Estonia

[Oikeusnotaari]

Tosiaan visiirin nostosylinterihän iski keulan etulaipion läpi aiheuttaen voimakkasti ulospäin pirstaloituneen horisontaalisen repeämän, kuten
Raben kuvamateriaalista vuodelta 2000 näkyy. Vaikken tekniikan tohtori olekkaan, niin voisin kuvitella, että nostosylinteri repisi
runkoon ennemminkin horisontaalisen repeämän, kun taas nyt kuvattu uusi repeämä on vertikaalinen.

Muutenkin näin mutuiluna reikä näyttää omaan silmään enemmän törmäysjäljeltä, eikä säilykepurkin avaajalla tehdyltä, kuten hesarin jutussa asiaa havainnollistetaan.... oli aiheuttajana sitten pohjan kivi tai se submarineri.

[Kuolemannaakka]

Jokainen voisi alkaa rekoilemaan, että kauanko saa esim peltistä desilitran mittakuppia tai vastaavaa esinettä kellutettua tiskialtaassa? Kokeilee ensin niin, että asettaa sen pinnalle äärimmäsien varovasti, ja sitten niin, että tiputtaa sen muutaman sentin korkeudelta. Ja sitten niin, että tiputtaa sen muutaman sentin korkeudesta samalla kun kaveri tekee aaltoja veteen.

Muutaman hätäisen empiirisen kokeen perusteella, mitenkään asiasta mitään muuta tietämättä, väittäisin, että väite 20 sekuntia myrskyävällä merellä kelluvasta monitonnisesta metalliesineestä on höpöhöpöä. Se on plumps vaan, kun visiiri uppoaa, erityisesti noissa oloissa.

[MissMallard]

Tämä ei liity nyt visiirin tms. Mutta jos joku on pohtinut sitä Estonian tilannetta siellä pinnan alla ja kuinka kaikki roju on kertyneenä sinne oikealle kyljelle ja vaikkapa Estonian nostoa niin vaikkei onnettomuuksia voi verrata niin törmäsin osittain pinnan alta nostettuun videoon Costa Concordiasta niin eiköhän nuo kuvat kerro enemmän kuin tuhat sanaa vaikkei tuo alus siis uponnut kokonaan eikä tainnut maata osin veden alla kuin 20 kk.

Miettii sukeltajiakin niin ymmärtää ettei sitä oikeaa puolta pysty Estonialla mitenkään tutkimaan tuolla pimeässä pinnan alla jne. Toki veden suolaisuus ja lämpötila voi vaikuttaa myös laivan rakenteiden jne hajoamiseen.
Estonian sisällä kun on muutakin kuin tuo materiaalinen puoli.

Ei herkille, kun aika karua nähtävää on tämä video nostetusta ja nykyisin jo romutetusta Costa Concordiasta sisältä päin.

https://youtu.be/hBa0Bg3xXCw

[joepoika]

Jokainen voisi alkaa rekoilemaan, että kauanko saa esim peltistä desilitran mittakuppia tai vastaavaa esinettä kellutettua tiskialtaassa? Kokeilee ensin niin, että asettaa sen pinnalle äärimmäsien varovasti, ja sitten niin, että tiputtaa sen muutaman sentin korkeudelta. Ja sitten niin, että tiputtaa sen muutaman sentin korkeudesta samalla kun kaveri tekee aaltoja veteen.

Muutaman hätäisen empiirisen kokeen perusteella, mitenkään asiasta mitään muuta tietämättä, väittäisin, että väite 20 sekuntia myrskyävällä merellä kelluvasta monitonnisesta metalliesineestä on höpöhöpöä. Se on plumps vaan, kun visiiri uppoaa, erityisesti noissa oloissa.

