Jari Aarnion elinkautinen

[Nicht schuldig]

Pieni lainaus Helsingin käräjäoikeuden 22.12.2020 antamasta Aarnion murhatuomiosta sivulta 41:

Helsingin käräjäoikeuden 28.1.2005 antaman tuomion jälkeen ja ennen
Helsingin hovioikeudessa toimitettua pääkäsittelyä Ünsalin henkirikosasiassa
on takavarikoitu Gonzalez Carmonan 18.7.2015 kirjoittama kirje.

Kuinka monta virhettä teppo mahtaa löytää edellä olevasta lainauksesta?

Vinkkinä edelliseen:

- mitä tapahtui 3.5.2005 ja mitä 18.7.2005?

Vuonna 2005 Tukholman poliisi löysi kotietsinnän yhteydessä kirjeen, joka oli osoitettu Predrag Ljubisavljevic nimiselle miehelle. Kirje oli postileimattu Helsingissä 3.5.2005 ja kirjeen oli kirjoittanut Leopold Gonzalez. Kirjeessä Leopold pyysi ottamaan yhteyttä jutun todistajiin ja saada heidät muuttamaan kertomuksiaan. Kirjeessä pyydettiin myös ottamaan yhteyttä Keijo Vilhuseen.

18.7.2005 Ruotsin poliisi löysi Leopold Gonzalesin kirjoittaman kirjeen Predrag Ljubisavljevicin autosta, jonka johdosta kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg pyysi poliisia suorittamaan esitutkinnan .

Siis kirje oli kirjoitettu aiemmin ja siinä oli postin leima 3.5.2005 ja 18.7.2005 kirje löytyi erään toisen tutkinnan yhteydessä Ljubisaviljecin-nimisen miehen autosta. Kirje oli salakuljetettu vankilasta, jossa Leo Carmona (Unsalin murhan toimeksiantaja) oli käärinyt sen sanomalehteen. Leo Carmona yritti vaikuttaa "mafiapomo" Vilhuseen, jotta Andersson ottaisi koko syyn niskoilleen Unsalin murhasta.

Tällaiset kohdat tuomiossa kielivät siitä, että kirjoittaja ei ajattele mitä kirjoittaa vaan pitää tuomiota itsestään selvyytenä, joten ei jaksa enää keskittyä yksityiskohtiin. Tässä esimerkiksi vuosikymmenkin on jo vaihtunut ja vuodesta 2005 tulee vuosi 2015.

[teppo]

Pieni lainaus Helsingin käräjäoikeuden 22.12.2020 antamasta Aarnion murhatuomiosta sivulta 41:



Kuinka monta virhettä teppo mahtaa löytää edellä olevasta lainauksesta?

Vinkkinä edelliseen:

- mitä tapahtui 3.5.2005 ja mitä 18.7.2005?

Vuonna 2005 Tukholman poliisi löysi kotietsinnän yhteydessä kirjeen, joka oli osoitettu Predrag Ljubisavljevic nimiselle miehelle. Kirje oli postileimattu Helsingissä 3.5.2005 ja kirjeen oli kirjoittanut Leopold Gonzalez. Kirjeessä Leopold pyysi ottamaan yhteyttä jutun todistajiin ja saada heidät muuttamaan kertomuksiaan. Kirjeessä pyydettiin myös ottamaan yhteyttä Keijo Vilhuseen.

18.7.2005 Ruotsin poliisi löysi Leopold Gonzalesin kirjoittaman kirjeen Predrag Ljubisavljevicin autosta, jonka johdosta kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg pyysi poliisia suorittamaan esitutkinnan .

Siis kirje oli kirjoitettu aiemmin ja siinä oli postin leima 3.5.2005 ja 18.7.2005 kirje löytyi erään toisen tutkinnan yhteydessä Ljubisaviljecin-nimisen miehen autosta. Kirje oli salakuljetettu vankilasta, jossa Leo Carmona (Unsalin murhan toimeksiantaja) oli käärinyt sen sanomalehteen. Leo Carmona yritti vaikuttaa "mafiapomo" Vilhuseen, jotta Andersson ottaisi koko syyn niskoilleen Unsalin murhasta.

Tällaiset kohdat tuomiossa kielivät siitä, että kirjoittaja ei ajattele mitä kirjoittaa vaan pitää tuomiota itsestään selvyytenä, joten ei jaksa enää keskittyä yksityiskohtiin. Tässä esimerkiksi vuosikymmenkin on jo vaihtunut ja vuodesta 2005 tulee vuosi 2015.

