Tuo ei käsittääkseni ole ollut mikään legenda, mutta ajatuksena ihan mielenkiintoinen. Myös vesilaitoksella yöpynyt Timperi heräsi samoihin aikoihin. Useinhan käy niin, että heräämme yöllä ääneen, jota emme tiedosta, koska meteli on jo lakannut, kun tajuame heränneemme.
Tämän ajatuksen heikkous on ihan kuten Alpo mainitsi se, että silloin toinen paikalla olleista olisi onkinut tekojen jälkeen kaikessa rauhassa, mitä on vaikeata uskoa. Sääli, ettei Karjalainen nostanut päätään sen puolen tunnin aikana, jolloin näkymä muuttui. Missä vaiheessa murhaniemen onkija lopetti onkimisen, missä vaiheessa miehet liittyivät yhteen,...? Kyllä luonnollisin selitys keskiniemessä nähdyille on se, että kyseessä oli Sepi ja Nisse. Pitäisi vain tietää, miksei Nisse muista käyntiään keskiniemessä, ja miksi muisti Sepin onkineen siellä. - Lienee jo kaikilla muistissa, että Karjalainen ei nähnyt miesten onkivan keskiniemessä.
Faktaa vai fiktiota
-
Jesse Livermore
- Hetty Wainthropp
- Viestit: 454
- Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 9:09 pm
Voihan se olla niinkin, että N ei todellakaan käynyt keskiniemessä. Kenties toinen tytöistä poikkesi Sepon luona tai joku rannalla muuten vain ollut kävi katsomassa Seppoa (kuka siellä olisi voinut olla siihen aikaan?)Urho kirjoitti: Kyllä luonnollisin selitys keskiniemessä nähdyille on se, että kyseessä oli Sepi ja Nisse. Pitäisi vain tietää, miksei Nisse muista käyntiään keskiniemessä, ja miksi muisti Sepin onkineen siellä. -
OK? Joku muu?
Jos joku kalastuksenvalvoja kävi kieltämässä kalastuksen?Jesse Livermore kirjoitti:Voihan se olla niinkin, että N ei todellakaan käynyt keskiniemessä. Kenties toinen tytöistä poikkesi Sepon luona tai joku rannalla muuten vain ollut kävi katsomassa Seppoa (kuka siellä olisi voinut olla siihen aikaan?)Urho kirjoitti: Kyllä luonnollisin selitys keskiniemessä nähdyille on se, että kyseessä oli Sepi ja Nisse. Pitäisi vain tietää, miksei Nisse muista käyntiään keskiniemessä, ja miksi muisti Sepin onkineen siellä. -
OK? Joku muu?
-
Jesse Livermore
- Hetty Wainthropp
- Viestit: 454
- Liittynyt: Ti Touko 08, 2007 9:09 pm
Re: Faktaa vai fiktiota
Kioskin tontilla ei tainnut olla kaivoa, eikä tarinan tarkoittaman kaivon tai kuopan (grop) paikkaa tunneta.alpo kirjoitti: ...1) Kioskimies Gyllström täytti kaivon tai kuopan pihallaan pari päivää Bodomin murhien jälkeen....
Kunnarlantien varressa, kioskilta Bembölen suuntaan oli hiekalla täytetty, nyttemmin hävinnyt kaivo. Se näkyi kioskimiehen kuopantäyttämisestä kertoneen naapurin tontille. Kioskimies oli vaimonsa kertoman mukaan Espoon kauppalan maanrakennustöissä, tehtävänään mm. kuoppien täyttäminen. Hän on voinut työtehtävänään ja naapurinsa nähden täyttää kauppalan tiealueella sijainneen kaivon, mistä juttu olisi lähtenyt liikkeelle. Kauppalan puolelta ei kuitenkaan ole tullut tietoa tällaisesta täyttämisestä. Ei ole kukaan tainnut kysyäkään.
Tarinan mukaan kaivon tai kuopan täyttäminen olisi tapahtunut pian murhien jälkeen. Tarinan todenperäisyyttä ei ole tarkemmin tutkittu, joten jos kioskimies täytti jonkin kuopan siinä lähistöllä, niin aika on voinut olla jokin muukin.
