Herralan tarkkailut ja vihjesoitto puhelinkioskista

[teppo]

Näiden murhamiesten kertomisista olen sitä mieltä...

Jos Aarnio-aihe alkaa jossain vaiheessa aidosti kiinnostaa, niin tapauksessa syytettyinä olleiden nimet löytyvät tuomiosta sivulta 1.

[Nicht schuldig]

Näiden murhamiesten kertomisista olen sitä mieltä...

Jos Aarnio-aihe alkaa jossain vaiheessa aidosti kiinnostaa, niin tapauksessa syytettyinä olleiden nimet löytyvät tuomiosta sivulta 1.

Piti oikein tarkistaa, että löytyvätkö nämä murhamiehet sieltä todistajien joukosta, ja kyllä vaan. Siellähän ne nimet ovat yhdessä useiden nimekkäiden poliisitodistajien joukossa ja syytetty on poliisi, joka on ainakin käräjäoikeuden itsensä kertoman mukaan ainoana poliisina yrittänyt estää miehen murhaamista. En olisi arvannutkaan, että joku keksii laittaa nämä murhamiehet sinne todistajiin.

Sivulta 42 löytyy mielenkiintoinen lause. Siellä lukee näin: "Vilhunen oli ennen vihjesoittoa ilmoittanut Aarniolle murhasta."

Lause tarkoittaa sitä, että Unsal on surmattu joskus puolen yön jälkeen 16.10.2003 ja vihjesoitto oli kello 19.47 samana iltana. Vilhusen olisi täytynyt ilmoittaa asia Aarniolle siis noin kello 3 aikaan yöllä ja aina kelloon 19.47 samaan iltaan mennessä välisenä aikana.

Mistä Vilhunen tiesi, että poliisi Viitasaari oli saanut yöllä kello 3 jälkeen puhelinsoiton, jossa kerrottiin murhasta?

Vilhunen oli Sikarihuoneella, jossa Andersson kertoi kuulijoilleen murhasta ja sen jälkeen hän oli lähtenyt ulos Sikarihuoneelta ja mennyt soittamaan Aarniolle. Samalta Sikarihuoneelta täytyy olla lähtenyt myöskin joku toinen soittamaan poliisille kello 19.47, jos soittaja ei ollut Vilhunen, joka on tietenkin soittanut puhelinkioskista eikä omasta puhelimestaan. Melkoinen yhteensattuma, ettei tämä joku toinen törmännyt puhelinkioskilla Vilhuseen.

Vuonna 2011 tietolähdetoiminta oli koostunut puhelimen suhteen ainoastaan tekstiviesteistä. Kaikki kertoivat samaa sekä Vilhunen, Kortekallio-Lampi, Mari Romano ja Sievälä. Poliisit, joita oli useita kertoivat myöskin samaa. Heillä ei ollut mitään salaista puhelinlinjaa, jossa olisi keskusteltu asioista.

Jos Vilhusen väite pitäisi paikkansa, että hän ilmoitti Aarniolle ennen vihjesoittoa murhasta, niin millä tavalla hän tämän tiedon olisi välittänyt?

Väittääkö Vilhunen, että Aarniolla ja Vilhusella oli yksityinen puhelinlinja?

[teppo]

Näiden murhamiesten kertomisista olen sitä mieltä...

Jos Aarnio-aihe alkaa jossain vaiheessa aidosti kiinnostaa, niin tapauksessa syytettyinä olleiden nimet löytyvät tuomiosta sivulta 1.

Piti oikein tarkistaa, että löytyvätkö nämä murhamiehet sieltä todistajien joukosta, ja kyllä vaan. Siellähän ne nimet ovat yhdessä useiden nimekkäiden poliisitodistajien joukossa

Mukavaa, että tapaus on sinua alkanut sen verran kiinnostaa, että olet päässyt sivulle 1.

... ja syytetty on poliisi, joka on ainakin käräjäoikeuden itsensä kertoman mukaan ainoana poliisina yrittänyt estää miehen murhaamista.

