^ Ikävää, että sinulla Xerxes on näin henkilökohtainen asenne näihin NGllä todettuihin vammoihin. Näin se nyt kuitenkin valitettavasti oli, ettei niitä oireita vastaavia vammoja löydetty. Eli yksikään palapelin palanen ei tukenut sitä , että NGllä olisi ollut aivoruhjetasoinen avovamma. Eli diagnoosi on kirjoitettu ainoan vallitsevan oireen, eli muistamattomuuden perusteella. Öhman on todennut, että on hyvin epätodennäköistä, etteikö tälläinen jo vakavaan aivovammaan kuuluva pitkä' totaalinenn muistiaukko näkyisi verenä aivoselkäydinnäytteessä. Ja kuten jo tuolla aiemmin totesin, niin diagnostisia virheitä sattuu eniten lievissä aivovammoissa. Tästä on ulkolaista tutkimustietoa. Öhman on myös kirjoittanut kys. asiasti lääketieteelisissä julkaisuissaan. " ( Keskivaikean tai vaikean aivovamman tunnistamisessa ei yleensä ole vaikeuksia. Sen sijaan lievän aivovamman diagnostiikassa ja oikeassa luokittelussa on kokemuksemme mukaan kehittämisen varaa.)"
Nyt jos ajatellaan NGn tilannetta, häntä ei edes aikoinaan hoidettu aivovamma potilaana. Ainoastaan hän sai tapaturvavamma hoitoa. Eli tämäkin kuvaa sen ajan hoitokäytäntöjä. Nykytietämyksen mukaan on ensiarvoisen tärkeää, tarkan diagnostisen ennusteen tarkkuuden kannalta, että alkupään oireita tarkkaillaan ja ne kirjataan ylös. NG sijoitettiin ensihoitojen jälkeen tavalliselle vuodeosastolle. Vasta maanantaina kun poliisit kuulustelivat puhumatonta ja muistamatonta NGtä, lääkärit havahtuivat, että lisätutkimukset ovat tarpeen. Niinpä tiistaina hänet siirrettiin neurokirurgiseen klinikkaan, jossa hänelle tehtiin aivoselkäydinpunktio. Näyte oli kirkas veretön, joten keskiviikkona lääkärit kertoivat ne valoisat uutiset NG näidille. Potilas toipui vammoistaan hyvin ainoastaan se muistamattomuus oli totaali. Ilmeisesti ne sen ajan spesialistit ajattelivat, että makuuttamalla saadaan poika muistavaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kotiuttamispaperehin oli kirjoitettu, että potilas toipunut vammoistaan hyvin ainoastaan muistamattomuus oli totaali. Ilm. tämä muistamattomuus oli aikalais spesialisteille täysi mysteerio. He eivät ehkä tienneet, että muistamattomuus voi olla psyykkistä laadultaan, kuten ihmisen mielen asiantuntija Lauerma totesi oikeudessa, että psyykkinen häpeä voi myöskin aiheuttaa muistamattomuutta. Muistamatonta voi myös esittää jos sen avulla saa jotain etua tai välttää oikeudelliset seuraamukset..
Gustafssonin vammat (ketju 2)
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Vastaan vielä tähän, koska myös tässä on kummallista vääntämistä tiettyyn suuntaan, ja myös osaksi aivan väärää tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Kirjoittaja ei ole ollut aivan rehellinen. Tynnyrin reiästä tirkistelijä hän kyllä on tässä ollut, näkee vai niitä yksityiskohtia, joita toivoo näkevänsä, ja ohittaa kaiken muun.
Misri kirjoitti:^ Ikävää, että sinulla Xerxes on näin henkilökohtainen asenne näihin NGllä todettuihin vammoihin. Näin se nyt kuitenkin valitettavasti oli, ettei niitä oireita vastaavia vammoja löydetty. Eli yksikään palapelin palanen ei tukenut sitä , että NGllä olisi ollut aivoruhjetasoinen avovamma. Eli diagnoosi on kirjoitettu ainoan vallitsevan oireen, eli muistamattomuuden perusteella. Öhman on todennut, että on hyvin epätodennäköistä, etteikö tälläinen jo vakavaan aivovammaan kuuluva pitkä' totaalinenn muistiaukko näkyisi verenä aivoselkäydinnäytteessä. Ja kuten jo tuolla aiemmin totesin, niin diagnostisia virheitä sattuu eniten lievissä aivovammoissa. Tästä on ulkolaista tutkimustietoa. Öhman on myös kirjoittanut kys. asiasti lääketieteelisissä julkaisuissaan. " ( Keskivaikean tai vaikean aivovamman tunnistamisessa ei yleensä ole vaikeuksia. Sen sijaan lievän aivovamman diagnostiikassa ja oikeassa luokittelussa on kokemuksemme mukaan kehittämisen varaa.)"
Nyt jos ajatellaan NGn tilannetta, häntä ei edes aikoinaan hoidettu aivovamma potilaana. Ainoastaan hän sai tapaturvavamma hoitoa. Eli tämäkin kuvaa sen ajan hoitokäytäntöjä. Nykytietämyksen mukaan on ensiarvoisen tärkeää, tarkan diagnostisen ennusteen tarkkuuden kannalta, että alkupään oireita tarkkaillaan ja ne kirjataan ylös. NG sijoitettiin ensihoitojen jälkeen tavalliselle vuodeosastolle. Vasta maanantaina kun poliisit kuulustelivat puhumatonta ja muistamatonta NGtä, lääkärit havahtuivat, että lisätutkimukset ovat tarpeen.
Niinpä tiistaina hänet siirrettiin neurokirurgiseen klinikkaan, jossa hänelle tehtiin aivoselkäydinpunktio. Näyte oli kirkas veretön, joten keskiviikkona lääkärit kertoivat ne valoisat uutiset NG näidille.
Ei ollut kirkas ja veretön, vaan siinä oli jonkun verran sekä punasoluja että valkosoluja. Ei siis ollut täysin puhdas.
Potilas toipui vammoistaan hyvin ainoastaan se muistamattomuus oli totaali.
Toipui sikäli, että pääsi pois sairaalasta. Mutta hoidot jatkuivat vielä aina seuraavan vuoden helmikuulle saakka hammasklinikalla ja korvaklinikalla. Lisäksi potilas oli pitkään sairaslomalla. Muistiaukko vammauttavasta iskusta eteenpäin on normaalisti totaali. Iskua edeltävältä muistiaukon osalta muistia palautuu ajan myötä enemmän tai vähemmän. Se on mennyt normaalin kaavan mukaan. Muistiaukko toimii juuri noin.
