Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[MikaK]

Olipa paksu köyttä kun yrität syöttää, emasikavalhe. Enää puuttuu joukosta paronitar joka pimpin voimalla sai kaiken aikaiseksi.

No johan oli rakentava argumentti.

Omastakin mielestä tekijöitä oli vähintään kaksi, ihan siksikin kun oli selkeästi kaksi erilaista tekotapaa, tylppä ja terävä.

Itse asiassa tekotapoja oli kolme: tylppä, terävä ja kulmarauta. Eikös irmelin kasvoista löydetty (ulkomuistista) 30 mm leveän metallisen astalon jälkiä? Onko tämä ollut se metallitanko jollaista Vallun kerrottiin kantaneen saappaan varressa?! Toisessa varressahan oli puukko, kuulemma.

Nilsin puuhun kätketty puukko ja moottoripyörästä irrotettu (pako)putki ne välineet olivat. Sopivat kuin nenä päähän jälkiin. Sekä muuhun motiiviin ja teon kuvaukseen (teltasta karkotettu palasi kostamaan).

[Tunkere]

Nilsin puuhun kätketty puukko ja moottoripyörästä irrotettu (pako)putki ne välineet olivat. Sopivat kuin nenä päähän jälkiin. Sekä muuhun motiiviin ja teon kuvaukseen (teltasta karkotettu palasi kostamaan).

Oliko Nilsin puukossa jotakin, miksi se erityisesti sopisi tekovälineeksi?

[Espoonrikosetsivä]

Näin väittää Ulf Johansson, joka on kirjoittanut aiheesta väitettä tukevan kirjan.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/4607 ... minjarveen

29.11.2016 - 14.46

Puheenaihe

Poliitikko väittää tietävänsä Bodomin murhaajan – "Hukuttautui Bodominjärveen"


Ulf Johansson on Bodominjärven rannalla paikalla, jolla murhattujen nuorten teltta oli. Murhatutkimuksissa ei ole ratkennut, kuka teot teki. (Anneli Tuominen-Halomo)


Murhaniemi ja paikka, jolla nuorten teltta oli. Ulf Johansson osoittaa kuvassa oikealla olevaa puuta, jonka juurella poikien moottoripyörät olivat. (Anneli Tuominen-Halomo)

KULTTTUURI Bodomin murhamysteeri kiehtoo yhä. Espoolainen Ulf Johansson väittää tietävänsä, kuka oli murhaaja.

Kirjailija, kunnallispoliitikko Ulf Johansson tietää, kuka murhasi kolme telttailemassa ollutta nuorta Bodominjärven rannalla kesäkuussa 1960. Johansson itse oli tuolloin 18-vuotias.

– Minä ja kaikki muutkin pohjoisespoolaiset olemme aina tienneet, kuka murhaaja oli, Johansson vakuuttaa.

Nyt Johansson on kirjoittanut aiheesta kirjan Legenden om Bodom – Århundradets mordmysterium.

– Olen varma, että paikallinen kioskinpitäjä oli murhaaja. Hienotunteisuussyistä puhun hänestä vain Valluna. Tällä nimellä hänet täällä tunnettiin. Vallu oli raaka ja väkivaltainen mies, se tiedettiin koko Pohjois-Espoossa.

Kohtalokkaana päivänä, helluntaiaattona, Ulf Johansson kavereineen oli järvellä uimassa. He kohtasivat telttailemaan tulossa olleet nuoret. Johansson kavereineen huomasi heti, että he eivät ole paikkakuntalaisia.

– Vallu koki, että vesilaitokselle johtava tie ja järven rantakalliot ovat jotenkin hänen vastuullaan. Hän vihasi telttailijoita, Johansson kertoo.

Nyt Murhaniemenä tunnettava paikka on kaunis niemi, joka kuului Oittaan kartanoon. Telttailu ei ollut kiellettyä.

Matkalla järven rannalle nuoret pysähtyivät ostamaan kioskilta juotavaa ja purukumia. Vallu ei voinut sietää kovia ääniä ja toisessa moottoripyörässä oli rikkinäinen äänenvaimentaja. Siitä hän raivoistui.

Vallu piti kyläläisiä kauhun vallassa, joten nämä eivät uskaltaneet paljastaa tietojaan poliisille."

Vallu kielsi nuoria menemästä telttailemaan, mutta nuoret väittivät vastaan. Kyläläisiä oli todistamassa sanaharkkaa.

– Kun Vallu tiesi, että niemessä on telttailijoita, hänellä oli tapana käydä katkaisemassa teltan narut niin, että se romahti nukkujien päälle.