Tuo on niin sanottu typo. Alkuperäisestä selviää oikein hyvin, että tämä tapahtui käräjä- ja hovioikeuskäsittelyjen välissä ja että kirjoittaja on siitä tietoinen. Mitä sekoilua seuraavaksi esitätte? Että Aarnio vapaaksi, jos ei scarttijohtoa löydy?

[Nicht schuldig]

Vinkkinä edelliseen:

- mitä tapahtui 3.5.2005 ja mitä 18.7.2005?

Vuonna 2005 Tukholman poliisi löysi kotietsinnän yhteydessä kirjeen, joka oli osoitettu Predrag Ljubisavljevic nimiselle miehelle. Kirje oli postileimattu Helsingissä 3.5.2005 ja kirjeen oli kirjoittanut Leopold Gonzalez. Kirjeessä Leopold pyysi ottamaan yhteyttä jutun todistajiin ja saada heidät muuttamaan kertomuksiaan. Kirjeessä pyydettiin myös ottamaan yhteyttä Keijo Vilhuseen.

18.7.2005 Ruotsin poliisi löysi Leopold Gonzalesin kirjoittaman kirjeen Predrag Ljubisavljevicin autosta, jonka johdosta kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg pyysi poliisia suorittamaan esitutkinnan .

Siis kirje oli kirjoitettu aiemmin ja siinä oli postin leima 3.5.2005 ja 18.7.2005 kirje löytyi erään toisen tutkinnan yhteydessä Ljubisaviljecin-nimisen miehen autosta. Kirje oli salakuljetettu vankilasta, jossa Leo Carmona (Unsalin murhan toimeksiantaja) oli käärinyt sen sanomalehteen. Leo Carmona yritti vaikuttaa "mafiapomo" Vilhuseen, jotta Andersson ottaisi koko syyn niskoilleen Unsalin murhasta.

Tällaiset kohdat tuomiossa kielivät siitä, että kirjoittaja ei ajattele mitä kirjoittaa vaan pitää tuomiota itsestään selvyytenä, joten ei jaksa enää keskittyä yksityiskohtiin. Tässä esimerkiksi vuosikymmenkin on jo vaihtunut ja vuodesta 2005 tulee vuosi 2015.

Tuo on niin sanottu typo. Alkuperäisestä selviää oikein hyvin, että tämä tapahtui käräjä- ja hovioikeuskäsittelyjen välissä ja että kirjoittaja on siitä tietoinen. Mitä sekoilua seuraavaksi esitätte? Että Aarnio vapaaksi, jos ei scarttijohtoa löydy?

Tässä on ongelmana se, että jos vähän joka puolelta löytyy isompia ja pienempiä virheitä tai virheellisiä väittämiä, niin se kokonaisuus voi saada aivan toisenlaisen merkityksen. Esim. jos ajatellaan sitä, että tuomari hyväksyy kirjoituksessaan sen väitteen, että murhasuunnitelma "viimeisteltiin" Espanjan reissulla eikä korjaa tätä väittämää mitenkään, niin lukija luulee, että kyllä se on niin. Tosiasiassa väite on mahdoton, koska itse tekijätkään eivät tiedä mitään palkkamurhasta, johon he kuukausia myöhemmin osallistuvat. Yksi tekijöistä on muuten vankilassa samaan aikaan, kun palkkamurhaa "viimeisteltäisiin" Espanjassa, jos reissu olisi ollut puolivälissä kesäkuuta 2003.

[teppo]

Tässä on ongelmana se, että jos vähän joka puolelta löytyy isompia ja pienempiä virheitä tai virheellisiä väittämiä, niin se kokonaisuus voi saada aivan toisenlaisen merkityksen.

Aivan. Jos päivämäärässä on lyöntivirhe, niin murhaaja vapaaksi.

Esim. jos ajatellaan sitä, että tuomari hyväksyy kirjoituksessaan sen väitteen, että murhasuunnitelma "viimeisteltiin" Espanjan reissulla eikä korjaa tätä väittämää mitenkään, niin lukija luulee, että kyllä se on niin.

Tuossa kohdassa kuvataan Ranisen todistuksen sisältöä. Kohdan pointti on, että murhaamisesta oli keskusteltu jo aiemmin.

