Miten pian iskujen jälkeen Tuulikki Mäki kuoli?

[yövuoro]

Mäellä oli hiertymä kaulassa ja jokin sormi mustunut. Jonkinlaista taistelua siis oli käyty.(Avunhuudot)
Miten siihen sopisi "raahaamisjäljet" kuin koroilla olisi maata raavittu. Gustafsson katsoi tarpeelliseksi kertoa raahamisesta, teltassa ei siitä kuitenkaan merkkejä eli oliko kyseessä peitetarina. ( Lopulta raahaaja uupui ja heitti minut teltan päälle tms.).

[Misri]

^ Jonkinlaisesta selitystarinasta voidaan puhua. Kukaan tapahtumapaikalla olleista poliiseista, ei ollut havainnut NGn kertomia raahausjälkiä.

Jokin tarve tälläiselle selittelytarinalle aina on, löytyisikö se tarve tästä Heikki Lampelan näkemyksestä.

- " Koska Irmeli Björklund oli verijälkien mukaan siirretty ja riisuttu vasta veritöiden jälkeen, on selvää, ettei se ole voinut onnistua Gustafssonin alta. Gustafssonille on tullut tarve selittää olemistaan siinä, ja hän kertoi poliisien kertoneen raahaamisesta ja kasaan heittämisestä, mutta tälle väitteelle ei ole saatu mistään vahvistusta".

[Misri]

^ laitan tähän muistinvirkistämiseksi oikeuslääkärin lyhyen kuvauksen uhrien vammoista:

Oikeuslääkäri kertoi vammoista

Oikeuslääkäri Kaisa Lalu tutki haudasta nostettujen uhrien luurangot sekä vanhat ruuminavauspöytäkirjat ja esitti johtopäätöksiä vammoista.

Lalu kertoi Seppo Boismaniin kohdistuneen vähintään kolme, todennäköisesti neljä iskua.

Lalun mukaan iskut oli annettu tylpällä, laakealla esineellä, esimerkiksi kivellä. Gustafssonilta kadonneet siirtopihdit hän sulki tekovälineenä pois. Boismania oli myös puukotettu.

Oikeuslääkäri ei kyennyt arvioimaan oliko Boismania ensin puukotettu vai lyöty. Lalu piti vammojen perusteella mahdollisena myös sitä, että Boismania oli lyöty telttakankaan läpi.

Tuulikki Mäkeen oli kohdistunut vain tylppää väkivaltaa, todennäköisimmin kaksi iskua.

Irmeli Björklundiin oli kohdistunut tylppää ja terävää väkivaltaa. Björklundin kasvoissa oli pirstalemurtumia ja niskassa 15 pistohaavaa. Häntä oli lyöty kasvoihin vähintään kolme kertaa.

- Todennäköistä on, että kasvovammat on aiheutettu ensin ja niskan pistovannat sen jälkeen, Lalu sanoi.

Björklund oli kuollut suhteellisen nopeasti aivoja vammauttaneisiin, kasvoihin kohdistuneisiin iskuihin. Tajuttomuus oli tullut välittömästi.

[kujala]

Onko mitään ideaa miten A. Mäen roiskeet olisivat syntyneet. Niitä siis oli aika reilusti ykkös- ja kakkossivulla ja niiden suunta vaihteli aika villisti. Onko nuo lähtöpisteet tulkittu väärin koska todennäköisesti teltta on jo tuolloin ollut kaatuneena ja siten kangas poimuilla. Siksi ylhäältä tullut roiske näyttää pystytetyssä teltassa tulleen aivan muusta suunnasta. Siis jos poimun kummallekin sivulle roiskuu pisaroita niin kummallekin puolelle syntyy eri lähtösuunta.