Ikävää joutua spoilaamaan sinua, kun selvästikään et ole vielä mistään kuullut tai lukenut lopputulosta. Tapauksessa syytettynä ollut entinen poliisi tuomitiin murhasta. Hän ei ollut pyrkinyt estämään murhaa.

[Nicht schuldig]

Jos Aarnio-aihe alkaa jossain vaiheessa aidosti kiinnostaa, niin tapauksessa syytettyinä olleiden nimet löytyvät tuomiosta sivulta 1.

Piti oikein tarkistaa, että löytyvätkö nämä murhamiehet sieltä todistajien joukosta, ja kyllä vaan. Siellähän ne nimet ovat yhdessä useiden nimekkäiden poliisitodistajien joukossa

Mukavaa, että tapaus on sinua alkanut sen verran kiinnostaa, että olet päässyt sivulle 1.

... ja syytetty on poliisi, joka on ainakin käräjäoikeuden itsensä kertoman mukaan ainoana poliisina yrittänyt estää miehen murhaamista.

Ikävää joutua spoilaamaan sinua, kun selvästikään et ole vielä mistään kuullut tai lukenut lopputulosta. Tapauksessa syytettynä ollut entinen poliisi tuomitiin murhasta. Hän ei ollut pyrkinyt estämään murhaa.

Jari Aarnio oli poliisi vuonna 2003.

Mistä Vilhunen tietää, että ennen vihjesoittoa kello 19.47 on ollut ilmoitus murhasta?

[teppo]

Piti oikein tarkistaa, että löytyvätkö nämä murhamiehet sieltä todistajien joukosta, ja kyllä vaan. Siellähän ne nimet ovat yhdessä useiden nimekkäiden poliisitodistajien joukossa

Mukavaa, että tapaus on sinua alkanut sen verran kiinnostaa, että olet päässyt sivulle 1.

... ja syytetty on poliisi, joka on ainakin käräjäoikeuden itsensä kertoman mukaan ainoana poliisina yrittänyt estää miehen murhaamista.

Ikävää joutua spoilaamaan sinua, kun selvästikään et ole vielä mistään kuullut tai lukenut lopputulosta. Tapauksessa syytettynä ollut entinen poliisi tuomitiin murhasta. Hän ei ollut pyrkinyt estämään murhaa.

Jari Aarnio oli poliisi vuonna 2003.

Kun Aarniolle luettiin syyte murhasta, hän ei ollut ollut poliisi enää pitkään aikaan.

[Nicht schuldig]

Mukavaa, että tapaus on sinua alkanut sen verran kiinnostaa, että olet päässyt sivulle 1.


Ikävää joutua spoilaamaan sinua, kun selvästikään et ole vielä mistään kuullut tai lukenut lopputulosta. Tapauksessa syytettynä ollut entinen poliisi tuomitiin murhasta. Hän ei ollut pyrkinyt estämään murhaa.

Jari Aarnio oli poliisi vuonna 2003.

Kun Aarniolle luettiin syyte murhasta, hän ei ollut ollut poliisi enää pitkään aikaan.

*Entisenä poliisina" häntä ei olisi voitu syyttää murhasta.

Kysyn edelleen, että mistä Vilhunen tiesi, että poliisi oli saanut ilmoituksen jo ennen nk. vihjesoittoa kello 19.47?

Kaksi asiaa sopii Vilhuseen. Ensimmäinen asia on se, että hän oli paikalla, kun Andersson kehui teoillaan siellä kapakassa. Toinen asia on se, että Vilhunen tiesi, että oli poliisi oli saanut ilmoituksen asiasta ennen kello 19.47.

Vilhunen ei voi tietää mitään tämänkaltaista, jos hän ei itse tehnyt tätä ensimmäistä ilmoitusta. Vilhunen liittyi siis molempiin poliiseilla tulleisiin soittoihin.

Tiedätkö, että huumejutussa Vilhunen käytti ilmaisua "Aarnio" poliisista. Hän ei siis kertonut mistään yhteyksistä poliisiin vaan käytty todellakin sanaa "Aarnio" koko huumejutun läpi.

Vilhunen on saattanut mieltää saman asian nyt tässä henkirikosjutussa, hän käyttää sanaa Aarnio kun tarkoittaa poliisia.

