Jari Aarnion elinkautinen

[Nicht schuldig]

Kokonaisarvioinnissa palataan siihen, että Aarnio ei varoittanut ja että hän tiesi hankkeesta tosiseikkoja, joihin suhtautui hyväksyvästi. Jälkimmäinen tekee sen, että hänen tekonsa oli vakaasti harkittu ja kokonaisuutena arvostellen törkeä. Jos ei olisi ollut, kyseessä olisi ollut tappo, ja lisäistumista olisi edelliseen tuomioon yhdistettynä tullut maksimissaan kaksi eli ensikertalaiselle käytännössä yksi. Puolustus yritti myös vedota, että noudatettaisiin lievennettyä rangaistusasteikkoa. Sillä olisi murhastakin selvinnyt samalla kahden eli käytännössä vuoden lisärangaistuksella.

Janne Raninen ja Volkan Ünsal matkustivat 27.-28.9.2003 Silja Serenadella Ruotsista Suomeen. Raninen toteaa Värtanin satamassa Ünsalille kirjansa mukaan seuraavasti:

"Varasin meille liput. Sinun lippusi on väärällä nimellä."

Laivan saavuttua Olympiaterminaaliin Helsingissä Raninen selostaa kirjassaan seuraavaa:

"Volkan nousi ylös ja meni laukkunsa luokse.

- Sain jopa uuden passin todistajansuojelussa. Haluatko nähdä?

- Ei ole tarpeen, minä vastasin.

Olisi ollut hyvä tietää hänen uusi nimensä. Hänet olisi helpompi löytää, jos hän alkaisi epäillä jotain ja häipyisi, mutta en halunnut nähdä mitään.

Missä vaiheessa Vilhunen oli selvillä siitä, että Ünsalin henki on uhattuna Ranisen, Anderssonin ja Leinosen taholta? Vilhunen on oikeudessa 22.10.2020 todennut, ettei hän tiennyt etukäteen, missä ruotsinturkkilaisen murha tapahtuu, milloin se tapahtuu tai kuka suorittaa murhan. Hän kertoi esillä olleen kolme nimeä. Missä vaiheessa Jari Aarnio löysi kristallipallon?

Tämän lisäksi vielä tuomiosta löytyy lause, jossa Leinosen todetaan tulleen murhasuunnitelmaan mukaan 14.10.2003, jolloin aikaa teon tekemiseen olisi ollut puolitoista vuorokautta. 15.10.2003 Vilhusella ei ole poikkeuksellisesti yhtään puhelinsoittoa kenellekään näistä kolmesta. Lisäksi tuomiossa todetaan, että Vilhusen ei ole todettu antaneen tietoa Aarniolle 15.10.2003. Tämän perusteella Aarniolla ei ollut tietoa Leinosen osallisuudesta murhasuunnitelmaan ennen murhaa yöllä 16.10.2003.

[Sivustamulkoilija]

Eihän langettavaa tuomiota voi antaa,jos perusteet on tasoa,oli voinut sitä ja tätä.

Laiminlyöntirikoksissa kyse on aina siitä, että henkilö olisi voinut estää tapahtuman ja että hänen olisi tullut tehdä niin, mutta hän ei tehnyt. Tässä tapauksessa Aarnion toiminta katsottiin niin törkeäksi, että se tuli tuomituksi murhana.

Mutta tämä laiminlyönti rikoskaan vai epäsuora sellainen,niin ei ollut vielä rangaistavaa tämän murhan aikana. Vai muistanko lukeneeni väärin.
Ja jos se ei ole silloin varsinaisen rikoksen teko aikaan ole ollut rikoslaissa rangaistavana,niin miten siitä voidaan tuomita kun se ei ole ollut edes rikos?
Ei maallikko ymmärrä. Pakko sanoa itseä maallikoksi tässä asiassa, koska minfon oma lakimies Kalle-Ville näin kertoi jossain vaiheessa.

[teppo]

Mutta tämä laiminlyönti rikoskaan vai epäsuora sellainen,niin ei ollut vielä rangaistavaa tämän murhan aikana. Vai muistanko lukeneeni väärin.
Ja jos se ei ole silloin varsinaisen rikoksen teko aikaan ole ollut rikoslaissa rangaistavana,niin miten siitä voidaan tuomita kun se ei ole ollut edes rikos?
Ei maallikko ymmärrä. Pakko sanoa itseä maallikoksi tässä asiassa, koska minfon oma lakimies Kalle-Ville näin kertoi jossain vaiheessa.