Rekoillessa pitäisi muistaa antaa 7 metriä sekunnissa alkuvauhtia, joka veto ehkä pysähtyy ennen osumaa veteen tai sitten vasta sen jälkeen. Se ei ole ihan hirveän kova vauhti ja se hidastuu aika nopeasti, mutta 50-tonnisen kappaleen liike-energiaa ei voi jättää huomiotta. Varsinkin kun on kaksi perusasentoa, missä se ei mene suoraan sukkana pohjaan. Siis kartiomainen muoto, joko niin että siinä on laidat avonaisen katon ympärillä tai toisin päin niin, että sisälle jääneen ilman täytyy poistua ennen kuin vapaa pudotus alkaa.

[Salomonin Tuoma]

Ei visiiriä saa kellumaan sekuntiakaan. Massa jakaantuu niin että uppoaa kyllä melko pystyssä heti, ei mitään mahkua jäädä kellumaan niin että sinne jäisi mitään ilmataskua.
Ja kellunnan mahdollistavan nosteen vaatima ilmatasku ei näytä mahdolliselta.

[sikakoira]

Juu, ei sellaista mahdollisuutta kyllä ole olemassakaan. Visiiri on sukkana mennyt pohjaan ja tosiaankin tämän surffaavan vissiirin voi kyllä huoletta unohtaa teoriana Käsittämätöntä että joku aina jaksaa tätä nostaa ylös

[damfin]

Rakenteiden lujuuksiin erikoistunut tekniikan tohtori Klaus Rahka arvelee, että uudet reiät syntyivät, kun irronnut keulavisiiri kulkeutui laivan kylkeä pitkin ja lävisti kyljen.

ESTONIAN kyljestä paljastui kaksi uutta reikää, kun Dplay-palvelussa esitettiin syksyllä dokumenttiohjelma, jossa näytettiin aluksen hylystä uutta kuvamateriaalia. Suurempi rei’istä on läpimitaltaan jopa neljä metriä.

Reiät ovat tulleet esiin nyt mahdollisesti siksi, että hylky on kallistunut hiukan vuosien mittaan.

Reikälöydöt ovat herättäneet runsaasti keskustelua niiden aiheuttajasta. Syyksi on epäilty meren pohjassa olevia kiviä ja jopa mahdollista törmäystä sukellusveneeseen.

KLAUS RAHKA on erikoistunut murtopintojen analyysiin. Nykyisin eläkkeellä oleva tutkija työskenteli yli kolme vuosikymmentä VTT:llä tutkimassa teräsrakenteiden murtumia. Uransa siellä hän aloitti tutkimalla Loviisan ydinvoimalan paineastian väsymistä.

No mutta ei hätää, minfossa on sentään paljon kokeneempia "kaiken alan väittelyn omasta mielestään tohtoreita", että heillä riittää tietoa ja kokemusta moisten väitteiden kumoamiseen. He ymmärtävät heti että eihän se visiiri millään voi 20 sekuntia kellua jos se ripustetaan nosturin nokkaan ja pudotetaan seisovaan veteen, aivan samoin kuin jalkapallokaan ei voi lentää jos sen pudottaa maahan, sekin menee sukkana maahan.
Se on toki hyvä unohtaa että laivan kyljen vaurioiden väliset matkat eivät vie siltä visiiriltä kuin 10 sekuntia kun laiva liikkuu 7 metriä sekunnissa, mutta sehän on ihan toisarvoista tietoa, ei sitä kannata huomioon ottaa, kyllä se kuitenkin on paljon todennäköisempää että sukellusvene on kolhinut kolme erillistä törmäysjälkeä pitkin laivan kylkeä, ja sitten pyyhkäissyt visiirin mennessään ottaessaan ilmaloikan pintaan noustessaan, kyllä näin on.

77404b6ca1424dd8afb1ce0f97d5ebb2.jpg (63.78 KiB) Katsottu 823 kertaa

Tässä nyt vielä kuva niistä sukellusveneen tekemistä jäljistä.