[teppo]

Jari Aarnio oli poliisi vuonna 2003.

Kun Aarniolle luettiin syyte murhasta, hän ei ollut ollut poliisi enää pitkään aikaan.

*Entisenä poliisina" häntä ei olisi voitu syyttää murhasta.

Tilanne on se, että vaikka olisi entinen tai nykyinen poliisi, ei voi satavarmasti luottaa siihen, että omat rikokset jäävät tuomitsematta. Kun tuomio on tullut ja poliisin virka menetetty, henkilö ei enää ole poliisi. Aarnio ei syytteen nostamisen aikaan enää ollut poliisi. Rikokseen syyllistyessään hän oli. Joko muuten luit tuomion ja joko sinulle selvisi, yrittikö Aarnio käräjäoikeuden mukaan estää murhan, kuten aluksi väitit, vai tuomittiinko hänet murhasta?

[Nicht schuldig]

Kun Aarniolle luettiin syyte murhasta, hän ei ollut ollut poliisi enää pitkään aikaan.

*Entisenä poliisina" häntä ei olisi voitu syyttää murhasta.

Tilanne on se, että vaikka olisi entinen tai nykyinen poliisi, ei voi satavarmasti luottaa siihen, että omat rikokset jäävät tuomitsematta. Kun tuomio on tullut ja poliisin virka menetetty, henkilö ei enää ole poliisi. Aarnio ei syytteen nostamisen aikaan enää ollut poliisi. Rikokseen syyllistyessään hän oli. Joko muuten luit tuomion ja joko sinulle selvisi, yrittikö Aarnio käräjäoikeuden mukaan estää murhan, kuten aluksi väitit, vai tuomittiinko hänet murhasta?

Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan molemmat pitävät paikkansa. Sehän tässä onkin aika metkaa. Hän teki väitteen ja tuomion mukaan paljon toimenpiteitä saadakseen selville tekijöiden liikkeitä mutta tuomittiin laiminlyönnin perusteella murhasta. Tuomio on itsessään jo ristiriitainen tältäkin osin.

Yksi asia mikä kielii väärästä tuomiosta tai mihin kannattaa kiinnittää huomiota on se, että väitetäänkö tuomiossa kahta toisiaan poissulkevaa seikkaa yhtä aikaa todeksi. Ja näin todellakin on tässä tuomiossa. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota itse persoonaan, eli onko mahdollista että henkilö on yhtä aikaa sekä passiivinen että aktiivinen. Väärissä tuomioissa on joitakin tuntomerkkejä tai hälytysmerkkejä, joita kannattaa tarkkailla. Kaikki ei ole kohdallaan, jos henkilön rooli tai henkilökuva tai tapa toimia vaihtuu yhtäkkiä.

[teppo]

*Entisenä poliisina" häntä ei olisi voitu syyttää murhasta.

Tilanne on se, että vaikka olisi entinen tai nykyinen poliisi, ei voi satavarmasti luottaa siihen, että omat rikokset jäävät tuomitsematta. Kun tuomio on tullut ja poliisin virka menetetty, henkilö ei enää ole poliisi. Aarnio ei syytteen nostamisen aikaan enää ollut poliisi. Rikokseen syyllistyessään hän oli. Joko muuten luit tuomion ja joko sinulle selvisi, yrittikö Aarnio käräjäoikeuden mukaan estää murhan, kuten aluksi väitit, vai tuomittiinko hänet murhasta?

Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan molemmat pitävät paikkansa. Sehän tässä onkin aika metkaa. Hän teki väitteen ja tuomion mukaan paljon toimenpiteitä saadakseen selville tekijöiden liikkeitä mutta tuomittiin laiminlyönnin perusteella murhasta. Tuomio on itsessään jo ristiriitainen tältäkin osin.

