Gustafssonin vammat (ketju 2)

Nimi kertonee kaiken. Muista hyvä (huono) maku!

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Matlock
Helen Mirren
Viestit: 1493
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 6:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock » Ma Joulu 15, 2014 10:27 pm

Vähätteli Gustafssonin vammoja kuinka paljon tahansa, niiden syntymekanismia on kovin vaikea sovittaa hänen syyllisyyteensä. Noin pahoja vammoja Seppo tuskin olisi kyennyt ja ehtinyt aiheuttaa ennen kuolemaansa enkä usko aiemmin käytyyn tappeluun, minkä jälkeen retkeä olisi jatkettu noin pahojen vammojen jälkeen. Mitkään jäljet tai todisteet eivät viittaa tuollaiseen kahakkaan.

Oli keskivaikeaa aivovammaa tai ei, Ng on hyvin voinut olla toimintakyvytön/muistamaton jouduttuaan ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi.
Pasilan mies.

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » Ma Joulu 15, 2014 11:12 pm

Matlock kirjoitti:Vähätteli Gustafssonin vammoja kuinka paljon tahansa, niiden syntymekanismia on kovin vaikea sovittaa hänen syyllisyyteensä. Noin pahoja vammoja Seppo tuskin olisi kyennyt ja ehtinyt aiheuttaa ennen kuolemaansa enkä usko aiemmin käytyyn tappeluun, minkä jälkeen retkeä olisi jatkettu noin pahojen vammojen jälkeen. Mitkään jäljet tai todisteet eivät viittaa tuollaiseen kahakkaan.

Oli keskivaikeaa aivovammaa tai ei, Ng on hyvin voinut olla toimintakyvytön/muistamaton jouduttuaan ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi.
Matlock, ei tässä ole kyse NGn vammojen vähättelystä. Mutta tosiasioita ei voi myöskään kieltää. Kyllä lääkärit jotka ovat perehtyneet tapaturmavammojen hoitoon, pystyvät vammojen kudosvaurioista ja kudostenalaisista vaurioista, määrittelemään niiden syntytavan, ja käytetyn vammaenergian. NGn vammat tutkineet asiantuntijalääkärit, ovat sanoneet, että vammaojen aiheutumiseen on tarvittu 1-2 nyrkiniskua tai vastaavasti jalapotkua. Annetut iskut, eivät ole ajallisesti vieneet aikaa. Itse olen päätellyt tiedossa olevan aineiston perusteella, että tappelu on voinut olla kaksiosainen, ensimmäinen yhteeotto on ollut jo aiemmin yöllä ja tämä leukaan osunut isku on tapahtunut hieman ennen lopullista surmatekoa. Ja sitten on misrin oma optio sille, että päänsivulla oleva ruhjehaava voi hyvinkin olla itse tehty lavastusvamma. Kyllä on hyvin vaikeaa keksiä muuta lääketieteellistä selitystä toimintakyvyn menetykselle. Siihen olisi pitänyt löytyä niitä toimintakyvyn vieneitä vammoja.

awa
Sherlock John Holmes
Viestit: 5981
Liittynyt: Su Huhti 08, 2007 10:53 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja awa » Ma Joulu 15, 2014 11:27 pm

Matlock kirjoitti:Vähätteli Gustafssonin vammoja kuinka paljon tahansa, niiden syntymekanismia on kovin vaikea sovittaa hänen syyllisyyteensä. Noin pahoja vammoja Seppo tuskin olisi kyennyt ja ehtinyt aiheuttaa ennen kuolemaansa enkä usko aiemmin käytyyn tappeluun, minkä jälkeen retkeä olisi jatkettu noin pahojen vammojen jälkeen. Mitkään jäljet tai todisteet eivät viittaa tuollaiseen kahakkaan
Ei Nils Gustafssonin vammoja suinkaan vähätellä, vaan ne kerrotaan juuri sellaisina kun ne on. Nakkikioskilla toinen jatkaa lihapiirakan syöntiä tuollaisen kahakan jälkeen, ja toinen keräilee ajatuksiaan sivummalla. Seppo on kyennyt tuon kaltaiset vammat Gustafssonille aiheuttamaan ihan normaalissa tappelussa ja sen jälkeen molemmat ovat kelanneet omia tunteitaan.
Matlock kirjoitti:Oli keskivaikeaa aivovammaa tai ei, Ng on hyvin voinut olla toimintakyvytön/muistamaton jouduttuaan ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi.
Oireisiin sopivaa aivovammaa ei ole olemassa. Valitettavasti.

