Jari Aarnion elinkautinen

[Nicht schuldig]

Minusta tuntuu siltä, että tässä nämä käsitteet ja työtehtävät ja miesten roolit ovat kokonaan selvittämättä. Tämä työ olisi mielestäni pitänyt tehdä ensin.

Aarnion rooli tuli selväksi. Hän oli erittäin hyvin perillä sekä lähipiirinsä antamalla että salaisin pakkokeinoin, ja vieläpä väärin perustein, hankkimallaan tiedolla, että Unsal tullaan murhaamaan. Hän ei myöskään tehnyt elettäkään murhan estämiseksi ja syyllistyi siten itse henkirikokseen. Kyyninen puolustelu, että näin olisi muka ollut ihan hyväksyttävää tehdä vuoden 2003 loppuun asti, ei menestynyt.

Palstalla Aarniota puolustelevat henkilöt ymmärtävät asian. Siksi he valittelevat, että Aarnio näyttää nyt syylliseltä, koska rikosepäilystä tehtiin esitutkinta. Ei olisi näyttänyt lainkaan niin syylliseltä, jos epäilyä ei olisi tutkittu. Lisäksi haaveillaan, että olisipa ollut hyvä, jos juuri tässä kohdassa murha vanhenisikin rikoksena esim. viidessä vuodessa.

Löysin aika mielenkiintoisen tekstin ja käännän sen tähän. Tekstissä on tällainen vertaus tuomarista ravintolassa. Onkohan muuten näissä rikosoikeusprosesseissa todellakin niin, että tuomarit istuvat vain siellä kuuntelemassa ja harvoin kysyvät mitään ja lähinnä hoitavat protokollaa.

Käännös:
On kaksi erilaista mahdollisuutta miten oikeus lähestyy totuuden etsintää.

Viranomaismenettely rikosprosessissa:

Kun tuomari on virkansa puolesta velvoitettu selvittämään tapahtumia, on hän myöskin velvoitettu tutkimaan asiaa ja kysymään lisää. Tuomarin on selvitettävä ne tosiasiat, joihin päätös perustuu. Se periaate, joka rikosprosessissa täytyisi vallita on se, että

”Tuomari kävelee buffetpöytään ja juo kaikkia tarjolla olevia juomia, maistaa kaikkia kastikkeita ja ruokia. Tuomari kysyy, kysyy ja kysyy saadakseen asian selville."

Siviilioikeudellisissa kanteissa:

Jos joku haluaa, että tuomari päättää jostain asiasta, täytyy hänen esittää asiansa tuomarille. Tämä koskettaa ihmisten välisiä riitaisuuksia. Tässä oikeudessa pätee se mitä asianosaiset esittävät oikeudessa. Ei tässä tarvitse tuomarin juurikaan kysyä mitään suuresti, vaan hän voi luottaa ensisijaisesti siihen, mitä asianosaiset hänelle eteen tuovat.

”Tuomari istuu valmiiseen pöytään ja syö sitä ruokaa mitä tarjoilija hänelle tarjoilee.”

https://www.dr-schulte.de/2019/02/19/au ... d-pflicht/

[riihitonttu]

↑

En lähde nyt kääntämään tuota Saksan kielistä tekstiä ja tarkastamaan asiaa, mutta Suomessa asia on täysin päinvastoin kuin yllä kerrottu ja pragmaattinen syy siihen lienee se, että rikosoikeudenkäynnissä on itsenäisesti toimiva syyttäjä mukana, jonka rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta, mutta riita-asioissa ei ole syyttäjää mukana jolloin asiaa käsitellään tuomarin johdolla jos oikeussali käsittelyyn ylipäätänsä mennään.

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/oik ... aynti.html

Rikosasia

Syyttäjän rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta. Hän vaatii valtion edustajana rangaistusta henkilölle, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä ei ole osa tuomioistuinta, vaan toimii itsenäisesti. Hänen tehtävänään on tuoda esiin rikosasiaa koskeva näyttö, myös vastaajalle edulliset seikat. Käräjäoikeus joko hyväksyy tai hylkää syyttäjän esittämän syytteen.