Näin kävi Johanssonin mukaan murhayönäkin. Vallulla oli tapana piilotella rautaputkea saappaansa varressa ja lisäksi hänellä oli aina puukko, Lapinleuku mukana.

Kun teltta oli lysähtänyt kasaan, Vallu näki, missä kohtaa nuoret nukkuivat ja löi heitä päähän rautaputkella. Hän viimeisteli tekonsa puukolla. Ainoa, joka selvisi hengissä, oli Nils Gustafsson.

Bodomin murhien tutkinta aloitettiin 2000-luvulla uudelleen ja Gustafssonia epäiltiin murhista. Hänet todettiin syyttömäksi.

– Nils oli nuorista isoin ja vahvin, hän pystyi tappelemaan vastaan. Sen vuoksi hänellä oli viiltohaavoja käsissään.

– Kaksi nuorta lintubongaria lähestyi Högnäsin suunnalta. Vallu joutui jättämään Gustafssonin ja kiirehtimään pois. Bongarit näkivätkin hänen jalkansa, kun hän juoksi rannalle päin, Johansson selvittää.

Vallu piti kyläläisiä kauhun vallassa, joten nämä eivät uskaltaneet paljastaa tietojaan poliisille. Vallu vaati vaimoaan kertomaan poliisille, että hän on ollut koko yön kotona, muutoin hän tappaisi tämän ja lapsensa.

Koska Vallu tunsi alueen erittäin hyvin, hän pystyi piilottamaan murha-aseet ja muut tavarat helposti.

Koko tapaus olisi Johanssonin mukaan unohdettu, jos sitä ei olisi alettu tutkia uudelleen. Hän mietti kirjan tekemistä pitkään, ja monet kaverit suorastaan painostivat häntä kirjoittamaan.

Vallun syyllisyyden puolesta puhuu Ulf Johanssonin mukaan se, että tämä hukuttautui Bodominjärveen murhien tapahtumapaikalla.

– Vallun vaimo sairastui rintasyöpään ja tiedettiin, ettei hän enää palaa sairaalasta. Sairaalassa hän kertoi ystävälleen, että hänen miehensä on murhaaja. Poliisi kävi kuulustelemassa häntä, mutta vaimo vaikeni, koska pelkäsi, että lapset joutuvat vaikeuksiin.

Vaimo kuoli pian Vallun kuoleman jälkeen. Hän ei halunnut tulla haudatuksi samaan hautaan.

– Ennen kuolemaansa Vallu tunnusti teot kolmelle ihmiselle, mutta poliisi ei ottanut asiaa tosissaan, koska poliisin mukaan kyse oli humalaisten höpinöistä, Johansson tuhahtaa.

Sekin puhuu Johanssonin mukaan Vallun syyllisyyden puolesta, että murhapaikalla oli joka kesä kukkia, samanlaisia kuin Vallun mökin nurkalla kasvoi.

– Kun Vallu kesällä 1969 teki itsemurhan, kukkia ei ole sen jälkeen ilmestynyt paikalle.

Haastattelukirja

* Ulf Johansson on Porkkalan evakko, joka on asunut Pohjois-Espoossa 3-vuotiaasta lähtien.
* Toiminut kaupunginvaltuutettuna 36 vuotta ja edustaa nykyään Vårt Esbo - Meidän Espoomme -ryhmää.
* Legenden om Bodom -kirja on omakustanne. 159 sivua, sisältää myös arkistokuvia ja uusia valokuvia.
* Kirja on ruotsinkielinen.
* 800 kappaleen painoksesta yli puolet on jo myyty.
* Kirjaa varten Ulf Johansson haastatteli 36 ihmistä, mukaanlukien Nils Gustafssonia, joka selvisi murhayöstä hengissä.
* Pahuuden asiantuntijoina ovat mm. psykiatri Claes Andersson ja arkkipiispa emeritus John Vikström.
*]Kirjassa on tarinoita myös Bodominjärveä ympäröivistä kartanoista.
*]Kirja on myynnissä Espoossa Akateemisessa kirjakaupassa, Talomuseo Glimsissä ja Bembölen kahvituvassa, Helsingissä Akateemisessa kirjakaupassa.
*]Kauniaisissa kirjaa myy Kello ja kulta, Kirkonummella Luckan.

* (LISÄYS MISTÄ KIRJAA SAA OSTETTUA) Espoon Automuseo, Bodomjärven pohjoispuolella, kivinavettarakennuksessa,
Bodomintie 35, Espoo.

