Estonia

[Rescuer]

Itse olen kertaalleen tullut Tallinnasta Helsinkiin viikkarilla, joka tuli neljä tuntia myöhässä satamaan; Kustaanmiekassa oltiin vielä aikataulussa...

Siis laiva lähti Tallinnasta ajoissa ja pysyi Kustaanmiekkaan asti aikataulussa? Matka Kustaanmiekasta* Katajanokalle kesti 4 tuntia? Okei...?!?

* Kustaanmiekka sijaitsee Suomenlinnassa. Kauppatorin ja Suomenlinnan välinen lautta kulkee matkan vartissa.

Jep. Tuulen ja ahtautuneen jääsohjon takia meni neljä tuntia, ennen kuin laiva saatiin kiinni kaijaan.
Pienellä nopeudella ei mene kunnolla jääsohjosta läpi. Sama ongelma on Tukholman saaristossa ja Porkkalassa. Sopivasta suunnasta tuleva kova tuuli, niin konetehoja joudutaan käyttämään ohjailuun ja matka hidastuu huomattavasti.

[Rescuer]

Tää estonian matkavauhti on kanssa yksi asia mikä on vähän ihmetyttänyt vuosien varrella. Siis risteilyaluksillahan ei luulisi olevan mikään kovin kiire päästä paikasta A paikkaan B. Jos mennään nyt siis sillä teorialla, että Estonia upposi kuten virallinen tutkintaraportti kertoo. Risteilyalukset itämerellä tekee ne tuloksensa sillä, että ihmiset laivalla kuluttavat. Lienee itse lipputulot aika sivuseikka. Ei nää ruotsinlaivatkaan paina täyttä vauhtia kohti länttä vaikka nopeamminkin pääsisi. Ihan pelkkä talousasia mennä vähän hiljempaa jotta saadaan enemmän tuloja ja varmaankin samalla myös polttoaineen kulutus on hieman pienempää plus laiva varmaan kestää paremmin rasitusta pitkässä juoksussa kun ei nämä mitään valtamerilaivoja kuiteskaan ole joiden tarkoitus on päästä tosiaan paikasta A paikkaan B mahdollisimman vauhdilla.

Estonia tuntui vetävän melkoisella vauhdilla ja tiedossa kyllä oli pakko päällystöllä olla, että ei nyt ihan priimakunnossa kyseinen alus sentään ole. Toki tutkimukset on kaiketi osoittaneet, että aluksen olisi pitänyt kestää tuossa myrskyssä mutta näin nyt vain yleisenä ihmettelynä, että miksi vedellä lähes täyttä vauhtia kun riski oli olemassa.

Johtui aikataulusta. Reitistä riippuen matka oli 225-228NM, matka-aika aikataulun mukaan 15h. Tukholman saariston ruuhkaisuus ja nopeusrajoitukset aiheuttivat sen, että avomeriosuudella piti ajaa lujempaa jotta rännissä olisi oikeaan aikaan.

[MissMallard]

Näistä nopeuksista näin maallikkona että ilmeisesti itämeren jne laivoilla voitaisiin ajaa kovempaakin mutta esim. juuri myrskyissä hiljentävät vauhtia esim. matkustajamukavuuden vuoksi. Lisäksi juuri reittivalinnalla voidaan vähentää matkustajille aiheutuvaa epämukavuutta. Sinällään nämä alukset kestävät kyllä myrskyt. Toki jos jatkuvasti tuulee esim. yli 30m/s niin se pistää nämäkin alukset kovemmalle.

Ajonopeuksissa on kyse myös lainsäädännöstä, ympäristönsuojelusta, poltto-ainekuluista, matkustajista, aikatauluista jne eli se on aika vaativa eikä niin yksioikoinen kokonaisuus.

Estonia ajoi keulaporttinsa malliin ja kuntoon nähden liian lujaa kontra vallitsevat olosuhteet.

Lainaus Mtvuutisten artikkeli 4.12.1997: "Hän viittaa saksalaisten tavoin myös tietoihin, joiden mukaan Estonia oli onnettomuutta edeltävänä talvena purjehtinut usein kovaa vauhtia jääolosuhteissa, mikä entisestään rasitti keularakenteita.
-Uskon, että tässä on ollut kyseessä pitkäaikainen rasitus ja aluksen kuormitus, puutteellinen huolto ja korjauksissa käytetyt heikot materiaalit, Lindvall päättelee."

