annabiksen ympärillä tapahtuu nyt maailmanlaajuisesti kummia.
– Sota huumeita vastaan on sota ihmisiä vastaan, lausuivat kolme Yhdysvaltain demokraattisenaattoria enemmistöjohtaja Chuck Shumerin johdolla helmikuussa, kun he ilmoittivat edistävänsä kannabislakien uudistamista.
Kun kyseessä on maailman suurin talous, muutokset huumausainelaeissa voivat vaikuttaa merkittävästi myös muun maailman suhtautumiseen. Samasta syystä mielenkiintoinen maa on Euroopan suurin talous Saksa, jossa sosiaalidemokraattinen hallituspuolue SPD ajaa pilottiohjelmien kautta laillistamista pienin askelin, Spiegel uutisoi.
Viime joulukuussa YK:n huumausainetoimikunta CND päätti tiukan äänestyksen jälkeen määritellä aineen vähemmän vaaralliseksi huumeeksi.
Käänne on merkittävä. Vuodesta 1961 lähtien kannabis ja sen johdannaisaineet ovat olleet kansainvälisen lainsäädännön silmissä samassa laarissa kuin esimerkiksi heroiini ja kokaiini. Päätös helpottanee ainakin kannabiksen lääkekäytön asemaa, jonka on tähän mennessä laillistanut jollain tasolla reilut 50 valtiota.
Valtaosassa maailmaa kannabiksen käyttö, hallussapito ja kasvatus ovat edelleen lailla kiellettyjä, mutta parin viime vuosikymmenen aikana suunta kääntynyt ja viime vuosina kehitys on ollut historiallisesti tarkasteltuna hämmästyttävän nopeaa.
Hollannista Uruguayhin
Pioneeri alalla on Hollanti, joka vapautti lainsäädäntöään jo 70-luvulla ja salli peräti kuluttajamyynnin tiukin ehdoin. Muu Eurooppa saati maailma ei seurannut perässä. Oikeastaan vasta 2000-luvun alusta useat maat alkoivat höllentää otteitaan, kuten dekriminalisoivat aineen hallussapidon ja sallivat lääkekäytön.
Viihdekäytössä laittoman huumeen asema vain ei muuttunut miksikään, ennen kuin Uruguay, Etelä-Amerikan kääpiösarjalaisiin kuuluva 3,5 miljoonan ihmisen valtio, otti aimo harppauksen progressiivisuudessaan ja laillisti 2012–2013 samansukupuolisten avioliitot, abortin ja kannabiksen.
Sittemmin viestikapula siirtyi pohjoiselle pallonpuoliskolle. Iso muutosten vuosi oli 2018, jolloin ensin USA:n väkirikkain osavaltio, liki 40 miljoonan ihmisen Kalifornia, ja suunnilleen samankokoinen Kanada avasivat viihdekäytön ja myynnin portit. Samana vuonna myös Etelä-Afrikka ja Georgia laillistivat kannabiksen, tosin kyseiset maat eivät edelleenkään salli sen myymistä.
Seuraava suuri virstanpylväs koittaa Meksikossa, jossa laillistaminen on käytännössä enää presidentti Andrés Manuel López Obradorin allekirjoitusta vailla.
Katse USA:ssa
Nyt paine ja huomio ovat maailman suurimmassa taloudessa Yhdysvalloissa, joka on yhtäkkiä jäänyt kahden kannabisliberaalin maan väliin.
Kannabis on edelleen liittovaltion lainsäädännössä laiton huume, mutta kahden vuosikymmenen aikana asenneilmapiiri on kokenut täyskäännöksen. Vielä 2000-luvun alkupuolella selvä enemmistö vastusti Pew Research Centerin mukaan laillistamista, 2010 tilanne oli tasan ja tänä päivänä puolustajia on kaksi kolmesta. Sukupolvien välinen kuilu on valtava: millenniaaleista vain joka viides vastustaa laillistamista, iäkkäistä kaksi kolmesta.
Tämä näkyy paikallislaeissa, kun osavaltio toisensa jälkeen on muuttunut sallivammaksi. Tällä hetkellä lääkekäytön hyväksyy jo 36 osavaltiota ja viihdekäytön 16 osavaltiota.