[LexVeritas]

^ Johanssonin kirja on sekoitus omia luulemuksia, virheellisyyksiä, faktaa ja fiktiota. Esimerkiksi tuosta saatetekstistä:

"Hukuttautui Bodominjärveen"

Ei ole tietoa hukkuiko hukuttautumalla vai tapaturmaisesti.

Ulf Johansson osoittaa kuvassa oikealla olevaa puuta, jonka juurella poikien moottoripyörät olivat.

Poikien moottoripyörät eivät olleet saman puun juurella.

Minä ja kaikki muutkin pohjoisespoolaiset olemme aina tienneet, kuka murhaaja oli, Johansson vakuuttaa.

Vai niin. No, emme ole oikeasti koskaan tienneet.

Vallu kielsi nuoria menemästä telttailemaan, mutta nuoret väittivät vastaan. Kyläläisiä oli todistamassa sanaharkkaa.

Mistään Gyllströmin ja nuorten välisestä sanaharkasta ei ole tietoa. Karl Valdemar Gyllström ei tiettävästi ollut murhaa edeltävänä iltana kioskilla myymässä, vaan hänen vaimonsa.

Kun Vallu tiesi, että niemessä on telttailijoita, hänellä oli tapana käydä katkaisemassa teltan narut niin, että se romahti nukkujien päälle.

Mistään sellaisestakaan ei ole tietoa.

Kaksi nuorta lintubongaria lähestyi Högnäsin suunnalta. Vallu joutui jättämään Gustafssonin ja kiirehtimään pois. Bongarit näkivätkin hänen jalkansa, kun hän juoksi rannalle päin, Johansson selvittää.

Tässä sekoittuvat oudosti toisiinsa Haapalaisen ja Salosen näkemät rantaan poistuva vaalea mieshahmo ja teltan päällä maanneen miehen (mitä ilmeisimmin Gustafssonin) jalat. Kivilahden näkemän miehen tuntomerkit eivät sovi Gyllströmiin ollenkaan.

Sekin puhuu Johanssonin mukaan Vallun syyllisyyden puolesta, että murhapaikalla oli joka kesä kukkia, samanlaisia kuin Vallun mökin nurkalla kasvoi.

– Kun Vallu kesällä 1969 teki itsemurhan, kukkia ei ole sen jälkeen ilmestynyt paikalle.

Jaaha. Johanssonin mielestä Gyllströmin syyllisyyttä siis tukee se, että joku (ehkä Gyllström) toi kukkia murhapaikalle. Tiedän, että kukkia on "ilmestynyt" murhapaikalle vuoden 1969 jälkeenkin, koska olen niitä siellä nähnyt.

[Päämiäs]

Kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Jenkkifaneja ei häätänyt pois todistetusti kartanonherra eikä pehtoori vaan tietysti kioski-isäntä Gyllström - itsenimitetty rannanvartija.
Siksi hän ei ollut kioskilla, kun Gustafsson ja Seppo saapuivat.

Aamuyöllä Vallu heräsi kännissä kokemaan katiskaansa. Silloin näki nimenomaista häätöään rikkovat retkeläiset, jolloin refleksinomaisesti katkoi heti kalaleukullaan telttanarut, kuten tapanaan oli. Olivat vielä kadehtimiaan prätkä-lättähattuja, jolloin sotaraakki Vallu pillastui ja hakkasi saapasputkellaan telttamöykyt matalaksi. Sotahermot laukaisivat puukottamaan vaikeroivat mytyt hiljaisiksi.
Adrenaliini kiihotti krapulassa riisumaan paljastuneen tytön ja runkkaamaan mällin tytön kuukautistyynyliinaan, joka löytyi poisheitettynä.
Laukeaminen rauhoitti tajuamaan, mitä tuli tehtyä.
-Ai saatana, tämä täytyy lavastaa prätkäjengien ryöstöksi. Kalakassissa tavarat oli helppo kuljettaa piiloihin. Pojilla oli vielä arvokkaat nahkatakit ja kengätkin, jotka voisi myydä.
Lopuksi äkkiä pois kotiin, vereentynyt paita likoamaan ja odottelemaan kioskille yläruumis paljaana hellepäivää, kuten kuvasta näkyi.
Miksi poliisi ei ratkaissut yksinkertaista juttua-? Kyllikki Saaren ja Tulilahden murhat houkuttelivat heittämään verkot liian laajoille vesille, kun syyllinen oli nenän alla Bodomin rannassa.

Yöpyivätkö häädetyt jenkkifanit metsässä makuupusseissa sudenpentujen tapaan? Amerikkalaisten sarjamurhaajien fanittaja olisi kylmissään aamusta voinut käydä opettamassa, ettei nuoret saa telttailla, kun heidätkin kiellettiin.
Mutta oikea syyllinen oli monelle tunnustanut Vallu. Tietävä poikansakin kieltäytyi DNA-testistä.