Ilmeisesti ne sen ajan spesialistit ajattelivat, että makuuttamalla saadaan poika muistavaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kotiuttamispaperehin oli kirjoitettu, että potilas toipunut vammoistaan hyvin ainoastaan muistamattomuus oli totaali. Ilm. tämä muistamattomuus oli aikalais spesialisteille täysi mysteerio. He eivät ehkä tienneet, että muistamattomuus voi olla psyykkistä laadultaan,
Kyllä sen ajan spesialisteille olivat aivovammat hyvin tuttuja, oli ollut sota vähän ennen. Myös muistiaukot olivat varsin tuttuja, myös psyykisistä syistä johtuvat, niitä tapahtui mm. sodassa. Ei muistamattomuus ollut suinkaan mysteerio sen ajan spesialisteille, vaan hyvin tuttu ja tunnettu ilmiö, myös psyykisistä syistä johtuvana.
kuten ihmisen mielen asiantuntija Lauerma totesi oikeudessa, että psyykkinen häpeä voi myöskin aiheuttaa muistamattomuutta. Muistamatonta voi myös esittää jos sen avulla saa jotain etua tai välttää oikeudelliset seuraamukset..
Niin, häpeäntunne voi myös aiheuttaa muistiaukon ja muistiaukkoa voi myös näytellä. Mutta asiantuntija Lauerma ei suinkaan väittänyt, että näin oli tässä tapauksessa. Muistiaukon voi aiheuttaa myös äärimmäinen hätä ja avuttomuuden tunne, kun ei voi puolustautua. Tai muistiaukko voi olla pelkästään fyysisestä syystä johtuva. Vielä on sekin mahdollista, että on yhtä aikaa kummankin tyypin mukaista muistiaukkoa. Asiantuntija Lauerma ei voinut sanoa varmuudella, miten oli tässä tapauksessa. Aivovammaspesialisti Tenovuon mukaan muistiaukko oli tässä tapauksessa tavanomaisen pituinen muihin oireisiin verrattuna, eikä mikään viitannut hänen mielestään siihen, että muistiaukkoa olisi näytelty. Lisäksi tämä potilas ei vaikuta millään tavalla taitavalta näyttelijältä, vaan jäyhältä hieman hitaalta tavanomaiselta suomalaiselta mieheltä.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^^ Verettömäksi se näyte on aikoinaan kirjaittu sen ajan aivovamma spesialistien näkemyksen mukaan. Ja niin sen kirjauksen on myöskin Öhman tulkinnut ja perusteli sillä näkemystään jonka voi lukea hänen lausunnoistaan.. Puolustuksen lääkäri tuskin neurologina, niitä näytteitä ei ole isommin joutunut tulkitsemaan.
Joo sodassa ne psyykkiset muistiaukot kuuluvat asiaan. Mutta tuskin kukaan silloisista lääkäreistä ymmärsi edes epäillä, että NGn muistiaukkoset voivat johtua psyykkisestä häpeästä. Lauerma piti NGn muistiakkoa liian tarkkarajaisena, eli se ei hänen mielestään sopinut kuvaan. Psykogeeninen ja fyyinen muistiaukko ei voi olla samanaikaisesti. Eli hän ei pitänyt sitä mahdollisena. Hän totesi, että ihminen yleensä muistaa traumaattiset tapahtumat hyvin.
Sitä en osaa sanoa mihin aivovammatyyppiin Tenovuo sovitteli NGn muistiaukkoa. Se vain on NGn kohdalla erikoista, ettei oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti ole todettu. Vaikka muistiaukon pituus liityy jo vakavavaan aivovammaan.
Niin miten nuo leukaluun kaksoismurtumiin liittyvät jatkohoidot liittyvät potilaan toipumiseen?
Joo sodassa ne psyykkiset muistiaukot kuuluvat asiaan. Mutta tuskin kukaan silloisista lääkäreistä ymmärsi edes epäillä, että NGn muistiaukkoset voivat johtua psyykkisestä häpeästä. Lauerma piti NGn muistiakkoa liian tarkkarajaisena, eli se ei hänen mielestään sopinut kuvaan. Psykogeeninen ja fyyinen muistiaukko ei voi olla samanaikaisesti. Eli hän ei pitänyt sitä mahdollisena. Hän totesi, että ihminen yleensä muistaa traumaattiset tapahtumat hyvin.
Sitä en osaa sanoa mihin aivovammatyyppiin Tenovuo sovitteli NGn muistiaukkoa. Se vain on NGn kohdalla erikoista, ettei oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti ole todettu. Vaikka muistiaukon pituus liityy jo vakavavaan aivovammaan.
Niin miten nuo leukaluun kaksoismurtumiin liittyvät jatkohoidot liittyvät potilaan toipumiseen?
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^^ Verettömäksi se näyte on aikoinaan kirjaittu sen ajan aivovamma spesialistien näkemyksen mukaan. Ja niin sen kirjauksen on myöskin Öhman tulkinnut ja perusteli sillä näkemystään jonka voi lukea hänen lausunnoistaan.. Puolustuksen lääkäri tuskin neurologina, niitä näytteitä ei ole isommin joutunut tulkitsemaan.
Joo sodassa ne psyykkiset muistiaukot kuuluvat asiaan. Mutta tuskin kukaan silloisista lääkäreistä ymmärsi edes epäillä, että NGn muistiaukkoset voivat johtua psyykkisestä häpeästä. Lauerma piti NGn muistiakkoa liian tarkkarajaisena, eli se ei hänen mielestään sopinut kuvaan. Psykogeeninen ja fyyinen muistiaukko ei voi olla samanaikaisesti. Eli hän ei pitänyt sitä mahdollisena. Hän totesi, että ihminen yleensä muistaa traumaattiset tapahtumat hyvin.
Sitä en osaa sanoa mihin aivovammatyyppiin Tenovuo sovitteli NGn muistiaukkoa. Se vain on NGn kohdalla erikoista, ettei oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti ole todettu. Vaikka muistiaukon pituus liityy jo vakavavaan aivovammaan.
Niin miten nuo leukaluun kaksoismurtumiin liittyvät jatkohoidot liittyvät potilaan toipumiseen? Kuitenkaan ne korvaklinikalla käynnit, eivät vieneet NGn tappelukuntoa kuten alla olevasta kuulustelunpätkästä ilmenee..
" Gustafsson kertoo myös lyöneensä naapuriansa, Alvi Rombergia syksyllä 1960 (7.4.2004, s. 5)."
Joo sodassa ne psyykkiset muistiaukot kuuluvat asiaan. Mutta tuskin kukaan silloisista lääkäreistä ymmärsi edes epäillä, että NGn muistiaukkoset voivat johtua psyykkisestä häpeästä. Lauerma piti NGn muistiakkoa liian tarkkarajaisena, eli se ei hänen mielestään sopinut kuvaan. Psykogeeninen ja fyyinen muistiaukko ei voi olla samanaikaisesti. Eli hän ei pitänyt sitä mahdollisena. Hän totesi, että ihminen yleensä muistaa traumaattiset tapahtumat hyvin.