Tosiasiassa väite on mahdoton, koska itse tekijätkään eivät tiedä mitään palkkamurhasta, johon he kuukausia myöhemmin osallistuvat. Yksi tekijöistä on muuten vankilassa samaan aikaan, kun palkkamurhaa "viimeisteltäisiin" Espanjassa, jos reissu olisi ollut puolivälissä kesäkuuta 2003.

Projektit elävät. Työmaalle voidaan ottaa lisäkäsiä senkin jälkeen, kun on anturat valettu.

[Nicht schuldig]

Tässä on ongelmana se, että jos vähän joka puolelta löytyy isompia ja pienempiä virheitä tai virheellisiä väittämiä, niin se kokonaisuus voi saada aivan toisenlaisen merkityksen.

Aivan. Jos päivämäärässä on lyöntivirhe, niin murhaaja vapaaksi.

Esim. jos ajatellaan sitä, että tuomari hyväksyy kirjoituksessaan sen väitteen, että murhasuunnitelma "viimeisteltiin" Espanjan reissulla eikä korjaa tätä väittämää mitenkään, niin lukija luulee, että kyllä se on niin.

Tuossa kohdassa kuvataan Ranisen todistuksen sisältöä. Kohdan pointti on, että murhaamisesta oli keskusteltu jo aiemmin.

Tosiasiassa väite on mahdoton, koska itse tekijätkään eivät tiedä mitään palkkamurhasta, johon he kuukausia myöhemmin osallistuvat. Yksi tekijöistä on muuten vankilassa samaan aikaan, kun palkkamurhaa "viimeisteltäisiin" Espanjassa, jos reissu olisi ollut puolivälissä kesäkuuta 2003.

Projektit elävät. Työmaalle voidaan ottaa lisäkäsiä senkin jälkeen, kun on anturat valettu.

Pidätkö oikeasti mahdollisena sitä, että Aarnio olisi voinut tietää palkkamurhasta ja sen yksityiskohtaisesta suunnittelusta ennenkuin tekijät ovat edes selvillä? Eikö olekin aika väärin tuomittu, jos ihminen joutuu siellä esitutkinnassa ensimmäistä kertaa tällaisen väitteen kanssa tekemisiin ja kyselee siellä, että milloin tälläinen olisi tapahtunut? Miltä tuntuisi, jos itse joutuisi tällaiseen tilanteeseen, josta ei käsitä mitään. Siellä Aarnio tiukkaa kuulustelijalta, että mitä on tapahtunut, milloin kuka niin sanoo jne. Aarniolle kerrotaan kuulustelussa, että Lindholm kertoi näin, todellisuudessa Lindholm ei muistanut koko puhelinsoittoa saatikka sisältöä. Oletko muuten lukenut Navalnyin kertoman oikeudessa puolustuspuheenvuorossaan? Siellä hän mainitsee virkamiehen pukuun sonnustautuneet virkamiehet ja tuomarinviittaan pukeutuneet virkamiehet. Samaa mieltä kerrassaan.

[Pieni liekki]

Tässä on ongelmana se, että jos vähän joka puolelta löytyy isompia ja pienempiä virheitä tai virheellisiä väittämiä, niin se kokonaisuus voi saada aivan toisenlaisen merkityksen.

Aivan. Jos päivämäärässä on lyöntivirhe, niin murhaaja vapaaksi.

Etkö oikeasti huomannut kohtaan sisältynyttä asiavirhettä typon lisäksi? Teksti oli kirjoitettu sellaiseen muotoon, että siitä ei selvinnyt kirjeen takavarikoimisajankohta ja teksti johti harhaan lähettämisajankohdan suhteen. Ei tuon tyyppisiä virheitä saisi kovin montaa kasaantua samaan asiakirjaan, koska kerronnalta häviää logiikka ja siitä muodostuu harhaanjohtavaa.

[teppo]

Pidätkö oikeasti mahdollisena sitä, että Aarnio olisi voinut tietää palkkamurhasta ja sen yksityiskohtaisesta suunnittelusta ennenkuin tekijät ovat edes selvillä?

Aarnio on ollut hyvissä ajoin tietoinen, että Ünsal tullaan murhaamaan. Hän on koko ajan saanut lisätietoa asiasta ja hankkinut sitä itse salaisin ja ilmeisimmin myös laittomin pakkokeinoin. Jostain kumman syystä hän ei tehnyt elettäkään murhan estämiseksi.

