Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Kuten Keijo kertoo Keijo Vilhunen johti Suomen alamaailmaa ja välitti samaan aikaan tietoja poliisille.
UutisetKotimaa
Tänään klo 7:06
... Suomen Podcastmedian tuottama kahdeksanosainen sarja Ex-jengipomo Keijo Vilhusen elämä on kuultavissa Yle Puheella sekä Yle Areenassa 17.8 alkaen.
...
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Alamaailman ykkösmiehenä ja huumepoliisin tietolähteenä
Henkilökohtaisen elämän tragedia sai ex-jengipomo Keijo Vilhusen ryhtymään yhteistyöhön vihollisleirin eli poliisin kanssa. Vilhusen aisapari poliisissa oli itse Jari Aarnio. Viime vuosien aikana entisen poliisin Jari Aarnion ja muutaman toisen poliisin yhteydet alamaailmaan ovat osoittautuneet sellaisiksi, jotka eivät kestä päivänvaloa.
Ohjelman toimittaa Vera Miettinen. Sen on Ylelle tuottanut Suomen Podcastmedia.
Sarja ilmestyy Yle Areenaan jakso kerrallaan peräkkäisinä arkiaamuina 17.8.–26.8.2020.
Itselleni ei ensimmäinen jakso tuonut oikeastaan mitään sellaista, mikä ei olisi ollut jo tiedossa, paitsi yhden miettimäni vuosiluvun. Olin pohtinut sitä, milloin Vilhuselle oli tullut avioero lastensa äidistä. Tuo kyseinen vuosi oli ohjelmassa todetun mukaan 2001.
Huomenna olisi sitten kuunneltavissa jo seuraava jakso ohjelmasarjasta.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Alamaailman ykkösmiehenä ja huumepoliisin tietolähteenä
Henkilökohtaisen elämän tragedia sai ex-jengipomo Keijo Vilhusen ryhtymään yhteistyöhön vihollisleirin eli poliisin kanssa. Vilhusen aisapari poliisissa oli itse Jari Aarnio. Viime vuosien aikana entisen poliisin Jari Aarnion ja muutaman toisen poliisin yhteydet alamaailmaan ovat osoittautuneet sellaisiksi, jotka eivät kestä päivänvaloa.
Ohjelman toimittaa Vera Miettinen. Sen on Ylelle tuottanut Suomen Podcastmedia.
Sarja ilmestyy Yle Areenaan jakso kerrallaan peräkkäisinä arkiaamuina 17.8.–26.8.2020.
Itselleni ei ensimmäinen jakso tuonut oikeastaan mitään sellaista, mikä ei olisi ollut jo tiedossa, paitsi yhden miettimäni vuosiluvun. Olin pohtinut sitä, milloin Vilhuselle oli tullut avioero lastensa äidistä. Tuo kyseinen vuosi oli ohjelmassa todetun mukaan 2001.
Huomenna olisi sitten kuunneltavissa jo seuraava jakso ohjelmasarjasta.
Toimittaja oli haastateltavan aamu-tv:ssä tänään. Nyt kannattaa muistaa sellainen asia, että käräjäoikeuden tuomiossa Keijo Vilhusen tietolähderoolia pidettiin lähes vähäpätöisena ja hovioikeudessa ei koko tietolähdetoimintaa ollut käytännössä ollenkaan. Tällä perusteella on tuomittu Jari Aarnio, että Keijo Vilhunen ei ollut tietolähde vaan rikoskumppani. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että esille on ilmeisesti tulossa tämä tietolähteenä olo.
Poliisien oikeudenkäynnissä samat puhelimet, joiden katsottiin olevan huumeoikeudenkäynnissä huumepuhelimia, ovatkin nyt poliisin operaatiopuhelimia.
Jakso 2: Kuka on Keijo Vilhunen ja millainen oli hänen lapsuutensa sekä nuoruutensa?