Sitä en osaa sanoa mihin aivovammatyyppiin Tenovuo sovitteli NGn muistiaukkoa. Se vain on NGn kohdalla erikoista, ettei oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti ole todettu. Vaikka muistiaukon pituus liityy jo vakavavaan aivovammaan.
Niin miten nuo leukaluun kaksoismurtumiin liittyvät jatkohoidot liittyvät potilaan toipumiseen?
Kuitenkaan ne korvaklinikalla käynnit, eivät vieneet NGn tappelukuntoa kuten alla olevasta kuulustelunpätkästä ilmenee.. " Gustafsson kertoo myös lyöneensä naapuriansa, Alvi Rombergia syksyllä 1960 (7.4.2004, s. 5)."
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Aivovammoissa vastaavia vammoja ei tarvita - niitä ei aina havaita, vaikka on aivovamma. Myös Tenovuon arviosta puhuttaessa Misri on "valehdellut" kuten tästä oikaisusta huomataan. Vai onko "aktiivinen unohtaminen" kysymyksessä. Tenovuon mukaan selkäydinnesteessä on ollut myös valkosoluja ja punasoluja, siis veren aineksia.Misri kirjoitti:^^ Verettömäksi se näyte on aikoinaan kirjaittu sen ajan aivovamma spesialistien näkemyksen mukaan. Ja niin sen kirjauksen on myöskin Öhman tulkinnut ja perusteli sillä näkemystään jonka voi lukea hänen lausunnoistaan.. Puolustuksen lääkäri tuskin neurologina, niitä näytteitä ei ole isommin joutunut tulkitsemaan.
Joo sodassa ne psyykkiset muistiaukot kuuluvat asiaan. Mutta tuskin kukaan silloisista lääkäreistä ymmärsi edes epäillä, että NGn muistiaukkoset voivat johtua psyykkisestä häpeästä. Lauerma piti NGn muistiakkoa liian tarkkarajaisena, eli se ei hänen mielestään sopinut kuvaan. Psykogeeninen ja fyyinen muistiaukko ei voi olla samanaikaisesti. Eli hän ei pitänyt sitä mahdollisena. Hän totesi, että ihminen yleensä muistaa traumaattiset tapahtumat hyvin.
Sitä en osaa sanoa mihin aivovammatyyppiin Tenovuo sovitteli NGn muistiaukkoa. Se vain on NGn kohdalla erikoista, ettei oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti ole todettu. Vaikka muistiaukon pituus liityy jo vakavavaan aivovammaan.
Niin miten nuo leukaluun kaksoismurtumiin liittyvät jatkohoidot liittyvät potilaan toipumiseen?
" Gustafsson kertoo myös lyöneensä naapuriansa, Alvi Rombergia syksyllä 1960 (7.4.2004, s. 5)."
http://www.salixa.info/ydinnesteA.jpg
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Eri aivovammojen tähtitaivas on laaja. NGn kohdalla ei tarvitse arvuutelle näitä eri aivovamma tyyppejä. Vammamekanismi on tiedossa ja vammat olivat matalaenergisen voiman tuottamia esim nyrkiniskuin tai jalapotkuin aiheutettuja. Aivoruhje tarvitsee suoran voimakkaan iskun päähän syntyäkseen. Sellaisesta voimakkaasta iskusta on seurauksena jonkinastinen kallonmurtuma, sellaista ei NGllä todettu olleen minkääntasoisena murtumana, huom. sellaiseksi ei kelpaa pelkkä kalotin murtuma vaan sisäänpainauma tai avomurturtuma vie jo lähemmäksi aivohermokudosvaurioita. Kuten tuolla jo aiemmin kirjoitin siitä, että keskivaikean ja vaikean aivovammojen diagnostiikassa ei ole MITÄÄN vaikeutta, oireita vastaavat vammat löytyvät kyllä tutkimuksissa. Poikkeuksen kuitenkin teki NGn oireet, vastaavia vammoja ei löytynyt.
Tenovuo nyt näki joka asiasiassa eri tavalla kuin muut lääkärit ILM. TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ. luotan kyllä tässä asiasassa Öhmanin tietämykseen. Öhman totesi tähän puolustuksenasiantuntijan heittoon, että on normaalia, että näytteenoton yhteydessä näytteeseen tulee myös jonkiverran verta. Ihmettelen suuresti miksi puolustus ei ollut ottanut neurokirurgia asiantuntijakseen. Toisaalta aivovammojen asiantuntija olisi voinut olla haitaksikin puolustuksen linjalle.
Tenovuo nyt näki joka asiasiassa eri tavalla kuin muut lääkärit ILM. TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ. luotan kyllä tässä asiasassa Öhmanin tietämykseen. Öhman totesi tähän puolustuksenasiantuntijan heittoon, että on normaalia, että näytteenoton yhteydessä näytteeseen tulee myös jonkiverran verta. Ihmettelen suuresti miksi puolustus ei ollut ottanut neurokirurgia asiantuntijakseen. Toisaalta aivovammojen asiantuntija olisi voinut olla haitaksikin puolustuksen linjalle.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
MISRI: "Aivoruhje tarvitsee suoran voimakkaan iskun päähän syntyäkseen. Sellaisesta voimakkaasta iskusta on seurauksena jonkinastinen kallonmurtuma, sellaista ei NGllä todettu olleen minkääntasoisena murtumana, huom. sellaiseksi ei kelpaa pelkkä kalotin murtuma vaan sisäänpainauma tai avomurturtuma vie jo lähemmäksi aivohermokudosvaurioita. Kuten tuolla jo aiemmin kirjoitin siitä, että keskivaikean ja vaikean aivovammojen diagnostiikassa ei ole MITÄÄN vaikeutta, oireita vastaavat vammat löytyvät kyllä tutkimuksissa. Poikkeuksen kuitenkin teki NGn oireet, vastaavia vammoja ei löytynyt."
Tuokin on "pötyä". Jokainen hieman asiaan perehtynyt tietää, että aivovamma, myös tyyppiä "aivoruhje", voi syntyä vaikka mitään luuvammoja ei ole - ei sisäänpainaumaa eikä avomurtumaa. Siis päällepäin ei välttämättä näy mitään.
Luulen että lopetan tässä keskustelun, sillä huomaan, että vastapuoli elää omissa mielikuvissaan eikä ota huomioon yleisesti tiedossa olevia tosiasioita. Kyllä pitäisi esim. hyvin tietää, että aivovamma (myös aivoruhje) voi syntyä, vaikka mitään ulkonaisia vammoja ei ole havaittavissa. Tämä tapaus esimerkkinä. Tässä oli sentään mm. korvan takana ohimossa suuri ruhjehaava.
Mitä arvioi alan spesialisti Tenovuo aivovamman mahdollisuudesta:
Aivovammoihin erikoistunut neurologi Tenovuo toteaa lausunnossaan (Käräjäoikeuden tuomio).