Tuo on paskapuhetta ja tiedät sen. Tuomiossa viitataan siihen, että yleinen virkavelvollisuus harvoin riittää laiminlyönnin katsomiseksi epävarsinaiseksi laiminlyöntirikokseksi. Tuomiossa, jonka olet lukenut mutta jonka sisältö tulee sinulle joka kerta uutena tietona, selitetään myös, että toinen listattu velvollisuus, jonka laiminlyönti voidaan katsoa epävarsinaiseksi, syntyy asiaksi tai tehtäväksi ottamisen kautta. Se toteutuu tässä tapauksessa, kun Aarnio alkaa säätää tulevan murhan seurantaa, jonka hän tietää tapahtuvaksi, mutta jota hän ei aktiivisesti pyri estämään.

...onko mahdollista että henkilö on yhtä aikaa sekä passiivinen että aktiivinen.

Tässä tekeydyt taas tietämättömäksi, lukemattomaksi ja muistamattomaksi. Epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen idea nimenomaan on, että henkilö, joka ei tee sitä, mitä hänen asemansa tai toimintansa vuoksi piti, voi syyllistyä paitsi laiminlyöntirikokseen myös epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen eli rikokseen, joka on rikoslaissa kuvattu aktiivisen tekemisen sanoin: esim. "joka tappaa toisen".

Sinä oikeasti tiesit tämän. Ihan yhtä tarkkaan kuin tiesit, ketkä tapauksessa olivat syytteessä ja ketkä olivat todistajia.

[Nicht schuldig]

Tuo on paskapuhetta ja tiedät sen. Tuomiossa viitataan siihen, että yleinen virkavelvollisuus harvoin riittää laiminlyönnin katsomiseksi epävarsinaiseksi laiminlyöntirikokseksi. Tuomiossa, jonka olet lukenut mutta jonka sisältö tulee sinulle joka kerta uutena tietona, selitetään myös, että toinen listattu velvollisuus, jonka laiminlyönti voidaan katsoa epävarsinaiseksi, syntyy asiaksi tai tehtäväksi ottamisen kautta. Se toteutuu tässä tapauksessa, kun Aarnio alkaa säätää tulevan murhan seurantaa, jonka hän tietää tapahtuvaksi, mutta jota hän ei aktiivisesti pyri estämään.


Tässä tekeydyt taas tietämättömäksi, lukemattomaksi ja muistamattomaksi. Epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen idea nimenomaan on, että henkilö, joka ei tee sitä, mitä hänen asemansa tai toimintansa vuoksi piti, voi syyllistyä paitsi laiminlyöntirikokseen myös epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen eli rikokseen, joka on rikoslaissa kuvattu aktiivisen tekemisen sanoin: esim. "joka tappaa toisen".

Sinä oikeasti tiesit tämän. Ihan yhtä tarkkaan kuin tiesit, ketkä tapauksessa olivat syytteessä ja ketkä olivat todistajia.

Kieltämättä uumoilin itsekin, että joku on laittanut nämä murhamiehet sinne todistajiin. Piti vain tarkistaa, että näin on käynyt.

Jos rikoslaissa sanotaan esimerkiksi se, että "joka tappaa toisen" ja tämä on aktiivista tekemistä, niin silloin itse tappaminen on se aktiivinen teko, johon syytetty syyllistyy. Aarnion tapauksessa aktiiviseksi teoksi on katsottu mm. Niemisen ja Kaupin tarkkailu lentokentällä, kun Andersson ja Leinonen olivat hakemassa palkkiorahoja kuriirilta. Peruste tälle arviolle on se, että Nieminen kertoi seuraavasti sivulla 42:

"Kauppi oli tiennyt Anderssonin ja Leinosen menevän Leinosen asunnolle todennäköisesti jakamaan rahoja."

Tästä oli johdettu sivulla 125 otsikon alla "Rikoksen arvioiminen kokonaisuutena" seuraava lause:

"Aarnio on siten tiennyt, että henkirikos tehdään palkkiota vastaan vastaan. Aarnio on tiennyt, että teko on suunniteltu ottaen huomioon tiedonhankinnalla ja tietolähteeltä saatu tieto."

Laiminlyönti tulee siitä, että "On ilmeistä, ettei Unsal ole tiennyt Ranisen lisäksi Anderssonin ja Leinosen suunnitelleen hänen tappamistaan. Tuo tieto on ollut Aarniolla ja hän on laiminlyönyt antaa sen Unsalille."

