyt, mihin autoon, ja milloin. Irroittamalla asiat asiayheydestään, ja takertumalla sanamuotoihin ei voi todistaa mitään. Nyt pitäisi nähdä kokonaiskuva.

Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

oldstyle kirjoitti:
Nicht schuldig kirjoitti:
Argumentaatioketju näyttää menevän niin, että jos mies on jossain paikassa, johon hänet voidaan varmuudella liittää (tilaisuus, juhlat, pankki ym.) ja jos hänen lähelleen silloin paikantuu puhelin A tai B, on johtopäätös se, että puhelin on silloin miehen hallussa. Jos jompikumpi puhelin sitten paikantuu jonnekin muualle eikä ole konttorilla, se on jossakin autossa eikä liity työtehtäviin.
Tapauksessa 1) puhelin A on paikantunut samaan paikkaan kun Aarnio, joten se on ollut hänen mukanaan.

Tapaus 2). Puhelin B on paikantunut samaan paikkaan kuin Aarnio, koska se on ollut hänellä hallussaan.
Se että puhelin A on ollut eri paikassa, ei tarkoita että puhelin B ei olisi ollut Aarniolla. Aarnio on esimerkiksi voinut jättää puhelimen A kotiinsa, tai autoonsa jos hän ei sitä juuri sillä hetkellä ole tarvinnut.
Puhelin A ei ole ollut samassa paikassa kun RHU:n tietolähdepuhelimet, joten se on ollut Aarnion henkkoht säätöpuhelin.

Tässä ei mielestäni ole mitään epäselvää. Nyt pitäisi vielä tietää kuka puhelimen A on vienyt, mihin autoon, ja milloin. Irroittamalla asiat asiayheydestään, ja takertumalla sanamuotoihin ei voi todistaa mitään. Nyt pitäisi nähdä kokonaiskuva.
Sinällään olen samaa mieltä siitä, että jos ihmisellä on vaikka kaksi puhelinta ei ole välttämättä mitään syytä olettaa, että molemmat puhelimet ovat samassa paikassa, toinen voi olla kotona ja toinen matkalla. Jos sitten kummallisella tavalla toinen liikkuu jonnekin ja henkilö on itse matkalla jonnekin muualla, niin kyllähän se ehkä hieman ihmetystä herättää.

Mutta jos sitten olisi edes näin, että samaa kriteeriä käytetään koko ajan, mies ja puhelin paikantuvat, se helpottaisi tätä kokonaiskuvan luomista. Tässä kuitenkin nyt esimerkkejä siitä, että edes se kriteeri ei päde.

Nyt seurataan liittymää 551/Vilhunen, jatkossa C ja Aarnio on edelleen korvattu sanalla mies.

Kolme esimerkki tapausta:

Tapaus 1 sivulta 284:

Puhelimen paikantumista ei tiedetä, kellonaika ja miehen liikkeet liittävät hänet tähän puhelimeen.

"Miehen kulkutagia on käytetty 31.5.2011 kello 9.57 HPL:n lukijassa (S2361). Mies on osallistunut samana päivänä poliisitoiminnan ohjausryhmän kokoukseen kello 10-11.35 Kaartin poliisitalolla.

.. viesteihin ei ole vastattu ennen kuin liittymällä C kello 11.37 ja 12.04, joista ei ole paikannustietoja"

Käräjäoikeuden johtopäätökset:

"Käräjäoikeus toteaa, että mies on ollut muualla kuin Länsi-Pasilassa ainakin kello 9.57 ja hyvin todennäköisesti noin kello 11.35 saakka. Tuona aikana syytteessä tarkoitetuissa puhelimissa ei ole teletapahtumia ennen kuin heti kokouksen päättymisen jälkeen kello 11.37. Tämä liittää kokoukseen osallistuneen miehen puhelimen C käyttäjäksi."

(Erikoista on myös se, että tässä ei ole saatu selville paikannustietoja missä puhelin on ollut kello 11.37, kun viesti on lähetetty. Eli Vilhusen puhelimella C on lähetetty viesti 11.37 mutta ei tiedetä mistä?)

Oma johtopäätökseni on, että tässä paikantuu mies ja kelloaika mutta ei puhelin.

Tapaus 2 sivulla 289:


Puhelin on paikannettu ja joku lähettää viestiä sillä, mies on eri paikassa pöytäkirjan mukaan, virhe pöytäkirjassa: mies ei ole ollut kokouksessa.

Syytteessä tarkoitettujen liittymien paikantuminen 5.1.2012

"Miehen kulkutagia on käytetty 5.1.2012 kello 8.45 HPL:n lukijassa (S2361). Mies on osallistunut 5.1.2012 kello 9.00 - 10.40 Kaartin poliisitalolla pidettyyn kokoukseen (S2388).

Liittymää C on 5.1.2012 käytetty aktiivisesti ..ja kello 10.38 Itä-Pasilassa/ Opastinsilta 12.

Käräjäoikeus toteaa, että televalvontatiedot ja miehen liikkumisesta esitetty näyttö ovat 5.1.2012 ristiriidassa, koska pöytäkirjan mukaan mies olisi ollut Kaartissa ja samalla syytteessä tarkoitetulla puhelimella C on viestitetty Länsi-Pasilassa..