Mistä anaalista syyttömäksi todistetun Nissen syyttäjiä sikiää?

Uskon asia on myös, jos silminnäkijöiden jo illalla murhaniemellä havainnoimat tuntemattomat, vaaleapaitaiset ja tummahousuiset miehet olivat esimerkiksi Myöhempien Aikojen Pyhien lähetyssaarnaajia suoraan Salt Lake Citysta, Utahista. Tällöin spermainen tyynyliina voisi olla toiminut mormoninoviisin siveysvyönä.

Etelä-Suomen Sanomat 2.5.2004
Vain 400 metrin päässä yöpyi suuri retkiseurue
Mitä enemmän Espoon Bodominjärven 44 vuoden takaista murhenäytelmää pengotaan, sitä enemmän löytyy surmapaikan lähellä liikkuneita ihmisiä. Nykyään lahtelainen, mutta silloin helsinkiläinen Hillevi Lahtinen yöpyi helluntain 1960 surmayön samaisen järven tuntumassa. Hän oli liikkeellä suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen jäsenten kanssa, joita osallistui retkelle kymmenkunta. Ryhmä leiriytyi ensin hyvin lähelle tulevaa tapahtumapaikkaa, mutta joutui siirtymään pois. - Maanomistaja tuli sanomaan, ettei tässä passaa olla, menkää muualle. Sitten me menimme noin 400 metrin päähän.

Kaunis yö
Lahtisen mieleen jäi, että murhayö oli erittäin kaunis ja lämmin. Hän ei muista yhdistyksen retkeläisillä olleen edes telttoja. Vuonna 1925 syntynyt Hillevi Lahtinen oli tuolloin jo aikuisen iässä. Hän ei henkirikosten tekoaikoihin havainnut ympäristössään mitään erikoista. Heidän seurueensa oli saapunut kesäkuun 4. päivän iltapäivällä tai illansuussa ja poistunut helluntaina 5. päivän iltapäivällä. Uhrit löydettiin helluntaina ennen puoltapäivää. Henkirikosten arvioidaan tapahtuneen saman päivän aamuna kello neljän ja kuuden välillä.

Sivussa muista
Lahtisella on hyvin hämärä muistikuva, että yhdistyksen jäsenet olisivat majoittuneet niemestä katsottuna vasemmalle jäävään maastoon. Leiripaikka ei ollut ainakaan minkään tien varressa, sillä retkeläiset eivät huomanneet niemelle tulleita poliiseja eivätkä sivullisia. - Vasta kun lehdissä ja radiossa oli uutisia, niin tajusimme, että voi kauheaa.

Artikkelista selviää, että tulevalta murhaniemeltä oli ehkä ennen Gustafssonin seurueen saapumista häädetty pois sakkia. Tämä sopii Gustafssonin kertomaan, jonka mukaan he kävivät niemellä, totesivat paikan olevan varatun, ajoivat järven pohjoispäähän ja sitten palasivat sillä välin retkeilijöistä tyhjentyneelle niemelle.

[Sverdlov]

Tunsin henkilön, joka asui murhien tapahtuma-aikaan hyvin lähellä kioskia. Keskustelin usein hänen kanssaan tapauksesta. Hän oli varma Gyllströmin syyllisyydestä ja kertomansa mukaan seudun väki oli koko lailla yksimielistä syyllisen suhteen. Kieliriitakaan ei päässyt vaikuttamaan asiaan: seudun väki oli lähes sataprosenttissti ruotsinkielistä.

Kuulemanihan ei tietenkään virallisesti vaikuta mitään mihinkään, mutta seutukunta varmasti tiesi hyvin Gyllströmin ja tunsi hänen käyttäytymisensä. Tuntemani henkilö oli syntynyt samana vuonna kuin Gustafsson, mutta ei tuntenut tätä.

[Dave Klein]

Tunsin henkilön, joka asui murhien tapahtuma-aikaan hyvin lähellä kioskia. Keskustelin usein hänen kanssaan tapauksesta. Hän oli varma Gyllströmin syyllisyydestä ja kertomansa mukaan seudun väki oli koko lailla yksimielistä syyllisen suhteen. Kieliriitakaan ei päässyt vaikuttamaan asiaan: seudun väki oli lähes sataprosenttissti ruotsinkielistä.

Kuulemanihan ei tietenkään virallisesti vaikuta mitään mihinkään, mutta seutukunta varmasti tiesi hyvin Gyllströmin ja tunsi hänen käyttäytymisensä. Tuntemani henkilö oli syntynyt samana vuonna kuin Gustafsson, mutta ei tuntenut tätä.

