Tätä kautta kokaiini tulee Eurooppaan

[Oikeus ennen kaikkea]

ECUADORISSA viime vuosina hiljaisella tulella kiehunut jengirikollisuuden ja huumekaupan kriisi syttyi vuodenvaihteen jälkeen ilmiliekkeihin.
Maahan on julistettu poikkeustila, ja aseistetut rikollisryhmät ovat tehneet näkyviä hyökkäyksiä muun muassa televisiostudioon. Ecuadorin presidentti Daniel Noboa on julistanut sodan huumejengejä vastaan.

Se on sota, jota hän ei voi voittaa, sanoo Tukholman yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimuksen instituutin dosentti Magnus Lembke Helsingin Sanomille.

LEMBKEN mukaan sama nähtiin aiemmin Kolumbiassa. Huumeiden salakuljetus siirtyi sieltä Ecuadoriin, josta kokaiinin tuottajat tekivät keskeisen kauttakulkumaan maailmalle matkaavalle tuotteelleen.
”Se on kansainvälinen ilmiö, joka vaihtaa paikkaa. Maiden joita tämä koskettaa, eli Perun, Ecuadorin, Kolumbian, Meksikon ja Keski-Amerikan maiden, on yhdistettävä voimansa.”
”70 prosenttia Eurooppaan tulevasta kokaiinista on lähtöisin Ecuadorista, ja siitä 80 prosenttia lähtee Guayaquilista”, kertoi Ecuadorin rannikkovartioston komentaja Fernando Alvarez uutistoimisto AFP:lle.

VIIME viikolla paljon julkisuutta saaneen televisiostudiohyökkäyksen jälkeen Ecuadorin presidentti Noboa määräsi maansa asevoimat eliminoimaan yli 20 nimeltä mainittua jengiä, jotka luokiteltiin terroristijärjestöiksi.
Ecuadorilaislehti El Telégrafon mukaan viime viikolla maassa otettiin kiinni yli 1 300 ihmistä, joista yli 140:tä epäillään terrorismirikoksista.
Keskiviikkona kerrottiin, että Guayaquilin kaupungissa televisiostudioon tehtyä iskua tutkinut syyttäjä Cesar Suarez on ammuttu kuoliaaksi. Asiasta kertoivat uutistoimistot AFP ja Reuters.

VIRANOMAISILLA on kiire näyttää työnsä hedelmät, sillä maassa on jo herännyt huoli siitä, miten Ecuadorin ennestään heikko talous kestää sodan jengejä vastaan.
Presidentti Noboa on jo ehdottanut parlamentille huomattavaa korotusta maan arvonlisäveroon jengien vastaisen sodan rahoittamiseksi. Esityksen mukaan arvonlisäveroa nostettaisiin nykyisestä 12 prosentista 15 prosenttiin.
Ecuadorin alijäämä vuoden 2023 lopulla oli 5,2 miljardin euron luokkaa, kertoo uutistoimisto Reuters. Valtion ulkomainen velka on yli 43 miljardia euroa.

LEMBKEN mukaan avoin kysymys on se, onnistuuko Noboa pitämään parlamentin enemmistön tukenaan poikkeustilassa ja jengien vastaisessa sodassa myös jatkossa.
”Presidentillä on ollut parlamentin yhtenäisyys takanaan, mutta Ecuador on hyvin polarisoitunut maa. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkään yhtenäisyys kestää.”

Maaliskuussa voimaan tuleva ehdotettu arvonlisäveron korotus toisi valtion kassaan noin 1,2 miljardia euroa vastaavan summan vuodessa, mutta esitys on herättänyt vastarintaa parlamentissa.
Maanantaina hallitus lähetti parlamenttiin esityksen, jolla helpotettaisiin rikollisjärjestöjen omaisuuden takavarikointia, kertoi El Telégrafo.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010119821.html