Aivovammojen syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan sillä, että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita luunmurtumia. Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa.
Siis näillä kahdella asiantuntijalla, Misrillä ja Tenovuolla, on toisistaan poikkeavat käsitykset. Kumpi lienee oikeassa?
Minä arvelen, että aivovammaspesialisti Tenovuon mielipide on oikeassa, ja Misrin mielipide on väärä - se ei pidä paikkaansa.
Hyvää Joulunaikaa kaikille!
Tuokin on "pötyä". Jokainen hieman asiaan perehtynyt tietää, että aivovamma, myös tyyppiä "aivoruhje", voi syntyä vaikka mitään luuvammoja ei ole - ei sisäänpainaumaa eikä avomurtumaa. Siis päällepäin ei välttämättä näy mitään.
Luulen että lopetan tässä keskustelun, sillä huomaan, että vastapuoli elää omissa mielikuvissaan eikä ota huomioon yleisesti tiedossa olevia tosiasioita. Kyllä pitäisi esim. hyvin tietää, että aivovamma (myös aivoruhje) voi syntyä, vaikka mitään ulkonaisia vammoja ei ole havaittavissa. Tämä tapaus esimerkkinä. Tässä oli sentään mm. korvan takana ohimossa suuri ruhjehaava.
Mitä arvioi alan spesialisti Tenovuo aivovamman mahdollisuudesta:
Aivovammoihin erikoistunut neurologi Tenovuo toteaa lausunnossaan (Käräjäoikeuden tuomio).
Aivovammojen syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan sillä, että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita luunmurtumia. Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa.
Siis näillä kahdella asiantuntijalla, Misrillä ja Tenovuolla, on toisistaan poikkeavat käsitykset. Kumpi lienee oikeassa?
Minä arvelen, että aivovammaspesialisti Tenovuon mielipide on oikeassa, ja Misrin mielipide on väärä - se ei pidä paikkaansa.
Hyvää Joulunaikaa kaikille!
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Aivoruhje (Contusio cerebri)
Määritelmä
Päähän kohdistunut ulkoinen väkivalta/voima on niin voimakas, että aivokudokseen tulee ruhjepesäkkeitä.
Jokainen voi arvioda NGn vammoihin käytettyä fyysistä voimaa. Kallonmurtumia ei todettu. Sekin kertoo, että vammat on tuotettu matalaenergistä voimaa käyttäen.
On olemassa myöskin erilaisia traumaattisia hematomia, esim. sudburaali hematoma (Akuutti subduraalihematooma (SDH) syntyy kovan aivokalvon ja aivon väliin aivokuoren valtimo- tai laskimovuodosta.) joka on salakavala koska oireet tulevat viiveellä. Vanhusten kaatumisista aiheutunut hematoma-tyyppi. No nämä erilaiset hematoomatyypit ei kuulu nyt tähän NGn vammoihin. Koska aikalaisdiagnoosiksi oli kirjattu tuo aivoruhje.
Eikös se käynyt niin, että Tenovuo joutui kuitenkin huomioimaan käytetyn vammaenergian merkityksen, koska perui sanomisiaan oikeudessa.
Määritelmä
Päähän kohdistunut ulkoinen väkivalta/voima on niin voimakas, että aivokudokseen tulee ruhjepesäkkeitä.
Jokainen voi arvioda NGn vammoihin käytettyä fyysistä voimaa. Kallonmurtumia ei todettu. Sekin kertoo, että vammat on tuotettu matalaenergistä voimaa käyttäen.
On olemassa myöskin erilaisia traumaattisia hematomia, esim. sudburaali hematoma (Akuutti subduraalihematooma (SDH) syntyy kovan aivokalvon ja aivon väliin aivokuoren valtimo- tai laskimovuodosta.) joka on salakavala koska oireet tulevat viiveellä. Vanhusten kaatumisista aiheutunut hematoma-tyyppi. No nämä erilaiset hematoomatyypit ei kuulu nyt tähän NGn vammoihin. Koska aikalaisdiagnoosiksi oli kirjattu tuo aivoruhje.
Eikös se käynyt niin, että Tenovuo joutui kuitenkin huomioimaan käytetyn vammaenergian merkityksen, koska perui sanomisiaan oikeudessa.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Ei joutunut perumaan. Tuo teksti:Misri kirjoitti:Aivoruhje (Contusio cerebri)
Määritelmä
Päähän kohdistunut ulkoinen väkivalta/voima on niin voimakas, että aivokudokseen tulee ruhjepesäkkeitä.
Jokainen voi arvioda NGn vammoihin käytettyä fyysistä voimaa. Kallonmurtumia ei todettu. Sekin kertoo, että vammat on tuotettu matalaenergistä voimaa käyttäen.
On olemassa myöskin erilaisia traumaattisia hematomia, esim. sudburaali hematoma (Akuutti subduraalihematooma (SDH) syntyy kovan aivokalvon ja aivon väliin aivokuoren valtimo- tai laskimovuodosta.) joka on salakavala koska oireet tulevat viiveellä. Vanhusten kaatumisista aiheutunut hematoma-tyyppi. No nämä erilaiset hematoomatyypit ei kuulu nyt tähän NGn vammoihin. Koska aikalaisdiagnoosiksi oli kirjattu tuo aivoruhje.
Eikös se käynyt niin, että Tenovuo joutui kuitenkin huomioimaan käytetyn vammaenergian merkityksen, koska perui sanomisiaan oikeudessa.
"Aivovammojen syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan sillä, että energia on sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita luunmurtumia. Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa."
ON nimenomaan käräjäoikeudesta. Siinä sanaleikit "matalaenerginen - korkeaenerginen" on jätetty syrjään harhaan johtamisyrityksenä, ja todettu että vammat viittaavat ja ovat riittäviä mahdollisen aivovamman syntymiselle. Lausunnon mukaan merkittävä aivovamma on jopa "odotettavissa". Ja Tenovuo on nimenomaan se asiantuntija, jolla on tämän ryhmän lääkäreistä parhaat tiedot ja kokemus aivovammoista. Sen on todennut myös käräjäoikeus, ja käräjäoikeus on tukeutunut nimenomaan Tenovuon arvioihin jättäen vastapuolen arviot "omaan arvoonsa". Jos käräjäoikeuden arvio olisi väärä, olisi tuomiosta voitu valittaa. Valittamisen aihetta ei ole löytynyt.
Tulee mieleen myös Kontion "tilastoharhautus". Se on klassinen harhautusyritys. Siitä on syntynyt sanonta: VALE - EMÄVALE - TILASTO. Mielestäni se oli yksinkertainen yritys harhauttaa. Itse asiassa se oli niin läpinäkyvä, että se toimi lähinnä puolustuksen eduksi, samoin kuin veritutkimukset. Nehän alkoivat osoittaa syyttömyyden suuntaan!