Tästä asiasta on tuomiossa kirjoitettu pitkään. Ja jo ennen tuomiota oli ollut luettavissa hallituksen esitys 44/2002, jossa asiaa on avattu. Laiminlyöntirikos tarkoittaa rikosta, joka tehdään siten, että ei tehdä mitään vaikka pitäisi. Osa laiminlyönneistä on sellaisia, että ne on erikseen kirjattu rikoksiksi, vaikkapa nyt pelastustoimen laiminlyönti.

Epävarsinaisiksi laiminlyöntirikoksiksi nimitetään sellaisia rikoksia, joissa tekijä jättää jotain tekemättä mutta joissa teko on rikoslaissa kuvattu ikäänkuin aktiivisena tekemisenä. Vaikkapa tappo on niukkasanaisesti kuvattu näin:

Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

Ihmisen mielikuvitus toisen ihmisen vahingoittamisen suhteen on kuitenkin rajaton. On monta kuviteltavissa olevaa tapaa tappaa toinen (tai vaikka tuottaa ruumiinvamma) ilman että "tekee" yhtään mitään. Tällainen rikoksen tekeminen on oikeuskäytännössä ymmärretty samalla tavalla tuomittavaksi.

Mikä sitten se Aarnion puolustuksen veto oikein oli? Tämä liittyy siihen, että vuonna 2003 rikoslakia uudistettiin niin, että aiempi epävarsinaisia laiminlyöntirikoksia koskenut oikeuskäytäntö kirjattiin lakitekstiksi. Ajatus oli, että mikään ei muutu, mutta kirjoitetaan myös lakitekstiksi se, mitä tulkintaa on aiemminkin noudatettu. Laki hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2003 mutta se astui voimaan vasta vuoden 2004 alusta. Tähän väliin osui Unsalin murhaaminen.

Ajatteliko puolustus nyt sitten ihan tosissaan, että eduskunta olisi tarkoittanut antaa luvan tehdä epävarsinaisia laiminlyöntirikoksia uudenvuodenaattoon saakka ihan vapaasti, eli että näin saisi vaikka ihmisen tappaa vielä koko syksyn ajan, mutta sitten se on yhtäkkiä lopetettava? Eli oliko mahdollista, että rikoslaki olisikin vuoden 2004 alusta kiristynyt? Puolustuksellekin oli selvää, että esim. vammantuottamuksena on Suomessa pidetty ainakin 1930-luvulta saakka myös sellaista tuottamusta, jossa aiheuttaja ei todellakaan tee mitään ja mistä tekemättömyydestä se seuraus aiheutuu. Mutta pätikö sama ihan henkirikoksiinkin?

Käräjäoikeus oli kyllä tietoinen, että murhasta ei ole aiemmin tiettävästi ketään rangaistu epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena, eikä ole taidettu syyttääkään. Tuomarit kirjoittivatkin hienostuneesti, että väitteet Aarnion menettelystä ovat varsin epätavanomaisia, niin että ei ole yllättävää, että tällaista kysymyksenasettelua ei ole tullut eteen. Käräjäoikeus päätyi sille kannalle, että ei laki vuoden 2004 alussa oikeasti kiristynyt. Rikoksen tunnusmerkistössä tekotapa oli avoin eli kyllä se kattaa ja kattoi silloinkin laiminlyönteinä tehdyt teot.

Aikanaan on lakitekstiä osattu kirjoittaa myös konstailematta.

[Nicht schuldig]

Mutta tämä laiminlyönti rikoskaan vai epäsuora sellainen,niin ei ollut vielä rangaistavaa tämän murhan aikana. Vai muistanko lukeneeni väärin.
Ja jos se ei ole silloin varsinaisen rikoksen teko aikaan ole ollut rikoslaissa rangaistavana,niin miten siitä voidaan tuomita kun se ei ole ollut edes rikos?
Ei maallikko ymmärrä. Pakko sanoa itseä maallikoksi tässä asiassa, koska minfon oma lakimies Kalle-Ville näin kertoi jossain vaiheessa.

Tästä asiasta on tuomiossa kirjoitettu pitkään. Ja jo ennen tuomiota oli ollut luettavissa hallituksen esitys 44/2002, jossa asiaa on avattu. Laiminlyöntirikos tarkoittaa rikosta, joka tehdään siten, että ei tehdä mitään vaikka pitäisi. Osa laiminlyönneistä on sellaisia, että ne on erikseen kirjattu rikoksiksi, vaikkapa nyt pelastustoimen laiminlyönti.