Eikö olekin aika väärin tuomittu, jos ihminen joutuu siellä esitutkinnassa ensimmäistä kertaa tällaisen väitteen kanssa tekemisiin ja kyselee siellä, että milloin tälläinen olisi tapahtunut?

Syytetyn ei ole pakko puhua totta. Hän saa tekeytyä hölmöksi, jos arvelee sen itselleen edulliseksi.

Miltä tuntuisi, jos itse joutuisi tällaiseen tilanteeseen, josta ei käsitä mitään. Siellä Aarnio tiukkaa kuulustelijalta, että mitä on tapahtunut, milloin kuka niin sanoo jne. Aarniolle kerrotaan kuulustelussa, että Lindholm kertoi näin, todellisuudessa Lindholm ei muistanut koko puhelinsoittoa saatikka sisältöä.

Kuulusteltavan kannattaa aina yrittää ensin utsia, mitä kuulustelija tietää. Siten on helpompi yrittää sovittaa oma tarina sopimaan siihen.

[Nicht schuldig]

Pidätkö oikeasti mahdollisena sitä, että Aarnio olisi voinut tietää palkkamurhasta ja sen yksityiskohtaisesta suunnittelusta ennenkuin tekijät ovat edes selvillä?

Aarnio on ollut hyvissä ajoin tietoinen, että Ünsal tullaan murhaamaan. Hän on koko ajan saanut lisätietoa asiasta ja hankkinut sitä itse salaisin ja ilmeisimmin myös laittomin pakkokeinoin. Jostain kumman syystä hän ei tehnyt elettäkään murhan estämiseksi.

Eikö olekin aika väärin tuomittu, jos ihminen joutuu siellä esitutkinnassa ensimmäistä kertaa tällaisen väitteen kanssa tekemisiin ja kyselee siellä, että milloin tälläinen olisi tapahtunut?

Syytetyn ei ole pakko puhua totta. Hän saa tekeytyä hölmöksi, jos arvelee sen itselleen edulliseksi.

Miltä tuntuisi, jos itse joutuisi tällaiseen tilanteeseen, josta ei käsitä mitään. Siellä Aarnio tiukkaa kuulustelijalta, että mitä on tapahtunut, milloin kuka niin sanoo jne. Aarniolle kerrotaan kuulustelussa, että Lindholm kertoi näin, todellisuudessa Lindholm ei muistanut koko puhelinsoittoa saatikka sisältöä.

Kuulusteltavan kannattaa aina yrittää ensin utsia, mitä kuulustelija tietää. Siten on helpompi yrittää sovittaa oma tarina sopimaan siihen.

Tästä tuleekin mieleeni, että huomiota herätti eräs kohta tuomiossa, jossa kirjoitettiin niin juuri tästä kohdasta 2-5.6.2003, että Jari Aarnion kertoma on epäuskottavaa. Ongelma siinä on se, että kertomus jota ei ole, ei voi myöskään olla epäuskottava. Vai tarkoittiko tuomari sitä, että tuomarin mielestä Jari Aarnio on epäuskottava, jos ei muista kesäkuun alun vuoden 2003 tapahtumia? Tähän ajatukseen taasen sisältyy oletus siitä, että vastaaja on selitysvelvollinen. Tämä taasen edellyttää sitä, että vastaaja on syyllinen ja on nyt velvollinen selittämään kyseisen asian. Eräässä toisessa tuomiossa oli samantyyppinen kohta, jossa kerrottiin suoraan, että vastaaja on selitysvelvollinen. Mielestäni näin ei voi ajatella kuin tapauksissa, joissa on aivan varmaa, että syytetty tietää asian ja on varmasti selitysvelvollinen.

Jari Aarnio ei myöskään sovittanut mitään kertomaansa siihen mitä on kuullut. Vaan hän sanoi, ettei tiedä asiasta mitään.

Jos oletetaan, että syytetty puhuu aina palturia, miksi päästää syytettyä edes ääneen? Minkälainen länsimainen demokratia lähtee siitä periaatteesta, että syytetty on joka tapauksessa syyllinen? Laitetaan siis kirjallinen vastaus sinne oikeuslaitoksen postilaatikkoonja jätetään kallis ja turha suullinen käsittely tekemättä, jos kysymys on vain siitä, että demokratian maineen vuoksi näytösoikeudenkäynti on järjestettävä?