Ex-jengipomo Keijo Vilhusesta ei ihmisenä tiedetä juuri mitään. Monen muun liivijengiläisen tavoin hän ei ole antanut medialle juuri haastatteluja, eikä niissä harvoissa haastatteluissa ole puhuttu mitään Vilhusesta henkilönä. Tähän ohjelmaan Vilhunen antoi haastattelun Jokelan vankilassa kesällä 2020.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Jakso 2: Kuka on Keijo Vilhunen ja millainen oli hänen lapsuutensa sekä nuoruutensa?
Ex-jengipomo Keijo Vilhusesta ei ihmisenä tiedetä juuri mitään. Monen muun liivijengiläisen tavoin hän ei ole antanut medialle juuri haastatteluja, eikä niissä harvoissa haastatteluissa ole puhuttu mitään Vilhusesta henkilönä. Tähän ohjelmaan Vilhunen antoi haastattelun Jokelan vankilassa kesällä 2020.
En malta olla sanomatta mutta pidän kummallisena sitä, että toimittaja julisti Aamu-TV:ssä että Jari Aarnio on Pasilan mies. Nimittäin siellä oikeudessa ei ollut mitään merkityksellistä tietolähdetoimintaa siellä lukee käräjäoikeuden päätöksessä, että Vilhunen on voinut antaa joskus jotakin tietoa jonnekin. Eli hän ei ollut oikeudentuomion mukaan tietolähde. Hovioikeudesta puhumattakaan ja nyt yhtäkkiä Keijo Vilhunen näyttää toimineen tietolähteenä jopa kidnappaustapauksessa. Hän olisi toiminut tietolähteenä jopa yli vuosikymmen tai vuosikymmeniä. Tekikö oikeus väärän päätöksen? Eikö Jari Aarnio ollutkaan Pasilan mies?
Olisiko Suomen oikeuslaitoksen sijaan asian oikeudellinen arviointi pitänyt alistaa Suomen Podcastmedian tai nettikeskustelijoiden tehtäväksi?
Mutta eikö olekin omituista, että samaan aikaan, kun oikeus kiistää tietolähdetoiminnan huumeosiossa, joku näyttää tekevän ohjelmaa (mikä on tietenkin ihan tervetullutta) henkilöstä, joka on ollut tietolähde? Eihän hänen pitäisi olla tietolähde vaan Jari Aarnion rikoskumppani? Millä ihmeen puhelimilla Keijo Vilhunen on ollut yhteydessä Jari Aarnioon? Eihän sellaisia puhelimia ole saatu ollenkaan tietoon tuomion mukaan, vaan pelkästään ja vain ja ainoastaan huumeiden maahantuontiin ja välitykseen käytettyjä puhelimia. Siis millä Keijo Vilhunen suoritti tätä tehtäväänsä tietolähteenä, jos ei niillä puhelimilla mitä tuli esille tutkinnassa vai oliko näitä puhelimia lisääkin jossain? Miksei niitä saatu tietoon?
Me kaikki tiedämme, että rekisterit hävitettiin ja näistä puhelimista ei jäänyt dokumentaatiota. Mutta sitä minä en ymmärrä, että jos kerran näin paljon näitä tekstiviesti tietoja näiltä operaattoreilta yhdeltä vuodelta saatiin kokoon, niin onko niitä jossain vielä lisääkin?
Miten näitä tietolähde yhteyksiä ei ole onnistuttu jäljittämään, jos huumepuhelimet kuitenkin saatiin tietoon?