Tenovuon liiruma laarum -määritelmä keskivaikeasta aivovammasta ei oikeastaan perustu yhtään mihinkään.
Totuus on faktojen tunnustamista.

http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I

http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA

http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw

"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » Ma Joulu 15, 2014 11:49 pm

^ Näitä NGn vammoja ja asiantuntijalausuntoja niistä pohtiessa, on yksi ylitsepääsemätön yhtälö. Jos hänellä olisi ollut merkittäväntasoinen aivovamma ja hän olisi vielä ollut siitä pökkyrässä sairaalassa klo. 14.00 , niin en voi millään käsittää sitä, etteikö se pitkä kulunut aika olisi näkynyt jotenkin elintoiminnoissa ja NGlle tehdyissä tutkimuksissa. Kun huomio aivovammaa seuraavat jälkiseuraamukset eli sekudaarivauriot.

" Aivovamma on kaikkien vaikeiden vammojen joukossa yleisin yksittäinen kuoleman aiheuttaja. Siihen liittyy sekä systeemisiä että kallonsisäisiä sekundaarisia vaurioita, joiden ajoittuminen primaarivamman jälkeen vaihtelee muutamasta minuutista päiviin ja jotka johtavat hermokudoksen lisävaurioon. Hypotensio ja hypoksia ovat tavallisimmat systeemivaurioiden aiheuttajat. Sekundaarivaurioiden synty tulee ehkäistä mahdollisimman varhain huolehtimalla riittävästä hapetuksesta ja verenpaineesta. Tajuton aivoruhjepotilas on toimitettava neurokirurgiseen yksikköön heti ensiavun jälkeen, koska tällaisen potilaan hoito ei ole pelkästään "tavallista" tehohoitoa vaan sisältää tilanteen mukaisen arvioinnin esimerkiksi kirurgisen hoidon tarpeellisuudesta."

Avatar
Xerxes
Hercule Poirot
Viestit: 2182
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes » Ti Joulu 16, 2014 12:46 am

Misri kirjoitti:^ Näitä NGn vammoja ja asiantuntijalausuntoja niistä pohtiessa, on yksi ylitsepääsemätön yhtälö. Jos hänellä olisi ollut merkittäväntasoinen aivovamma ja hän olisi vielä ollut siitä pökkyrässä sairaalassa klo. 14.00 , niin en voi millään käsittää sitä, etteikö se pitkä kulunut aika olisi näkynyt jotenkin elintoiminnoissa ja NGlle tehdyissä tutkimuksissa. Kun huomio aivovammaa seuraavat jälkiseuraamukset eli sekudaarivauriot.

Misri on siis eri mieltä, kuin Hirvensalo, Tenovuo tai diagnoosin kirjoittanut neurokirurgi. Hirvensalo ei voinut lausuntonsa mukaan sulkea pois merkittävän aivovamman mahdollisuutta, Tenovuo arvioi aivovamman keskivaikeaksi oireiden perusteella, diagnoosin kirjoittanut lääkäri on kirjoittanut "aivoruhje" eikä esim. "aivotärähdys". Kaikki nämä arviot tarkoittanevat "merkittävää aivovammaa", tosin tämä termi on häilyvä - mikä sitten on merkittävää. Misrin asiantuntemus ei riitä näitä lääkäreitä vastaan. Kyllä käräjäoikeus luotti aivan oikeisiin asiantuntijoihin - hammaslääkäri-leukakirurgi ei ole oikea henkilö arvioimaan oliko aivovammaa vai ei. Sama arvio voidaan esittää Misrin kohdalla. Näiden henkilöiden mielipiteillä on vain hyvin vähäinen painoarvo verrattuna isokenkäisiin. 8)


" Aivovamma on kaikkien vaikeiden vammojen joukossa yleisin yksittäinen kuoleman aiheuttaja. Siihen liittyy sekä systeemisiä että kallonsisäisiä sekundaarisia vaurioita, joiden ajoittuminen primaarivamman jälkeen vaihtelee muutamasta minuutista päiviin ja jotka johtavat hermokudoksen lisävaurioon. Hypotensio ja hypoksia ovat tavallisimmat systeemivaurioiden aiheuttajat. Sekundaarivaurioiden synty tulee ehkäistä mahdollisimman varhain huolehtimalla riittävästä hapetuksesta ja verenpaineesta. Tajuton aivoruhjepotilas on toimitettava neurokirurgiseen yksikköön heti ensiavun jälkeen, koska tällaisen potilaan hoito ei ole pelkästään "tavallista" tehohoitoa vaan sisältää tilanteen mukaisen arvioinnin esimerkiksi kirurgisen hoidon tarpeellisuudesta."
Siis Misrin ylitsepääsemätöntä yhtälöä ei tässä ole. Se ylitsepääsemätön on korvien välissä.