Ilmeisesti tässä tarkoitetaan sitä, että siinäkin tapauksessa Aarnio olisi syyllistynyt tähän laiminlyöntiin vaikka hän olisi kertonut uhasta itse henkilökohtaisesti Unsalille, mutta olisi jättänyt kertomatta Anderssonista ja Leinosesta mahdollisina murhaajina. Syytteessä on siis kerrottu, että Aarnion olisi tullut kertoa kaikille mahdollisille tiedossa oleville henkilöille poliisin tietämisestä asiasta ja lisäksi kertoa kaikkien mahdollisten henkilöiden suunnittelevan Unsalin surmaamista.

Tässä tapauksessa Unsalin varoittaminen olisi ollut vain yksi varoitus lisää, häntä oli jo varoitettu Ruotsissa matkustamasta Suomeen. Tämänkin varoituksen oikeus katsoo tulleen Aarniolta. Eli Ruotsin viranomaiset ovat saaneet varoituksen Suomesta Aarniolta mutta tämäkään ei ole oikeuden mielestä riittävä Aarnion aktiivinen väitetty toiminto, koska Unsalin ei myöskään ole katsottu antaneen suostumustaan itsensä tappamiselle saapumalla Suomeen. Sekin on Aarnion ongelma tässä tapauksessa, vaikka Unsalia olisi varoitettu Aarnion toimesta mutta Unsal ei ole antanut tappamiselleen lupaa, mikä olisi täytynyt Aarnion käsittää.

Oikeus ei oikeastaan katso, että Aarnion väitetyt aktiiviset toimet, jotka ovat siis kaikki ylipäätään tehdyt toimet telekuuntelut ym., tarkkailut, Vilhusen tietolähdetoiminta jne., olisivat olleet myöskään uhrin kannalta katsottuna vahingollisia. Niiden merkitys syytteen kannalta katsottuna on vain se, että ne todistavat Aarnion tietoisuutta murhan suunnittelusta.

[teppo]

Tuo on paskapuhetta ja tiedät sen. Tuomiossa viitataan siihen, että yleinen virkavelvollisuus harvoin riittää laiminlyönnin katsomiseksi epävarsinaiseksi laiminlyöntirikokseksi. Tuomiossa, jonka olet lukenut mutta jonka sisältö tulee sinulle joka kerta uutena tietona, selitetään myös, että toinen listattu velvollisuus, jonka laiminlyönti voidaan katsoa epävarsinaiseksi, syntyy asiaksi tai tehtäväksi ottamisen kautta. Se toteutuu tässä tapauksessa, kun Aarnio alkaa säätää tulevan murhan seurantaa, jonka hän tietää tapahtuvaksi, mutta jota hän ei aktiivisesti pyri estämään.


Tässä tekeydyt taas tietämättömäksi, lukemattomaksi ja muistamattomaksi. Epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen idea nimenomaan on, että henkilö, joka ei tee sitä, mitä hänen asemansa tai toimintansa vuoksi piti, voi syyllistyä paitsi laiminlyöntirikokseen myös epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen eli rikokseen, joka on rikoslaissa kuvattu aktiivisen tekemisen sanoin: esim. "joka tappaa toisen".

Sinä oikeasti tiesit tämän. Ihan yhtä tarkkaan kuin tiesit, ketkä tapauksessa olivat syytteessä ja ketkä olivat todistajia.

Kieltämättä uumoilin itsekin, että joku on laittanut nämä murhamiehet sinne todistajiin. Piti vain tarkistaa, että näin on käynyt.

Esität neropattia, joka muka kykenisi löytämään tuomiosta oikeudellisia virheitä, joita kukaan oikeudenkäynnissä ollut ei olisi hoksannut. Samanaikaisesti teeskentelet olevasi tyhmä kuin saapas ja että et pystyisi edes tuomion luettuasi tajuamaan, ketä oikeudenkäynnissä syytetään ja ketkä ovat todistajia. Mitä sekoilua tämä on?

