https://www.karjalainen.fi/maakunta/rykz383cvr
"Vaihtakaa joku savua subuun"
24.3.2024 15:58
Simo Natunen
Juttu on julkaistu Karjalaisessa 4.11.2023
Subutex 8 mg. Vikat 2 palloo nopeimmalle 80e, nopeat ja rennot kaupat.
Moro! Utrasta löytyisi indica-painotteista kukintoa, 1g - 20e, 2g - 40e.
Kellään oikeasti toimivaa amfetamiinia mylly-jns-liperi -akselilla? Haku natsaa. Paskoja turha tulla tarjoilee.
Stimulantteja, tupakkaa ja alkoholiakin löytyy.
Vaihtakaa joku savua subuun. Noljakka.
Ilmoituksia tulee lähes kymmenen päivässä. Utrasta Subutexiä ja kannabista, Rantakylästä rauhoittavia lääkkeitä ja Noljakasta amfetamiinia.
Hinnat pyörivät aineesta riippuen kymmenissä euroissa tabletilta tai grammalta.
Huumekauppa on laajentunut kaduilta ja pimeästä verkosta viestisovelluksiin, kuten Telegramiin. Joensuullakin on oma Telegram-kanavansa, jossa markkinoidaan joka päivä erilaisia päihteitä.
Vuonna 2017 Tulli ja poliisi sulkivat salatussa Tor-verkossa toimineen suomenkielisen Sipulikanavan, jossa myytiin muun muassa huumeita.
Keväällä 2019 suljettiin Silkkitienä ja Valhallana tunnettu kauppapaikka, jossa myytiin Tullin mukaan merkittäviä määriä huumeita, dopingaineita, lääkkeitä ja aseita. Se oli yksi pitkäikäisimmistä ja kansainvälisesti tunnetuimmista salatussa verkossa toimineista huumekauppapaikoista. Kauppapaikalla oli toiminta-aikana noin 400 000 nimimerkkiä ja toteutuneita kauppoja noin 500 000. Myynnissä oli 78 000 eri tuotetta.
Koko kauppapaikan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 syyskuussa Tulli sulki yhteistyössä ulkomaisten viranomaisten kanssa Tor-verkossa viime vuodesta saakka toimineen Piilopuodin verkkopalvelimen ja takavarikoi sen sisällön. Sielläkin kaupattiin huumeita.
Tullin mukaan Silkkitien kaltaiset verkkokaupat ovat lisänneet huomattavasti huumausaineiden tarjontaa Suomessa etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella, myös alaikäisille.
Nyt huumekauppa on laajentunut Telegramin kaltaisiin pikaviestisovelluksiin. Kauppaa on havaittu käytävän myös ainakin Signalissa ja Wickr:issa.
Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Kari Kuokkanen tunnistaa huumekaupan laajentumisen kaduilta Tor-verkkoon ja sieltä pikaviestisovelluksiin.
– Kaupat sovitaan pimeässä verkossa tai viestintäsovelluksissa, ja itse kauppa saatetaan tehdä kadulla, Kuokkanen kertoo.
Perinteinen katukauppa on Kuokkasen mukaan vähentynyt, mutta huumeiden kauppaaminen pikaviestisovelluksissa ei tunnu vähentävän kauppaa tor-verkossa.
– Koko ajan kehitellään sellaisia paikkoja, joissa huumausaineiden myynti olisi kaikista helpointa.
Kari Kuokkasen mukaan huumeita on ollut Pohjois-Karjalassa joka vuosi enemmän ja enemmän. Maakunnan alueella on liikkunut aineita laidasta laitaan, mutta yleisimpiä ovat olleet jo jonkin aikaa amfetamiini, metamfetamiini, kannabistuotteet ja ekstaasi.
On vaikea sanoa tarkkaan, paljonko huumeita Pohjois-Karjalassa liikkuu, mutta Kuokkasen mukaan puhutaan vuosittain varmuudella useista kiloista. Kiloja jää myös poliisin haaviin. Niiden hankkiminen on pimeän verkon ja pikaviestisovellusten ansiosta entistä helpompaa.