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » Ti Joulu 16, 2014 1:16 am

Xerxes kirjoitti:
Misri kirjoitti:^ Näitä NGn vammoja ja asiantuntijalausuntoja niistä pohtiessa, on yksi ylitsepääsemätön yhtälö. Jos hänellä olisi ollut merkittäväntasoinen aivovamma ja hän olisi vielä ollut siitä pökkyrässä sairaalassa klo. 14.00 , niin en voi millään käsittää sitä, etteikö se pitkä kulunut aika olisi näkynyt jotenkin elintoiminnoissa ja NGlle tehdyissä tutkimuksissa. Kun huomio aivovammaa seuraavat jälkiseuraamukset eli sekudaarivauriot.

Misri on siis eri mieltä, kuin Hirvensalo, Tenovuo tai diagnoosin kirjoittanut neurokirurgi. Hirvensalo ei voinut lausuntonsa mukaan sulkea pois merkittävän aivovamman mahdollisuutta, Tenovuo arvioi aivovamman keskivaikeaksi oireiden perusteella, diagnoosin kirjoittanut lääkäri on kirjoittanut "aivoruhje" eikä esim. "aivotärähdys". Kaikki nämä arviot tarkoittanevat "merkittävää aivovammaa", tosin tämä termi on häilyvä - mikä sitten on merkittävää. Misrin asiantuntemus ei riitä näitä lääkäreitä vastaan. Kyllä käräjäoikeus luotti aivan oikeisiin asiantuntijoihin - hammaslääkäri-leukakirurgi ei ole oikea henkilö arvioimaan oliko aivovammaa vai ei. Sama arvio voidaan esittää Misrin kohdalla. Näiden henkilöiden mielipiteillä on vain hyvin vähäinen painoarvo verrattuna isokenkäisiin. 8)


" Aivovamma on kaikkien vaikeiden vammojen joukossa yleisin yksittäinen kuoleman aiheuttaja. Siihen liittyy sekä systeemisiä että kallonsisäisiä sekundaarisia vaurioita, joiden ajoittuminen primaarivamman jälkeen vaihtelee muutamasta minuutista päiviin ja jotka johtavat hermokudoksen lisävaurioon. Hypotensio ja hypoksia ovat tavallisimmat systeemivaurioiden aiheuttajat. Sekundaarivaurioiden synty tulee ehkäistä mahdollisimman varhain huolehtimalla riittävästä hapetuksesta ja verenpaineesta. Tajuton aivoruhjepotilas on toimitettava neurokirurgiseen yksikköön heti ensiavun jälkeen, koska tällaisen potilaan hoito ei ole pelkästään "tavallista" tehohoitoa vaan sisältää tilanteen mukaisen arvioinnin esimerkiksi kirurgisen hoidon tarpeellisuudesta."
Xerxes, taas sinä yrität tätä vanhanaikaista hämmärrytys jekkuasi. Ei meni jakeluun, hyvin on tiedossa mitä Öhman ja Hirvensalo sekä Kontio ovat oikeudessa sanoneet. Lyhyesti sanottuna perusteet; Öhman ei pitänyt todennäköisenä, että NGllä olisi ollut keskivaikea aivovamma: matalaenergiset vammat, veretön aivoselkäydinneste ja vakavan aivovamman pituinen muistiaukko (ristiriita), kuvantamistutkimuksen osoittama varmuus, nopea toipuminen ilman jälkiseuraamuksia, Suomalainen tutkimus ksvojenalueiden pahoinpitelyvammoista suhteessa aivovammoihin.. Hirvensalo; matalaenergiset vammat, ei kallonmurtumia, ristiriita pitkä tajunnantason aletuma (huomioiden skundaarivauriot) eikä kuitenkaan löytynyt oireita vastaavia vammoja, nopea toipuminen ilman jälkiseuraamuksia, Suomalainen tutkimus kasvojen alueiden pahoinpitelyvammoista, suhteessa aivovammoihin... Kontio matalaenergiset vammat, vankka kokemus kasvojen alueiden tapaturmavammojen hoidoista hän hoitaa vuositasolla satoja samankaltaisia vammoja saaneita potilaita, kuin mitkä vammat oli myös NGllä, eli erikoisosaamisen lisäksi on vankka kokemus pahoinpitelyvammojen hoidoista, ja Suomalainen tutkimus kasvojenalueiden pahoinpitelyvammoista suhteessa aivovammoihin.