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Tenovuo yritti sivuuttaa käytetyn vammaenergian merkityksen. Koska olisi ollut hieman hakalaa perustella sitä, että NGn kaltaisilla matalaenergisillä vammoilla voisi aihetua merkittävä aivoruhjetasoinen aivovamma. Öhman joutui jopa korjaamaan häntä oikeudessa siitä kun hän antoi virheellisiä prosentti lukuja kaikista tapaturmista syntyneistä kasvojenalueiden murtumavammosta suhteessa aivovammojen syntyyn. Eli tätä Tenovuon kertomaa lukua voidaan pitää tilastoharhana. Öhman korjasi tämän tilastoharhan Suomalaisella tutkimustuloksella jossa NGn kaltaisilla matalaenergisillä pahoinpitelyvammoilla mahdollisuudet saada jonkunasteinen aivovamma on 1-2% luokkaa. Neurologi Tenovuon mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain yksi - kaksi prosenttia. Eli melkoista harhautusta Tenovuon osalta, että hän on otti perustelunsa otannaksi kaikki liikenne työ yms. tapaturmaisesti aiheutuneet kasvojen alueiden murtumat. Ei voi kuin ihmetellä. Kuitenkin sen verran hän joutui perääntymään suoraan kysyttäessä häneltä, että voiko nyrkinisku aiheuttaa merkittävän tasoisen aivovamman; siihen hän totesi, että ei yleensä nyrkkeilyssä kylläkin. Hän kyllä tietää vammaenergian merkityksen kun arvioidaan aivovammoja, se tulee ilmi hänen omista aivovammoja koskevista kirjoituksistaan. Mutta se yhtälö, että NGn kaltaisilla matalaenergisillä vammoilla aiheutuisi keskivaikea aivovamma, sitä tosiasiaa ei Tenovuokaan voinut muutoin ohittaa kuin yrittämällä harhauttaa väärillä luvuilla koko vammaenergian merkityksen suhteessa aivovammojen syntyyn.
Kuitenkin sen verran hän joutui perääntymään suoraan kysyttäessä häneltä, että voiko nyrkinisku aiheuttaa merkittävän tasoisen aivovamman; siihen hän totesi, että ei yleensä nyrkkeilyssä kylläkin. Hän kyllä tietää vammaenergian merkityksen kun arvioidaan aivovammoja, se tulee ilmi hänen omista aivovammoja koskevista kirjoituksistaan. Mutta se yhtälö, että NGn kaltaisilla matalaenergisillä vammoilla aiheutuisi keskivaikea aivovamma, sitä tosiasiaa ei Tenovuokaan voinut muutoin ohittaa kuin yrittämällä harhauttaa väärillä luvuilla koko vammaenergian merkityksen suhteessa aivovammojen syntyyn.Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Kukaan järkevä lukija ei usko, että SB "tirvaisi" leukaan ja kaikki nuo luunmurtumat syntyivät siitä. Se on toiveajattelua ja mielikuvitusta. Kyllä kohdetta on lyöty "kuin hevosenpotku", suurella voimalla, eikä paljaalla nyrkillä. SB:n oikea nyrkki on ollut virheetön ja vasemmassa nyrkissä on ollut vähäisiä hankaumajälkiä. Samanlaiset vammat on ollut NG:lla. Kummankin oikea nyrkki on ollut puhtoinen Bodomin Mysteerion mukaan, tutkimus on tehty 1960. Ne viittaavat lähinnä puolustamiseen. Näillä lääkäritodistajilla, samoinkuin vakuutusoikeuskäynneissä, on "joustava sydän ja mieli", siksi kannattaa käyttää myös omaa järkeään, ja silminnäkijätodistajien lausuntoja perusteluina.
Kyllä käräjäoikeuden oli pakko pysyä totuudessa ja selvissä faktatiedoissa, eikä hairahtua "satujen" puolelle. Nämä keskustelijat täällä voivat irtautua totuudesta, mutta käräjäoikeus ei voinut sitä tehdä.
Nimenomaan todelliset vammat toimivat samalla NG:n alibina. Siellä on puuhaillut hyväkuntoinen mies, suurella todennäköisyydellä. Öhmanin vammaluettelo on hyvä lukea aina silloin tällöin:
SYYTETYN VAMMAT neurokirurgi Öhmanin mukaan. Käräjäoikeuden tuomiosta sanasta sanaan lainausta neurokirurgi Öhmanin lausunnosta, sen alkuosasta, jossa Öhman luettelee tämän potilaan potilastietoihin kirjattuja vammoja. Nämä tiedot ovat faktatietoja - eivät suinkaan hänen mielipiteitään. Vain lyöntiväline onhänen oma mielipiteensä. Hänen mukaansa se voi olla myös esim. potku tai astalo.
----------------------------------------------------------------------------------
1) murtuma vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2) ja nivelnastan kohdalla
3) vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4) sekä poskikaaressa
5) minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6) sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7) Lisäksi G:lla on ollut ruhjehaavat ohimon päälaen seudussa
8. poskessa
9) ja leuassa
10) sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa.
11) Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla
Tämä on sanasta sanaan lainausta Käräjäoikeuden tuomion tekstistä, mutta numerointi selvyyden vuoksilisätty ja tyhjät välit jätetty. Tekstiä ei ole muutettu. Tämä ei ole koko lausunto, vaan siitä Öhmanin lausunnonalusta hänen kirjaamansa vammat potilastietojen mukaan. Nämä tiedot ovat erittäin luotettavia ja pitävät varmasti paikkansa.
Tämä lainaus voidaan tarkistaa käräjäoikeuden tuomiosta!
Kyllä käräjäoikeuden oli pakko pysyä totuudessa ja selvissä faktatiedoissa, eikä hairahtua "satujen" puolelle. Nämä keskustelijat täällä voivat irtautua totuudesta, mutta käräjäoikeus ei voinut sitä tehdä.
Nimenomaan todelliset vammat toimivat samalla NG:n alibina. Siellä on puuhaillut hyväkuntoinen mies, suurella todennäköisyydellä. Öhmanin vammaluettelo on hyvä lukea aina silloin tällöin:
SYYTETYN VAMMAT neurokirurgi Öhmanin mukaan. Käräjäoikeuden tuomiosta sanasta sanaan lainausta neurokirurgi Öhmanin lausunnosta, sen alkuosasta, jossa Öhman luettelee tämän potilaan potilastietoihin kirjattuja vammoja. Nämä tiedot ovat faktatietoja - eivät suinkaan hänen mielipiteitään. Vain lyöntiväline onhänen oma mielipiteensä. Hänen mukaansa se voi olla myös esim. potku tai astalo.