Kyllä on. Mietin asiaa itsekin pitkään, kunnes oivalsin sen yhdessä vaiheessa. Ongelmana on siis siinä veriroiskekeskittymäalueella, että siinä on soikeita ja pieniä pyöreitä roiskeita samassa kohdassa, eikä tällainen informaatio tuota järkevää tulosta. Lähimmät soikeat roiskeet olisivat muotonsa puolesta tulleet vain muutamia senttejä telttakankaan yläpuolelta, kun taas pienet pyöreät roiskeet vaativat enemmän korkeutta.

Kaksi välitöntä iskua ratkaisee tilanteen (yhteensä kolme iskua). Idea on sellainen, että Mäki on ollut ehkä nousemassa teltan raosta, kun on annettu ensimmäinen raskas isku. Telttakangas on tässä vaiheessa ollut pääsääntöisesti lysyssä, ainakin oviaukon puolelta. Mäen oikea avustava käsi on kuitenkin saattanut muodostaa telttakankaaseen selvän poimun. Tämän seurauksena iskukohdan lähelle olisi syntynyt soikeita roiskeita, kun roiskeet ovat osuneet viistosti poimuttuneeseen kankaaseen.

Tämän jälkeen tekijä on antanut välittömästi toisen raskaan iskun, joka on osunut lähes samaan kohtaan kuin ensimmäinen raskas isku. Koska isku on osunut samaan paikkaan, ei oikeuslääkäri ole kyennyt varmuudella sanomaan, oliko iskuja kaksi vai kolme (van kahdesta iskusta on täysi varmuus).

Tässä vaiheessa Mäki on kuitenkin maannut jo maata vasten, eikä telttakankaaseen ole syntynyt samanlaista tukevan oikean käden muodostamaa poimua. Lähialueelle on syntynyt lähinnä pyöreitä roiskeita (kauempana soikeita, kuten kuuluu). Lopputuloksena siis sekava soikeiden ja pyöreiden roiskeiden kokoelma veriroiskekeskittymäalueella.

Toinen veriroiskeiden lähtöalue on eri paikassa kuin tämä tiheiden keskittymien alue, joka olisi syntynyt kahden raskaan iskun seurauksena. Myös Mäen päässä oleva toinen vamma antaa viitteitä, että se on saatettu antaa eri välineellä. Vamma on erityyppinen.

Mielestäni näistä voi vetää myös sellaisen päätelmän, että Mäki on nimenomaisesti saatettu varmistaa. Kahden raskaan iskun jälkeen Mäki on saattanut olla vielä liikuntakykyinen. Hän on saattanut liikkua teltan päällä lyhyen matkan. Surmaaja on ollut muiden uhrien kimpussa. Sitten hän on palannut Mäen kimppuun ja saattanut jostakin syystä käyttää toista asetta. Tämä kolmas isku olisi vasta pysäyttänyt Mäen liikkeen lopullisesti.

Tällainen kolmen iskun teoria ratkaisee kätevästi myös ns. void-alueen ongelman. Jos void-alueella on ollut kenkä ja jalka, on siinä väistämättä ollut myös sääri ja reisi. Kuitenkaan void-alueella ei näy säären/reiden muodostamaa katvetta. Jos surmaaja on kuitenkin antanut kaksi välitöntä raskasta iskua peräkkäin (näiden välillä ehkä sekunti pari), on näiden iskujen välillä säären/reiden asento saattanut muuttua, vaikka kenkä olisikin pysynyt suurin piirtein paikallaan. Tällöin on mahdollista, että säären/reiden muuttuneen asennon vuoksi on veripisaroita päässyt lentämään säären/reiden taakse/alle siten, että on syntynyt illuusio siitä, ettei säären/reiden katvetta ole lainkaan.

Sen sijaan yhdellä raskaalla iskulla ei tällainen illuusio katveen katoamisesta ole mahdollista (ainakaan itse en ole sellaista skenaariota keksinyt).

Kolmannen iskun on surmaaja taas voinut antaa eri paikasta, ja silloin kenkä on voinut olla teltta-alueen ulkopuolella.