Rikosjutun käsittely etenee yleensä seuraavassa järjestyksessä:

Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen. Hän voi esittää omat vaatimuksensa ja ilmoittaa, onko samaa mieltä syyttäjän kanssa.

Vastaaja voi joko myöntää tai kiistää teon. Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset.

Seuraavaksi syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin. Vastaaja lausuu oman näkemyksensä oikeudessa esitetyistä asioista.

Tämän jälkeen on vuorossa todistajien kuuleminen ja muun näytön esittäminen. Asianosaiset kertovat käsityksensä oikeudenkäynnin aikana esitetyistä todisteista ja siitä, miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita.

Lopuksi oikeus harkitsee ja antaa tuomion. Rikokseen syylliseksi todettu tuomitaan yleensä rangaistukseen.

Riita-asia

Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen. Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.

Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa. Siinä selvitetään, mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä. Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kuin todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi. Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.

[teppo]

Onkohan muuten näissä rikosoikeusprosesseissa todellakin niin, että tuomarit istuvat vain siellä kuuntelemassa ja harvoin kysyvät mitään ja lähinnä hoitavat protokollaa.

Kaikkien näiden vuosien jälkeen nimimerkki Nicht schuldig haluaa vakuuttaa muut siitä, että hänellä ei ole aavistustakaan, miten rikosprosessi menee. Valitettavasti syyntakeettomaksi (nicht schuldfähig) tekeytyminen tulee liian myöhään vaikuttaakseen aidolta.

Kun tuomari on virkansa puolesta velvoitettu selvittämään tapahtumia, on hän myöskin velvoitettu tutkimaan asiaa ja kysymään lisää. Tuomarin on selvitettävä ne tosiasiat, joihin päätös perustuu. Se periaate, joka rikosprosessissa täytyisi vallita on se, että...

Tässä nimimerkki kuvailee ns. inkvisitorista menettelytapaa. Siitä luovuttiin Suomessa jo jokin aika sitten.

Jatkossa tähän ketjuun mielellään vain Aarnioon liittyvää materiaalia eikä haaveilua siitä, millainen oikeusjärjestys kenenkäkin mielestä olisi kiva.

[Nicht schuldig]

Onkohan muuten näissä rikosoikeusprosesseissa todellakin niin, että tuomarit istuvat vain siellä kuuntelemassa ja harvoin kysyvät mitään ja lähinnä hoitavat protokollaa.

Kaikkien näiden vuosien jälkeen nimimerkki Nicht schuldig haluaa vakuuttaa muut siitä, että hänellä ei ole aavistustakaan, miten rikosprosessi menee. Valitettavasti syyntakeettomaksi (nicht schuldfähig) tekeytyminen tulee liian myöhään vaikuttaakseen aidolta.

Kun tuomari on virkansa puolesta velvoitettu selvittämään tapahtumia, on hän myöskin velvoitettu tutkimaan asiaa ja kysymään lisää. Tuomarin on selvitettävä ne tosiasiat, joihin päätös perustuu. Se periaate, joka rikosprosessissa täytyisi vallita on se, että...

Tässä nimimerkki kuvailee ns. inkvisitorista menettelytapaa. Siitä luovuttiin Suomessa jo jokin aika sitten.

Jatkossa tähän ketjuun mielellään vain Aarnioon liittyvää materiaalia eikä haaveilua siitä, millainen oikeusjärjestys kenenkäkin mielestä olisi kiva.

Olen esittänyt useita kirjoituksia koskien nimenomaan koskien oikeudenkäytäntöjä tehdä päätöksiä. Tämä koskee Aarniota ja muitakin. Tällainen suppea ajattelu mitä tässä edustetaan edistää nimenomaan väärin tuomitsemista, joka on aika suuri ongelma maailmalla. Tuomari tuomitsee väärin, jos päätös on väärä. Aarnion kohdalla on tapahtunut alusta lähtien jotain kummallista. Trevocissa on 200 tuhannen euron virhe, jossa on katsottu summan tulleen Aarniolta ilman ainuttakaan todistetta. Huumejutussa ovat keskiössä puhelimet, joista on päätelty, että ne ovat huumepuhelimia toisin kuin mitä yleensä huumepuhelimilla edes tarkoitetaan. Käytännössä lyhytaikaista käyttöä juuri jonkun lastin perille saamiseksi. Murhatuomion takana on eräänlainen juridinen konstruktio, jota ei ole käytännössä testattu tällaisissa tapauksissa, joissa poliisin väitetään aktiivisilla toimenpiteillään laiminlyöneen jonkun henkilön suojelun.