Avatar
Xerxes
Hercule Poirot
Viestit: 2182
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes » Ke Joulu 17, 2014 4:29 pm

Misri kirjoitti: .....
Xerxes, taas sinä yrität tätä vanhanaikaista hämmärrytys jekkuasi. Ei meni jakeluun, hyvin on tiedossa mitä Öhman ja Hirvensalo sekä Kontio ovat oikeudessa sanoneet. Lyhyesti sanottuna perusteet; Öhman ei pitänyt todennäköisenä, että NGllä olisi ollut keskivaikea aivovamma: matalaenergiset vammat, veretön aivoselkäydinneste ja vakavan aivovamman pituinen muistiaukko (ristiriita), kuvantamistutkimuksen osoittama varmuus, nopea toipuminen ilman jälkiseuraamuksia, Suomalainen tutkimus ksvojenalueiden pahoinpitelyvammoista suhteessa aivovammoihin.. Hirvensalo; matalaenergiset vammat, ei kallonmurtumia, ristiriita pitkä tajunnantason aletuma (huomioiden skundaarivauriot) eikä kuitenkaan löytynyt oireita vastaavia vammoja, nopea toipuminen ilman jälkiseuraamuksia, Suomalainen tutkimus kasvojen alueiden pahoinpitelyvammoista, suhteessa aivovammoihin... Kontio matalaenergiset vammat, vankka kokemus kasvojen alueiden tapaturmavammojen hoidoista hän hoitaa vuositasolla satoja samankaltaisia vammoja saaneita potilaita, kuin mitkä vammat oli myös NGllä, eli erikoisosaamisen lisäksi on vankka kokemus pahoinpitelyvammojen hoidoista, ja Suomalainen tutkimus kasvojenalueiden pahoinpitelyvammoista suhteessa aivovammoihin.
Ei siinä ole mitään hämärrytystä!

Asiantuntijat ovat sanoneet mielipiteensä ja käräjäoikeus on arvioinut, mitkä arviot ovat oikeita ja mitkä ehkä liioiteltuja ja mitkä ehkä peräti vääriä. Käräjäoikeus on arvostanut diagnoosin kirjoittanutta lääkäriä ja aivovammaspesialisti Tenovuota, ja vuoden 1960 silminnäkijätodistajia. Aivan oikein ei ole arvostanut v. 2004-2005 kokoonkyhättyä paperilääkäriryhmää, jossa ryhmässä samakin lääkäri on antanut keskenään ristiriitaisia arvioita, ja eri lääkärit toisistaan poikkeavia arvioita. Esim. ortopedi Hirvensalo on käräjäoikeudessa todennut: "Merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei missään tapauksessa voida täysin poissulkea". . Kai mies on sanojensa takana. Tämä on tosiasia - tämä ei ole hämärrytytstä. Näin tapahtui, ja näiden tietojen perusteella käräjäoikeus teki johtopäätöksensä. Ja se päätös näyttää aivan oikeaan osuneelta faktatietojen valossa. :x 8)

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » Ke Joulu 17, 2014 9:10 pm

^ NGn todellisilla vammoilla ja käräjäoikeuden näkemyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Oikeusoppineet ovat todenneet, ettei meidän länsimainen oikeusjärjestelmä olisi voinut tehdä muunlaista päätöstä, näin poikkeuksellisen vanhasta jutusta. Vaikka sillä olisi ollut kaikki Suomen aivovammaspesialistin todistamassa, ettei NGllä ole voinut olla sitä aivoruhjetasoista aivovammaa, niin siitä huolimatta oikeus olisi joutunut valitsemaan sen syytetyn eduksi olevan vaihtoehtoisen näkemyksen.