Eli juuri tämä samainen Johansson. Hänen näkemyksensä Gyllströmin syyllisyydestä tuntuvat perustuvan aika pitkälti mutu-tietoon ja suoranaisiin hutilyönteihin.
Ehkä toisaalta jossain määrin ymmärrettävää. Gyllströmin pärställä ja luonteella pääsi varmasti helposti kyläjuorujen kohteeksi ja ykkösepäillyksi.
Näin aikanaan erään Johanssonin haastattelun, jossa hän väitti että murhaniemeltä pois päin kävelleen henkilön tuntomerkit olisivat sopineet Gyllströmiin ja että siinä olisi lisätodiste. Gyllström nyt vain ei ollut murhien aikaan kolmissakymmenissä, eikä hänellä ollut vaaleanruskeaa tukkaa. Valokuvassa, mikä hänestä löytyy, hiukset näyttävät lähestulkoon mustilta.
Johansson siis puhuu vastoin totuutta.
Ja nämä väitteet teltannarujen katkomisista. Mitä Gyllström Johassonin mukaan teki. Mistä HÄN niistä tietää?
Bodom oli noihin aikoihin suosittu retkeilypaikka. Olisiko ollut, jos olisi tiedetty että alueella liikkuu joku puolijauhoinen katsomassa telttojen naruja öisin.
Laukalla tuntuu Johanssonin mielikuvitus olevan.

[LexVeritas]

Kyllähän Gyllström äkkipikaiselta vaikuttaa. Tiedossa on Laurilaan kohdistunut puukotus, ampuminen kohti mopopoikaa, väitetty tunnustus, mahdollinen itsemurhansa murhaniemen vieressä, ja alibin kelvottomuus (vaimo pyörsi sanansa). Poikansa ei suostunut antamaan DNA-näytettä vertailtavaksi. Näistäkin aineksista saa tosiaan telenovelan.

[Childofhale]

Gyllströmin kohdalla on välillä vaikea tietää mikä on huhua ja mikä totta. Väkivaltainen ja äkkipikainen hän on kuitenkin ollut ja telttailevia ja moottoripyöräileviä teinejä vihannut. Paljon kertoo myös se miten monet hänet tunteneet pitävät häntä täysin kykeneväisenä tällaiseen tekoon. Toki tällaisen laajasti ei-pidetyn ihmisen syyksi on myös helppo yhteisössä laittaa pahoja tekoja, vaikkei todisteita ole. Pojan kommentit laittavat kyllä miettimään pelkääkö hän, että tyynyliina olisi isänsä jäljiltä. Gyllströmin motiivi tekoon on kuitenkin ehkä kaikista ehdokkaista vähiten hypoteettinen .

[Dave Klein]

Minun on vaikea nähdä Gyllström tyydyttämässä itseään murhapaikalla. Ei sellainen sovi häneln uonteellaan varustetun henkilön pirtaan. Ei hän tunnu tyypiltä, joka kiihottuu murhaamisesta.

[LexVeritas]

^Luulisin ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Mutta tuskin sinäkään tunsit Gyllströmiä? Eihän näiden vuosikymmeniä sitten kuolleiden ihmisten mahdollisista perversioista tienneet oletettavasti kuin hyvin harvat, jos hekään. On mielestäni siis melko mahdotonta kieltää varmuudella Gyllströmin olleen esimerkiksi piquerismiin päin kallellaan. Voi myös olla, että tyynyliinaan oli runkattu jossain muualla ja aiemmin.

[Dave Klein]

Ei, en tuntenut. Olet absoluuttisesti oikeassa siinä. Gyllsyrömiltä lähti lakki kymmenen vuotta ennen kuin synnyin, joten minun olisi ollut täysin mahdotontakin tuntea häntä.
Ja totta on sekin, että jotkut murhaajat elävät täydellistä kaksoiselämää.
Mutta tämä keissi. Gyllström linja...
Tuntuuko minusta Gyllström kaksoiselämää eläneeltä henkilöltä? Ei.
Pidänkö häntä piqueristina? En.
Luulenko hänen olevan Bodomin takana? En.

Mitä tyynyliinaan tulee, toki on mahdollista että se ei liity murhiin millään tavalla.
Minulla vain on se tunne, että liittyy.

[MEG]

Jos vastaavat murhat olisi tehty jossain toisella paikkakunnalla, niin kyllä sieltä vastaava Gyllström olisi löytynyt.
Sodan fyysisesti ja henkisesti vammauttamia miehiä riitti.