Viime vuoden vaaleissa neljässä osavaltiossa kansa äänesti laillistamisen puolesta. Niistä yhdessä eli Etelä-Dakotassa tosin tuomioistuin kumosi asetuksen perustuslain vastaisena. Viimeisin laillistaja tulee olemaan New York, jossa poliitikot pääsivät hiljattain asiasta sopimukseen. Laki meni läpi osavaltiokongressissa tiistaina, mutta myynnin aloittaminen mennee ensi vuodelle.
Myös New Mexico on lähellä. Osavaltion kuvernööri Michelle Lujan Grisham puskee lainsäätäjiä jatkamaan lain valmistelua ja kiistely liittyy enimmäkseen verotukseen sekä viranomaisvalvontaan. Seuraava suuri osavaltiotason askel olisi New Mexicon itänaapuri Texas, jossa eittämättä joudutaan vakavasti pohtimaan lainsäädännön uudistamista, etenkin kun sillä on noin 2 000 kilometriä yhteistä rajaa Meksikon kanssa.
Käteistä panssariautoilla
Myös USA:n liittovaltion tasolla tapahtuu. Niin sanottu SAFE Banking Act -lakiesitys on jo esitelty senaatissa, jossa sen odotetaan menevän läpi laajan republikaanituen turvin. Se olisi merkittävä askel koko maan kannabisteollisuudelle.
Yritykset ovat olleet hankalassa tilanteessa, sillä osavaltioiden lainsäädännöstä riippumatta ne eivät käytännössä ole voineet liittovaltion lakien takia saada pankkilainoja, mikä on ollut merkittävä jarru yritystoiminnalle. SAFE:n myötä kannabisfirmat pääsevät isojen pääomien markkinoille, kun ne nyt joutuvat turvautumaan pikkupankkeihin. Vielä jokin aika sitten kaikki pyöri käteisellä.
– Rahoja liikuteltiin panssariajoneuvoilla pankkeihin, kannabiskasvattaja Green Thumbin pääomamarkkinajohtaja Andy Grossman kertoo Marketplacen haastattelussa.
Suurpankkien varovaisuus vaikuttaa muuhunkin liiketoimintaan, kuten liiketilojen vuokraamiseen.
– On vaikeaa löytää vuokranantajaa, jonka asuntolaina ei ole Wells Fargolla, ja Wells Fargo sanoo, että ei minun rakennuksessani, Grossman antaa esimerkin.
Isoihin Yhdysvaltojen pörsseihin valtaosalla firmoista ei ole SAFE:n läpimenon jälkeenkään asiaa: jos kasvatat tai myyt, teet laitonta liiketoimintaa. Tilanne on nurinkurinen, sillä useita kanadalaisfirmoja on listautunut New Yorkin pörsseihin, mutta kotimaan yritykset joutuvat niin sanotuille OTC-markkinoille, mikä käytännössä estää instituutioita kuten eläke- ja hedgerahastoja sijoittamasta niihin, ja ostaminen on myös piensijoittajille usein hankalampaa ja kalliimpaa. Esimerkiksi yhdenkään suomalaisen pankin tai muun merkittävän osakevälittäjän kautta ei voi ostaa OTC-osakkeita.
Myynnillä mitattuna Yhdysvaltojen suurimman pelurin Curaleafin instituutio-omistus on alle puoli prosenttia. Suurimmilla kanadalaisfirmoilla osuudet eivät nekään päätä huimaa, mutta asettuvat kuitenkin 10–20 prosentin haarukkaan.
Pääpalkinto savun peitossa
Marijuanan kannattajien graalin malja on ehdottomasti USA:n liittovaltionlaajuinen laillistaminen. Sen osalta tilanne on valoisa, joskaan ei selkeä. Esimerkiksi presidentti Joe Bidenin kanta viihdekäyttöön on epäselvä. Biden tiettävästi kannattaa ainakin dekriminalisointia ja lääkekannabiksen laillistamista.
– Oloni kongressin viime istunnon jälkeen oli parempi kuin koskaan. Alamme saada paketin kasaan. Jos teemme työmme oikein, uskon, että onnistumismahdollisuudet ovat hyvin korkeat, edustajainhuoneen jäsen Earl Blumenauer kommentoi hiljattain Marijuana Business Dailylle.
Progressiivinen oregonilaisdemokraatti, 72, on pitkään ajanut kannabislakien muutosta. Nyt tilanne on hänen mukaansa vahvempi kuin koskaan. Demokraateilla on koko kolmeportainen lainsäädäntöketju hallinnassaan, mutta he tarvitsevat tuekseen republikaaneja.