Epävarsinaisiksi laiminlyöntirikoksiksi nimitetään sellaisia rikoksia, joissa tekijä jättää jotain tekemättä mutta joissa teko on rikoslaissa kuvattu ikäänkuin aktiivisena tekemisenä. Vaikkapa tappo on niukkasanaisesti kuvattu näin:

Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

Mikä on se aktiivinen teko, joka tähän epäviralliseen laiminlyöntiin liittyy toisena osana? Laiminlyönti on tässä siis se, että Aarnio ei hakenut jostain Unsalia esille ja kertonut hänelle, että hänen henkeään uhkaavat myös Andersson ja Leinonen. Toisena osana tätä laiminlyöntiä on se, että Aarnio ei kertonut Tolvaselle Unsalin henkirikosuhasta. Mutta jos tähän samaan rikokseen kuuluu kaksi osaa toisaalta laiminlyönti ja toisaalta aktiivinen tekeminen, niin mitä se jälkimmäinen on?

Sivulla 125 lausutaan seuraavaa:

"Aarnion aktiivinen toiminta tiedonhankkimiseksi tekijöistä ja toisaalta uhrin varoittamisen laiminlyönti osoittavat hyvin moitittavaa piittaamattomuutta toisen hengestä, jota oikeusjärjestyksessä pidetään arvokkaimpana suojeltavista oikeushyveistä."

Tästä käy ilmi, että on kaksi asiaa siis aktiivinen tekeminen ja toisaalta laiminlyönti. Mutta aktiivinen tiedonhankkiminen tekijöistä ei voi olla hyvin moitittavaa piittaamattomuutta. Eikä varsinkaan siinä tapauksessa, jos toisaalla tuomiossa todetaan, että Leinonen, Andersson tai Raninen eivät ole olleet tietoisia näistä toimista. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijöille on ollut yhdentekevää tekohetkellä onko heidän tietämättään tehty jotain aktiviteetteja vai ei. Tuomiossa myös todetaan, että uhrin kannalta katsottuna nämä aktiviteetit eivät ole olleet vahingollisia.

Aarnio ei ole synnyttänyt lasta ja jättänyt sitä sitten ruokkimatta. Aarnio ei ole vienyt jotakin humalaista naista veneeseen ja naisen pudottua veteen jättänyt häntä sinne. Aktiivinen teko on siis tässä tapauksessa se, että joku on vienyt humalaisen naisen veneellä järvelle ja jättänyt hänet sinne. Joku on synnyttänyt lapsen tietoisena siitä, että lasta täytyy ruokkia. Lapselle aiheutuu siis vakavia seurauksia siitä, jos häntä ei ruokita. Mutta tässä tapauksessa Aarnion väitetyllä tekemisellä ei olisi ollut vaikutusta kummankaan osapuolen tekemisiin ei tekijöihin eikä uhriin.

Yleensä jos käytetään ja sanaa kahden eri asian välillä niin se tarkoittaa sitä, että molemmat asiat ovat yksinään totta. Esimerkiksi Ville meni kalaan. Kalle meni kalaan. Voidaan siis saada yksi lause näin Ville ja Kalle menivät kalaan.

Mitä järkeä on tässä lauseessa:

Aarnion aktiivinen toiminta tiedonhankkimiseksi tekijöistä osoittaa hyvin moitittavaa piittaamattomuutta toisen hengestä, jota oikeusjärjestyksessä pidetään arvokkaimpana suojeltavista oikeushyveistä.

[Pieni liekki]

Mitä järkeä on tässä lauseessa:

Aarnion aktiivinen toiminta tiedonhankkimiseksi tekijöistä osoittaa hyvin moitittavaa piittaamattomuutta toisen hengestä, jota oikeusjärjestyksessä pidetään arvokkaimpana suojeltavista oikeushyveistä.

Ei siinä lauseessa käsittääkseni olekaan mitään järkeä. Minusta Ünsal on jotenkin ollut pieni sivujuonne siinä, kun on aikoinaan ollut tarkkailun alla tiettyjen muiden henkilöiden huumeisiin liittyneet tekemiset. Ünsalin rooli on sitten kasvanut suuremmaksi, kun hän on yhtäkkiä kadonnut kuvioista pois ja on alettu selvittää, mitä kaverille on tapahtunut. Poliisi on tehnyt aikoinaan ihan mielettömän suuren työn tietojen yhdistelemisessä ja näytön keräämisessä, että on saatu Ünsalin murhasta vastuuseen oikeat tekijät. Aarnio on ollut yhtenä avainpalasena siinä isossa palapelissä, jossa neljälle tekijälle saatiin tuomittua elinkautiset rikokset sellaisesta rikoksesta, jonka he olivat oikeasti tehneet. He olivat murhaajia eikä Aarnio. Maailmankirjat menevät sekaisin, jos aletaan uskoa heppoisin perustein rikollisten tarinoita ja aletaan leimata virkavastuulla toimivia ja oikeudessa todistavia poliiseja valehtelijoiksi.

[teppo]

Mikä on se aktiivinen teko, joka tähän epäviralliseen laiminlyöntiin liittyy toisena osana?