Huumeita on Kuokkasen käsityksen mukaan tullut ennen Venäjältä jonkin verran, mutta vuonna 2023 virta idästä oli hiljaisempi.
– Poliisin havaintojen mukaan huumeita ei ole tullut juurikaan rajan yli ihmisten mukana. Venäjältä tulleiden pakettien suhteen ollaan varmaan tarkempia kuin aikaisemmin.
Sen sijaan postin kautta muualta ulkomailta tilattavat huumeet ovat Kuokkasen käsityksen mukaan jonkin verran lisääntyneet.
– Siihen liittyy aika vahvasti järjestäytynyt rikollisuus, mutta poliisin haaviin jää myös yhä enemmän sellaisia, yleensä varsin nuoria henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista rikollista taustaa.
Joensuulaisella Telegram-kanavalla on yli 120 jäsentä, ja ilmoituksia tulee päivittäin vaihtelevasti kuudelta tai seitsemältä käyttäjätunnukselta. Yleisimmät myyntiartikkelit ovat Subutex, kannabis, amfetamiini ja lääkkeet, kuten rauhoittavat ja epilepsian ja adhd:n hoitoon tarkoitetut lääkkeet.
Tuotteista jaetaan jopa kuvia ja videoita ikään kuin todisteeksi.
Myyjät pyytävät asiakkaitaan ottamaan yhteyttä joko Telegramissa tai Snapchat-sovelluksessa. Asiakkaalta odotetaan maksuksi käteistä tai vaihdossa nuuskaa, kultaa, merkkikelloja, elektroniikkaa ja lääkkeitä.
Epärehelliset myyjät ja ostajat, "rotat ja huijarit", saavat kanavan kuvauksen mukaan keskustelusta kenkää, ja sellaisista pyydetään ilmoittamaan yleisesti muillekin.
Kanavalla Fimasteri-nimimerkkiä käyttävä henkilö mainostaa myyvänsä "kukkaa" eli kannabista Rantakylässä. Gramman saisi 20 eurolla, kymmenen grammaa 180 eurolla.
Samassa ilmoituksessa hän kertoo myyvänsä myös 54-milligrammaisia Concerta-tabletteja. Concertan vaikuttava aine on metyylifenidaattihydrokloridi, ja sitä käytetään reseptilääkkeenä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitoon yli 6-vuotiailla lapsilla ja aikuisilla.
Päihdelinkin mukaan Concertaa ja muita adhd-lääkkeitä käytetään kasvavissa määrin päihdetarkoituksessa.
Yksi tabletti kustantaisi Telegramissa 15 euroa.
Fimasteri-käyttäjätunnuksen takana oleva henkilö ei vastannut Karjalaisen haastattelupyyntöön.
Myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen on huomannut muutoksia huumekaupassa. Huumeiden määrät ovat selvästi kasvaneet, ja huumausaineisiin liittyviä juttuja käsitellään oikeudessa enemmän.
Vielä 20 vuotta sitten isot huumejutut olivat oikeudessa harvinaisia.
– Nyt vastaajia saattaa olla monta kymmentä, Tolvanen sanoo.
On vaikea sanoa tarkkaan, milloin huumekauppa on siirtynyt verkkoon, mutta Tolvanen muistelee, että esimerkiksi oikeudessa puitu Sipulikanava avattiin vuonna 2014.
– Ainakin viime vuosikymmenellä oli selvää, että huumekauppa siirtyy verkon puolelle.
Tolvanen muistuttaa, että moni muukin rikollisuus, kuten talousrikollisuus, tapahtuu nykypäivänä verkossa.
Tolvanen arvelee, että verkossa huumekaupan asiakkaat ovat paremmin tavoitettavissa kuin kadulla. Toinen syy verkkosiirtymään on hänen mukaansa toive katukauppaa salatummasta toiminnasta.
– Siinä on varmasti ajateltu kiinnijäämisriskin pienentämistä, mutta onhan poliisi näitä pystynyt selvittämään.
Helppous ja Tor-verkon kauppapaikkojen sulkeminen on taas saattanut ajaa myyjät ja asiakkaat pikaviestisovelluksiin.