Mielestäni tässä keskusteltiin siitä, että mikä on tuomarin rooli oikeudessa. Onko kyseessä vain passiivinen läsnäolo vai olisiko syytä esittää kysymyksiä silloin, kun asiat ovat monimutkaisia? Väitän nyt, että täältä ei löydy kovinkaan montaa henkilöä, joka osaisi sanoa, että onko Atari sama kuin se huumepoliisin sisällä toiminut tiedusteluyksikkö. Enkä usko, että tuomareillekaan tämä oli mitenkään selvää. Se käy ilmi teksteistä, joissa on lainauksia siitä, mitä joku sanoi, mutta ei ollenkaan selvitystä, että miten asia käytännössä toimi.

Siinä saksalaisessa artikkelissa kirjoitettiin muuten todistajista näin:

...valehtelevat todistajat eivät oikein tiedä mitä heidän pitäisi kertoa oikeudelle, jotta se riittäisi. Sen takia valehtelijat sanovat yleensä "enemmän", jotta he "vakuuttaisivat". Usein se "liian vähän" on enemmän totta. Jos se ei riitä tuomareille ja he vaativat "tarkempaa selvitystä" menee usein valehtelija juuri tähän mukaan ja haluaa vielä "parantaa" esitystään. Sellainen todistaja, joka luopuu lisäämästä mitään "enempää" puhuu enemmän totta."

[teppo]

Olen esittänyt useita kirjoituksia koskien nimenomaan koskien oikeudenkäytäntöjä tehdä päätöksiä. Tämä koskee Aarniota ja muitakin.

Suomessa noudatetaan Suomessa voimassa olevaa oikeusjärjestystä. On turha spekuloida, millainen tuomio olisi ollut, jos olisi noudatettu jotain monta sukupolvea sitten vallalla ollutta inkvisitorista käytäntöä. Noin yleisellä tasolla voi sanoa, että syyttäjän ja tuomarin roolin eriytymistä on pidetty edistyksellisenä toimintatapana.

Murhatuomion takana on eräänlainen juridinen konstruktio, jota ei ole käytännössä testattu tällaisissa tapauksissa, joissa poliisin väitetään aktiivisilla toimenpiteillään laiminlyöneen jonkun henkilön suojelun.

Rikoslain "Joka tappaa toisen" on eräänlainen juridinen konstruktio. Teko ei siitä kauniimmaksi muutu, että muotoilee sen hienosti kiertäen. Muuten noudatit taas epätavanomaista rehellisyyskäsitystä ja hölpöttelit laiminlyönnin tapahtuneen aktiivisilla toimenpiteillä. Mainitsemillasi aktiivisilla toimenpiteillä Aarnio otti asian toimeksi ja hänen voitiin osoittaa olevan tietoinen ja olemaan (poliisilain velvoitteiden lisäksi) velvollinen tekemään edes jonkin eleen murhan estämiseksi. Mitään aktiivista toimenpidettä teon estämiseksi hän ei tehnyt eikä edes väittänyt tehneensä.

Maailmassa tehdään törkeitä rikoksia. Vieläkin löytyy uusia tapoja saada toinen hengiltä, eikä rangaistuksesta pääse luikkaamaan sillä, että selostaa, ettei tämmöistä ole ennen tehty.

[Nicht schuldig]

Olen esittänyt useita kirjoituksia koskien nimenomaan koskien oikeudenkäytäntöjä tehdä päätöksiä. Tämä koskee Aarniota ja muitakin.

Suomessa noudatetaan Suomessa voimassa olevaa oikeusjärjestystä. On turha spekuloida, millainen tuomio olisi ollut, jos olisi noudatettu jotain monta sukupolvea sitten vallalla ollutta inkvisitorista käytäntöä. Noin yleisellä tasolla voi sanoa, että syyttäjän ja tuomarin roolin eriytymistä on pidetty edistyksellisenä toimintatapana.