Epävarsinainen, ei epävirallinen. Teeskenteletkö vielä tässä vaiheessa täysin tietämätöntä voidaksesi uskotella, että et ymmärrä, miksi Aarnio tuomittiin murhasta?

Laiminlyönti on tässä siis se, että Aarnio ei hakenut jostain Unsalia esille ja kertonut hänelle, että hänen henkeään uhkaavat myös Andersson ja Leinonen. Toisena osana tätä laiminlyöntiä on se, että Aarnio ei kertonut Tolvaselle Unsalin henkirikosuhasta. Mutta jos tähän samaan rikokseen kuuluu kaksi osaa toisaalta laiminlyönti ja toisaalta aktiivinen tekeminen, niin mitä se jälkimmäinen on?

Olet kysyvinäsi asiaa, jonka tiedät erittäin hyvin, koska olet tuomion lukenut ja se on sinulle selitetty. Ihmisen voi tappaa monella tavalla. Se, ettet tee mitään, vaikka pitäisi, on myös tappamista.

Toinen kysymys on, että miten ratkaistaan, milloin pitäisi toimia. Eli mistä vastuu tulee. Tiedät oikein hyvin, koska olet tuomion lukenut, että vastuu syntyy joko tehtävästä, virasta, toimesta, asemasta, tehtäväksi ottamisesta, sopimuksesta, henkilön ja uhrin välisestä suhteesta, vaaraa aiheuttaneesta toiminnasta tai muusta vastaavasta syystä. Tuomiosta, jonka olet lukenut, selviää, että Aarnio oli poliisi, hän tiesi henkirikosuhasta, hän oli ottanut asian toimekseen järjestämällä tiedonhankinnan huumerikosepäilyn varjolla salaisin pakkokeinoin tosiasioita vastaamattomasti. Siitä se erityinen tehtäväksi otto.

Aarnio ei ole vienyt jotakin humalaista naista veneeseen ja naisen pudottua veteen jättänyt häntä sinne.

Uimavalvojakaan ei vie ketään ketään veteen. Mutta jos hän on ottanut valvonnan tehtäväkseen ja näkee ja tietää, että kohta tuo humalassa hukkuu, ja vain tyynesti katselee vierestä hukkumista, niin selittely, että en minä mitään tehnyt, ei varsinaisesti auta. Kyllä sinä tämän tiedät.

[teppo]

Ünsalin rooli on sitten kasvanut suuremmaksi, kun hän on yhtäkkiä kadonnut kuvioista pois ja on alettu selvittää, mitä kaverille on tapahtunut.

Ünsal ei yhtäkkiä kadonnut. Tuleva katoaminen on ollut Aarnion tiedossa. Hän on tiennyt uhkaajat. Hän on järjestänyt tarkkailua henkirikosuhkaan liittyen ja käyttänyt salaisia pakkokeinoja tuleviin tekijöihin mukamas huumerikosperusteella mutta tosiasiassa henkirikosperusteella.

Oikeasti sinä tiedät tämän. Olet jo ennen tuomiota esittänyt, että asiaa ei saisi tutkia ollenkaan, kun siitä on pitkä aika ja kalliiksikin tulee ja koska tutkinta repisi uhrin omaisten haavat vereslihalle ja vaikeuttaisi jo tuomittujen sopeutumista tavalliseen elämään. Jälkikäteen olet vielä yrittänyt sönkätä, että ehkä on Aarnio syyllinen, mutta vanhentumisaika teolle saisi olla vain viisi vuotta. Motiivisi toivoa asian painamista villaisella tulevat jostain ihan muualta kuin uskosta Aarnion syyttömyyteen.

[Nicht schuldig]

Mikä on se aktiivinen teko, joka tähän epäviralliseen laiminlyöntiin liittyy toisena osana?

Epävarsinainen, ei epävirallinen. Teeskenteletkö vielä tässä vaiheessa täysin tietämätöntä voidaksesi uskotella, että et ymmärrä, miksi Aarnio tuomittiin murhasta?

Toinen kysymys on, että miten ratkaistaan, milloin pitäisi toimia. Eli mistä vastuu tulee. Tiedät oikein hyvin, koska olet tuomion lukenut, että vastuu syntyy joko tehtävästä, virasta, toimesta, asemasta, tehtäväksi ottamisesta, sopimuksesta, henkilön ja uhrin välisestä suhteesta, vaaraa aiheuttaneesta toiminnasta tai muusta vastaavasta syystä. Tuomiosta, jonka olet lukenut, selviää, että Aarnio oli poliisi, hän tiesi henkirikosuhasta, hän oli ottanut asian toimekseen järjestämällä tiedonhankinnan huumerikosepäilyn varjolla salaisin pakkokeinoin tosiasioita vastaamattomasti. Siitä se erityinen tehtäväksi otto.