Eli totuus NGn vammoista ei nyt löydy tuomiopäätöksestä, vaan näitä vammoja on tarkasteltava asiantuntijalääkäreiden esittämien näkemyksien mukaisesti. Ja minulle on kyllä lääketietellinen kummajasinen se, että jos NGllä olisi ollut se aivoruhje, joka on aina kudosvaurio sekä kys, alueella oleva verisuonivaurio. Miten voi olla mahdollista, ettei sellainen näy missään elintoiminnoissa eikä tehdyissä tutkimuksissa, vaikka henkilö joutui virumaan tapahtumapaikalla kärsien aivojen hanpuutteesta 8-9 h. :roll:

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » Pe Joulu 19, 2014 4:45 pm

Siirretty vammakeskustelua tänne Gustafssonin vammat ketjuun.

Xerxes kirjoitti: " Poliisit kantoivat potilasta paareilla ambulanssiin. Sairaalassa potilaan vastaanotti samana päivänä päivystävä amanuenssi (lääkäri), ja hän totesi potilaan olevan stupor-tilassa. Silminnäkijänä oli myös muu sairaalan henkilökunta jo samana päivänä. Hoitotietoja me emme ole päässeet lukemaan. Potilas siirrettiin Neurologiseen klinikkaan tiistaina 7.6.1960 aivan ilmeisesti aivovammaan viittaavien oireiden vuoksi. Potilaan vammoja ja elintoimintojen tilaa on huolellisesti seurattu ja arvioitu, ja pätevä lääkäri on kirjoittanut diagnoosiksi "aivoruhje". Se on voimassa.Se on merkittävä aivovamma. Siinä faktatietoja. Vuonna 2004-2005 kokoon haalittu syyttäjän lääkäriryhmä ei voinut voinut näitä tietoja muuttaa. He olivat auttamattomasti 45 vuotta myöhässä. Diagnoosi on edelleen aivoruhje, ja käräjäoikeus on arvioinut aivan oikein, että teltta-alueella on puuhaillut joku seurueen ulkopuolinen henkilö, koska tämä potilas ei ole sellaiseen edes kyennyt vammojensa vuoksi. Syyttäjän teoria todettiin virheelliseksi käräjäoikeudessa. Kukaan ei valittanut päätöksestä. Nämäkin ovat faktatietoja. 8) :x"

En ole löytänyt Hassisen lausunnoista tuota stupor-tila nimitystä. Ilmeisesti se on toimittajan kynästä syntynyt nimitys. Hassinen on käyttänyt "unelias" sanaa. Nukkuva ihminen on myös unessa joka on myös tajunnantason tila, ja unessa on on myös omat syvyysasteensa. Minusta selkein määritelmä on tajunnantason asteita kuvatessa on, kliinisessä käytössä olevat selkeät termit, potilas on heräteltävissä, potilas on hereillä ja potilas ei ole heräteltävissä. Ensihoitotietojen mukaan NG oli unelias mutta hereillä, reagoi puheeseen hengitti omin avuin. Ja kuten tuolla aiemmin totesin ei saanut sairaalassa kuin tapaturmavammahoitoa, pahoinpitelyvammojen paikkusta ompelein. Elintoiminnot olivat normaalit, potilas hengitti hyvin omin avuin, kallonmurtumia ei todettu. Eli kyllä tuo uneliaisuus johtui enemmänkin rankasta reissusta, kuin aivovamman aiheuttamasta tokkuraisuudesta. Sillä on varmaa, että jos tokkuraisuus olisi johtunut aivoruhjetasoisesta vammasta, sen olisi täytynyt näkyä elintoiminnoissa, ensisaijesti hengityksen ja verenpaineen osalta. Aivovammaa aikoinaan etsittiin kuten aikalaiskirjauksista voimme todeta, mutta mitään viitteitä ei sen tueksi löytynyt. Eli yksikään palapelin palanen ei loksahda paikoilleen aivoruhje palapelissä, oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti löytynyt. Muistamattomuuden osalta jäi se mystinen muistiaukko jolle ei tutkimuksista huolimatta selitystä löytynyt.

Avatar
Xerxes
Hercule Poirot
Viestit: 2182
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes » Ti Joulu 23, 2014 2:09 pm

Oikaistaan vielä kerran Misrin totuudesta poikkeavia ilmauksia. Huomautukset merkitty tuonne väliin!
Misri kirjoitti:Siirretty vammakeskustelua tänne Gustafssonin vammat ketjuun.