Nyt kannattaa toki muistaa sellainenkin asia, että ilmeisesti tuomareiden mielestä "syytetty Vilhunen" puhuu totta ja "syytetty Aarnio" on selitysvelvollinen? Siis moninkertainen rikollinen ja huumekauppias puhuu totta, sen sijaan toiminnallaan ihmishenkiä pelastanut Jari Aarnio puhuu palturia varsinkin silloin, jos ei puhu mitään.

[teppo]

Tästä tuleekin mieleeni, että huomiota herätti eräs kohta tuomiossa, jossa kirjoitettiin niin juuri tästä kohdasta 2-5.6.2003, että Jari Aarnion kertoma on epäuskottavaa. Ongelma siinä on se, että kertomus jota ei ole, ei voi myöskään olla epäuskottava. Vai tarkoittiko tuomari sitä, että tuomarin mielestä Jari Aarnio on epäuskottava, jos ei muista kesäkuun alun vuoden 2003 tapahtumia?

Tuomiossa, joka on julkisesti saatavilla, kerrotaan, että Aarnio väitti, ettei hänellä ollut mitään tekemistä telepakkokeinojen kanssa. Homma meni kilpimiesten piikkiin. Todistajan mukaan Aarnio kuitenkin kertoi tutkintavankina ollessaan 2014, että kolmea miestä ei oikeasti epäilty huumerikoksista. Aarnion kertomus tietämättömyydestään oli siis epäuskottava.

Tähän ajatukseen taasen sisältyy oletus siitä, että vastaaja on selitysvelvollinen.

Höpsis. Ei hänen ole pakko selittää mitään. Syyttäjä joutuu näyttämään asian toteen. Sitä varten ne paperit on kaivettu ja todistajat kuulusteltu.

Jos oletetaan, että syytetty puhuu aina palturia, miksi päästää syytettyä edes ääneen?

Ei tämmöistä oleteta. Syytettyä vaan ei voi vaatia puhumaan totta. Se on länsimaisen oikeusjärjestyksen perusteita.

Minkälainen länsimainen demokratia lähtee siitä periaatteesta, että syytetty on joka tapauksessa syyllinen?

Varmaan sellainen, joka on olemassa vain mielikuvituksessasi. Tässäkin tapauksessa näyttö riitti toisen tuomitsemiseen mutta toisen ei.

Siis moninkertainen rikollinen ja huumekauppias puhuu totta, sen sijaan toiminnallaan ihmishenkiä pelastanut Jari Aarnio puhuu palturia varsinkin silloin, jos ei puhu mitään.

Myös Jari Aarnio on moninkertainen rikollinen ja huumekauppias.

[Pieni liekki]

Tästä tuleekin mieleeni, että huomiota herätti eräs kohta tuomiossa, jossa kirjoitettiin niin juuri tästä kohdasta 2-5.6.2003, että Jari Aarnion kertoma on epäuskottavaa. Ongelma siinä on se, että kertomus jota ei ole, ei voi myöskään olla epäuskottava. Vai tarkoittiko tuomari sitä, että tuomarin mielestä Jari Aarnio on epäuskottava, jos ei muista kesäkuun alun vuoden 2003 tapahtumia?

Tuomiossa, joka on julkisesti saatavilla, kerrotaan, että Aarnio väitti, ettei hänellä ollut mitään tekemistä telepakkokeinojen kanssa. Homma meni kilpimiesten piikkiin. Todistajan mukaan Aarnio kuitenkin kertoi tutkintavankina ollessaan 2014, että kolmea miestä ei oikeasti epäilty huumerikoksista. Aarnion kertomus tietämättömyydestään oli siis epäuskottava.

Kuinka luotettavana todellisuudessa pidät tätä todistajaa, johon tuossa edellä viittaat?

Kunnioitatko, teppo, niitä säännöksiä, jotka ovat maassamme voimassa?

[riihitonttu]

Täytyy jälleen todeta, että teppo-nimimerkki on hyvin perillä asioista ja pystyy osoittamaan tosiasiat. Tälläisiä asioista perillä olevia kirjoittajia, kuten teppo on ilo seurata. Teppo nostaa kirjoituksillaan tämänkin ketjun ja sitä kautta koko murha.infon tasoa. Keep going.