Jos rikoslaissa sanotaan esimerkiksi se, että "joka tappaa toisen" ja tämä on aktiivista tekemistä, niin silloin itse tappaminen on se aktiivinen teko, johon syytetty syyllistyy. Aarnion tapauksessa aktiiviseksi teoksi on katsottu mm. Niemisen ja Kaupin tarkkailu lentokentällä, kun Andersson ja Leinonen olivat hakemassa palkkiorahoja kuriirilta. Peruste tälle arviolle on se, että Nieminen kertoi seuraavasti sivulla 42:

Pitäisikö sinuun mielestäsi edellisen perusteella suhtautua kuin tietämättömään vai kuin ääliöön, joka esittää tietämätöntä voidakseen uskottavasti vakuuttaa, että hän todella uskoo Aarnion syyttömyyteen ja tuomion virheellisyyteen.

Aikani kuluksi olen uskovinani, että et tajua yhtään, mistä on kyse, ja selitän uudestaan. Suomen rikoslaissa on olemassa laiminlyöntirikoksia. Ne on kuvattu niin, että ihmisen pitäisi tehdä jotain mutta ei tee. Sitten on rikoksia, jotka on kuvattu tekoina. Esim "joka tappaa toisen". Tällaisen teon eli tappamisen voi tehdä niin, että ei tee mitään. Sitä sanotaan epävarsinaiseksi laiminlyönniksi. Esim. äiti, joka jättää vauvansa ruokkimatta ja juottamatta, voi rehellisesti sanoa, että hän ei tehnyt mitään, mutta hänet voidaan silti tuomita taposta. Eli ihminen voi tappaa toisen sillä, että ei tee mitään. Ja tämä on laitonta. Tämä on aina ollut laitonta eikä muuttunut rikokseksi vasta vuodenvaihteessa 2004.

Epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen toinen kysymys, on että miten syntyy velvoite tehdä jotain. Se syntyy yleensä aseman, viran, asiaksi ottamisen, sopimuksen tms. kautta. Aarniolla se, että hän paitsi että oli poliisi, aktiivisesti seurasi tulevaa murhaa ja keräsi siitä tietoa, loi aseman, jossa hänen olisi tullut tehdä edes jotain yrittääkseen estää teon.

Tuomiossa, jonka toisaalta väität lukeneesi ja josta toista toisaalta et ole tietävinäsi mitään, on lueteltu useita asioita, joita Aarnio olisi voinut tehdä mutta joita hän ei tehnyt. Hän ei kertonut Unsalille, että henkilö johon tämä luottaa, tulee murhaamaan tämän Leinosen ja Anderssonin kanssa. Hän ei kertonut Leinoselle, Raniselle ja Anderssonille, että tietää heidän aikovan murhata Unsalin.

[Nicht schuldig]

Tuo on paskapuhetta ja tiedät sen. Tuomiossa viitataan siihen, että yleinen virkavelvollisuus harvoin riittää laiminlyönnin katsomiseksi epävarsinaiseksi laiminlyöntirikokseksi. Tuomiossa, jonka olet lukenut mutta jonka sisältö tulee sinulle joka kerta uutena tietona, selitetään myös, että toinen listattu velvollisuus, jonka laiminlyönti voidaan katsoa epävarsinaiseksi, syntyy asiaksi tai tehtäväksi ottamisen kautta. Se toteutuu tässä tapauksessa, kun Aarnio alkaa säätää tulevan murhan seurantaa, jonka hän tietää tapahtuvaksi, mutta jota hän ei aktiivisesti pyri estämään.


Tässä tekeydyt taas tietämättömäksi, lukemattomaksi ja muistamattomaksi. Epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen idea nimenomaan on, että henkilö, joka ei tee sitä, mitä hänen asemansa tai toimintansa vuoksi piti, voi syyllistyä paitsi laiminlyöntirikokseen myös epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen eli rikokseen, joka on rikoslaissa kuvattu aktiivisen tekemisen sanoin: esim. "joka tappaa toisen".

Sinä oikeasti tiesit tämän. Ihan yhtä tarkkaan kuin tiesit, ketkä tapauksessa olivat syytteessä ja ketkä olivat todistajia.