Tällainen tuli vaan mieleen että ilmeisesti oli tärkeää että Estonia pysyi lähes aina täysin aikataulussa. Mutta törmäsin tällaiseen Turun Sanomien 23.3.2016 artikkeliin jossa otsikkona on että: "Ruotsinlaivojen nopeus nousee 14 solmuun Pohjois-Airistolla". Artikkelista lainaus: "Suomen Varustamot ry taputtaa käsiään päätökselle. Toimitusjohtaja Olof Widénin mukaan nopeusrajoituksen nosto mahdollistaa tasaisemman kiihdytyksen Turusta lähtiessä ja tasaisemman lähestymisen tänne tullessa. Tämä vähentää polttoaineen kulutusta 35 000 litraa vuodessa per alus." Lainaus:
"Kasvihuonepäästöt vähenevät, kun ajo tulee tasaisemmaksi.Me olemme verranneet sitä auton kaupunkiajoon. Auton bensankulutus kasvaa, kun täytyy koko ajan jarrutella ja kiihdytellä.” Olof Widén Toimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry"

^Eli johtopäätös eli olisiko Estonian ns. tasaisen kovankin vauhdin syynä olla myös säästäminen polttoainekuluissa kun ei kokoajan kiihdytellä tai jarrutella? Ja olisiko se voinut olla joku "kunnian kysymys" päällystölle tai varustamolle olla säntillisesti aina aikataulussa säällä kuin säällä? Joku voisi tietysti ajatella että tuollainen ei säästä alusta eli siinä ei ajatella alusta itseään tai myöskään matkustajia myrskyisellä säällä vaan se on enemmän sellaista oman maineen ja kasvojen tms. ylläpitämistä. Sitten voi tietysti kysyä että oliko Estonian aikataulu rukattu jotenkin liian tiukaksi ylipäätään?

Korostan että vaikea aina vertailla nykypäivää ja sitä miten 20 vuotta sitten asiat ovat olleet esim. lainsäädännöllisesti jne. Varmaan on asioita jotka ovat pysyneet samoina mutta varmasti on tullut myös paljon muutoksia johtuen osin juuri Estonian uppoamisesta.

[Oikeusnotaari]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6f6 ... 73d92d9547

Verkko Estonian ympärillä kiristyy... kyljestä löydetty sisäänpäin painunut reikä, johon on tutkimusten perusteella kohdistunut 500-600 tonnin voima. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Wilson ja kumppanit olivat kuin olivatkin oikeassa -> laivaan on törmännyt jokin.

Noh, jäämme odottelemaan lisätietoa....

[Matlock]

Suurin asia mikä minua henkilökohtaisesti aikoinaan turmassa hämmästytti oli se että niinkin moni ihminen selvisi siitä. Adrealiini veressä saa aikaiseksi kummia asioita.

Ihmiset oleskelivat tuntikausia jossain viisi asteisessa vedessä kun pelastustoimet venyivät. Osa kuoli hypotermiaan mutta yllättävän moni selvisi. Se oli ihme.

Vesi oli tuolloin siellä 12-13 asteista kuten nytkin.

[MissMallard]

Jos nyt ajatellaan että Estoniaan olisi törmännyt joku alus tai sukellusvene tms. niin eikö se olisi näkynyt Estonian tutkakuvassa että heidän lähellään on joku alus ja jos törmäys on ollut väistämätön jonkun aluksen kanssa niin tallentuiko komentosillan keskustelu esim. väistämisetä johonkin? Näkyykö mahdollinen sukellusvene alusten tutkassa? (Esim. navigointitietokone puuttui Estonian komentosillalta kun sukeltajat siellä kävivät.)

Edit. onko mahdollista että reikä on syntynyt jälkeenpäin? Voisiko joku olla hakenut myöhemmin laivalta jotakin mitä nyt on kokenutkaan tarpeelliseksi sieltä hakea?

[Oikeusnotaari]

Jos nyt ajatellaan että Estoniaan olisi törmännyt joku alus tai sukellusvene tms. niin eikö se olisi näkynyt Estonian tutkakuvassa että heidän lähellään on joku alus ja jos törmäys on ollut väistämätön jonkun aluksen kanssa niin tallentuiko komentosillan keskustelu esim. väistämisetä johonkin? Näkyykö mahdollinen sukellusvene alusten tutkassa? (Esim. navigointitietokone puuttui Estonian komentosillalta kun sukeltajat siellä kävivät.)