– Hyvä puoli kannabislakien uudistamisessa on, että tämän kentän ei tarvitse olla äärettömän yksipuolinen. Äänestäjät punaisissakin osavaltioissa ovat puhuneet. Se voi olla asia, joka yhdistää ihmisiä, Blumenauer sanoo toiveikkaana.
Julkisuudessa perustelut huumelainsäädännön ympärillä ovat usein sosiaalisia. Aineen vapauttamisen puolesta puhujat näyttävät mielellään rikostilastoja ja väittävät, että lainvalvonnan resurssit menevät pilvenpolttajien kanssa hukkaan ja oikeusjärjestelmä rasittuu turhaan. Vastapuoli pelkää rattijuoppoja ja uskoo porttiteoriaan.
Valtava bisnes
Merkittävä tekijä on myös talous. Laittomasta kannabiksesta ei jää yhteiskunnalle käteen muuta kuin kuluja, kun taas laillista voidaan verottaa ja se luo työpaikkoja. Kanadan esimerkin perusteella laillinen bisnes myös vie osuutensa laittomalta. Viime vuoden syksynä, kun laillistamisesta oli kulunut kaksi vuotta, laillisen viihdekannabiksen myynti ohitti Kanadan tilastokeskuksen mukaan ensi kertaa laittoman markkinan arvioidun koon.
Esimerkiksi New Yorkissa laillisen kannabisliiketoiminnan liikevaihdon uskotaan kasvavan neljässä vuodessa 2,5 miljardiin dollariin.
Laillinen kannabisbisnes onkin nelinkertaistunut neljässä vuodessa. Viime vuonna markkinan koko oli maailmanlaajuisesti liki 25 miljardia dollaria, mistä Yhdysvaltojen osuus oli vähintään 15 miljardia. Markkinan ennustetaan kasvavan yli 14 prosentin vuosivauhtia, Grand View Research arvioi tuoreessa raportissaan.
Huima kasvutahti näkyy etenkin pienten pohjoisamerikkalaisten kannabisyritysten tuloksissa monen raportoitua viime vuodelta jopa kolminumeroisia liikevaihdon kasvuprosentteja.
Euroopalta puuttuu veturi
Euroopassa ei tällä hetkellä ole selvää laillistusaaltoa menossa, mutta Saksasta voisi periaatteessa tulla sellaisen keihäänkärki. Kansalaisten asenne kannabista kohtaan oli paikallisen lobbarijärjestön teettämän kyselyn mukaan joulukuussa lähellä 50–50-tilannetta, ja asenteet ovat liikkuneet sallivampaan suuntaan. SPD on merkittävä poliittinen voima ja saa varmasti tukea vasemmalle kallellaan olevilta puolueilta.
Liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen unioni CDU ja sen tukipuolue CSU eivät lakimuutosta tue.
Yksi lakiesitys oli parlamentin käsittelyssä jo viime lokakuussa, mutta se kaatui selvästi vain vihreiden ja vasemmiston tuettua sitä. SPD äänesti kiltisti yhtenä rintamana hallituskoalition kannan mukaisesti.
Maassa järjestetään vaalit ensi syyskuussa.
KANNABISLAIT MAAILMALLA
Kannabiksen viihdekäytön ja myynnin on laillistanut kaksi maata: Uruguay ja Kanada. Hollannissa viihdekäyttö, kasvatus ja myynti ovat laillisia tietyin varauksin. Meksiko laillistaa viihdekäytön ja pienimuotoisen kotikasvatuksen huhtikuussa, mutta myynnin asema ja laajuus on vielä epäselvä.
Yksityinen viihdekäyttö ja kasvatus on laillista Etelä-Afrikassa, myyminen ei. Georgia sallii viihdekäytön, mutta ei kasvatusta tai myyntiä.
Israelissa Kanadan mallin mukaista laillistusta odotetaan loppuvuodesta. Valmistellulla lailla on käytännössä koko puoluekentän tuki.
Yhdysvalloissa viihdekäytön on laillistanut 16 osavaltiota, kaksi territoriota ja pääkaupunki Washington D.C. New Yorkista tulee 17. laillistava osavaltio.
Maailman suurin hasiksen tuottaja Marokko laillisti hiljattain lääkekannabiksen.