Xerxes kirjoitti: " Poliisit kantoivat potilasta paareilla ambulanssiin. Sairaalassa potilaan vastaanotti samana päivänä päivystävä amanuenssi (lääkäri), ja hän totesi potilaan olevan stupor-tilassa. Silminnäkijänä oli myös muu sairaalan henkilökunta jo samana päivänä. Hoitotietoja me emme ole päässeet lukemaan. Potilas siirrettiin Neurologiseen klinikkaan tiistaina 7.6.1960 aivan ilmeisesti aivovammaan viittaavien oireiden vuoksi. Potilaan vammoja ja elintoimintojen tilaa on huolellisesti seurattu ja arvioitu, ja pätevä lääkäri on kirjoittanut diagnoosiksi "aivoruhje". Se on voimassa.Se on merkittävä aivovamma. Siinä faktatietoja. Vuonna 2004-2005 kokoon haalittu syyttäjän lääkäriryhmä ei voinut voinut näitä tietoja muuttaa. He olivat auttamattomasti 45 vuotta myöhässä. Diagnoosi on edelleen aivoruhje, ja käräjäoikeus on arvioinut aivan oikein, että teltta-alueella on puuhaillut joku seurueen ulkopuolinen henkilö, koska tämä potilas ei ole sellaiseen edes kyennyt vammojensa vuoksi. Syyttäjän teoria todettiin virheelliseksi käräjäoikeudessa. Kukaan ei valittanut päätöksestä. Nämäkin ovat faktatietoja. 8) :x"

En ole löytänyt Hassisen lausunnoista tuota stupor-tila nimitystä. Ilmeisesti se on toimittajan kynästä syntynyt nimitys. Hassinen on käyttänyt "unelias" sanaa.

PÖTYÄ! Hassinen oli käyttänyt oikeudessa juuri tuota ilmausta, ja selittänyt mitä se tarkoittaa. Se osio on jo poistettu inrernetistä

Nukkuva ihminen on myös unessa joka on myös tajunnantason tila, ja unessa on on myös omat syvyysasteensa. Minusta selkein määritelmä on tajunnantason asteita kuvatessa on, kliinisessä käytössä olevat selkeät termit, potilas on heräteltävissä, potilas on hereillä ja potilas ei ole heräteltävissä. Ensihoitotietojen mukaan NG oli unelias mutta hereillä, reagoi puheeseen hengitti omin avuin. Ja kuten tuolla aiemmin

totesin ei saanut sairaalassa kuin tapaturmavammahoitoa, pahoinpitelyvammojen paikkusta ompelein.

PÖTYÄ! Tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa meillä ei ole. Meillä ei ole saatavilla tarkkoja potilastietoja. Se tiedetään, että potilas siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan 2 päivää sairaalaan tulon jälkeen ilmeisesti aivovammaan viittaavien oireiden vuoksi.

Elintoiminnot olivat normaalit, potilas hengitti hyvin omin avuin, kallonmurtumia ei todettu. Eli kyllä tuo uneliaisuus johtui enemmänkin rankasta reissusta, kuin aivovamman aiheuttamasta tokkuraisuudesta. Sillä on varmaa, että jos tokkuraisuus olisi johtunut aivoruhjetasoisesta vammasta, sen olisi täytynyt näkyä elintoiminnoissa, ensisaijesti hengityksen ja verenpaineen osalta. Aivovammaa aikoinaan etsittiin kuten aikalaiskirjauksista voimme todeta, mutta mitään viitteitä ei sen tueksi löytynyt. Eli yksikään palapelin palanen ei loksahda paikoilleen aivoruhje palapelissä, oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti löytynyt.

PÖTYÄ! Ei riitä Misrillä pätevyys arvioimaan mistä uneliaisuus johtui, eikä verenpaine ja syke suinkaan osoita normaalia olosuhteet huomioon ottaen. Misriltä unohtuu kaiken aikaa, että aivovammaan ei välttämättä tarvita mitään ulkoisia vammoja - mutta niitäkin oli runsaasti, mm suuri ruhjehaava ohimossa, ja puolen tusinaa murtumaa kasvojen luissa. Diagnoosin teki pätevä ja tunnettu neurokirurgi. Diagnoosi on voimassa. Palapelin palaset siis loksahtavat tarkasti oikeille paikoilleen.

Muistamattomuuden osalta jäi se mystinen muistiaukko jolle ei tutkimuksista huolimatta selitystä löytynyt.