[Pieni liekki]

Syytteen mukaan Aarnio on laiminlyönyt estää tietämänsä Ünsalin murhan,
vaikka hänellä on ollut velvollisuus lakiin, poliisivirkaansa, johtamansa
yksikön tehtäviin ja siinä olevaan asemaansa sekä tehtäväksi ottamiseen
perustuva erityinen oikeudellinen velvollisuus estää Ünsalin kuolema
henkirikoksen johdosta.

Miten voidaan todeta, että Aarnio olisi jossain vaiheessa ottanut tehtäväkseen Ünsalin suojelemisen? Ruotsin poliisi ei ole käsittääkseni aikanaan ottanut Suomen poliisiin yhteyttä, että poliisin tulisi täällä soveltaa Ünsaliin todistajansuojeluohjelmaa. Myöskään Ünsal itse ei ottanut täällä ollessaan Suomen poliisiin yhteyttä, että hän tarvitsisi virkavallan suojelua. Raninen sai Ünsalin houkuteltua Suomeen sillä, että he yhdessä hoitaisivat Ünsalin uhkailijat, Leon ja Chiton, pois päiviltä.

Pidän lähinnä onnellisena sattumana, että Ünsalin murha saatiin aikoinaan selvitettyä ja tekijät teosta vastuuseen. Onko tietoa, missä vaiheessa Ünsal saatiin virallisesti julistettua kuolleeksi?

[Pieni liekki]

Syytteen mukaan Aarnio on laiminlyönyt estää tietämänsä Ünsalin murhan,
vaikka hänellä on ollut velvollisuus lakiin, poliisivirkaansa, johtamansa
yksikön tehtäviin ja siinä olevaan asemaansa sekä tehtäväksi ottamiseen
perustuva erityinen oikeudellinen velvollisuus estää Ünsalin kuolema
henkirikoksen johdosta.

Miten voidaan todeta, että Aarnio olisi jossain vaiheessa ottanut tehtäväkseen Ünsalin suojelemisen? Ruotsin poliisi ei ole käsittääkseni aikanaan ottanut Suomen poliisiin yhteyttä, että poliisin tulisi täällä soveltaa Ünsaliin todistajansuojeluohjelmaa. Myöskään Ünsal itse ei ottanut täällä ollessaan Suomen poliisiin yhteyttä, että hän tarvitsisi virkavallan suojelua. Raninen sai Ünsalin houkuteltua Suomeen sillä, että he yhdessä hoitaisivat Ünsalin uhkailijat, Leon ja Chiton, pois päiviltä.

Pidän lähinnä onnellisena sattumana, että Ünsalin murha saatiin aikoinaan selvitettyä ja tekijät teosta vastuuseen. Onko tietoa, missä vaiheessa Ünsal saatiin virallisesti julistettua kuolleeksi?

Olen pohtinut, että ensimmäinen ydinasia, mikä Ünsalin murhan kakkosvaiheen esitutkinnassa olisi tullut selvittää, olisi ollut se, ketkä kaikki ylipäänsä tiesivät Ünsalin henkilöllisyyden, hänen Suomessa olonsa, missä seurassa tämä ruotsinturkkilainen täällä ollessaan liikkui ja millä asioilla (esim. puolin ja toisin meneillään olleet henkirikossuunnitelmat, huumeet, mahdollinen pako vireillä olevien viranomaistoimenpiteiden takia Ruotsista, suojautuminen uhkaajiltaan) hän täällä liikkui. Aarnio ja hänen tietyt alaisensa ovat aikoinaan selkeästi yrittäneet aktiivisesti edellä mainitun tyyppisiä asioita selvittää ja miettiä niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä. Ei Aarnio mielestäni tuolloin ollut mikään yksinäinen samurai poliisin organisaatiossa, vaan aktiivinen jäsen ja toimija verkostossa, joka pyrki ehkäisemään, torjumaan ja selvittämään Suomessa tapahtuvaa rikollista toimintaa.

[Nicht schuldig]

Tässä on ongelmana se, että jos vähän joka puolelta löytyy isompia ja pienempiä virheitä tai virheellisiä väittämiä, niin se kokonaisuus voi saada aivan toisenlaisen merkityksen.

Aivan. Jos päivämäärässä on lyöntivirhe, niin murhaaja vapaaksi.