Edit. onko mahdollista että reikä on syntynyt jälkeenpäin? Voisiko joku olla hakenut myöhemmin laivalta jotakin mitä nyt on kokenutkaan tarpeelliseksi sieltä hakea?

En tiedä. 500-600 tonnia vaatii aika paljon voimaa. Ja jos ymmärsin oikein niin syy miksi vaurioita ei ole havaittu aiemmin on se, että laiva
on kallistunut vuosikymmenien aikana lisää ts. paljastaen vauriot.

Näköjään Viro, Ruotsi ja Suomi ryhtyvät yhdessä selvittämään asiaa https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0e4 ... 7eabee13cc

Hemmetin foliohatut, minkä menivät tekemään. Toki teoriassa varmaankin on mahdollista, että vauriot on syntyneet siinä vaiheessa, kun alus
on tömähtänyt pohjaan ja osunut tyyliin kallioon. Tosin dokumentissa sanotaan, että merenpohja on tutkittu sitä alkuperäistä betonisarkofagiprojektia varten ja selvitetty, että merenpohja on pehmeää savea.

Minua kiinnostaisi tietää, onko tämä nyt samasta kohdasta, josta Rabe ja Bemis raportoivat vuosituhannen alussa, että kohdassa olisi mahdollisesti reikä, mutta se on hiekan/mudan peitossa? En siis tarkoita sitä keulan reikää, josta polttoleikkasivat koepalan, vaan nimenomaan kyljessä. He väittivät silloin siis löytäneensä ilmeisesti noilta main alusta reikään viittavia muodostelmia hiekassa....

[MissMallard]

Jos nyt ajatellaan että Estoniaan olisi törmännyt joku alus tai sukellusvene tms. niin eikö se olisi näkynyt Estonian tutkakuvassa että heidän lähellään on joku alus ja jos törmäys on ollut väistämätön jonkun aluksen kanssa niin tallentuiko komentosillan keskustelu esim. väistämisetä johonkin? Näkyykö mahdollinen sukellusvene alusten tutkassa? (Esim. navigointitietokone puuttui Estonian komentosillalta kun sukeltajat siellä kävivät.)

Edit. onko mahdollista että reikä on syntynyt jälkeenpäin? Voisiko joku olla hakenut myöhemmin laivalta jotakin mitä nyt on kokenutkaan tarpeelliseksi sieltä hakea?

En tiedä. 500-600 tonnia vaatii aika paljon voimaa. Ja jos ymmärsin oikein niin syy miksi vaurioita ei ole havaittu aiemmin on se, että laiva
on kallistunut vuosikymmenien aikana lisää ts. paljastaen vauriot.

Näköjään Viro, Ruotsi ja Suomi ryhtyvät yhdessä selvittämään asiaa https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0e4 ... 7eabee13cc

Hemmetin foliohatut, minkä menivät tekemään. Toki teoriassa varmaankin on mahdollista, että vauriot on syntyneet siinä vaiheessa, kun alus
on tömähtänyt pohjaan ja osunut tyyliin kallioon. Tosin dokumentissa sanotaan, että merenpohja on tutkittu sitä alkuperäistä betonisarkofagiprojektia varten ja selvitetty, että merenpohja on pehmeää savea.

Minua kiinnostaisi tietää, onko tämä nyt samasta kohdasta, josta Rabe ja Bemis raportoivat vuosituhannen alussa, että kohdassa olisi mahdollisesti reikä, mutta se on hiekan/mudan peitossa? En siis tarkoita sitä keulan reikää, josta polttoleikkasivat koepalan, vaan nimenomaan kyljessä. He väittivät silloin siis löytäneensä ilmeisesti noilta main alusta reikään viittavia muodostelmia hiekassa....

Tieto lisää tuskaa. Mutta ilmeisesti tätä nyt sitten Viron, Ruotsin ja Suomen toimesta tutkitaan tarkemmin.

[A.Laitapuoli]

Minua kiinnostaisi tietää, onko tämä nyt samasta kohdasta, josta Rabe ja Bemis raportoivat vuosituhannen alussa, että kohdassa olisi mahdollisesti reikä, mutta se on hiekan/mudan peitossa? En siis tarkoita sitä keulan reikää, josta polttoleikkasivat koepalan, vaan nimenomaan kyljessä. He väittivät silloin siis löytäneensä ilmeisesti noilta main alusta reikään viittavia muodostelmia hiekassa....