Tässä yhteydessä 5.1.2012 kohdalla on mahdollista, että pöytäkirjaan on merkitty virheellisesti se, että mies on ollut läsnä kokouksessa tai se, että pöytäkirjaan ei ole merkitty sitä, että mies on lähtenyt kokouksesta aikaisemmin. Tällainen inhimillinen virhe kokouspöytäkirjassa selittäisi ristiriidan puhelimen C televalvontatietojen ja miehen liikkumisen välillä.
Ottaen huomioon edellä televalvontatietojen ja miehen liikkumisesta esitetty näyttö kokonaisuutena ja siitä tehtävät johtopäätökset, käräjäoikeus pitää selvänä, että kysymys on inhimillisestä virheestä pöytäkirjamerkinnässä."

Tapaus 3 sivulla 279:

Puhelin on paikannettu ja joku lähettää viestiä sillä, mies on eri paikassa pöytäkirjan mukaan, virhe pöytäkirjassa: mies onkin ollut kokouksessa

"Liittymä C on paikantunut 22.12.2011 kello 9.28 Pohjoinen Makasiininkatu 9 ja kello 10.12 Kasarmikatu 18 -tukiasemiin.

Miehen kulkutagia on käytetty 22.12.2011 kello 8.47 HPL:n lukijassa (S2361). Kaartin poliisitalolla on pidetty 22.12.2011 kello 9.00 - 10.10 ohjausryhmän kokous, johon miestä ei ole merkitty läsnä olevaksi (S2388, JA164).

Käräjäoikeus toteaa, että kokouspöytäkirjan mukaan mies ei ole osallistunut kokoukseen Kaartin poliisitalolla, mutta kulkutagin käyttö juuri ennen kokouksen alkamista viittaa siihen mahdollisuuteen, että mies on osallistunut kokoukseen ja että pöytäkirjassa on virhe.
HPL:n lukijassa, joita on ollut väistötiloissa Itä-Pasilassa, Kaartin poliisitalolla ja Iso- Kulkutagin leimaamisten perusteella ei kuitenkaan tiedetä, missä poliisilaitoksen käytössä olleista tiloista kulkutagia on käytetty."

Syytelauselmassa vedotaan kuitenkin kahden asian yhteen kuulumiseen:

”Yleisesti voidaan todeta, että syytteessä tarkoitetut liittymät paikantuvat melko usein Kaartin poliisitalon läheisyyteen, kun mies on osallistunut siellä järjestettyyn kokoukseen. Tämä ajallinen ja paikallinen yhteys viittaa siihen, että puhelimet ovat olleet miehen hallussa ja käytössä. (sivu 290)”

Ongelmakohtia:

1) Tässä on kolme eri versiota miten käräjäoikeus käsittelee pöytäkirjatietoja, yhdessä kohdassa se sanoo, että ”hyvin todennäköisesti noin kello 11.35 saakka” eli henkilö on paikalla kokouksessa. Toisessa versiossa se sanoo, että on mahdollista, ja vetää heti yhden lauseen jälkeen perään, että on selvää, että kyseessä on inhimillinen virhe pöytäkirjassa, eikä mies ole ollut paikalla kokouksessa. Kolmas versio on se, että kun pöytäkirjan mukaan mies ei ole ollut paikalla kokouksessa, on jälleen mahdollista nyt niin päin, että mies oli sittenkin kokouksessa.

2) Ensimmäisen version syynä on se, että mies täytyy saada pysymään jossakin kello noin 11.35 saakka, jotta voidaan yhdistää puhelimesta C tasan kaksi minuuttia myöhemmin lähetetty/tai tarkastettu viesti mieheen. Kellonaika liittäisi näin miehen viestiin.

3) Toisen version syynä on taasen se, että mies ei voi nyt olla kokouksessa, koska muutoin hän ei olisi voinut olla lähettämässä viestiä puhelimesta C kello 10.38.

4) Kolmannen version syynä on se, että miehen täytyy nyt olla kokouksessa, koska kello 10.12. Kaartin poliisiaseman lähellä on lähetty viesti puhelimesta C, muutoin aika ja paikka eivät olisi stemmanneet.

Mielenkiintoista on toki se, että sumeilematta uskotaan poliisin pöytäkirjojen olevan niin huonosti laadittuja, että kaksi kertaa tapahtuu sama virhe mutta toisin päin ja todellakin vain vajaan kahden viikon sisällä. Eli ilmeisesti hyvin lähellä olleiden mahdollisesti jopa peräkkäisten kokousten välillä.

Ajatus on ilmeisesti ollut saada sovitettua miehen liikkeet ja useita puhelimia yhteen ajallisesti annettujen paikannus- ja teletietojen perusteella. Myönnän, että tehtävä on saattanut olla varsin kunnianhimoinen. Kirjoittaja ei välttämättä huomaa, että jossain vaiheessa hän on alkanut ajatella asioita mitä ilmeisimmin ainoastaan teletietojen näkökulmasta.

oldstyle
Hetty Wainthropp
Viestit: 487
Liittynyt: Pe Elo 18, 2017 6:44 am

Re: Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

Viesti Kirjoittaja oldstyle »

Mitkä puhelimet/liittymät löytyivät Aarnion kotoa/autotalleista? Ovatko nämä puhelimet A, B ja C niitä? esimerkiksi puhelin kenkä tai matto? Kuuluuko liittymä -889 niihin?

Vastaa Viestiin