Niin ja kun sitten testailette sen desilitran mitan kellumista, niin muistattehan käydä suorittamassa testin tiputtamalla sen mukin 7 metriä sekunnissa liikkuvan veneen keulasta, tai muuten jää melko monta muuttujaa uupumaan siitä testistä, ja koska se deslitran mitta on huomattavasti tuota keulavisiiriä pienempiä, niin huomioikaa se että uppoamisaika ei ole se kriteeri, vaan matka, eli jos se pysyy veneen kuvetta vasten noin kolme kertaa oman halkaisijansa pituisen matkan, vastaa se suunnilleen samaa matkaa jonka tuon visiirin olisi tarvinnut kulkea laivan rinnalla osuakseen tuohon nyt löytyneeseen reikään.

Mutta hei, eihän tätä väitettä ja teoriaa tarvitse niin järjellisillä perusteilla kiistää, sanotte vaan että ei varmasti kellu sekuntiakaan ja kyllä tuollaisen teorian voi ihan huoletta unohtaa, eihän tuollaista kehtaa väittää muut kuin alaan perehtyneet tutkijat.

[sikakoira]

No kun tuolla niitä rakenteiden lujuuksia laskettiin ja todettiin kahdenkymmenen keulavisiirin alkavan olemaan lähellä sellaista massaa joka periaatteessa saattaisi sellaisen kolon tehdä laivankylkeen joka sieltä nyt löytyy. Tokihan se keulavisiiri on kiitänyt huimaa vauhtia siihen kylkeen ja puhkonut jäävahvistettuun runkoon nuo reiät

[damfin]

No kun tuolla niitä rakenteiden lujuuksia laskettiin ja todettiin kahdenkymmenen keulavisiirin alkavan olemaan lähellä sellaista massaa joka periaatteessa saattaisi sellaisen kolon tehdä laivankylkeen joka sieltä nyt löytyy. Tokihan se keulavisiiri on kiitänyt huimaa vauhtia siihen kylkeen ja puhkonut jäävahvistettuun runkoon nuo reiät

On ihan hiton järkeviä laskelmia jos kuvitellaan että terävä kiilamainen kulma tarvitsee laivan kyljen läpäisemiseen yhtä suuren massan kuin pyöreämuotoinen sukellusveneen keula.
Mutta toki eihän minfo-insinöörien järkeä tarvitse käyttää.

[sikakoira]

^
No ei voi kyllä muuta todeta kuin että ehkä yksi älyttömimmistä teorioista tähänmennessä mutta teoriahan toki tuokin

[Keskitien Kulkija]

----
Mutta hei, eihän tätä väitettä ja teoriaa tarvitse niin järjellisillä perusteilla kiistää, sanotte vaan että ei varmasti kellu sekuntiakaan ja kyllä tuollaisen teorian voi ihan huoletta unohtaa, eihän tuollaista kehtaa väittää muut kuin alaan perehtyneet tutkijat.

Vaikka visiiri olisikin surffannut, niin mistä laskelmien mukainen 600 tonnin voima on kehitetty reiän aiheuttamiseksi? Tämä pohjaa meritekniikan professorin Jørgen Amdahlin puheisiin, ei "kaiken alan väittelyn omasta mielestään tohtoreiden".

Lapsellisen ad hominem-kiukuttelun sijasta selkeästi muita paremmin asioita ymmärtävä ihminen voisi vaikka laskea visiirin sisätilavuuden ja kuinka suurta massaa sen sisään mahtuva ilmatasku kannattelisi. Ottaen tietysti huomioon aallokon korkeuden ja sen suunnan sekä sen, että visiiri on irronnut toisen puolen kannakkeista ensin ja pudonnut kyljelleen veteen, jolloin ilmataskua ei välttämättä pääse hyvin muodostumaan. Aalloilla on vaikutusta myös "leipäkiviefektiin", jonka muodostumisen ehdoista löytyy netistä tietoa. Vauhdin hidastuessa (veden vastus), olisiko visiirin pitänyt osua laivan kylkeen jo aikaisemmin ja koska voimalla on vastavoima, sinkoutua laivan kyljestä pois päin eikä pysyä kyljessä kiinni sitä raapien kuin magneetin vetämänä? Eikä pidä unohtaa 600 tonnin voimaa, joka on vaadittu reiän syntymiseksi.

