Gustafssonin vammat (ketju 2)

[awa]

Kiva lukea tällästä nokittelua. Kuitenkin AWA tukeutuu laajalti "alaan",siis neurologian ja muuhun lääketieteellisen tutkimuksen linjaan ja perustaa näkemyksensä kommentoihinsa, ja varmaan työpöytänsä äärestä. Nikki "Lex Veritas" taas elämää ja muutakin nähneenä ja ehkä myös viimeisimpään käräjäoikeuden päätökseä mukaillen. Itse lähden kuitenkin määrittelemään NG:n vammoja siitä, että NG oli uhri numero yksi. Profiili erottui teltan läpi ja iskut tuli jo valmiiksi sammuneen miehen päähän ja puukon isku tai "whatever"lävisti posken. Sammunut mies ei tiennyt/muistanut muuta kuin sen "puristin Irmelin tissejä",siis viimeinen muistikuva,lienee totta.Verenvuoto,siis nk. vuotoveri, kertoo että NG oli teltassa kun teurastus alkoi ja loppupeleissä kun Siv ? kertoi nähneensä "Teltan liepeistä pilkisti verinen pää,joka oli täynnä kärpäsiä" Jos analysoi verijälkiä teltan "HUOM" sisäpinnalla ei voi siis mitenkään olla mahdollista mikään, mitä on mediassa tullut esitettyä ja varsinkin poliisin toimesta, että syyllinen ja tekijä on NG.Se mitä haluan tuoda julki, mm.itseäni ja ystäviä sekä tuttuja ja heidän vammojansa liikenne ja muissa yhteyksissä syntyvien "muistikatkoksen" laajuutta mitaten. Tapaus yksi: Kaveri joutui rekan yliajamaksi, heittäytyi jalkatilaan,pelastushenkilöiden "paskapuheittein jälkeen kuorittiin ulos hengissä, vammana ainoastaan jalan vääntyminen. Tapaus kaksi: Kaveri heittäytyi jalkatilaan, kun rekka tuli linkussa päin, ja puolet pakusta kuoriutui irti, kuski hengissä, isku päähän, 3kk muistinmenetys täysin, ehkä pitempääkin, ei kerrottu. Tapaus kolme: Kaveri ajoi fillarilla, ajoi soralla, jarrutti, suoraan päin liikenteenjakajaa, lähimuisti meni, ei tiennyt nimeään,osoitetta missä asui,(100m) Minä itse:Prätkällä ulos tieltä,kävelin himaan. Prätkällä bussia päin,kylkeen,menin duuniin.Vedin auton katolleen,menin himaan.Ajoin siltapilaria päin,nopeus 85km/h okei, sairaalaan,lonkkamalja murtui, 50km/h auton kylkeen prätkällä, ja taas olkavarsi poikki ja ranne murtui. Silti olin tajuissaani joka saatanan sessiossa. Mun mielestä nää "lääketieteelliset" ja muut "pysologiset" arvailut voi jättää omaan arvoonsa.

Tämä on hyvä kirjoitus kirjoittaja Boswell, siinä on paljon asiaa oikeasta elämästä.

Tuo minkä kirjoitit, että Gustafsson olisi sammunut, olisi ollut Gustafssonin kannalta todellakin paljon asioita selittävä seikka ja voin kertoa, että jos Gustafsson olisi kertonut kuilineensa mukana olleet wiinat yksin kitusiinsa ja sammunut, niin minä en tänne palstalle kirjoittelisi. Tuo olisi ollut selittävä seikka, varsinkin jos Gustafsson olisi heti seuraavana päivänä valittanut vuosituhannen krapulaa ja kertonut, että ei muista loppuillasta yhtään mitään. Se olisi ollut uskottava tarina, mutta kun näin ei ollut. Gustafsson kiisti viinaksien juonnin ja tapetut oli tutkittu selvinpäin olleeksi.