----------------------------------------------------------------------------------
1) murtuma vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2) ja nivelnastan kohdalla
3) vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4) sekä poskikaaressa
5) minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6) sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7) Lisäksi G:lla on ollut ruhjehaavat ohimon päälaen seudussa
8. poskessa
9) ja leuassa
10) sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa.
11) Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla
Tämä on sanasta sanaan lainausta Käräjäoikeuden tuomion tekstistä, mutta numerointi selvyyden vuoksilisätty ja tyhjät välit jätetty. Tekstiä ei ole muutettu. Tämä ei ole koko lausunto, vaan siitä Öhmanin lausunnonalusta hänen kirjaamansa vammat potilastietojen mukaan. Nämä tiedot ovat erittäin luotettavia ja pitävät varmasti paikkansa.
Tämä lainaus voidaan tarkistaa käräjäoikeuden tuomiosta!
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Xerxes, kyllä se nyt vaan on uskottava, että nyrkinisku voi murtaa leukaluun. Asiasta löytyy kyllä alan kirjallisuutta riittävästi jos vain vaivautuu ottamaan asioista selvää.Xerxes kirjoitti:Kukaan järkevä lukija ei usko, että SB "tirvaisi" leukaan ja kaikki nuo luunmurtumat syntyivät siitä. Se on toiveajattelua ja mielikuvitusta. Kyllä kohdetta on lyöty "kuin hevosenpotku", suurella voimalla, eikä paljaalla nyrkillä. SB:n oikea nyrkki on ollut virheetön ja vasemmassa nyrkissä on ollut vähäisiä hankaumajälkiä. Samanlaiset vammat on ollut NG:lla. Kummankin oikea nyrkki on ollut puhtoinen Bodomin Mysteerion mukaan, tutkimus on tehty 1960. Ne viittaavat lähinnä puolustamiseen. Näillä lääkäritodistajilla, samoinkuin vakuutusoikeuskäynneissä, on "joustava sydän ja mieli", siksi kannattaa käyttää myös omaa järkeään, ja silminnäkijätodistajien lausuntoja perusteluina.
Kyllä käräjäoikeuden oli pakko pysyä totuudessa ja selvissä faktatiedoissa, eikä hairahtua "satujen" puolelle. Nämä keskustelijat täällä voivat irtautua totuudesta, mutta käräjäoikeus ei voinut sitä tehdä.
Nimenomaan todelliset vammat toimivat samalla NG:n alibina. Siellä on puuhaillut hyväkuntoinen mies, suurella todennäköisyydellä. Öhmanin vammaluettelo on hyvä lukea aina silloin tällöin:
SYYTETYN VAMMAT neurokirurgi Öhmanin mukaan. Käräjäoikeuden tuomiosta sanasta sanaan lainausta neurokirurgi Öhmanin lausunnosta, sen alkuosasta, jossa Öhman luettelee tämän potilaan potilastietoihin kirjattuja vammoja. Nämä tiedot ovat faktatietoja - eivät suinkaan hänen mielipiteitään. Vain lyöntiväline onhänen oma mielipiteensä. Hänen mukaansa se voi olla myös esim. potku tai astalo.
----------------------------------------------------------------------------------
1) murtuma vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2) ja nivelnastan kohdalla
3) vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4) sekä poskikaaressa
5) minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6) sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7) Lisäksi G:lla on ollut ruhjehaavat ohimon päälaen seudussa
8. poskessa
9) ja leuassa
10) sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa.
11) Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla
Tämä on sanasta sanaan lainausta Käräjäoikeuden tuomion tekstistä, mutta numerointi selvyyden vuoksilisätty ja tyhjät välit jätetty. Tekstiä ei ole muutettu. Tämä ei ole koko lausunto, vaan siitä Öhmanin lausunnonalusta hänen kirjaamansa vammat potilastietojen mukaan. Nämä tiedot ovat erittäin luotettavia ja pitävät varmasti paikkansa.
Tämä lainaus voidaan tarkistaa käräjäoikeuden tuomiosta!
- Alaleukaluun (mandibula) murtuma on yleisimpiä kasvoluuvammoja. Se voi sijaita alaleukaluun symfyysin, rungon, leukakulman (angulus), haaran (ramus), lihashaarakkaan (processus coronoideus) tai nivelnastan (kondyyli) alueella. Yleisimmin leuka murtuu leukakulman tai nivelnastan seudusta (Lee 2008). Tyypillinen alaleuan murtuma kulkee jonkin "heikon" kohdan kautta, joita ovat esimerkiksi kondyylin kaula, puhkeamattomat viisaudenhampaat ja pitkäjuuriset kulmahampaat.
Näin se on ei hampaallinen leukaluu ole niin vahva kuin se äkkiseltään ajateltuna voi näyttää. Kun iskun voima on matalaenerginen, silloin leukaan osunut isku hakee sen heikoimman kohdan leukaluusta, ja se heikoin alue on leukakulman alue, jota pitkäjuuriset poski ja viisaudenhampaat heikentävät. Eli murtumalinja kulkee hampiden kautta, kuten mös kulki NGn leukakulman murtumassa.
Näin poikkeuksellisen vanhassa jutussa käräjäoikeuden oli katsottava lainkirjainta syytetyn eduksi.
Toimintakykyinen mies siellä on pahojaan tehnyt, tuollaiset vammat mitkä oli NGllä ei asiantuntija lääkäreiden näkemyksen mukaan vie toimintakykyä. Öhman on pitänyt NGn vammoja myöskin tyypillisinä pahoinpitelyvammoina. Ja sellaisiksi hän myöskin niitä NGn vammoja oikeudessa nimitti.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Tuo Misrin vakuuttelu ei tehoa niihin, joilla on kokemuksia leukaan lyömisestä ja leukaan saamisesta. Itsekin vähän nuoruudessani nyrkkeilleenä tiedän, että esim. nyrkkeilyssä kovalyöntiset hyväkuntoiset miehet hakkaavat toisiaan leukaan valtavalla voimalla kerta toisensa jälkeen, mutta ani harvoin käy niin, että leukaluu murtuu. Joskus harvoin on käynyt niin, se on totta, mutta se on harvinaista. Totuus on, että tätä miestä on lyöty leukaan, poskeen ja korvan yläpuolelle ohimoon tosi lujaa. Jokaiseen kohtaan on tullut ruhjehaava, poskeen läpireikä, ja kasvojen luihin puolen tusinaa murtumaa. Siinä ei kirjatieto auta, ei auta teoria. Kun tähän yhdistää sen faktatiedon, että kummallakin pojalla oli vain vasemmassa nyrkissä vähäistä hankaumaa, mutta oikea nyrkki oli puhdas, niin selvä johtopäätös on, että näitä nuorukaisia ei ole isketty paljaalla nyrkillä. Öhman on maininnut lyöntivälineeksi myös astalon - se on realismia, se on totuus. Jos lyödään paljaalla nyrkillä 1) leukaan 2) poskeen 3) ohimon taakse niin jokaiseen osumakohtaan ei synny selvää ruhjehaavaa, ei poskeen läpireikää, eikä kasvojen luihin synny puolen tusinaa luunmurtumaa. Lyöty on lujaa ja muulla kuin paljaalla nyrkillä. Se on fakta. Sanokoot syyttäjän tueksi kootut lääkärit mitä sanovat, se ei muuta totuutta. Eipä käräjäoikeus uskonut näitä vakuutteluja. Se oli aivan oikein. Syyttäjän teoria oli huojuva korttitalo - se romahti käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden arviosta ei ole löytynyt valittamisen aihetta. Hyvä käräjäoikeus! Yksi puolustuksen lääkäri riitti hyvin "puhaltamaan nurin" nuo syyttäjän tueksi kootut paperilääkärit. Ainakin Öhman lipesi joukosta laatimalla tarkemman vammaluettelon, lisäämällä lyöntivälineeksi astalon, ja toteamalla oikeudessa, että " ... on mahdollista, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton ja on saanut aivovamman ... ". Hyvä Öhman. Niinhän se on mennyt. On lyöty lujaa astalolla tai potkaistu kovalla kengällä, muutama hevosenpotkun kaltainen isku. Sen kertovat jäljet. Tirvaisu paljaalla on nyrkillä on "naurettava selitys", sitä nauraa kylän koiratkin. Teoria ja mielikuvitus ei riitä muuttamaan tätä totuutta! .... 