Raben koepalareiässä näkyy selvästi ulospäin painuneet kappaleet, jolloin impaktin olisi kaiken järjen mukaan tultava rungon sisäpuolelta.
https://youtu.be/gPx1bA4Y9XY?t=748

Tuo IL julkaisteman lyhyen klipin perusteella siellä näyttäisi olevan törkeän kokoinen halkeama, ilman minkäänlaista rosoista reunaa, ilmeisesti keskellä laivaa, alareunassa, jos tuo traileri vaan on ei ole pätkittyjä otoksia

Kyllähän tuo hyvinkin on voinut olla vuosikymmenet piilossa, kunnes laiva on alkanut kallistumaan enemmän merenpohjan painuessa alaspäin.


"Ennen laivan viimeiselle matkalle lähtöä sinne oli viety tullin ohi kaksi kuorma-autollista rahtia, jolla oli yhdysvaltalainen sotilassaattue. Lastiperämies lisäsi toisen kuorma-autoista Estonian lastiluetteloon käsin. Vuonna 1999 saksalaisen tutkimusryhmän johtava laiva-asiantuntija, onnettomuustutkija ja kapteeni Werner Hummel sai Viron laivaviranomaisilta kopion Estonian lastiluettelosta ja valvontakameran tallenteesta. Lastiluettelosta löytyi vielä toinen käsin lisätty kuorma-auto, jota ei löytynyt Estlinen lastiluettelosta.[Rabe 2002: Estonia : tragedia merellä s. 34–35, 193–195.]

Virolaiset kuljettivat Estonialla aseita
https://yle.fi/uutiset/3-5756249

Ihan ekana tulee mieleen tälläinen teoria:
Jospa neuvostoliiton vanha sotilaskama ei ollut varastoitu oikein NL kaatumisen jälkeen, se ei kestänyt merenkulkua laadukkaassa virolaisessa rahtauksessa, räjähti kappaleiksi autokannella, aiheuttaen Raben videolla näkyvän reiän, paineaalto ja sisääntullut vedenpaine työnsi hydrauliporttia sen verran auki että se vaurioitti keulavisiiriä, mikä lopulta irtosi laivan ollessa jo uppoamassa kyljellään. Dplayn dokumentilla näkyvä halkeaman taas aiheutti paineaalto alakannella, joka vaurioitti laivan rakenteita, ja sisään vuotanut vesi lopulta repi rungon massallaan auki, jolloin uppoaminen nopeutui huomattavasti. Pilssipumput eivät auttaneet koska rakenteet olivat erillään, alakannen konemiehet havaisivat tämän ja kerkesivät karkuun.

[sikakoira]

Joo kyllä tämä ehkä oli esimakua 2001 tapahtumille joilla laitettiin sitten maailma sekaisin. Jotain vain meni pieleen falseflagissa ja jouduttiin sitten toteuttamaan oman maan kamaralla se katalysoiva tapahtuma.

[Oikeusnotaari]

Tarkoitin siis tätä:

http://privat.bahnhof.se/wb576311/factg ... le_00.html
(Reiästä kun skrollaatte hieman alaspäin)

Rabe väitti, että muutama vuosi aikaisemmin onnettomuuspaikalle sarkofagia varten kipattu hiekka, olisi laitettu
juuri tähän kohtaan tarkoituksella, että reikä olisi peitetty. Sarkofagiprojektistahan joudutiin luopumaan, kun omaisten vastustus kävi niin suureksi. Valmistelevat toimet eli hiekan ja soran kippaaminen aluksen päälle ehdittiin kuitenkin toteuttaa.

Onkohan kyseessä nyt tämä sama reikä, joka on nyt sitten vuosikymmenten aikana aluksen kallistumisen takia tullut esiin?

[Rescuer]

Tällainen tuli vaan mieleen että ilmeisesti oli tärkeää että Estonia pysyi lähes aina täysin aikataulussa. Mutta törmäsin tällaiseen Turun Sanomien 23.3.2016 artikkeliin jossa otsikkona on että: "Ruotsinlaivojen nopeus nousee 14 solmuun Pohjois-Airistolla". Artikkelista lainaus: "Suomen Varustamot ry taputtaa käsiään päätökselle. Toimitusjohtaja Olof Widénin mukaan nopeusrajoituksen nosto mahdollistaa tasaisemman kiihdytyksen Turusta lähtiessä ja tasaisemman lähestymisen tänne tullessa. Tämä vähentää polttoaineen kulutusta 35 000 litraa vuodessa per alus." Lainaus:
"Kasvihuonepäästöt vähenevät, kun ajo tulee tasaisemmaksi.Me olemme verranneet sitä auton kaupunkiajoon. Auton bensankulutus kasvaa, kun täytyy koko ajan jarrutella ja kiihdytellä.” Olof Widén Toimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry"