Kieltämättä uumoilin itsekin, että joku on laittanut nämä murhamiehet sinne todistajiin. Piti vain tarkistaa, että näin on käynyt.

Esität neropattia, joka muka kykenisi löytämään tuomiosta oikeudellisia virheitä, joita kukaan oikeudenkäynnissä ollut ei olisi hoksannut. Samanaikaisesti teeskentelet olevasi tyhmä kuin saapas ja että et pystyisi edes tuomion luettuasi tajuamaan, ketä oikeudenkäynnissä syytetään ja ketkä ovat todistajia. Mitä sekoilua tämä on?

Jos rikoslaissa sanotaan esimerkiksi se, että "joka tappaa toisen" ja tämä on aktiivista tekemistä, niin silloin itse tappaminen on se aktiivinen teko, johon syytetty syyllistyy. Aarnion tapauksessa aktiiviseksi teoksi on katsottu mm. Niemisen ja Kaupin tarkkailu lentokentällä, kun Andersson ja Leinonen olivat hakemassa palkkiorahoja kuriirilta. Peruste tälle arviolle on se, että Nieminen kertoi seuraavasti sivulla 42:

Pitäisikö sinuun mielestäsi edellisen perusteella suhtautua kuin tietämättömään vai kuin ääliöön, joka esittää tietämätöntä voidakseen uskottavasti vakuuttaa, että hän todella uskoo Aarnion syyttömyyteen ja tuomion virheellisyyteen.

Aikani kuluksi olen uskovinani, että et tajua yhtään, mistä on kyse, ja selitän uudestaan. Suomen rikoslaissa on olemassa laiminlyöntirikoksia. Ne on kuvattu niin, että ihmisen pitäisi tehdä jotain mutta ei tee. Sitten on rikoksia, jotka on kuvattu tekoina. Esim "joka tappaa toisen". Tällaisen teon eli tappamisen voi tehdä niin, että ei tee mitään. Sitä sanotaan epävarsinaiseksi laiminlyönniksi. Esim. äiti, joka jättää vauvansa ruokkimatta ja juottamatta, voi rehellisesti sanoa, että hän ei tehnyt mitään, mutta hänet voidaan silti tuomita taposta. Eli ihminen voi tappaa toisen sillä, että ei tee mitään. Ja tämä on laitonta. Tämä on aina ollut laitonta eikä muuttunut rikokseksi vasta vuodenvaihteessa 2004.

Epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen toinen kysymys, on että miten syntyy velvoite tehdä jotain. Se syntyy yleensä aseman, viran, asiaksi ottamisen, sopimuksen tms. kautta. Aarniolla se, että hän paitsi että oli poliisi, aktiivisesti seurasi tulevaa murhaa ja keräsi siitä tietoa, loi aseman, jossa hänen olisi tullut tehdä edes jotain yrittääkseen estää teon.

Tuomiossa, jonka toisaalta väität lukeneesi ja josta toista toisaalta et ole tietävinäsi mitään, on lueteltu useita asioita, joita Aarnio olisi voinut tehdä mutta joita hän ei tehnyt. Hän ei kertonut Unsalille, että henkilö johon tämä luottaa, tulee murhaamaan tämän Leinosen ja Anderssonin kanssa. Hän ei kertonut Leinoselle, Raniselle ja Anderssonille, että tietää heidän aikovan murhata Unsalin.

No tiesin toki, että nämä kolme murhaajaa olivat todistajia juridisessa mielessä. Missään muussa mielessä en tätä ymmärräkään. Päähäni ei yksinkertaisesti mahdu, että kolme oikeasti miehen kuristanutta tai muuten tappanutta henkilöä valitaan kertomaan kukin oma versionsa tapahtumien kulusta ja sillä perusteella päätellään sitten, että poliisi on syypää, koska ei kyennyt estämään näiden miesten tekemisiä.