– Yleensä se on mennyt niin, että jos joku kanava on mennyt kiinni, myyjät ovat keksineet toisen. Bisnes on niin kannattavaa, että kyllä se väylänsä keksii, Tolvanen kertoo.
Tolvasen mielestä yksi tapa puuttua huumerikollisuuteen olisi päästä vaikuttamaan huumeiden alkulähteille, mutta se vaatisi saumatonta kansainvälistä yhteistyötä.
– Ei tähän oikein kunnon lääkettä ole. On olemassa sellaisia maita, joissa talous pyörii pitkälle huumeiden varassa.
– Niin pitkään kun tavaraa tuotetaan, ostajia kyllä tuntuu löytyvän.
Matti Tolvanen ei itse ole käynyt verkkopalveluissa katselemassa, millaisia ilmoituksia niissä on, mutta hän tietää, että kauppa ei rajoitu niissä pelkästään huumeisiin.
Kaupan on myös muun muassa sähkötupakkatuotteita, alkoholia, aseita ja kopioituja luottokortteja.
Tolvanen saanut poliisin suunnasta sellaista viestiä, että huumeiden käyttäjäkunta olisi viime vuosina muuttunut. Käyttäjiä löytyy yhä enemmän kalliille kokaiinille, ja kauppa keskittyy yhä paremmin toimeentuleviin ihmisiin.
– Se on varmaan myyjienkin kannalta kannattavampaa. Mitä kalliimpaa tavaraa ja mitä parempi ostajan maksukyky, sen parempi myyjille.
Kun asiakaskunta monipuolistuu, myös markkinointi monipuolistuu. Joensuulaisella Telegram-kanavalla myyjät markkinoivat rahan ja tavaran vaihtotapahtumia rennoiksi ja rehdeiksi ja myymäänsä tavaraa laadukkaaksi. Joskus jopa kotiinkuljetus saattaa onnistua.
– Samanlaisia argumentteja kuin myytäisiin vaikka autoa, Tolvanen sanoo.
THL:n jätevesitutkimuksessa tarkasteltavista huumeista, amfetamiinista, kokaiinista, ekstaasista ja metamfetamiinista amfetamiini on Joensuussa vuoden 2022 tutkimuksen mukaan selvästi käytetyin.
Koko mittausajan, vuodesta 2014 lähtien, kaikkien mitattujen huumeiden yhteenlaskettu käyttömäärä on Joensuussa ja muissa tutkimuksen kaupungeissa THL:n oikeuskemiayksikön johtavan asiantuntijan Teemu Gunnarin mukaan kasvanut.
– Jos kuitenkin vertaa Helsinkiin, käytön taso on ihan toista, Gunnar sanoo.
Helsingissä neljän tutkimuksessa tarkasteltavan huumeen yhteenlaskettu käyttömäärä oli viime vuoden marraskuussa 1 629 milligrammaa tuhatta asukasta kohti päivässä. Joensuussa yhteenlaskettu käyttömäärä oli 257.
Kokaiinin käyttömäärä on Joensuussa hyvin pieni, mutta Etelä-Suomessa tilanne on toinen. Siellä kokaiinin käyttö on jyrkässä nousussa.
– Tuotantomäärät ovat kasvaneet Etelä-Amerikassa, jolloin myös Eurooppaan tulee enemmän kokaiinia, Teemu Gunnar kertoo.
Vuoden 2022 marraskuussa Helsingissä kokaiinin käyttömäärä oli 790 milligrammaa tuhatta asukasta kohden päivässä, kun Joensuussa vastaava luku oli 21.
Kokaiini ei ole vielä Gunnarin mukaan levinnyt Suomessa korkean hintansa vuoksi amfetamiinin tavoin suonensisäiseen ongelmakäyttöön asti.
– Jos amfetamiinigramma maksaa 20–30 euroa ja kokaiinigramma sata euroa, ei ole yllätys, että kokaiinia ei päivittäisessä suonensisäisessä käytössä juurikaan esiinny.
Muuntohuumeita, kuten alfa-PHP:tä ja alfa-PVP:tä, käytetään säännöllisesti enimmäkseen isoissa kaupungeissa. Joensuun kaltaisissa pienemmissä kaupungeissa käyttö on satunnaisempaa.
......