PÖTYÄ! Tuollainen muistiaukko on tavanomainen olkoon syy fyysinen tai psyykinen. Jos muistiaukko on fyysinen, niin hyvin tarkkarajainen muistiaukko on tavanomainen vammauttavasta iskusta eteenpäin, eikä siltä osalta muistia palaa. Sen sijaan muistia palaa ajan kanssa vammauttavaa iskua edeltävältä muistiaukon osalta. Juuri niin on käytännössä tapahtunutkin. Lääkäri on siis kirjannut, että muistiaukko on "totaali". Nimenomaan myös se viittaa aivovammaan. Ei suinkaan niin päin, että muistiaukkoa ei ole, koska aivovammaakaan ei ole. Tämä jälkimmäinen väite on naurettava, koska pitäisi tietää, että muistiaukko on täysin mahdollinen myös vaikka mitään vammaa ei havaittaisikaan (Psykogeeninen muistiaukko). Oikaisen vielä tämän kerran näitä Misrin virheellisiä käsityksiä. En tiedä levittääkö Misri tahallisesti näitä vääriä tietoja, vai eikö looginen ajattelu toimi. Oikaistaan vielä sekin Misrin väärä tieto, että neurokirurgi Öhman olisi sanonut, että tällä potilaalla ei ole voinut olla merkittävää aivovammaa. Sen sijaan hän on sanonut, että tämä potilas on voinut olla iskut saatuaan tajuton ja hän on voinut saada aivovamman, mutta 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko on hänen mielestään liian pitkä. Tenovuo on arvioinut muistiaukon tavanomaiseksi pitkäksi. Sitä paitsi sekin pitäisi tietää, että myös muistiaukon pituus voi tapauskohtaisesti vaihdella aivan saman tasoisissakin aivovammoissa. Siis Tenovuo on arvioinut aivovamman keskivaikeaksi - Hirvensalo on todennut, että merkittävää aivovammaa ei voida täysin pois sulkea, ja Öhman on todennut aivovamman mahdolliseksi määrittelemättä sen tarkemmin sen vaikeusastetta. Hoitava lääkäri on merkinnyt diagnoosiksi "aivoruhje", joka on "merkittävä aivovamma". Käräjäoikeuden on näillä tiedoilla helppo tehdä oikea arvio ja ratkaisu. Valituksen aihetta ei löytynyt eikä löydy hakemallakaan. 8)

groot
Miss Marplen perikuntaa
Viestit: 1502
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 11:18 pm
Paikkakunta: Dublin Ireland the funny country

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja groot » Ti Joulu 23, 2014 4:40 pm

Hpoirot/Sariola/Xerxes. Eikö sua koskaan kyllästytä? Olet kirjoittanut reippaasti yli 10 000 viestiä noilla kolmella nimimerkilläsi. Suurin osa viesteistä samaa vanhaa toistoa ja liirumlaarumia. Pidä joulubreikki. Pliis. Kiitos.
---------
Allekirjoitus.

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » Ti Joulu 23, 2014 5:38 pm

^ Xerxes, NGn vammat on hyvin tiedossa, kiitos vammatutkimuksen. Eikä niitä vammoja väkisin vääntämällä voi muuksi muuttaa, vaikka kuinka huutaisit "pötyä" avuksesi. Oireita vastaavia vammoja ei yksinkertaisesti löytynyt. :roll:

Avatar
Xerxes
Hercule Poirot
Viestit: 2182
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes » Ti Joulu 23, 2014 10:47 pm

Totta, kyllästyttää tämä keskustelu, sillä täällä ei ole enää asiakeskustelijoita. Misri ei pysy totuudessa vaan tahallaan hämärtää totuutta. Esittää perättömiä tietoja kerran toisensa jälkeen. Totuus on se, että käräjäoikeus tuli siihen tulokseen, että syytettynä ollut ei ole voinut tehdä tätä rikosta omien vammojensa vuoksi, vaan paikalla on ollut ulkopuolinen henkilö suurella todennäköisyydellä. Siellä on kyllä puuhailtu monella tavoin ja tekijä on ollut hyväkuntoinen. Siis ei suinkaan niin että ei ollut riittävästi todisteita, vaan niin että todisteet viittasivat ulkopuoliseen tekijään. Sitä mieltä oli käräjäoikeus ja oli ilmeisesti aivan oikeassa.