Tarinassa saattaa olla takana joitakin faktoja. Vaikka näin olisikin, niin yhteys täyttämisen ja murhien välillä on fiktiota, ellei toisin näytetä. Tiettävästi kukaan ei ole kertonut nähneensä kaivoon pantavan tai kaivossa olleen mitään sellaista, minkä salaamiseksi kaivo olisi pitänyt täyttää. Sen sijaan on luonnollista, että sopimattomassa paikassa oleva tai käyttökelvoton kaivo täytetään. Edelleen, tarinan kaivo on voinut olla jokin muu täytetty kuoppa.
Näillä tiedoilla tarina on fiktiivinen vastaus kysymykseen, mihin kateissa oleva omaisuus tai ainakin teltalla käytetty puukko on joutunut. Tarina antaa myös mahdollisuuden fiktioon tekijästä. Arvattavasti juuri siksi tarina on päässyt televisioon, OBS-ohjelmaan 2005.
Teltan paikka
Teltalle on esitetty kolme asemaa, joista talonpoikaisjärjellä kahden täytyy olla väärin. Onnettomuusteorian mukaan teltalla olisi kuitenkin todellisuudessa voinut olla kaksi paikkaa yön mittaan, mutta kolmas olisi edelleen liikaa. Tässä on ilmeisesti jotain fiktiota mukana, ainakin sen kolmannen paikan osalta.
A. KRP:n tutkimusten mukaan teltta on ollut lähes poikittain niemeen nähden. Uhrikuvassa näkyvien telttavaajojen perusteella 2 m pitkän teltan ikkunapääty on ollut polun länsireunan puista n. 2 metrin päässä ja ovipääty n. kolmen metrin etäisyydellä rantaan menevästä jyrkähköstä kulkuluiskasta. Teltta on mahdollisesti pystytetty polulle koska pitkin niemeä pystytettäessä alle olisi jäänyt kivi, ja lähemmäs itäreunaa pystytettäessä teltta olisi tullut liian lähelle rantaanmenoluiskaa (n. 160 cm:n korkea törmä). KRP:n käsitys teltan asemasta tulee esiin lavastuskuvissa vuosilta 1960 ja 2004. Tämä teltän paikka on ollut pääteltävissä mm. julkisuudessa olleesta tutkijat Bodomilla-kuvasta, mutta siitä ei ole yleensä puhuttu.
B. Teltan suuntana ovat asianharrastajat usein pitäneet niemen suuntaa tai siitä hieman vastapäivään. Tästä kertovat mm. Jermon ja Bodomjarvi.com:n kuvat. Tämä on se suunta, johon teltta kääntyisi, mikäli sen polun puoleiseen päähän törmätään esim. moottoripyörällä, kuten onnettomuusteoriassa otaksutaan. Siten sekä A että B voisivat olla faktaa, edustaen peräkkäisiä teltan asemia. Jälkimmäisessä asemassa teltta olisi pitänyt pystyttää uudelleen. Todellisen teltanpaikan vaihtumisesta on keskusteltu vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Syyksi on esitetty lähinnä, että Gustafsson olisi käännellyt telttaa lavastusmielessä.
C. Kolmas suunta on viistosti niemeen nähden, kohden Högnäsin kukkulaa, suunnassa etelä-lounas - pohjois-koillinen. Tämä on se suunta mihin Gustafsson viittaa Alibin kuvassa. Lavastetussa telttsu-kuvassa teltta on samassa suunnassa. Telttsu-kuvanpohjana ollut viranomaiskuva on otettu rannalta n. 20 m murhaniemen kärjestä kohti keskiniemeä. Kuvasta on poistettu vene ja lisätty teltta ja sen viereen telttaa lähenevä hahmo. Teltta on siis keskiniemessä, ja hahmo etenee länteen. Jos kuvan on tarkoitus luoda mielikuva murhaniemen murhateltasta maalta katsottuna, niin mahdollinen katseen suunta olisi itään keskiniemestä, missä kalastajia ja muita vieraita kävi pitkin iltaa ja aamuyötä. Kuva johtaa ajatuksen (ainakin omani) näihin ihmisiin, jotka ehkä näkivät murhaajan teltalla keskiniemestä käsin, mutta eivät ole tulleet kertomaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kuvaan merkityllä teltanpaikalla keskiniemessä on koivussa kirveellä veistetty risti.