Noissa esimerkeissä mitä kirjoitit oli kattavasti tapaturmia/onnettomuuksia joissa oli niitä suurienergisiä vammamekanismeja, mikä ei tietenkään aina tarkoita vakavaa hengenvaarallista loukkaantumista, mutta isku päähän voi olla kohtalokas ja todellakin muisti lähtee. Ja muistikuvat katoaa hyvin todennäköisesti myös kolaria edeltävältä ajalta. Ja aivoihin jää pysyvä sieltä koskaan lähtemätön aivoruhjeen jälki.

Gustafssonin tapauksessa murtumat aiheuttanut vammaenergia tiedetään hyvin tarkasti ja se määritellään matalaenergisiksi, esim nyrkinisku tai potku tai matalalta putoaminen jne. Muistinmenetys tai tajunnan katoaminen vuorokausien ajaksi on hyvin kummallinen oire ja etenkin, kun Gustafssonin tapauksessa se on todellakin hyvin tarkkarajainen, eli hän kertoo muistavansa kaiken aina siihen asti kun mentiin nukkumaan.

Ja kaiken tämän lisäksi Gustafssonin systemaattinen omien vammojensa liioittelu on eriskummallista. Vielä ymmärtäisin nuoren miehen liioittelevan vammojaan, mutta Gustafssonin tapauksessa sitä jatkui vielä näissä poliisikuulusteluissa syytettynä ollessaan.

[LexVeritas]

^Esität tuossa jälleen virheellisesti, että Gustafsson olisi muka kieltänyt juoneensa viinaa. Hän kertoi sen jo 1960 kuulusteluissa, sotki ensin Salmisaaren viinan Vaakunaan. Muista uhreista ei enää kyetty löytämään alkoholia mutta se ei tarkoita, etteivät he olisi juoneet sitä edellisiltana.
Gustafssonin kuulustelukertomuksista ilmenee, että hänen "liioittelunsa" vammoista on tulkinnallista ja kuulijan korvista kiinni: " En mä osaa sanoa vammoista muuta kuin mitä mulle on kerrottu, kattokaa arkistoista, siellä ne on. Oli mulla pää ihan tohjona ja puukoniskuja".
Gustafssonin puhtaasti legendaariset tarinat vammoistaan mm. kavereilleen eivät mitenkään vaikuta hänen syyttömyyteensä.

Minun mielestäni Gustafsson puhuu sekavia, mm. se, että hän ei muka muistaisi mitään sairaalasta ensimmäisten päivien osalta voidaan pistää höpötuksen piikkiin.
Et kai awa tosissasi väitä, että Gustafsson on tarkoituksellisesti teeskennellyt tajutonta ensimmäisten neljän päivän ajan ja onnistunut hämäämään koko hoitohenkilökunnan ja poliisit?


Kehoitan sinua perehtymään paremmin tapaukseen.

[awa]

^Esität tuossa jälleen virheellisesti, että Gustafsson olisi muka kieltänyt juoneensa viinaa. Hän kertoi sen jo 1960 kuulusteluissa, sotki ensin Salmisaaren viinan Vaakunaan.

Joo - nythän sitä Gustafsson onkin kohta kaatokännissä.
"Kyllä vähän se päässä pyöritti kun mentiin nukkumaan", näinhän Gustafsson on kertonut. Tosiaan Gustafssonin alkoholin määrää verestä ei selvitetty. Onhan se mahdollista, että Gustafsson oli ainoa seurueesta joka viinaa joi!

Kehoitan sinua perehtymään paremmin tapaukseen.

Kyllä kyllä - pitääkin kuunnella taas muistin virkistämiseksi mitä Gustafsson itse juomisistaa kertoi.

[Hermione]

Minun on kovin hankala käsittää, miten joidenkin mukaan joku päähän ja kasvoihin kohdistunut vamma voisi olla "lievä". Onko tällainen henkilö itse ottanut liian monta kerta pataan siellä nakkikioskilla?