Murhatuomion takana on eräänlainen juridinen konstruktio, jota ei ole käytännössä testattu tällaisissa tapauksissa, joissa poliisin väitetään aktiivisilla toimenpiteillään laiminlyöneen jonkun henkilön suojelun.

Rikoslain "Joka tappaa toisen" on eräänlainen juridinen konstruktio. Teko ei siitä kauniimmaksi muutu, että muotoilee sen hienosti kiertäen. Muuten noudatit taas epätavanomaista rehellisyyskäsitystä ja hölpöttelit laiminlyönnin tapahtuneen aktiivisilla toimenpiteillä. Mainitsemillasi aktiivisilla toimenpiteillä Aarnio otti asian toimeksi ja hänen voitiin osoittaa olevan tietoinen ja olemaan (poliisilain velvoitteiden lisäksi) velvollinen tekemään edes jonkin eleen murhan estämiseksi. Mitään aktiivista toimenpidettä teon estämiseksi hän ei tehnyt eikä edes väittänyt tehneensä.

Maailmassa tehdään törkeitä rikoksia. Vieläkin löytyy uusia tapoja saada toinen hengiltä, eikä rangaistuksesta pääse luikkaamaan sillä, että selostaa, ettei tämmöistä ole ennen tehty.

En minä tätä konstruktiota keksinyt. Se lukee siellä tuomiossa. Siellä kerrotaan, että Aarnion aktiiviset toimet ja toisaalta laiminlyönti osoittavat piittaamattomuutta toisen hengestä. Eli siinä rikoksessa mistä Aarnio tässä tuomittiin on kaksi osaa, toinen on aktiivinen tekeminen ja toinen on passiivinen laiminlyönti. Ne aktiiviset toimet, jotka tässä tuomiossa lueteltiin Aarnion tekemiksi ovat kaikki toimet, joita on kohdistettu Anderssoniin, Raniseen tai Leinoseen. Jonkun henkilön puhelinta on salaa kuunneltu tai jotain henkilöä on tarkkailtu.

Tätä lausetta on myöskin lainattu ahkerasti esim. Hesari heti samana päivänä, kun tuomio ilmestyi. Sillä ei ollut merkitystä, että kuka tarkkaili vaan sillä oli merkitystä, että Aarnio katsottiin henkilöksi, joka määräsi tarkkailun. Silläkään ei ollut merkitystä, että kuka haki oikeudesta lupaa kuunnella salaa jonkun puhelinta. Siinäkin oikeus tuli johtopäätökseen, että kuuntelu oli Aarnion järjestämä.

Tästä seuraa johtopäätös, että sekä tarkkailu että puhelinten kuuntelu olivat ne aktiiviset toimet Suomessa, mistä Aarnio tuomittiin toisena osana. Sitten oli vielä toisena se passiivinen osa, eli laiminlyönti. Näiden yhdistelmä on sitten se konstruktio.

Varmasti tuomarit ovat harkinneet lauseen sisällön hyvin ja ovat kirjoittaneet sen mitä tarkoittivat.

Tässä koko lause:

"Aarnion aktiivinen toiminta tiedonhankkimiseksi tekijöistä ja toisaalta uhrin varoittamisen laiminlyönti osoittavat hyvin moitittavaa piittaamattomuutta toisen hengestä, jota oikeusjärjestyksessä pidetään arvokkaimpana suojeltavista oikeushyveistä."

[teppo]

Varmasti tuomarit ovat harkinneet lauseen sisällön hyvin ja ovat kirjoittaneet sen mitä tarkoittivat.

Tässä koko lause:

"Aarnion aktiivinen toiminta tiedonhankkimiseksi tekijöistä ja toisaalta uhrin varoittamisen laiminlyönti osoittavat hyvin moitittavaa piittaamattomuutta toisen hengestä, jota oikeusjärjestyksessä pidetään arvokkaimpana suojeltavista oikeushyveistä."

Tässä kohdassa käsitellään sitä, onko teko ollut myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Jos ei olisi ollut, kyseessä olisi ollut vain tappo, jota Aarnio olisi ensikertalaisena lusinut korkeintaan vuoden.