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Tässä kuvastuu kansanomainen tietämättömyytesi. Nyrkinisku riittää aivan mainiosti tuottamaan tuon kaltaiset hentoiset vammat mitä Nils Gustafssonilla oli. Eikä Gustafsson ole suinkaan ainoa ihminen joka tuollaiset tyypilliset nakkikioskivammat on saanut. Näin pikkujoulujen aikaan samoin keinoin vammautuneita taitaa oikein vilistä suurempien kaupunkien päivystyksissä.Xerxes kirjoitti:Tirvaisu paljaalla on nyrkillä on "naurettava selitys", sitä nauraa kylän koiratkin. Teoria ja mielikuvitus ei riitä muuttamaan tätä totuutta! ....
Se että sinä Xerxes et tuota ymmärrä, johtunee koulutuksen puutteesta, tai sitten siitä, että niitä nuoruuden kokemuksiasi, missä miehet hakkaavat sinua leukaan valtavalla voimalla kerta toisensa jälkeen, on ollut liikaa. Sinulla on jäänyt levy hieman hitaalle ja lopuksi ihan paikoilleen .. leen ... leen ...leen...
Ottaisit asioista selvää. Sivistäisit samalla hieman itseäsi. Nykypäivänä tietoa voi hankkia helposti, vaikkapa internetistä. Tämä ihan ystävällisesti.
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^^ Xerxesille pikakurssi leukaluunmurtumista.
Alaleuan murtumat
Alaleukaluun (mandibulan) murtumat voidaan jakaa sijainnin mukaan.
Alaleukaluun murtumatyypit ja niiden prosentuaaliset osuudet. Suomalaisen aineiston perusteella alaleuka murtuu yleisimmin kondyylin ja anguluksen alueelta. 1) symfyysin (symfysis) 3 % 2) runko-osan (corpus) 14 % 3) *kulman (angulus) 22 % 4) nousevan haaran (ramus) 19 % 5) nivelnastan (3 %) ja kaulan *(kondyylin) murtumaan (33 %)
Alaleukaluun murtumatyypit ja niiden prosentuaaliset osuudet. Suomalaisen aineiston perusteella alaleuka murtuu yleisimmin kondyylin ja anguluksen alueelta.
1) symfyysin (symfysis) 3 %
2) runko-osan (corpus) 14 %
3) *kulman (angulus) 22 %
4) nousevan haaran (ramus) 19 %
5) *nivelnastan (3 %) ja kaulan (kondyylin) murtumaan (33 %)
Liikennetapaturma on yleensä korkeaenerginen aiheuttaen monimurtumia, esim. bilateraalisen kondyylimurtuman tai symfyysin ja kondyylin samanaikaisen murtuman. *Pahoinpitelyn aiheuttama luun murtuma sijaitsee yleensä alaleuan anguluksen ja kondyylin alueella, yleensä vasemmalla puolella, koska useimmat ihmiset ovat oikeakätisiä. Yleisimmät murtumakohdat ovat alaleuan runko-osa (noin 30 %) sekä alaleuan kondyyli (noin 30 %).
Alaleuan murtuma voi olla seurausta suorasta tai epäsuorasta vammasta. Iskun osuessa alaleuan etuosaan, sen seurauksena symfyysialue murtuu (suora vamma) ja kondyyli murtuu, koska alaleuka siirtyy iskun seurauksena taaksepäin (epäsuora vamma).
Murtumatyypit
Alaleukaluun (mandibula) murtuma on yleisimpiä kasvoluuvammoja. Se voi sijaita alaleukaluun symfyysin, rungon, leukakulman (angulus), haaran (ramus), lihashaarakkaan (processus coronoideus) tai nivelnastan (kondyyli) alueella. *Yleisimmin leuka murtuu leukakulman tai nivelnastan seudusta (Lee 2008). Tyypillinen alaleuan murtuma kulkee jonkin "heikon" kohdan kautta, joita ovat esimerkiksi kondyylin kaula, puhkeamattomat viisaudenhampaat ja pitkäjuuriset kulmahampaat.
Kasvojen murtumat
Suora isku kasvoihin voi aiheuttaa murtuman mihin tahansa kasvon osaa. Murtuman aiheuttajaksi riittää kova nyrkinisku. Tavallisimpia murtumia ovat nenäluun, silmänpohjan, alaleuan, poskiluun ja hampaiden murtumat. Aina murtumaa epäiltäessä on syytä hakeutua hoitoon. Jos murtumaan liittyy silmän vamma tai se aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumista, hoitoon on hakeuduttava välittömästi. Muussa tapauksessa murtumaepäilyssä riittää hoitoon hakeutuminen vuorokauden sisällä.
Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:
”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”
Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.
Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).
Töölön sairaalaan on keskitetty koko uudenmaan alueen vakavien vammojen hoito kuten monivammat, kallovammat ja kasvojen alueen vammat (leukakirurgia). Lääkärit jotka työskentelevät Töölössä näkevät päivittäin erilaisia pahoinpitelyvammoja joihin liittyy tajunnanmenetyksiä, kallovammoja, leukamurtumia ja erilaisia ruhjeita. Vuosien työskentely tekee heistä ainutlaatuisia asiantuntijoita omilta erikoisaloiltaan koska heidän hoitamat potilasmäärät ovat todella suuria.