Kenelle tahansa pään alueelle osuva vamma on henkilökohtainen tragedia, oli kyse sitten leuanmurtumasta, haavoista, aivotärähdyksestä, kallonmurtumasta, aivoverenvuodosta, aivoinfarktista jne. Hampaiden menetys voi myös olla kova paikka; siitäkin seuraa sekä konkreettista että kosmeettista haittaa. Kosmeettisia haittoja ei pidä vähätellä psyykkeen kannalta, oli kyse sitten arvista, murtuneesta nenästä, puuttuvista hampaista jne.

Gustafssonilla on käynyt hyvä tuuri, kun merkittäviä pysyviä haittoja ei jäänyt ja kävelemisen uudelleen opettelu onnistui nopeasti. Varsinkin nuorilla aivot jossain määrin kykenevät korjaamaan itseään.

Monesti aivovamman saaneen luonne ja suorituskyky muuttuu - eikä yleensä parempaan päin. Otsalohkon vammat erityisesti saattavat muuttaa ihmisen aivan eri persoonaksi, vaikka muuten toipuisikin vammautumisesta hyvin.

[LexVeritas]

Ei ole paljoa merkitystä sillä, oliko Gustafsson kaatokännissä vai ei. Jos oli, niin se voi yhtä hyvin puoltaa hänen syyttömyyttään, mitä ei toisaalta tarvitse todistella.

"Mun mielestä nää "lääketieteelliset" ja muut "pysologiset" arvailut voi jättää omaan arvoonsa."

kirjoitti nikki Boswell ja se on tämän ketjun kautta aikain vähintään toiseksi paras kommentti.

Seikka on saletti ja se löytyy käräjäoikeuden tuomiosta.

[LexVeritas]

Mutta jatketaan silti.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, amanuenssi Hassinen arvoi Gustafssonin tajunnantasoa (ei varmastikaan ainoana) samalla, kun ompeli hänen kasvoissaan ja muualla päässä sijainneet haavat umpeen.
Arvelen, että nimenomaan edellä mainitun kaltaisen hoitotoimenpiteen yhteydessä tehty tajunnantason arviointi on erityisen luotettava.
Sen jälkeen Gustafsson siirrettiin muuhun hoitoon.

Nikki awa vaikuttaa vähättelevän amanuenssi Hassisen ammattitaidon tasoa helluntaina 1960 korostamalla hänen olleen "pelkkä opiskelija".

Awan kehoittamana alaa opiskellen jo heti alkajaisiksi Wikipedia kertoo, että:

"Ennen koulutuksen täyttä uudistusta eli noin vuoteen 1970 lääketieteen amanuenssit olivat yleensä valmiita lääkäreitä, jotka työskentelivät 3–5 vuotta sairaalalääkäreinä nimellisellä palkalla kerätäkseen kokemusta; erikoislääkäriksi pätevöityminen alkoi juuri amanuenssin toimen hoitamisesta. Sotien jälkeen amanuensseja käytettiin lähes ilmaisena ammattityövoimana, koska lääkäreistä oli tuolloin kova pula. Yksi amanuenssin velvollisuuksista tuolloin oli sairaanhoitajien ja kätilöiden opettaminen ja ohjaaminen."

En näe tarvetta opiskella tätä alaa edemmäs.

[awa]

.....
.....


Awan kehoittamana alaa opiskellen jo heti alkajaisiksi Wikipedia kertoo, että:

"Ennen koulutuksen täyttä uudistusta eli noin vuoteen 1970 lääketieteen amanuenssit olivat yleensä valmiita lääkäreitä, jotka työskentelivät 3–5 vuotta sairaalalääkäreinä nimellisellä palkalla kerätäkseen kokemusta; erikoislääkäriksi pätevöityminen alkoi juuri amanuenssin toimen hoitamisesta. Sotien jälkeen amanuensseja käytettiin lähes ilmaisena ammattityövoimana, koska lääkäreistä oli tuolloin kova pula. Yksi amanuenssin velvollisuuksista tuolloin oli sairaanhoitajien ja kätilöiden opettaminen ja ohjaaminen."

En näe tarvetta opiskella tätä alaa edemmäs.

Juu lääketiede ja lääkäreiden koulutus on hieman eritasolla ja erilaista nykyisin kuin ennen vuotta 1970. Amanuenssi 1960 on hyvin kokematon hoitamaan potilaita.