[Nicht schuldig]

Varmasti tuomarit ovat harkinneet lauseen sisällön hyvin ja ovat kirjoittaneet sen mitä tarkoittivat.

Tässä koko lause:

"Aarnion aktiivinen toiminta tiedonhankkimiseksi tekijöistä ja toisaalta uhrin varoittamisen laiminlyönti osoittavat hyvin moitittavaa piittaamattomuutta toisen hengestä, jota oikeusjärjestyksessä pidetään arvokkaimpana suojeltavista oikeushyveistä."

Tässä kohdassa käsitellään sitä, onko teko ollut myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Jos ei olisi ollut, kyseessä olisi ollut vain tappo, jota Aarnio olisi ensikertalaisena lusinut korkeintaan vuoden.

En oikein usko että tämä liittyy tähän onko rikos törkeä vai ei. Siellä taustalla on sellainen rakennelma, jota ei ole kokeiltu käytännössä tämän tyyppisiin rikoksiin ollenkaan. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, että mitä tapolla on tässä tekemistä.

[teppo]

En oikein usko että tämä liittyy tähän onko rikos törkeä vai ei. Siellä taustalla on sellainen rakennelma, jota ei ole kokeiltu käytännössä tämän tyyppisiin rikoksiin ollenkaan. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, että mitä tapolla on tässä tekemistä.

Rikoslain 21 luku 1 § kuuluu:
Tappo
Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Ja 2 §
Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai

4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.


Lainaamasi kohta on tuomiossa otsikon Rikoksen arviointi kokonaisuutena alla.

Oliko vielä jotain?

[Pieni liekki]

En oikein usko että tämä liittyy tähän onko rikos törkeä vai ei. Siellä taustalla on sellainen rakennelma, jota ei ole kokeiltu käytännössä tämän tyyppisiin rikoksiin ollenkaan. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, että mitä tapolla on tässä tekemistä.

Tämä Ünsalin murha on rikoksena aikoinaan ratkaistu - ei se ole enää pimeä ja selvittämätön väkivaltarikos, vaikka ruumis onkin jäänyt kadoksiin. Teppo taitaa kuvitella, että Aarniolla oli oma kristallipallo, josta tämä pystyi seuraamaan Ünsalin kulkemista Suomessa. Tosiasia on, ettei Ünsal tullut Suomeen henkseleitään revitellen, vaan hän oli täällä lähinnä maan alla ja väärän henkilöllisyyden turvin herättämättä sen enempää poliisin kuin muidenkaan huomiota.

Suomen poliisi oli saanut eri lähteistä vihjetietoa, että joku tuntematon ruotsinturkkilainen on saapunut tänne ja että häneen kohdistuu henkirikoksen uhka. Mahdollisesti saattoi olla myös jotain huhua siitä, että Ünsal oli tullut Suomeen suunnitellakseen ystävänsä kanssa uhkaajiensa Leon ja Chiton tappamista. Aarnio on nähtävästi saamiensa vihjetietojen perusteella ryhtynyt selvittämään, millä suunnilla nämä kaverukset liikkuivat ja keiden seurassa sekä millä asioilla, laittamalla liikkeelle tiettyjen huumepoliisien lisäksi tarkkailuryhmän vetäjän. Lisäksi asian tiimoilta on oltu yhteydessä Ruotsin poliisiin, joka ei ole ilmeisesti sen kummemmin puuttunut todistajansuojeluohjelmasta omasta tahdostaan irronneen kaverin touhuihin, koska tämä oli poliisin varoituksista huolimatta päättänyt uhmata neuvoja matkustamalla Suomeen sellaisen henkilön luokse, josta oli nimenomaisesti varoitettu etukäteen.