Leukakirurgian erikoislääkäri Kontio kertoo että Töölön sairaalassa hoidetaan vuosittain 400-500 kasvoluun murtumaa joita 46% syntyy pahoinpitelyn seurauksena. Näistä pahoinpitelyistä on noin *50% käytetty nyrkkiä ja *20 syntyy potkuista. Suurin osa vammoista on matalaenergisiä eikä matalaenergiset vammat aiheuta tajuttomuutta. Kontion yhteeveto NGn vammoista: " Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen."
Hampaistolla on suuri merkitys murtuman sijaintiin. Kulmahampaiden ja osittain puhjenneen viisaudenhampaan seutu on altis murtumalle. Hammasalueen kautta kulkevaa murtumaa on pidettävä avomurtumana, johon liittyy infektion riski. Leukaluilla on poikkeava infektioresistenssi verrattuna esim. alaraajojen luustoon, jossa vastaava bakteerikylvö johtaisi murtuman jälkeen varmaan osteomyeliittiin. Väkivaltaan liittyvä melko pienienerginen vamma tuntuu tuottavan murtumia corpusalueelle kun taas suurienergisemmät liikennevammat johtavat condyylimurtumiin. Hampaaton, atrofinen alaleuka voi olla lyijykynän paksuinen ja murtuu pienelläkin voimalla ja usein bilateraalisesti.
Alaleuan murtumissa 49%:ssa on yksi murtuma, 39,9%:ssa kaksi murtumaa, 9,4%:ssa kolme murtumaa ja lopuissa useampi murtuma.
Alaleuan murtumat
Alaleukaluun (mandibulan) murtumat voidaan jakaa sijainnin mukaan.
Alaleukaluun murtumatyypit ja niiden prosentuaaliset osuudet. Suomalaisen aineiston perusteella alaleuka murtuu yleisimmin kondyylin ja anguluksen alueelta. 1) symfyysin (symfysis) 3 % 2) runko-osan (corpus) 14 % 3) *kulman (angulus) 22 % 4) nousevan haaran (ramus) 19 % 5) nivelnastan (3 %) ja kaulan *(kondyylin) murtumaan (33 %)
Alaleukaluun murtumatyypit ja niiden prosentuaaliset osuudet. Suomalaisen aineiston perusteella alaleuka murtuu yleisimmin kondyylin ja anguluksen alueelta.
1) symfyysin (symfysis) 3 %
2) runko-osan (corpus) 14 %
3) *kulman (angulus) 22 %
4) nousevan haaran (ramus) 19 %
5) *nivelnastan (3 %) ja kaulan (kondyylin) murtumaan (33 %)
Liikennetapaturma on yleensä korkeaenerginen aiheuttaen monimurtumia, esim. bilateraalisen kondyylimurtuman tai symfyysin ja kondyylin samanaikaisen murtuman. *Pahoinpitelyn aiheuttama luun murtuma sijaitsee yleensä alaleuan anguluksen ja kondyylin alueella, yleensä vasemmalla puolella, koska useimmat ihmiset ovat oikeakätisiä. Yleisimmät murtumakohdat ovat alaleuan runko-osa (noin 30 %) sekä alaleuan kondyyli (noin 30 %).
Alaleuan murtuma voi olla seurausta suorasta tai epäsuorasta vammasta. Iskun osuessa alaleuan etuosaan, sen seurauksena symfyysialue murtuu (suora vamma) ja kondyyli murtuu, koska alaleuka siirtyy iskun seurauksena taaksepäin (epäsuora vamma).
Murtumatyypit
Alaleukaluun (mandibula) murtuma on yleisimpiä kasvoluuvammoja. Se voi sijaita alaleukaluun symfyysin, rungon, leukakulman (angulus), haaran (ramus), lihashaarakkaan (processus coronoideus) tai nivelnastan (kondyyli) alueella. *Yleisimmin leuka murtuu leukakulman tai nivelnastan seudusta (Lee 2008). Tyypillinen alaleuan murtuma kulkee jonkin "heikon" kohdan kautta, joita ovat esimerkiksi kondyylin kaula, puhkeamattomat viisaudenhampaat ja pitkäjuuriset kulmahampaat.
Kasvojen murtumat
Suora isku kasvoihin voi aiheuttaa murtuman mihin tahansa kasvon osaa. Murtuman aiheuttajaksi riittää kova nyrkinisku. Tavallisimpia murtumia ovat nenäluun, silmänpohjan, alaleuan, poskiluun ja hampaiden murtumat. Aina murtumaa epäiltäessä on syytä hakeutua hoitoon. Jos murtumaan liittyy silmän vamma tai se aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumista, hoitoon on hakeuduttava välittömästi. Muussa tapauksessa murtumaepäilyssä riittää hoitoon hakeutuminen vuorokauden sisällä.
Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:
”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”
Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.
Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).
Töölön sairaalaan on keskitetty koko uudenmaan alueen vakavien vammojen hoito kuten monivammat, kallovammat ja kasvojen alueen vammat (leukakirurgia). Lääkärit jotka työskentelevät Töölössä näkevät päivittäin erilaisia pahoinpitelyvammoja joihin liittyy tajunnanmenetyksiä, kallovammoja, leukamurtumia ja erilaisia ruhjeita. Vuosien työskentely tekee heistä ainutlaatuisia asiantuntijoita omilta erikoisaloiltaan koska heidän hoitamat potilasmäärät ovat todella suuria.
Leukakirurgian erikoislääkäri Kontio kertoo että Töölön sairaalassa hoidetaan vuosittain 400-500 kasvoluun murtumaa joita 46% syntyy pahoinpitelyn seurauksena. Näistä pahoinpitelyistä on noin *50% käytetty nyrkkiä ja *20 syntyy potkuista. Suurin osa vammoista on matalaenergisiä eikä matalaenergiset vammat aiheuta tajuttomuutta. Kontion yhteeveto NGn vammoista: " Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen."
Hampaistolla on suuri merkitys murtuman sijaintiin. Kulmahampaiden ja osittain puhjenneen viisaudenhampaan seutu on altis murtumalle. Hammasalueen kautta kulkevaa murtumaa on pidettävä avomurtumana, johon liittyy infektion riski. Leukaluilla on poikkeava infektioresistenssi verrattuna esim. alaraajojen luustoon, jossa vastaava bakteerikylvö johtaisi murtuman jälkeen varmaan osteomyeliittiin. Väkivaltaan liittyvä melko pienienerginen vamma tuntuu tuottavan murtumia corpusalueelle kun taas suurienergisemmät liikennevammat johtavat condyylimurtumiin. Hampaaton, atrofinen alaleuka voi olla lyijykynän paksuinen ja murtuu pienelläkin voimalla ja usein bilateraalisesti.
Alaleuan murtumissa 49%:ssa on yksi murtuma, 39,9%:ssa kaksi murtumaa, 9,4%:ssa kolme murtumaa ja lopuissa useampi murtuma.