Jatka vain opintoja, mutta kannattaa siirtyä toiselle vuosituhannelle.

[LexVeritas]

^Luulisin, ettei tajunnantason arvioimisessa ole tapahtunut ainakaan tämän jutun kannalta oleellista kehitystä.

Oletko koskaan kuullut puhuttavan toisesta maailmansodasta 1939-1945? Suomikin kuului sotaa käyviin valtioihin.

Arvelen, että monella lääkärillä oli vuonna 1960 erittäin laaja kokemus kenttäolosuhteissa aiheutuneista päävammoista ja luotettava kyky arvioida vammojen vakavuusasteita jo pelkästään silmämääräisestikin. Hassinen tuskin oli ainoa Gustafssonin tajunnantasoa arvioinut (lääkäri).

Annat itsestäsi todella arrogantin vaikutelman. Taidat pitää 1960-luvun ammattilaisia täysinä idiootteina, jotka eivät hallinneet edes oman alansa alkeita. Epäilen nyt mielestäni varsin hyvästä syystä, että olet itse ymmärrykseltäsi vajaa.

Amanuenssi 1960 (joka siis yleensä oli valmis lääkäri) on tietenkin kokematon hoitamaan potilaita 2021 muttei silloin. Ei ainakaan siinä määrin, etteikö hänen arviotaan mm. tajunnantasosta voitaisi pitää täysin luotettavana.

[dazu]

Gustafssonilla ei missään hänelle tehdyssä tutkimuksessa voitu osoittaa mitään merkkiä aivovammasta. Ei aikalaislääkäreiden tekemissä tutkimuksissa eikä nyt myöhemmin uudenaikaisilla laitteilla tehdyissä tutkimuksissa.

Ainoa asia millä on aivovammaa arvioitu on Gustafssonin itsensä kertoma muistamattomuus. Tuossa muistamattomuudessa tosin kävi niin jännästi, että noin tarkkarajaisena se on todellinen lääketieteellinen harvinaisuus ja kestoltaan useamman päivän jatkunut tajuttomuus jopa täysin mahdoton yhtälö! Mahdoton sillä tavoin, että siitä ei ole jäänyt mitään merkkiä aivoruhjeesta.

Eiköhän se nyt ole päivänselvä juttu, että Gustafssonilla oli vähintäänkin lievä aivovamma. Siitähän ei koskaan edes kiistelty, etteikö aivovammaa olisi ollut, vaan kiisteltiin aivovamman laadusta. Kiista liittyi siihen, että oliko mahdollista, että kyseessä olisi ollut keskivaikea, tai vaikea aivovamma. No vaikea aivovamma se ei varmasti ollut, lievä oli vähintäänkin, mutta oliko keskivaikea, vai lievä, on se kysymys. Saattoi olla esim. lievän ja keskivaikean rajamailla. Tällainen ei olisi varmaankaan enää 2000-luvulla näkynyt Nissen päässä.
Tämä väite, että Nissellä ei olisi ollut minkään tasoista aivovammaa, on pelkästään nimimerkki awan valehtelua ja tarvetta mustamaalata Nisseä. Nissen päävammat, eli ylä- ja alaleuka poikki, murtuma poskessa ja murtuma ohimossa, ovat sen luontoisia, että lievä aivovamma noilla murtumilla on jo itsestään selvyys.

Niin, Gustafssonia hoiti opiskelija. Ei taida olla tyypillistä edes vuonna 1960, että opiskelija hoitaa "vaikeasti" vammautunutta potilasta!

Sairaaloiden ensiavussa kaikki päivystävät lääkärit ovat opiskelijoita. Näin on aina ollut ja on nykyäänkin. Näin ollen se, että Gustafssonia hoiti opiskelija, tai tässä tapauksessa siis oikeammin jo käytännössä valmis lääkäri, on normaali käytäntö. Tämä "opiskelija" sitten tekee arvion siitä, että millaista hoitoa potilaalle annetaan ja, että minkä lääkärin tarkasteltavaksi potilas mahdollisesti pitää ohjata. Erikoislääkärit keskittävät touhunsa omaan alaansa, eivätkä touohua siellä ensiavussa kartoittamassa potilaan tilaa. He tekevät toimia, jos tämä opiskelija hoitaa potilaan heidän tutkittavakseen.