Esim. jos ajatellaan sitä, että tuomari hyväksyy kirjoituksessaan sen väitteen, että murhasuunnitelma "viimeisteltiin" Espanjan reissulla eikä korjaa tätä väittämää mitenkään, niin lukija luulee, että kyllä se on niin.

Tuossa kohdassa kuvataan Ranisen todistuksen sisältöä. Kohdan pointti on, että murhaamisesta oli keskusteltu jo aiemmin.

Tosiasiassa väite on mahdoton, koska itse tekijätkään eivät tiedä mitään palkkamurhasta, johon he kuukausia myöhemmin osallistuvat. Yksi tekijöistä on muuten vankilassa samaan aikaan, kun palkkamurhaa "viimeisteltäisiin" Espanjassa, jos reissu olisi ollut puolivälissä kesäkuuta 2003.

Projektit elävät. Työmaalle voidaan ottaa lisäkäsiä senkin jälkeen, kun on anturat valettu.

Yksi viikon matka vankilan jälkeen Espanjaan ja jo on koko paletti koossa mikä sitten toteutetaan, kunhan yksi tekijä pääsee ensin vankilasta ulos ja itse murhan kohde muutama kuukausi myöhemmin todistajansuojeluohjelmasta?

Samalla näyttäisi olevan kaksi erillistä palkkatappajaryhmää liikenteessä Ranisen porukka ja sitten yhden jugoslavialaisen muodostama ryhmä? Miten ihmeessä nämä kaksi ryhmää eivät laita hynttyitä yhteen ja toimi tehokkaasti yhteistoiminnassa? Kuka palkkaa kaksi erillistä tappajaryhmää yhden miehen tappamiseen?

Toki työmaalla tarvitaan lisäkäsiä, kun anturat on valettu. Mutta miksi ihmeessä valaa kaksi anturaa ja kutsua kumpaankin anturaa lisäkädet?

Kuka muuten olisi maksanut ja mitä näille työmiehille, jos todellinen rahapalkkio taposta oli n. 50 tuhatta euroa? Kuulostaa lähinnä kulukorvaukselta. Olisiko kohtuudella ajateltavissa, että palkkio oli jotain muuta kuin tämä rahapalkkio? Esimerkiksi yhteys koviin rikollisiin Ruotsissa, jotka olivat onnistuneet tekemään miljoonien raharyöstön jäämättä kiinni ja jotka etsivät suomalaista kokaiinikipparia laivaan tuomaan huumeita Kolumbiasta?

Porukassa ei pyörinyt vain Vilhunen, Raninen, Leinonen ja Andersson vaan useita muita henkilöitä aivan lähipiirissä ja aivan tuntien ja päivien sisällä ennen murhaa ja jälkeen murhan.Heidän yhteytensä siihen mitä tässä ehkä oltiin luomassa on jäänyt oudon vähälle huomiolle.

Mitä oli oikeasti tekeillä?

[teppo]

Miten voidaan todeta, että Aarnio olisi jossain vaiheessa ottanut tehtäväkseen Ünsalin suojelemisen?

Aarnio oli rikosta tehdessään poliisi, jonka poliisilain mukaan olisi tullut estää rikoksia. Samaan häntä velvoitti myös Helsingin poliisilaitoksen pysyväisohje. Aarnio oli tietoinen tulevasta murhasta, hän seurasi sitä tiedonhankintaa järjestämällä mm. salaisin pakkokeinoin, joihin hankki lupia omia alaisiaan kilpimiehinä käyttäen. Tällöin hän ei enää ollut satunnainen sivustakatsoja vaan hänelle muodostui erityinen velvoite yrittää edes tehdä jotain murhan estämiseksi. Hän ei tehnyt mitään.

Pidän lähinnä onnellisena sattumana, että Ünsalin murha saatiin aikoinaan selvitettyä ja tekijät teosta vastuuseen.

Oikeasti et tietenkään pidä sattumana. Tiedät kovin hyvin, että Aarnion huumerikoskumppani antoi Aarniolle koko ajan asiasta tietoa ja tulevia murhaajia seurattiin salaisin pakkokeinoin. Murha tapahtui sattumalta Aarnion naisystävän kämpässä, ja sattumalta Aarnion naisystävän vuokralainen joutui siitä lusimaan. Ikävä sattuma, että Aarnio ei katsonut tarpeelliseksi estää rikosta.