Nimimerkeille "Misri" "awa" "groot" ja "loka" erityisesti, mutta kaikille muille myös Tino Rossi laulaa valkoisesta joulusta, joka näyttää todellakin tulleen. HYVÄÄ JOULUA! :

http://www.youtube.com/watch?v=1SXPUp-bxkQ

Misri
Sherlock Holmes
Viestit: 3451
Liittynyt: La Marras 22, 2008 12:05 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri » La Tammi 31, 2015 10:19 pm

Koska muussa keskusteluissa on ilmennyt väittämiä NGn vammoista. Niin katson aihelliseksi päivittää tätä vammakeskustelua. Voimme näin täällä käydä perusteellisemmin näitä vammoja lävitse, ettei tarvitse turvautua ntämän kaltaisiin tynkälainauksiin kuin mitä kirjoittaja on tähän esimerkki viestiinsä kirjoittanut.

Mikaelk "kirjoitit," - Hirvensalon päätelmä: ei voida sulkea pois merkittävän aivovamman mahdollisuutta
- Tenovuon: arvioi keskivaikeaksi aivovammaksi oireiden perusteella, aivoruhjeeksi joka on = aivovamma.

Kysynkin sinulta mikaelk, että tässäkö kaikki mitä nämä asiantuntijatodistajat ovat oikeudessa sanoneet? Eikö tämänkaltainen lainaustyyli ole jo sitä asioiden hämärryttämistä ja väärään suuntaan vievää keskustelua? Täällä on kyllä aiemminkin harrastettu erään taholta tätä ns. tynkälainausta, ja näillä kokonaisuudesta irroitetuilla tekstin pätkillä yritetään esittää Muka kattavan vääristelevästi sitä mitä asuiantuntija todistajat oikeudessa todenneet NGn vammoista.

Laitetaan tähän nyt niitä todennäköisyyksiä mitä lääkäritodistaja Hirvensalo on mm. todennut oikeudessa Gustafssonin vammoista.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.

Kun Gustafsson tuotiin sunnuntaina 5.6. kello 14.00 Töölön sairaalaan ensiapuun, amanuenssi, nykyinen professori Ilmo Hassinen, 69, otti hänet vastaan. Gustafssonilla oli silmät muurautuneena umpeen ja haavoja ohimon seudussa. Vasemmassa poskessa oli paha haava, josta hampaat näkyivät.

- Ompelin isoimmat haavat, jotka olivat ruhjehaavoja ja sitä tehdessäni poliisit yrittivät kysellä potilaalta jotakin. Hän vain örisi sanoja, joista ei saanut selvää, muisteli Hassinen.

- Vaikutti siltä, että hänen tajunnantasonsa oli alentunut, mutta hän reagoi jollain tavalla eikä vaikuttanut tajuttomalta.

Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.

- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.

Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.

Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.

Tajuttomuuteen ei löydy vammoja
Gustafsson on vuosien mittaan kertonut useasti yhdestätoista puukoniskusta päähän ja niskaan. Hän toisti tämän vielä kuulusteluissa vuonna 2004. Syyttäjät ovat tulkinneet puheet hämäykseksi ja uhriksi naamioitumiseksi.

Gustafssonin puolustuksen mukaan häntä hoidettiin sairaalassa aivovammapotilaana.

- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.

- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä.

- Joko oli kyse alentuneesta tajunnantasosta, joka on aivovamman tietty aste tai siitä, ettei hän jostakin syystä halunnut vastata kysymyksiin, Hirvensalo totesi.

Avatar
Xerxes
Hercule Poirot
Viestit: 2182
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes » Su Helmi 01, 2015 1:05 am

Siis myös ortopedi Hirvensalon mielestä alentunut tajunnantila oli hyvin mahdollinen. Olosuhteisiin nähden pulssi ei tainnut olla aivan normaali. Taisi olla liiankin laiska alentuneesta tajunnan tilasta johtuen. Ensiavun antanut lääkäri Hassinen arvioi tilan nimenomaan alentuneeksi tajunnantilaksi. Hän todisti oikeudessa. Ei vaikuta realistiselta sellainen ajatus, että tällainen potilas, joka kannettiin paareilla sairaalaan, olisi puuhaillut telttapaikalla pitkän ajan, liikutellen uhreja, keräten piilotettavia tavaroita, viemällä tavaroita täydellisiin piilopaikkoihin, kuljettamalla kenkiä kauas telttapaikalta, joka matka on kestänyt todennäköisesti yli 20 minuuttia. Käräjäoikeus ei uskonut sellaiseen - ja taisi olla aivan oikeassa - asiasta ei valitettu.

Vastaa Viestiin