Tämänkaltainen teoria ratkaisee sekä veriroiskeongelman että void-alueen ongelman samalla kertaa. Pidän sitä siis varteenotettavana vaihtoehtona (kunnes toisin osoitetaan).

[Misri]

^ "Varteenotettevia" näkemyksiä hyinkin! Koska tiedän , että ne ovat pitkän ja ankaran pohdinnan tulosta. Ei, ne Mäen saamat iskujen määrät ole kirkossa kuulutettu. Yleensä näissä asiantuntija-lausunnoissa, kuvataan varmuuksia. Kuitenkin nämä iskukohdat olivat kaikki vasemmalla puolella päätä, takaraivolla oli se suurin pirstalemurtuma, ylempänä takaraivolla ja korvantakana nämä pinemmät ruhjeet. Mahdollista on, että tämä "kolmasisku" on osunut samaan iskukohtaan ed. kanssa, silloin sitä on myöskin vaikeampi todeta yhdeksi erilliseksi iskuksi. Ja joku rooli näillä, erikoisen muotoisilla verijäljillä teltan kakkosivulla, jotka jäljet sopivat muodoltaan mahd. siirtoleukapihtien jättämiksi jäljiksi, on myöskin tässä Mäen roisketapahtuman synnyssä ollut!?

[kujala]

^Joo, viittaan juuri siihen takaraivon isoon pirstalemurtumaan. Jos tekijä on osunut siihen samaan kohtaan kahteen otteeseen, ei oikeuslääkäri käsitykseni mukaan voi varmuudella tietää, onko siihen lyöty yksi vai kaksi kertaa.

Se teltan päällä oleva "verikärki" voisi muotonsa puolesta kaiketi sopia siihen Mäen toiseen, pienempään vammaan. Tai sitten se voi olla jotakin ihan muuta. Kovasta yrityksestä huolimatta siirtopihdit eivät siihen oikein tunnu sopivan, joten siinäkin on yksi Bodomin avainasioita, mikä väline on sen jäljen synnyttänyt.

Jos se väline on nimittäin jokin sellainen, jota retkeläisillä ei ollut mukana, se viittaa vahvasti ulkopuoliseen tekijään. Jos taas väline on jokin sellainen, joka retkeläisillä oli mukana, herää kysymys, miksi jäljen synnyttäjää ei ole saatu selville.

[Misri]

^ Näin kai voisi olettaa, että tästä pirtalemurtumasta, on lähtöisin suurin osa kakkosivun lähtöpistealueelta suuntautuneista roiskeista. Todetaanhan lausunnossakin, että tämän kys. alueen roiskeet voivat olla peräisin yhdestä lyönnistä tai mahdollisesti useammasta lyönnistä, joissa lähtöpiste on kuitenkin pysynyt likimain samana.

Näitä "avainasioita" näissä verijäljissä kyllä riittää, joissa on pohtimista. Yksi vaihtoehto tämän mystisen verijälkikuvion ("verikärki") aiheuttajaksi, voisi löytyä valikoivasta muistista.

[boredom]

Onkohan tuota lappeen reunaan katkeavaa verijälkeä soviteltu noihin jälkiin, mitä on siinä samalla kohtaa teltan pohjaosassa? Niistä voisi saada selvitystä tuon jäljen ylemmän kopion yläpuolella oleviin epämääräisiin jälkiin.

Siinä alemmassa jäljessä näkyy leuan vieressä jokin koukku. Ylemmässä kuvassa "leuat" ovat vähän auenneet ja samalla on tämän toisen leuan kärki hävinnyt sekä noussut esiin tappi, jossa tämä koukku tai nyt pikemminkin rengas on kiinni. Osa voi olla tietysti tuolta kohdin jotenkin epäsymmetrinen.

[Nätti_Jussi]

Ahaa. Nykyään siis jotkut veriroiskeet ja niiden tulosuunnat todistavat syyllisyyden. Ja kuitenkin KRP:n verijälkitutkija totesi, että teltan verijäljet eivät tue Gustafssonin syyllisyyttä. Joten niin jäi leukakirurgi Misri Kontio taas kerran kiinni valheesta. Vaan eipähän ole ensimmäinen kerta.