^Eli johtopäätös eli olisiko Estonian ns. tasaisen kovankin vauhdin syynä olla myös säästäminen polttoainekuluissa kun ei kokoajan kiihdytellä tai jarrutella? Ja olisiko se voinut olla joku "kunnian kysymys" päällystölle tai varustamolle olla säntillisesti aina aikataulussa säällä kuin säällä? Joku voisi tietysti ajatella että tuollainen ei säästä alusta eli siinä ei ajatella alusta itseään tai myöskään matkustajia myrskyisellä säällä vaan se on enemmän sellaista oman maineen ja kasvojen tms. ylläpitämistä. Sitten voi tietysti kysyä että oliko Estonian aikataulu rukattu jotenkin liian tiukaksi ylipäätään?

Oikeastaan vastaus tulee tuossa viimeisessä lainatussa lauseessa. Kyllä oli, nimen omaan Tallinna-Tukholma välillä. Tukholman ränni on kapea, hidas ja ruuhkainen, eikä laivoilla ole hirveästi mahdollisuutta poiketa sovitusta aikaikkunasta, koska paikkoja kohdata vastaan tuleva liikenne on rajallisesti ja edellä menevään on pidettävä tietty väli. Ei nyt ole käsillä sen aikaista Tukholman saariston merikorttia että näkisi sen aikaiset rajoitukset, mutta ränni on n. 35 NM pitkä. Jos rännissä olisi ollut esim. 10kn rajoitukset keskimäärin, niin aikataulussa pysymiseen olisi muulle matkalle vaadittu 16,5kn keskinopeus. Nykyään tuossa rännissä on monin paikoin 7kn rajoitus, eli muualle tarvittu keskinopeus on voinut olla kovempikin.

[napalanko]

Mitäs luulette, meinaakohan viro osallistua tutkinnan rahoittamiseen, vai tapansa mukaan maksattaa muilla..?
Ilmeisesti jonkinlainen kunniakysymys heille tämä, suuri häpeä heille nämä vihjailut merimiestaidoista...
Vastenmielinen kansakunta
Ainoa vientituote on halpatyövoima ympäri maailmaa

[sikakoira]

Eiköhän tuo painauma ole ihan tapahtunut uppoamisen yhteydessä uskoisin mutta hyvähän asia toki olisi tutkia jos moista ei aikaisemmin mukamas huomattu.

[OscM]

MissMallard:
Jos nyt ajatellaan että Estoniaan olisi törmännyt joku alus tai sukellusvene tms. niin eikö se olisi näkynyt Estonian tutkakuvassa että heidän lähellään on joku alus ja jos törmäys on ollut väistämätön jonkun aluksen kanssa niin tallentuiko komentosillan keskustelu esim. väistämisetä johonkin? Näkyykö mahdollinen sukellusvene alusten tutkassa? (Esim. navigointitietokone puuttui Estonian komentosillalta kun sukeltajat siellä kävivät.)

Tuo navigointitietokoneen puuttuminen on myös mielenkiintoinen juttu Sen puuttuminen mainitaan myös virallisesssa tutkimusraportissa.

Olen miettinyt noita samoja kysymyksiä, joita tuossa esität. Voisi myös ajatella, että hätäkutsuissa olisi siinä tapauksessa mainittu "törmäys johonkin".

Onnettomuustutkintaraportista löytyy myös, että hylkyä tutkittaessa laitteet komentosillalla olivat pääosin jääneet asentoihin "täysillä taaksepäin", sekä jokin toinen vipu tms. kääntymisestä kertovaan asentoon.

(Kääntymisen syyksi virallinen onnettomuustutkinta selitti yrityksen välttää aaltojen vyörymisen laivaan.)


Mielenkiintoista on, että onnettomuustutkintaraportti hylkyä koskien ei väitä, että keularamppi repsottaisi avoimena- keularampista sanotaan sen olevan yläosastaan avoimena, mutta yhä kiinnittimissään!



Eli ei valehdella tältä osin, mutta kuitenkin johtopäätökset tehdään ikään kuin keularamppi olisi roikkunut avoimena ja vesimassat vyöryneet autokannelle koko sen leveydeltä.

Ei myöskään koskaan oikaista tiedotusvälineissä vuosien ajan levitettyjä vääriä kaavakuvia ja havainnollistavia animaatioita.