Aarnio ei ole vienyt jotakin humalaista naista veneeseen ja naisen pudottua veteen jättänyt häntä sinne.

Uimavalvojakaan ei vie ketään ketään veteen. Mutta jos hän on ottanut valvonnan tehtäväkseen ja näkee ja tietää, että kohta tuo humalassa hukkuu, ja vain tyynesti katselee vierestä hukkumista, niin selittely, että en minä mitään tehnyt, ei varsinaisesti auta. Kyllä sinä tämän tiedät.

Mutta eihän nyt poliisin salaiset pakkokeinot kuten esim. telekuuntelu voi olla rikollista? Eihän sillä nyt ole suurtakaan merkitystä, että millä perusteella lupia on haettu vaan sillä, että nämä kuuntelut olivat kaikkien henkilöiden kuunneltavissa eikä vain Aarnion.

Oletko nyt ihan varma, että lainsäätäjä todellakin kirjoittaisi näin, että asiassa on kaksi puolta sekä passiivisuus että aktiivisuus ja sitten rikoksen tunnusmerkistö voisi täyttyä?

Esityksessä laille 44/2002 on sivulla 43 seuraava lause:

"Säännökseen on sisällytetty tärkeimmät niistä tilanteista ja olosuhteista, joiden käsillä ollessa passiivinen suhtautuminen on oikeuskirjallisuudessa sekä -käytännössä rinnastettu seurauksen aktiiviseen aiheuttamiseen. Säännösehdotuksen mukaan laiminlyöntinä olisi rangaistava myös tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen estämättä jättäminen, jos tekijä on vastuuasemansa vuoksi ollut erityisesti
velvollinen estämään seurauksen syntymisen."

Tästä voisi lukea niin, että passiivinen teko rinnastuu aktiiviseen tekoon, eli molempien lopputulos voi olla sama mutta toinen voi korvata toisen. Silloin tässä olisi jotain järkeä.

[teppo]

Mutta eihän nyt poliisin salaiset pakkokeinot kuten esim. telekuuntelu voi olla rikollista? Eihän sillä nyt ole suurtakaan merkitystä, että millä perusteella lupia on haettu vaan sillä, että nämä kuuntelut olivat kaikkien henkilöiden kuunneltavissa eikä vain Aarnion.

Saatat teeskennellä, että tämä tulee sinulle yllätyksenä, mutta kyllä salaisten pakkokeinojen käyttö vilpillisellä perusteella on rikollista. Tässä tapauksessa virkarikos olisi jo vanhentunut eikä siitä olekaan kyse, minkä tietenkin hyvin ymmärrät.

Aarnio oli tietoinen henkirikosuhasta, hän oli asemassa, jossa hänen olisi tullut yrittää edes estää tekoa ja hänen toimintansa eli tässä seurannan ja tarkkailun järjestäminen näennäisesti huumerikosperusteella mutta asiallisesti henkirikosperusteella on se, mistä syntyy toimeksi tai asiaksi ottaminen.

Eli esimerkkiäsi mukaillen sinun ei tarvitse juottaa ketään ja viedä veneellä järvelle ja tiputtaa veteen ja jättää pelastamatta joutuaksesi teosta vastuuseen vaan siihen saattaa riittää, että olet ottanut vastaan uimavalvojan vakanssin, ennakolta tiedät että joku on siinä kunnossa, että hän tulee hukkumaan, hankit jopa tietoa asiasta ja katselet passiivisesti hukkumisen tapahtumista.

Esityksessä laille 44/2002 on sivulla 43 seuraava lause:

"Säännökseen on sisällytetty tärkeimmät niistä tilanteista ja olosuhteista, joiden käsillä ollessa passiivinen suhtautuminen on oikeuskirjallisuudessa sekä -käytännössä rinnastettu seurauksen aktiiviseen aiheuttamiseen. Säännösehdotuksen mukaan laiminlyöntinä olisi rangaistava myös tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen estämättä jättäminen, jos tekijä on vastuuasemansa vuoksi ollut erityisesti
velvollinen estämään seurauksen syntymisen."

Jos luet lainauksesi, niin huomaat, että siinä on kaksikin virkettä. Ei tuohon pitäisi olla mitään lisättävää.

[Kuolemannaakka]

Kyllä se maallikosta aika erikoiselta tuntuu, että poliisi, joka saa vihjeen rikoksesta ja alkaa tämän vihjeen vuoksi seuraamaan epäiltyjä, saa tuomion, mikäli nämä seuratut tekevät rikoksen eikä poliisi pysty sitä estämään.