Mutta mihin on kadonnut idolisi ja oppi-isäsi Hessu52? Alkaako jo olla Hegeä ikävä?

[kujala]

^^Viittaatko ns. perhoskuvioon?

Mielestäni perhoskuvio monilta osin täsmäisi siihen hukattuun päätysalkoon (jompaan kumpaan). Verijäljessä näkyy selvästi kaksi kärkeä, kuten päätysalossa pitää olla. Se toinen kärki estää purjerengasta putoamasta alemmaksi.

Verijälki näyttää siltä kuin toinen kärki olisi katkennut. Tämä voi viitata siihen, että päätysalon toinen puinen kärki olisi katkennut taistelun aikana. Toisaalta siinä voi olla näkevinään myös teltasta irronneen purjerenkaan, joka olisi jäänyt kärkeen kiinni, kun teltta on repeytynyt.

Kärjen vieressä oleva irtonainen kappale voisi olla osa repeytynyttä telttakangasta, joka olisi jäänyt jotenkin retkottamaan siihen päätysalkoon kiinni.

Myös perhoskuvion koko täsmää päätysalon kokoon.

Miksi päätysalko sitten on verinen? Vaihtoehtoja on kaksi. Joku uhreista on saattanut käyttää päätysalkoa puolustautumiseen, jolloin päätysalon kärkeen olisi jäänyt tekijän verta. Toinen vaihtoehto on, että päätysalko on kaatunut ja salon kärki on jäänyt teltan sisällä (tai ulkopuolella) veriseen lammikkoon.

Tekojen jälkeen tekijä on telttaa penkoessaan saattanut nostaa päätysalon esiin ja pudottaa maahan kuitenkin niin, että päätysalon kärki olisi jäänyt teltan päälle ja jäljentynyt telttaan. Toinen vaihtoehto on, että joku uhri puolustautuessaan on käyttänyt päätysalkoa ja lamautuessaan on pudottanut päätysalon teltan päälle, johon on ehtinyt jäljentyä kärjen jälki.

Harmi, että päätysalot ova tutkinnan aikana kadonneet. Niistä olisi voinut löytyä tärkeää informaatiota tapauksen ratkaisemiselle.

[Misri]

^ Uhrikuvassa nämä molemmat päätysalot ovat vielä näkyvissä. Suuaukon päätysalko on jossain myöhemmässä vaiheessa joutunut kadoksiin, ehkä teltan säilytyksessä?


Teltan nelosivulla sen ykkös-osion ylä ja alaosassa oli pitkänomaiset kosketus/ siirtokuvio jäljet jotka muotonsa puolesta olisivat voineet olla suuakon päätysalosta peräisin. Siten voisi päätellä kys. päätysalon olleen vereentynyt.

Laitan tähän näkyviin ns. Perhoskuvion lausunnon:

"Kakkosivun, kakkososion alaosassa oleva ns. perhoskuvio,Teltan II-sivun 2. osion alaosassa (kuvat 22 ja 26) on kooltaan n. 4 cm x 7 cm oleva kosketusveri/siirtokuviojälki, joka on ns. perhoskuvio. Alkuperäinen verijälki on vielä ollut märkä, kun se ilmeisesti kankaan taittuessa on jäljentynyt peilikuvaksi kankaaseen. Verijäljen aiheuttajaa ei voida muodon perusteella päätellä. Aivan em. verijäljen kohdalla on myös teltan sisäpinnalla kulmikkaan muotoinen verijälki. Kangas on läpikastunut ja teltan sisäpinnalla oleva kulmikas jälki näkyy telttakankaassa perhoskuvion toisen puolen taustana
Perhoskuvion yläpuolella on vähäisiä, osittain kaarevia verijälkiä, jotka voivat olla kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälkiä (kuva 26."