Se, että uskoo epäkohdista huolimatta viralliseen tarinaan kuin raamattuun, kertoo enemmän auktoriteettiuskosta kuin kriittisestä ajattelusta. Epäkohtia ihmetteleviä vastaan hyökkäävyys kertoo myös paljon. Mielestäni on tervettä epäillä jotain, jossa on paljon epäkohtia ja salailua sekä suoranaista vääristelyä. Sekin on tervettä, että esittää vastakkaisia näkemyksiä asioita epäilevien ja mahdollisia vaihtoehtoja etsivien teorioille.

Se, mikä ei ole tervettä, on halveksuva ja ylimielinen suhtautuminen vastakkaisia näkemyksiä esittäviin.

[Salomonin Tuoma]

Visiiri löydettiinkin vielä mpkn päästä menosuunasta.
Aika huikeeta 56 tonnin visiiriltä.
On sillä liikemassaa...
Ensin laiva lipuu sen ohi, visiiri puhkoo kyljen, uppoaa ja pinnan alla kiitää laivan edelle lopulliseen löytöpaikkaan?

[Salomonin Tuoma]

Visiiri löytyi 18.10.1994 noin yksi
meripeninkulma hylystä länteen paikas-
ta 59°23,0'P 21°39,2'I. ROV-videoku-
vauksella varmistettiin, että löydetty esi-
ne oli visiiri.

-lainaus raportista.
Niin joku puhui kun desin mitta tiputetaan liikkuvasta veneestä, kyllä ymmärrän.
Vesi ja sen hydrodynaamiset ominaisuudet eivät skaalaudu.
56t monitahokas kelluu huonosti, visiiri on revennyt irti, huomaa toinen sylinteri joka mäntä ulkona.
Se on kauhassut välittömästi vettä lopulliseen irtoamiseen. Aihettanut kyllä myös ison vasteen laivan menosuuntaan, joka kertomusten mukaan myös tuntunut äkkipysäyksenä.
Ei vielä tunnu täysin uskottavalta tuo visiirin ohiajaminen.
Mutta en kielläkään. Tuo teoria vaan on tullut aika häthätään eikä sitä muka ole alunperin edes ajateltu saati mallinnettu.
Muistan että visiirin välittömästä uppoamisesta oli graafinen mallinnus.
Ja siinäkin se lipui laivan menosuuntaan.
Ei niin että laiva olisi "kita ammollaan" ohittanut kelluvan keulaportin...

[CPO]

Ensin laiva lipuu sen ohi, visiiri puhkoo kyljen, uppoaa ja pinnan alla kiitää laivan edelle lopulliseen löytöpaikkaan?

Visiiri löytyi 18.10.1994 noin yksi
meripeninkulma hylystä länteen paikas-
ta 59°23,0'P 21°39,2'I. ROV-videoku-
vauksella varmistettiin, että löydetty esi-
ne oli visiiri.

Ei se visiiri ole mihinkään kulkenut putoamisen jälkeen, kun aluksen koneet oli tumpannut ja oikea kylki oli tuuleen, alus ajelehti itään(tulosuuntaan) siitä visiirin putoamispaikasta.

Tuo visiirin osuminen kylkeen on ihan yhtä hyvä selitys kyljen vaurioille kun mikä muukin tähän saakka esitetty, ehkä jopa realistisemmasta päästä.

[sikakoira]

^
No ei se nyt kovin realistinen vaihtoehto ole jos visiirin massa suunnilleen riittää aiheuttamaan maalipintaan naarmuja Olettaen että se on kelluskellut irrottuaan kuin lastu lainehilla.