Pieni liekki kirjoitti: ↑Su Joulu 15, 2019 5:41 pm
Nicht schuldig kirjoitti: ↑Su Joulu 15, 2019 4:13 pm
Pieni liekki kirjoitti: ↑Su Joulu 15, 2019 2:26 pm
Selvyyden vuoksi lienee parasta tässä vaiheessa tarkentaa S-marketin muovikassin sisällä olleen DNA-muovikassin sisältö, eli kyseinen kassi sisälsi kaulakorun (=valkoinen helminauha) ja helmikorvakorut punaisessa kotelossaan, sinikivisen sormuksen punaisessa korurasiassaan, Maxell-videokasetin (näyttää C-kasetin kokoiselta kuvassa) ja käyntikorttikotelon.
Palaan myöhemmin vielä takkeihin.
Tämä selvensi jo asiaa, eli oli yksi S-marketin muovikassi ja sen sisällä oli sitten DNA-muovikassi, jossa olivat nämä korut omissa rasioissaan. Onko tämä Aarnio sitten olettanut näiden olevan tätä "rihkamaa"? Siellä oli timanttisormus mukana? Tämä voisi selittää sen, että miksi Saara ylipäätään oli antanut jotain säilytykseen, tämä siis hänen kertomanaan. Tuntuisi oudolta, että ihmisellä olisi jotain vaatteita, joita ei itsekään tunnista ja arvotonta rihkamaa jossain muovipussissa ja tämän hän antaisi jollekin säilytykseen. Asiahan on tietenkin aivan eri, jos kyseessä on jotain oikeasti arvokasta.
Oudolta tuntuisi sekin, että Aarnio ei tämän keisari Aarnio kirjan mukaan kuitenkaan puhu mistään muovipussista vaan säkistä, joka olisi ollut sitten tämän Saaran pihamaalla ja jonka olisi noutanut joku huumepoliisi. Eihän siellä jossain säkissä nyt mitään timanttisormusta kukaan järkevä ihminen ole voinut jättää takapihalle noudettavaksi. Kuvittelisi, että tällaiset korut, jos ovat aitoja ja ovat arvokkaita,ovat yleensä naisille hyvin tärkeitä asioita, joista pidetään hyvää huolta.
Olet mielestäni hyvä päättelemään asioita. Yritän koota tänne lisätietoa noihin asioihin - mistä edellä on ollut puhe - niiltä osin, kun lisätietoa löytyy tuosta saamastani aineistosta. Ilmeisesti ainakin osa näistä mansikkanaisen kellarikomerossa olleista tavaroista on peräisin suunnilleen vuoden 2007 kieppeiltä, kun Saara on muuttanut pois Vuosaaresta tai ainakin vaihtanut jostain syystä asuinpaikkaa. Vuosi on kyseisen entisen poliisin kertomana muistinvarainen, joten se voi heittää jonkin verran. En tiedä, liittyvätkö nämä tapahtumat mahdollisesti Saaran muuttoon Tampereelle tai johonkin toiseen muuttotilanteeseen. Esitutkinta-aineistosta selviää, että todistaja kertoo Aarnion pyynnöstä hakeneensa Saaran jäljiltä takapihalle jätettynä ison mustan jätesäkin ja taulukehykset ilman mitään maalausta tai vastaavaa.
Monesti muuttotilanteissa löytyy ihmisten jälkeensä jättämiä tavaroita mitä eriskummallisemmista paikoista. Etenkin silloin, kun poismuuttava henkilö ei huolehdi omista tavaroistaan, saattaa esimerkiksi uusi vuokralainen kipata toisen omaisuuden taloyhtiön roska-astioihin, heittää pihalle tai raijata vaikka metsään maanomistajan riesaksi. Saaran tapauksessa poliisi oli ottanut piha-alueelle hylätyn omaisuuden talteen. Ehkä tavarat olivat liittyneet johonkin keissiin, mikä oli tuolloin meneillään. Joku viisaampi voinee kertoa, miten poliisi yleisesti ottaen menettelee takavarikoimiensa tai talteen ottamiensa tavaroiden kanssa.
Olisiko tässä voinut olla kyseessä tilanne, jossa Saara luovuttaisi asunnon vaikka väliaikaisesti jollekin henkilölle ja on pelännyt, että tavarat voisivat joutua sitten vaikka väliaikaisen asukkaan toimesta myytäviksi?
Jos ajatellaan järjellä niin ne naiset, jotka tunnen pitävät viimeiseen saakka kiinni nimenomaan koruista. Ne ovat vähän kuin osa sitä identiteettiä ja niillä saattaa olla suuriakin tunnearvoja naiselle itselleen. Toisaalta minua ihmetyttää se, että jos tämä todistaja Salonen oli hyvin läheinen ystävä Aarnion kanssa, niin kuvittelisi, että häneen jotenkin koskisi se, että toisen vieraan naisen tavaroita on hänen komerossaan. Naiset ovat myös usein uteliaita, joten eikö että tämä todistaja Salonen olisi katsonut sinne dna-kassiin, että mitä siellä on?