Tää laajenee aika moniin juttuihin, jos tältä pohjalta ponnistetaan tuomioita... Kun monen mielestä poliisin pitäisi juurikin toimia tuolla tavalla.

Vihjeethän on tarkoitus selvittää, ja lukemattomat vihjeet eivät ole totta, eikä vihjeitä milloinkaan käsitellä totena. Vihjeiden antajalla ei ole mitään auktoriteettiasemaa poliisia kohtaan eikä totuudessapysymisvelvoitetta, vaan poliisi itse päättää, miten se vihjeeseen suhtautuu. Monia vihjeitä ei kirjata edes ylös, saati että johtaisivat joihinkin toimenpiteisiin. Kansanomaisesti tiivistäen: Vilhusen vihjeillä voi poliisi pyyhkiä persettä.

Millainen tuomio pitäisi antaa vaikkapa sellaiselle poliisiille, joka saa vihjeen murhaajasta, mutta ei koskaan edes kuulustele epäiltyä, vaan tuottaa sen sijaan syyttömälle elinkautisen? Mielestäni täysin vastaavasta rikoksesta kyse, mutta siitä ei ole annettu edes nuhteita. Poliisit eivät ylipäätään saa oikeastaan minkäänlaisia tuomioita työssään aiheuttamistaan vahingoista tai edes kuolemista. Jos vaikka ylinopeutta työtehtävän aikana ajanut poliisi aiheuttaa kuolemankolarin, niin eipä siitä vankilaan joudu.

[Pieni liekki]

Ünsalin rooli on sitten kasvanut suuremmaksi, kun hän on yhtäkkiä kadonnut kuvioista pois ja on alettu selvittää, mitä kaverille on tapahtunut.

Ünsal ei yhtäkkiä kadonnut. Tuleva katoaminen on ollut Aarnion tiedossa. Hän on tiennyt uhkaajat. Hän on järjestänyt tarkkailua henkirikosuhkaan liittyen ja käyttänyt salaisia pakkokeinoja tuleviin tekijöihin mukamas huumerikosperusteella mutta tosiasiassa henkirikosperusteella.

Mistä sinun mielestäsi poliisi on pystynyt aikoinaan Herralan tarkkailuiden ollessa ajankohtaisia päättelemään, että henki lähtee Ünsalilta eikä Ruotsista paikalle saapuneelta Carmonalta? Voiko Case Mörri olla ollut syyskuussa 2003 vaikuttamassa siihen, että Leinosen kanssa hengailleet Andersson ja Raninen on otettu Helsingissä tarkkailuun huumerikosepäilyn perusteella?

Oikeasti sinä tiedät tämän. Olet jo ennen tuomiota esittänyt, että asiaa ei saisi tutkia ollenkaan, kun siitä on pitkä aika ja kalliiksikin tulee ja koska tutkinta repisi uhrin omaisten haavat vereslihalle ja vaikeuttaisi jo tuomittujen sopeutumista tavalliseen elämään. Jälkikäteen olet vielä yrittänyt sönkätä, että ehkä on Aarnio syyllinen, mutta vanhentumisaika teolle saisi olla vain viisi vuotta. Motiivisi toivoa asian painamista villaisella tulevat jostain ihan muualta kuin uskosta Aarnion syyttömyyteen.

Teppo-kulta, olet kyllä aivan kuin Samu Sirkka, joka kulki Pinokkion omatuntona hänen mukanaan tapahtumista toiseen. Silti olen sitä mieltä, että olisi pitänyt osata lopettaa Ünsalin murhan kakkosvaiheen esitutkinta viimeistään siinä vaiheessa, kun on voitu todeta, että ykkösvaiheen esitutkinta oli tehty asianmukaisesti ja että asiassa annetut murhatuomiot ovat olleet oikeat. Tällä uudella tutkinnalla ja oikeuskäsittelyllä on käsittääkseni aiheutettu useammalle asiaan eri tavoin kytkeytyvälle henkilölle hengen- ja terveydenvaara. Tietysti toivon, ettei mikään niistä uhkakuvista, joita tiedostan olevan olemassa, käy toteen.

[Morotius]

Kyllä se maallikosta aika erikoiselta tuntuu, että poliisi, joka saa vihjeen rikoksesta ja alkaa tämän vihjeen vuoksi seuraamaan epäiltyjä, saa tuomion, mikäli nämä seuratut tekevät rikoksen eikä poliisi pysty sitä estämään.

Tää laajenee aika moniin juttuihin, jos tältä pohjalta ponnistetaan tuomioita... Kun monen mielestä poliisin pitäisi juurikin toimia tuolla tavalla.