Vankilat ovat tunnetusti täynnä omasta mielestään syyttömiä. Myös Keijo Vilhunen uskoo, että rikolliselle uralle hänet sysäsi lopullisesti tuomio rikoksesta, jota hän ei ollut tehnyt. Isän kuolema ja kuuden vuoden tuomio yllytyksestä törkeään ryöstöön saivat Vilhusen katkeroitumaan sen verran, että se sysäsi häntä entistä vahvemmin rikolliselle uralle.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Ex-rikollispomo Keijo Vilhusen verkostojen punominen alkoi jo 1980-luvulla. Haastattelussaan Vilhunen kertoi tutustuneensa takavuosina niin sanottuihin vanhan liiton miehiin, jotka tekivät pankkimurtoja Suomessa. Näiden vanhempien konnien ansiosta Sörkän vankila oli Vilhuselle kuin korkeakoulu rikolliselle uralle. Parikymppinen Vilhunen näki vanhemmissa miehissä jotain, mitä hän halusi itsekin saavuttaa. Ajan myötä suhteet alamaailman vaikuttajiin tiivistyivät ja lopulta ne olivat niin kantavat, että Vilhunen pääsi johtoasemaan Suomen isoimpaan rikollisjärjestöön.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Alamaailmassa ajatellaan, että on kahdenlaisia vasikoita: heitä, jotka ovat harkitusti ja säännöllisesti tekemisissä poliisin kanssa, sekä heitä, jotka päihderiippuvuuden takia puhuvat ohi suunsa siinä toivossa, että poliisi päästäisi aiemmin vapauteen. Vasikan eli tietolähteen maine ei ole alamaailmassa kuitenkaan hyvä. Tässä jaksossa Poliisihallituksen erityistarkastaja Teemu Saukoniemi kertoo, miten rikolliset tekevät kaikkensa, jotta vasikat saadaan paljastettua.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Toistaiseksi ehdottomasti mielenkiintoisin jakso on ollut tämä 5. jakso "Poliisin tietolähteenä". Mahtaako Helsingin hovioikeus antaa tuomionsa tietolähdejutussa 24.8., kun Ünsal-jutussa on valmisteluistunto?
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Termit tynnyrivyyhti ja Pasilan mies ovat tuttuja kotimaisesta rikosuutisoinnista. Tiedot huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion ja ex-jengipomo Keijo Vilhusen yhteistyöstä kuulostavat uskomattomilta. Joka tapauksessa Vilhusen alamaailman valta-aseman tuhoutuminen alkoi siitä, kun hänen ja Jari Aarnion rikollinen yhteistyö alamaailmassa paljastui. Ura kaatui, ja lopulta Vilhunen sai kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen huumausainerikoksista. Jaksossa käsitellään myös Vilhusen siskon traumaattisia kokemuksia rikosvyyhtiin liittyen.
Turhaan innostuin, kun luulin, että Vilhusen siskoa olisi haastateltu ohjelmassa ja että olisi saanut jotain lisävalaistusta häneltä Trevoc-asiaan. Edelleen itseäni harmittaa, että teknisesti todella kovan luokan seurantalaitteita kehittänyt ja valmistanut kotimainen yritys tuhottiin suuremmin miettimättä Aarnion oikeusprosessissa. Erilaisia asioita tuli kerrattua ohjelmaa kuunnellessa, mutta mitään uutta ja mullistavaa ei ohjelma ainakaan minulle ole toistaiseksi tuonut.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."
Nyt aletaan päästä itse asiaan, eli siihen, mitä syksyllä oikeussalissa käsitellään. Seuraava jakso on ollut minusta toistaiseksi eniten tietoa sisältävä tästä Yle areenan 8-osaisesta sarjasta, joka käsittelee entisen rikollispomo Keijo Vilhusen elämää:
Jakso 7: Takaisin parrasvaloihin – case Volkan Ünsal
Vuonna 2003 ruotsinturkkilainen rikollinen Volkan Ünsal palkkamurhattiin Suomessa ja neljä ihmistä sai teosta elinkautisen vankeusrangaistuksen. Ünsal oli anastanut itselleen osan Ruotsin Arlandan lentokentän miljoonaryöstön saaliista ja saanut sen takia tappouhkauksia. Tässä jaksossa selviää, miten ex-jengipomo Keijo Vilhunen ja huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio liittyvät tähän vyyhtiin.
Huomenna sitten selviää, onko edessä ohjelmasarjan loppuhuipennus. Tämä 7. jakso oli ainakin mielenkiintoista kuunneltavaa mm. syyttäjä Könösen haastattelun osalta. Arvostan hänen ammattitaitoaan.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."