[LexVeritas]

^Mielestäni tässä paljastuu nyt kirjaimellisesti auttamatta se saletti seikka, että nikki awa ei ole perillä julkisen terveydenhoidon käytännöistä vuonna 1960 eikä sen jälkeen. Vaikka hän sellaista vaikutelmaa itsestään on yrittänytkin ylläpitää.

Kuuntelen tähän väliin edesmenneen muusikko - lääketieteen kandidaatin, päivystävän terveyskeskuslääkärin Pekka Myllykosken (Freud, Marx, Engels &Jung) kappaleen Mystinen metsätyömies.

[awa]

Gustafssonilla ei missään hänelle tehdyssä tutkimuksessa voitu osoittaa mitään merkkiä aivovammasta. Ei aikalaislääkäreiden tekemissä tutkimuksissa eikä nyt myöhemmin uudenaikaisilla laitteilla tehdyissä tutkimuksissa.

Ainoa asia millä on aivovammaa arvioitu on Gustafssonin itsensä kertoma muistamattomuus. Tuossa muistamattomuudessa tosin kävi niin jännästi, että noin tarkkarajaisena se on todellinen lääketieteellinen harvinaisuus ja kestoltaan useamman päivän jatkunut tajuttomuus jopa täysin mahdoton yhtälö! Mahdoton sillä tavoin, että siitä ei ole jäänyt mitään merkkiä aivoruhjeesta.

Eiköhän se nyt ole päivänselvä juttu, että Gustafssonilla oli vähintäänkin lievä aivovamma. Siitähän ei koskaan edes kiistelty, etteikö aivovammaa olisi ollut, vaan kiisteltiin aivovamman laadusta. Kiista liittyi siihen, että oliko mahdollista, että kyseessä olisi ollut keskivaikea, tai vaikea aivovamma. No vaikea aivovamma se ei varmasti ollut, lievä oli vähintäänkin, mutta oliko keskivaikea, vai lievä, on se kysymys. Saattoi olla esim. lievän ja keskivaikean rajamailla. Tällainen ei olisi varmaankaan enää 2000-luvulla näkynyt Nissen päässä.
Tämä väite, että Nissellä ei olisi ollut minkään tasoista aivovammaa, on pelkästään nimimerkki awan valehtelua ja tarvetta mustamaalata Nisseä. Nissen päävammat, eli ylä- ja alaleuka poikki, murtuma poskessa ja murtuma ohimossa, ovat sen luontoisia, että lievä aivovamma noilla murtumilla on jo itsestään selvyys.

Oliko päivänselvää tai ei, mutta mitään aivovammaa ei ole pystytty Gustafssonille tehdyillä tutkimuksilla osoittamaan.

Nyt puhutaan vammasta missä Gustafsson on ollut tunteja tajuton ja päiviä muistamaton. Tuon kaltainen päähän kohdistuneesta iskusta johtuva tajuttomuus jättää aivoihin pysyvän jäljen.

[LexVeritas]

Voisiko awa kertoa, että miksi hänestä sellaista absoluuttisen varmaa aivovamma- tai tajuttomuusdiagnoosia yleensäkään tarvittaisiin osoittamaan mitään, kun kerran Gustafsson on löydettäessä sekä sairaalaan tuotaessa ollut luotettavien todistajanlausuntojen mukaan tajunnaltaan hyvin alhaisessa tilassa. Tähän kohtaan muistutan, että esimerkiksi Hans Assmannin teeskennelty tajuttomuus hoksattiin sairaalassa heti oitis.
Pelkästään pätevästi todistettu hyvin alhainen tajunnantaso riittää osoittamaan, että Gustafsson murhapaikalla maatessaan on ollut todennäköisesti toimintakyvytön. Vai kehittyikö awan mielestä tuo alhainen tajunnantila vasta matkalla sairaalaan (missä sen ammattilaiset totesivat), ja kaikki maallikkotodistajien havainnot Gustafssonin tilasta murhapaikalla ovat humpuukia ja Gustafssonin näyttelemisen tulosta?
Periaatteessa on toki mahdollista, että ambulanssimiehistö veti mielestään liian skarppia Nisseä lisää turpaan, hän tippui paareilta tai häntä lääkittiin matkalla jollain tajunnantasoa alentavalla.