Mielenkiintoista tässä on se, että oikeastaan väite ei olekaan se, etteikö Aarnio olisi antanut Unsalille tietoa siitä, että Raninen uhkaa häntä. Vaan tämä tuomio on tullut siitä, että Aarnio ei ole kertonut Unsalille sitä, että häntä uhkaa Leinonen tai Andersson. Tai sana välissä tarkoittaa sitä, että jompaa kumpaa. Leinonen ei tiennyt itsekään osallistuvansa henkirikokseen kuin vasta noin 48 tunnin sisällä ennen tapahtumaa eli oman kertomansa mukaan 14.10.2003. Sen sijaan Anderssonista kirjoitetaan tässä tuomiossa todella paljon. Selvemmäksi myöskin tulee nyt se, että miksi oikeus kirjoitti lähes kymmenessä ratkaisevassa kohdassa, että Anderssonia tarkkailtiin Ruotsissa puoli välissä syyskuuta mikä tieto siis ei pidä paikkaansa. Kyseinen tarkkailu oli puolivälissä lokakuuta murhan jälkeen. Mutta jos tällainen tarkkailu kuukautta ennen murhaa olisi tapahtunut, olisi se ollut tietenkin merkittävä todiste siitä, että poliisi tiesi etukäteen murhasta.

Oikeastaan siis tämän tulkinnan mukaan kaikki aktiiviset toimet, jotka tässä on väitetty Aarnion tehneen tai määränneen tehtäväksi, ovat kuin nauloja Aarnion arkkuun. Eli todellakin aktiivinen toiminta on peruste tuomiolle. Passiivinen toiminta on vain sen kääntöpuoli. Aika mielenkiintoinen juttu.

[teppo]

Toisaalla juttelet tällaista:

Kieltämättä uumoilin itsekin, että joku on laittanut nämä murhamiehet sinne todistajiin. Piti vain tarkistaa, että näin on käynyt.

Ja sitten taas:

No tiesin toki, että nämä kolme murhaajaa olivat todistajia juridisessa mielessä.

Jos oikeasti tiesit, että murhasta syytetään Aarniota ja Vilhusta ja että muut ovat todistajia, miksi teeskentelit, että et tiedä etkä ymmärrä asiaa ja joudut kyselemään, mikä on kenenkin asema oikeudenkäynnissä?

[Nicht schuldig]

Toisaalla juttelet tällaista:

Kieltämättä uumoilin itsekin, että joku on laittanut nämä murhamiehet sinne todistajiin. Piti vain tarkistaa, että näin on käynyt.

Ja sitten taas:

No tiesin toki, että nämä kolme murhaajaa olivat todistajia juridisessa mielessä.

Jos oikeasti tiesit, että murhasta syytetään Aarniota ja Vilhusta ja että muut ovat todistajia, miksi teeskentelit, että et tiedä etkä ymmärrä asiaa ja joudut kyselemään, mikä on kenenkin asema oikeudenkäynnissä?

Suoraan sanottuna pidin tätä aika hyvänä vitsinä eli kun täytyy tarkistaa todistajaluettelosta, että on tällaisiakin todistajia. Tietenkin siinä on sen verran totta, että normaali kadun tallaaja tuskin käsittää, että kolme murhaajaa voivat olla siellä "todistajia" omasta tekemästään murhasta. Lisäksi ei tämä niin ongelmatonta ole, koska siellähän todetaan, että Ranisen kertomus on ristiriidassa Leinosen kertoman kanssa, Leinosen kertomus on ristiriidassa Anderssonin kertoman kanssa ja Anderssonin kertomus on ristiriidassa Ranisen kertoman kanssa ja kaikki mainitut kolme kertomusta ovat ristiriidassa Vilhusen kertomaan. Aarnion kertoma on jo luonnollisestikin ristiriidassa kaikkien muiden kertomaan siinäkin tapauksessa, ettei Aarniolla edes ole mitään kertomaa.

[teppo]

Tietenkin siinä on sen verran totta, että normaali kadun tallaaja tuskin käsittää, että kolme murhaajaa voivat olla siellä "todistajia" omasta tekemästään murhasta.

Siellä eli käräjäoikeudessa oli paikalla kolme Unsalin murhasta tuomittua henkilöä, kaksi todistajina ja yksi syytettynä.