Aarnion on yhtä mahdoton vastata syyttäjän murhasyytöksiin kuin oli vuosia sitten Anneli Auerin. Aarnio ei muistanut Ünsalin tapauksesta alun perin yhtään mitään, mutta on saanut tapauksen palautettua tietyiltä osin mieleensä Ünsalin murhan kakkosvaiheen esitutkinnan aikana. Auerille poliisi syötti pajunköyttä valehtelemalla hänen aviomiehensä murhayöltä asioita, jotka eivät olleet totta. Lisäksi poliisi uskotteli perheenäidin kärsineen totaalisesta muistinmenetyksestä, kun tämä ei muistanut väitettyä riitaa miehensä kanssa eikä tämän murhaamista. Molemmissa tapauksissa valemuistojen mahdollisuus on hyvin suuri - Auerin osalta niistä tuli valitettavasti hetkeksi totta ja ne aikaansaivat sen, että hänet kirjoitettiin syylliseksi toisen henkilön tekemään vakavaan henkirikokseen. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Aarnion syylliseksi kirjoittaminen jatkuu, kunnes Auerin tapaus on selvitetty ja otettu siitä ensin opiksi.

[Nicht schuldig]

En oikein usko että tämä liittyy tähän onko rikos törkeä vai ei. Siellä taustalla on sellainen rakennelma, jota ei ole kokeiltu käytännössä tämän tyyppisiin rikoksiin ollenkaan. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, että mitä tapolla on tässä tekemistä.

Rikoslain 21 luku 1 § kuuluu:
Tappo
Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Ja 2 §
Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai

4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.


Lainaamasi kohta on tuomiossa otsikon Rikoksen arviointi kokonaisuutena alla.

Oliko vielä jotain?

Kyllä on. Siinä otsikon Rikoksen arviointi kokonaisuutena on neljä kappaletta. Ensimmäisessä kappaleessa käsitellään sitä, että Nieminen ja Kauppi olivat yhdessä autossa tarkkailemassa palkkion saapumista Suomeen, ja tästä vedettiin johtopäätös, että Jari Aarnio on ollut tietoinen palkkion maksusta, koska Nieminen kertoi Kaupin sanoneen autossa, että tietää palkkionmaksusta.

Toinen kappale tuomiossa:

"Aarnio on tapahtuma-aikaan tiennyt tappoon liittyviä tosiseikkoja, joihin hän on tapahtuma-aikaan suhtautunut hyväksyvästi. Näiden Aarnion tiedossa olevien tosiseikkojen perusteella rikos on katsottu tehdyn vakaasti harkiten ja pidetty kokonaisuutena arvioidenkin törkeänä ja siten murhana."

Eli tämä ajatus taposta vaiko murhasta liittyy siinä kokonaisarviossa kappaleeseen kaksi. Kolmas kappale on sitten se, jossa lukee tämä "Aarnion aktiivinen toiminta" ja joka kappale päätetään vielä korostamalla sitä aktiivista toimintaa, joka on tuomareiden mukaan törkeää.
Tässä viimeinen lause "Aarnion omaa menettelyä, joka on sisältänyt aktiivisia toimenpiteitä, on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä".

Tämä tappo vai murha niin se toki liittyy tähän otsikon alla olevaan tekstiin, mutta ei käsittääkseni tähän Aarnion väitettyyn aktiiviseen tekemiseen, joka siis koostuu Suomessa toiminnoista kuunnella tekijöiden puhelimia tai seurata tai tarkkailla heitä jollain lailla ja tämä tarkasteluajanjakso alkaa kesäkuun alusta sinne tapahtumiin ennen murhaa. Tämä on se osa sitä aktiviteettia mistä Aarnio on tuomittu. Sitten on toisena osana passiivinen laiminlyönti, joka koostuu kahdesta eri asiasta eli siitä, että Aarnio ei kertonut Unsalille tietoja tai varoittanut häntä Leinosesta ja Anderssonista (ei Ranisesta) ja Aarnio ei kertonut muille poliiseilla tietojaan.

Pidän tästä sen takia nyt tiukasti kiinni, koska itselläni kesti aika kauan ennen kuin sain kokoon tämän, että mistä tämä mies tuomittiin.

[teppo]

Tämä tappo vai murha niin se toki liittyy tähän otsikon alla olevaan tekstiin, mutta ei käsittääkseni tähän Aarnion väitettyyn aktiiviseen tekemiseen, joka siis koostuu Suomessa toiminnoista kuunnella tekijöiden puhelimia tai seurata tai tarkkailla heitä jollain lailla ja tämä tarkasteluajanjakso alkaa kesäkuun alusta sinne tapahtumiin ennen murhaa.