Samoilla linjoilla. Muistan lukeneeni tästä tapauksesta jo Jari Aarnion kirjastaan hänen omia mietteitä ja sitten HS:n toimittajien kirjasta joillain lauseilla hieman erilaista tarinaa. Haluaisin mielenkiinnosta kuulla sitten mitä ovat ne toimet, joita Aarnion olisi pitänyt ryhtyä toteuttamaan kun sai tietoonsa tällaisen mahdollisen uhan tietolähdettä kohtaan? Ja painotetaan nyt vielä, että eiköhän päivittäin ole tuolla alamaailman piireissä ja tietolähteiden kautta tullut huhuja vaikka kenen murhista, pahoinpitelyistä tai vaikka millaisista uhkista. Mistä Aarnion olisi pitänyt tietää miten toimia, paljastamatta samalla kaikkia tietolähteitä ja vaarantamalla siten monen muunkin hengen ja terveyden?

Mutta ihan sama miten päin tätä asiaa kääntää, on elinkautinen mielestäni ylilyönti. Eiköhän Jari nyt ole kerennyt siellä vankilassa istumaan syyllisenä ja syyttömänä, että vähempikin tuomio olisi riittänyt tällaisessa tapauksessa. Vai edelleenkö vanhat kaunat hiertää joidenkin osapuolten osalta vanhoista jutuista ja näin varmistettiin että saadaan Jari lopullisesti pois pelistä?

[teppo]

Samoilla linjoilla. Muistan lukeneeni tästä tapauksesta jo Jari Aarnion kirjastaan hänen omia mietteitä ja sitten HS:n toimittajien kirjasta joillain lauseilla hieman erilaista tarinaa. Haluaisin mielenkiinnosta kuulla sitten mitä ovat ne toimet, joita Aarnion olisi pitänyt ryhtyä toteuttamaan kun sai tietoonsa tällaisen mahdollisen uhan tietolähdettä kohtaan?

Kysymällä ne asiat selviävät. Syyttäjä esitti kolme asiaa,jotka Aarnio olisi voinut tehdä. Hän olisi voinut kertoa Unsalille, että tiedossa on, että tätä kohtaan on olemassa murhasuunnitelma ja että siinä ovat osallisena nämä nimetyt henkilöt. Tieto olisi voinut vaikuttaa Unsalin ratkaisuihin. Esimerkiksi, että enpä lähde liikenteeseen näiden jeppejen kanssa. Toinen mahdollisuus olisi ollut, että Aarnio olisi kertonut murhaa valmisteleville, että hän tietää, että heillä on tällainen suunnitelma, johon ei kannata ryhtyä, koska he ovat epäillyt ja tulevat jäämään kiinni. Tästä käräjäoikeus totesi, että ei näytetty toteen, että tämä olisi estänyt tekijöitä murhaamasta Unsalia. Vastaavaa toimintaa poliisi on harrastanut ennenkin, eli rikollisia on rauhoiteltu, kun tiedustelutietoa on ollut. Kolmas mahdollisuus oli, että kun Aarniolle oli tulevasta murhasta melko tarkka tieto, ei vain epämääräistä huhua, hänen olisi tullut jakaa tietonsa esimerkiksi väkivaltapuolen kanssa. Eli kertoa poliisille, jolle asia kuuluu. Mihinkään näistä tai mihinkään muuhunkaan Aarnio ei ryhtynyt. Tätä on aika pitkästi selostettu tuomiossa, jonka voi kuka tahansa lukea.

Mistä Aarnion olisi pitänyt tietää miten toimia, paljastamatta samalla kaikkia tietolähteitä ja vaarantamalla siten monen muunkin hengen ja terveyden?

Aarnio ei puolustuksekseen vedonnut siihen, että hän salli Unsalin kuolla suojellakseen lähdettään. Hän ei myöskään vedonnut tietämättömyyteen siitä, miten toimia. Hän olisi voinut kertoa Tolvaselle ja kysyä. Puolustus toki vetosi siihen, että sen käsityksen mukaan teko olisi ollut täysin sallittu vuoden 2003 loppuun asti. Näin ei tietenkään ollut ja normaalisti myöskään rikokseen syyllinen ei vapaudu vastuusta sillä, että sanoo, ettei tiennyt.

Mutta ihan sama miten päin tätä asiaa kääntää, on elinkautinen mielestäni ylilyönti. Eiköhän Jari nyt ole kerennyt siellä vankilassa istumaan syyllisenä ja syyttömänä, että vähempikin tuomio olisi riittänyt tällaisessa tapauksessa.