"Ensivaikutelmani" kun näin tämän kys. kuvion kuvan oli se, että se voisi olla olla A. Mäen vereentyneen oikeankäden ulkosyrjän jättämä jälki. Pieni käsi sormet koukussa ja nämä veriset sakarat kuviossa, voisivat olla ehkä sormenpäistä lähtöisin. Tuo kankaaseen viittaava osa taas voisi olla hihansuun jättämä jälki?

[boredom]

Itse olen näkeväni siinä koko ajan jotain mekaanista osaa tai välinettä. No, näinpä siinä jo sellaisen itsetehdyn nyrkkiraudankin, joka suojaa erityisesti oikean käden nimetöntä Myös jonkin ruuvikiinnittimen olin siinä näkeväni. Tuskin se ainakaan Ratisen ulosvetäjä on.

Tosiaan ikäänkuin alajäljen koukku olisi yläkuvassa muuttunut renkaaksi (jokin sokka?). Tällaiset piirteet näkyy erityisen hyvin, kun asettaa Linuxin Document Viewerissä "Inverted colors". Purjerengas (n. 1 cm) olisi liian iso tuohon.

Siinä reunassa olevassa tapissa näkisin jonkin kartion, jolla on outo, selvästi molempiin jälkiin piirtyvä kanta. Jonkinlainen jousimainen kanta. Voihan tuo olla kyllä veistettykin.

Ylemmässä kopiossa näkyy myös aivan jäljen yläpuolella jokin "tanko", jossa on pampulat tai roiskeet päissä. Siellä ylemmässä jäljessä ("kaarevat verijäljet") veri on levinnnyt sinne pitemmälle ylös, joten jotain sielläkin käsittääkseni on ollut.

Ilmeisesti näen jotain varjoja "verijälkinä" sen lappeen reunan alla pohjaosassa? Se taitaakin olla alemmasta jäljestä sisäpuolelle läpikastunut alue? (kuva 22 sekä kuva teltasta pystytettynä oikeuden istunnossa. Muissa kuvissa se II-sivun pohjaosan ulkopinta kyllä näyttää ihan jäljettömältä tuolta kohdin).

Onpas tosiaan vaikea kappale identifioitavaksi. Olisiko jokin itsetehty tai sitten niin pahasti jo rikkoontunut, ettei siitä saa enää oikein selvää.

[saasara]

Vasta ketjun sivulla kolme menossa, lukemassa ihmisten kinasteluja
Ekan kerran rupesin miettimään, että syyllisiä olisikin kaksi, ja Irmeli "syy" näihin murhiin. Kioskinpitäjää olen syylliseksi ajatellut, olisiko sitten Assmanilla jotain tekemistä asian kanssa. Palon kirjan kun lukee, niin asia tuntuu 100 varmalle.
Ehkä Tuulikki on ollut hiljaa, ei mitään korinaa tms. ja sen takia ei ole varmistettu. Tajuhan varmastikkin on lähtenyt, enkä usko, että on enää siitä herännyt.

[Pharnamoh]

Mikään seikka ei viittaa kahteen tai useampaan syylliseen. Todennäköisintä on, että murhien tekohetkellä paikalla on ollut ainoastaan neljä henkilöä.

[Misri]

^ Kaksi tai useampi surmaajaa pienen teltan kimpussa, siitä ei kukaan uhreista olisi hengissä selvinnyt. Myöskin tämän suuaukkopäädyn kaataminen viiveellä teltasta poispäin ihmetyttää? Jos tekijöitä olisi ollut useampi ja puukot käytössä, miksi ihmeessä he olisivat jääneet telttapaikalle odottelemaan teltan suuaukonpuoleisten verijälkien kuivumista teltan pintaan ja siirrelleet vielä yhtä uhria teltan sisäpuolelta näkyviin.. Myöskään siihen NG ei ole pystynyt antamaan koskaan mitään järjellistä selitystä, miten hän itse päätyi teltanpäälle makaamaan.