Ensin selvitetään, oliko kyseessä tappo. Eli miten Aarniolle syntyi velvoite toimia ja miten hän sen laiminlöi. Toiseksi arvioidaan, oliko teko törkeä eli käytännössä, oliko se tehty vakaasti harkiten ja oliko se myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Jos vastaus olisi ollut ei, Aarnio olisi istunut käytännössä vuoden taposta. Nyt meni pitemmäksi.

Omalla toiminnallaan Aarnio paitsi osoitti vakaata harkintaa, kun aikaa miettiä oli ihan toisella tavalla kuin peruskännitapoissa, teki henkirikoksestaan myös kokonaisuutena arvioiden törkeän.

[Pieni liekki]

Tämä tappo vai murha niin se toki liittyy tähän otsikon alla olevaan tekstiin, mutta ei käsittääkseni tähän Aarnion väitettyyn aktiiviseen tekemiseen, joka siis koostuu Suomessa toiminnoista kuunnella tekijöiden puhelimia tai seurata tai tarkkailla heitä jollain lailla ja tämä tarkasteluajanjakso alkaa kesäkuun alusta sinne tapahtumiin ennen murhaa.

Ensin selvitetään, oliko kyseessä tappo. Eli miten Aarniolle syntyi velvoite toimia ja miten hän sen laiminlöi. Toiseksi arvioidaan, oliko teko törkeä eli käytännössä, oliko se tehty vakaasti harkiten ja oliko se myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Jos vastaus olisi ollut ei, Aarnio olisi istunut käytännössä vuoden taposta. Nyt meni pitemmäksi.

Omalla toiminnallaan Aarnio paitsi osoitti vakaata harkintaa, kun aikaa miettiä oli ihan toisella tavalla kuin peruskännitapoissa, teki henkirikoksestaan myös kokonaisuutena arvioiden törkeän.

Voitaisiinko me, teppo, kerrata, miten Aarniolle syntyi velvoite toimia Ünsalin asiassa ja miksi tätä velvoitetta ei syntynyt kenellekään muulle poliisiorganisaatiossa?

Lainaus eräästä opinnäytetyöstä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39004 :

Suotavaa olisi ennakoitavuuden näkökulmasta saada selvät linjaukset sen suhteen, milloin
henkilö voisi joutua laiminlyönnistään vastuuseen siten, ettei vastuu syntyisi kenellekään täysin arvaamattomasti.

[teppo]

... miten Aarniolle syntyi velvoite toimia Ünsalin asiassa ja miksi tätä velvoitetta ei syntynyt kenellekään muulle poliisiorganisaatiossa?

Ks. velvoitteen syntymisestä Aarnion tuomio. Sivulta 116 alkaen luku Aarnion asema, virkavelvollisuudet ja tehtäväksi ottaminen. Erityisesti kyseisen luvun sivulla 118 oleva viimeistä edellinen kappale.

[Pieni liekki]

... miten Aarniolle syntyi velvoite toimia Ünsalin asiassa ja miksi tätä velvoitetta ei syntynyt kenellekään muulle poliisiorganisaatiossa?

Ks. velvoitteen syntymisestä Aarnion tuomio. Sivulta 116 alkaen luku Aarnion asema, virkavelvollisuudet ja tehtäväksi ottaminen. Erityisesti kyseisen luvun sivulla 118 oleva viimeistä edellinen kappale.

Kiitos, teppo. Nyt olen paremmin kartalla ja voidaan ilmeisesti todeta, että asiassa on noudatettu Helsingin poliisilaitoksen pysyväisohjetta, jossa on todettu mm. seuraavaa huumerikosyksikön osalta:

Huumerikosyksikön
tehtävänä on toimia erityisesti järjestäytyneen-, ammattimaisen- ja
taparikollisuuden ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi, kerätä ja hyödyntää
havainto- ja vihjetietoa sekä osallistua rikosten ennalta estävään toimintaan.

Ünsalin tapauksessa vaikuttaa mielestäni selkeästi siltä, että Aarnio ja hänen yksikkönsä on tehnyt puhtaasti heille kuuluvia tehtäviä yrittäessään selvittää, missä Suomeen saapunut ruotsinturkkilainen liikkuu, keiden seurassa ja millaisilla asioilla.