Murhasta ei noin pääsääntöisesti voi tuomita muuta kuin elinkautisen. Puolustus kyllä yritti, että tässä tulisi käyttää alennettua asteikkoa, joka tietyin kriteerein on mahdollinen. Jos Aarnio olisi saanut minkä tahansa muun tuomion kuin elinkautisen, rangaistus olisi ilmeisesti ympätty hänen aiempiin tuomioihinsa, joita oli tähän mennessä yhteensä 13 vuotta. Jos tämä olisi mennyt läpi, Aarnio olisi saanut murhasta enää kaksi vuotta lisää istumista, koska maksimi on 15. Tämä olisi ollut sitä paljousalennusta. Ja koska kyseessä on vankilamatematiikalla ensikertalainen, joka voi selvitä puolella istumisella, niin murhasta olisi voinut keplotella vuoden lisäistumisella. Tässä kohtaa käräjäoikeus totesi, että laissa alennettuun asteikkoon oikeuttavat kriteerit, jotka ovat aika tarkkarajaisia, eivät toteudu. Puolustus oikeasti tiesi tämän, koska se yritti, että kriteereinä tulisi käyttää nykyisiä eikä tekohetkellä voimassa olleita, mihin taas oikeus totesi, että tuomitsemishetken laki ei tuottaisi yhtään lievempää rangaistusta.

Turha tässä on mitään salaliittoa rakennella. Syyttäjä esittää näytön. Puolustus esittää ne perustelut, jotka se katsoo järkeviksi. Oikeus ratkaisee asian näillä lähdöillä.

[spinal]

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on päättänyt valittaa Volkan Ünsalin murhasta annetusta tuomiosta siltä osin kuin syyte hylättiin
15.1.2021 11.57


Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 22.12.2020 Jari Aarnion murhasta ja hylkäsi syytteen Keijo Vilhusen osalta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on päättänyt valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden tuomiossa on katsottu Vilhusen edistäneen murhaa osallistumalla eräiltä osin henkirikossuunnitelman järjestelyistä sopimiseen. Apulaisvaltakunnansyyttäjän näkemyksen mukaan jo tällainen menettely on henkirikokseen osallistumisena rangaistavaa. Lisäksi asiassa on uskottavaa näyttöä siitä, Vilhusen osallisuus oli tätäkin olennaisempi. Asia on syytä saattaa kokonaisuudessaan hovioikeuden arvioitavaksi.

Aarnion osalta käräjäoikeus hyväksyi syytteen. Käräjäoikeuden tuomiossa kuitenkin katsottiin, että eräiltä osin syytteessä esitetyt yksittäiset oikeudelliset seikat olisivat sellaisia, etteivät ne sovellu Aarniota koskevan epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen perustaksi. Koska asia on ennakkotapauksena merkittävä, myös nämä seikat on syytä saattaa hovioikeuden uudelleen arvioitavaksi.

https://syyttajalaitos.fi/-/apulaisvalt ... -hylattiin

[Kuolemannaakka]

Ûnsalin tiedossa oli jo tämä suunnitelma, ja häntä oli varoitettu lähtemästä näiden jeppejen luokse, mutta kun ehdoin tahdoin lähtee vaan. Miksi Ruotsin poliisi ei saanut syytettä kun se ei ottanut yhteyttä ûnsaliin eikä estänyt murhaa saamansa vihjeen perusteella? Miksi se ei ottanut yhteyttä edes Suomen rikospoliisiin?

Äläpäs nyt Teppo ole noin lapsellinen ja esitä tuollaista partiopoikaa aina. Mies on kuin hakukone, sisältä ihan tyhjä. Poliisit saavat valtavan määrän vihjeitä, eikä niihin todellakaan joka kerta reagoida, saati yritetä jotain huumehemmoja tavoitella ja pilata jopa vuosien tarkkailuja ja vaaranneta tietolähteitä. Eikä Vilhunen sitäpaitsi ollut tietolähde, justhan edellinen tuomio sen kertoi. Huumepoliisin päällikkö ei varmaan lähde sinkoilemaan ammattirikollisen ja elämäntyökseen valehtelevan ihmisen vihjeiden perässä. Siis jos semmoisia tämä ihminen antaisi.
Vihjeiden todenperäisyys pyritään SELVITTÄMÄÄN, Vilhunen ei ole esimiesasemassa eikä missään asemassa Aarnioon nähden. Hänen vihjeensä eivät ole sen enempää totta kuin Tepon vihjeet tai kenen tahansa, eikä niitä tarvitse totena pitää.

Jos tässä olisi Aarnion esimies antanut tämän vihjeen tai edes joku poliisi, niin jutussa olisi edes jonkinlaisia aineksia. Nyt se on pelkkä kosto. Kukaan muu poliisi ei olisi tästä saanut edes ehdollista, ja kaikki tietävät tämän. Sen verran pitää ihmisellä olla moraalia ja selkärankaa, että asian tunnustaa.