Jos nämä olisivat nyt ajalta 2007 niin silloinhan ei käsittääkseni ole Mansikkanaista ollutkaan Aarnion seurapiirissä, näin olen ymmärtänyt. Silloin tavaroiden täytyy olla ollut välillä jonkin toisen henkilön hallussa.
Jotenkin ajatuksellisesti tämä voisi kulkea sellaiseen suuntaan, että puhutaan kahdesta eri tapahtumasta. Ensin on todellakin tämä jätesäkki, jossa on ollut jotain sellaista tavaraa, joka ei ole erityisen arvokasta. Nyt nämä tavarat ovat olleet siellä poliisin hoteissa ehkä sitten jopa vuosia ja jossain vaiheessa tämä taulun kehys on joutunut Saloselle. Taulun kehyksistä tiedän sen verran, että tunsin kerran kehystaiteilijan, joka teki massiivipuusta kehyksiä. Mutta noin yleensä, jos ei mikään arvotaulu ole kyseessä, kehykset menevät rikki helposti ja en oikein tiedä mikä niiden arvo olisi. Minkähän kokoiset kehykset tässä ovat olleet kyseessä?
Jotenkin tuntuu tässäkin kohdin siltä, että Aarnio on pihalla kuin lumiukko. Hän on jotenkin tämän aineiston kanssa yksinkertaisesti hukkumaisillaan ja kauhoo siellä epätoivoisesti rantaa kohti. Hän selostaa yleisesti ottaen asioita, mutta hänellä ei näytä olevan oikein mitään konkreettista kuvaa oikein mistään tilanteesta. Esim. tämä S-marketin muovipussi näyttää olleen hänelle tuiki tuntematon asia. Väitteen edessä, että hän olisi vienyt tämän muovipussin todistaja Saloselle, hän alkaakin spekuloimaan jollain vuositolkulla sitten ilmeisestikin toisesta tapahtuneesta asiasta. Tuomarit taasen kiinnittävät kaksi tapahtumaa toisiinsa, ja eivätkä mieti, että mikä näiden tapahtumien ajallinen tai muu yhteys on.
"Oikeudessa Aarnio kertoi, että tavarat olivat päätyneet hänelle kiertoteitse. Kun Saara oli muuttanut joksikin aikaa toiseen kaupunkiin, tämä oli jättänyt takapihalleen jätesäkin ja pyytänyt Aarniota noutamaan sen. Aarnio kertoi järjestäneensä huumepoliisin konstaapelin noutamaan säkin. Sen jälkeen sitä oli säilytetty huumepoliisin tiloissa, kunnes Aarnio oli vienyt sen Nurmijärvelle ystävänsä varastoon. Aarnio ei kertomansa mukaan tiennyt, mitä säkissä oli." Keisari Aarnio sivu 314
Todistaja Salonen on puhunut siis muovikassista ei mistään jätesäkistä käsittääkseni?
Käräjäoikeus sivu 875:
"Ahonen oli ostanut asiakkaitaan varten kaupasta pornovideoita. Aarnio oli lainannut niitä ja kertonut, että vei niitä maalaisserkulleen. Ahonen oli myös tehnyt asiakkaidensa kanssa kolme tallennetta harrastamastaan seksistä. Aarnio oli sanonut Ahoselle, että tämä ei voinut säilyttää
niitä asunnossaan ja Aarnio oli tarjoutunut ottamaan talteen, jotta ne eivät olisi joutuneet vääriin käsiin. Kun Ahonen oli myöhemmin sanonut Aarniolle, että haluaa takaisin avaimensa ja kasettinsa, oli Aarnio vastannut, että Pasilassa oli muutto ja että hän ei tiennyt missä ne olivat.
Kasetteja ei ollut lopulta palautettu. Ahonen oli tunnistanut itsensä kasetilta, joka oli löytynyt Nurmijärveltä Salosen varastoon tehdyssä kotietsinnässä. Kahta kasettia ei ollut vieläkään löytynyt."
Nyt siis jos tämä yllä kerrottu pitäisi paikkansa, niin käsittääkseni sitten tämä kasetti, jossa oli näitä Saaran kuvauksia asiakkaan kanssa olisi joutunut Aarniolle nimenomaan hänen itsensä pyytämänä ja Saaran luovuttamana. Ja sitten vuonna 2011, kun Pasilassa oli muutto, niin silloin hän ei saanut niitä takaisin. Mutta siis kenen muutto? Ei Aarnion vaan Helsingin poliisilaitos siirtyi väistötiloihin Itä-Pasilaan, joten jos yllä kerrottu pitää paikkaansa, niin Saaran olisi täytynyt olla siinä käsityksessä, että hänen tavaransa ovat poliisilaitoksen hallussa. Eikö niin?