[awa]

Voisiko awa kertoa, että miksi hänestä sellaista absoluuttisen varmaa aivovamma- tai tajuttomuusdiagnoosia yleensäkään tarvittaisiin osoittamaan mitään, kun kerran Gustafsson on löydettäessä sekä sairaalaan tuotaessa ollut luotettavien todistajanlausuntojen mukaan tajunnaltaan hyvin alhaisessa tilassa.

No niin, oikeastaan itse jo sanoitkin kaiken olennaisen, eli Gustafsson on lausuntojen, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan sairaalan papereista löytyvien lausuntojen mukaan tajunnaltaan hyvin alhaisessa tilassa. Lausunnot on jostakin muista papereista. Toki tajuttommuutta ja sen eri asteita on helppo teeskennelläkin.

Vammamekanismi: Lyöty päähän ja kasvoihin, missä todetut murtumat.

Jos tuo, että Gustafsson on tajunnaltaan hyvin alhaisessa tilassa sairaalaan tuotaessa, se tarkoittaa tuntien tajuttomuutta! Sitten pitäisi keksiä se vammamekanismi ja vamman aiheuttanut energia mistä vamma syntyi? Sellaista ei ole!

Ja jos sellaisen joku kertoisi olevankin, vaikkapa isku päähän, niin siitä syntyisi aivoruhje, joka selittää tajuttomuuden - mutta siitä jää aivoihin loppuelämän kestävä jälki.

[LexVeritas]

^Awa väittää tuossa, että tajuttomuutta ja alhaista tajunnantilaa on helppo teeskennellä. Voi olla , että on helppo teeskennellä mutta ammattilaisen on vieläkin helpompaa huomata teeskentely teeskentelyksi. Amanuenssi Hassisen kurssikaverilla Jorma Palolla oli tästä omakohtainen kokemus Assmanniin liittyen.

Alentuneen tajunnantilan syy ovat tunteja aiemmin tapahtuneessa murhayrityksessä päähän kohdistuneet astaloiskut, joista ei ehkä syntynyt vaikeaa aivovammaa, mutta hyvin mahdollisesti mm. aivoverenvuotoa eli hyvin vakava aivovamma joka tapauksessa. Siihen viittasivat Gustafssonin aivo-selkäydinnesteessä todetut tavanomaista suuremmat puna- ja valkosolumäärät.

[awa]

^Awa väittää tuossa, että tajuttomuutta ja alhaista tajunnantilaa on helppo teeskennellä. Voi olla , että on helppo teeskennellä mutta ammattilaisen on vieläkin helpompaa huomata teeskentely teeskentelyksi. Amanuenssi Hassisen kurssikaverilla Jorma Palolla oli tästä omakohtainen kokemus Assmanniin liittyen.

Nyt sinun pitäisi päättää, teeskentelikö Gustafsson vai oliko hyvin alhaisessa tajunnan tilaassa tuntien jälkeen tapahtuneesta?

Alentuneen tajunnantilan syy ovat tunteja aiemmin tapahtuneessa murhayrityksessä päähän kohdistuneet astaloiskut, joista ei syntynyt vaikeaa aivovammaa, mutta hyvin mahdollisesti mm. aivoverenvuotoa. Siihen viitaasivat Gustafssonin aivo-selkäydinnesteessä todetut tavanomaista suuremmat puna- ja valkosolumäärät.

Tuosta voisit laittaa tarkan lähteen niin arvioidaan yhdessä mistä on kysymys.