Tässä kolmannessa teltansuunnassa (C) on selvät fiktion merkit: kuvamontaasi (murha)teltasta, joka on sijoitettu naapuriniemestä otettuun kuvaan, kuvan kuvitteellinen ottaja/katselija keskiniemessä, väärä teltanpaikan merkintä siinä kohdassa, mitä kuva todellisuudessa esittää keskiniemessä ja Gustafssonin itsensä osoittama väärä teltan suunta siellä, missä teltta todella oli. Mutta miksi tämä sekavan tuntuinen fiktio? Vai ovatko irralliset yksityiskohdat vain sattuneet liittymään tähän kolmanteen suuntaan?
A. KRP:n tutkimusten mukaan teltta on ollut lähes poikittain niemeen nähden. Uhrikuvassa näkyvien telttavaajojen perusteella 2 m pitkän teltan ikkunapääty on ollut polun länsireunan puista n. 2 metrin päässä ja ovipääty n. kolmen metrin etäisyydellä rantaan menevästä jyrkähköstä kulkuluiskasta. Teltta on mahdollisesti pystytetty polulle koska pitkin niemeä pystytettäessä alle olisi jäänyt kivi, ja lähemmäs itäreunaa pystytettäessä teltta olisi tullut liian lähelle rantaanmenoluiskaa (n. 160 cm:n korkea törmä). KRP:n käsitys teltan asemasta tulee esiin lavastuskuvissa vuosilta 1960 ja 2004. Tämä teltän paikka on ollut pääteltävissä mm. julkisuudessa olleesta tutkijat Bodomilla-kuvasta, mutta siitä ei ole yleensä puhuttu.
B. Teltan suuntana ovat asianharrastajat usein pitäneet niemen suuntaa tai siitä hieman vastapäivään. Tästä kertovat mm. Jermon ja Bodomjarvi.com:n kuvat. Tämä on se suunta, johon teltta kääntyisi, mikäli sen polun puoleiseen päähän törmätään esim. moottoripyörällä, kuten onnettomuusteoriassa otaksutaan. Siten sekä A että B voisivat olla faktaa, edustaen peräkkäisiä teltan asemia. Jälkimmäisessä asemassa teltta olisi pitänyt pystyttää uudelleen. Todellisen teltanpaikan vaihtumisesta on keskusteltu vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Syyksi on esitetty lähinnä, että Gustafsson olisi käännellyt telttaa lavastusmielessä.
C. Kolmas suunta on viistosti niemeen nähden, kohden Högnäsin kukkulaa, suunnassa etelä-lounas - pohjois-koillinen. Tämä on se suunta mihin Gustafsson viittaa Alibin kuvassa. Lavastetussa telttsu-kuvassa teltta on samassa suunnassa. Telttsu-kuvanpohjana ollut viranomaiskuva on otettu rannalta n. 20 m murhaniemen kärjestä kohti keskiniemeä. Kuvasta on poistettu vene ja lisätty teltta ja sen viereen telttaa lähenevä hahmo. Teltta on siis keskiniemessä, ja hahmo etenee länteen. Jos kuvan on tarkoitus luoda mielikuva murhaniemen murhateltasta maalta katsottuna, niin mahdollinen katseen suunta olisi itään keskiniemestä, missä kalastajia ja muita vieraita kävi pitkin iltaa ja aamuyötä. Kuva johtaa ajatuksen (ainakin omani) näihin ihmisiin, jotka ehkä näkivät murhaajan teltalla keskiniemestä käsin, mutta eivät ole tulleet kertomaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kuvaan merkityllä teltanpaikalla keskiniemessä on koivussa kirveellä veistetty risti.
Tässä kolmannessa teltansuunnassa (C) on selvät fiktion merkit: kuvamontaasi (murha)teltasta, joka on sijoitettu naapuriniemestä otettuun kuvaan, kuvan kuvitteellinen ottaja/katselija keskiniemessä, väärä teltanpaikan merkintä siinä kohdassa, mitä kuva todellisuudessa esittää keskiniemessä ja Gustafssonin itsensä osoittama väärä teltan suunta siellä, missä teltta todella oli. Mutta miksi tämä sekavan tuntuinen fiktio? Vai ovatko irralliset yksityiskohdat vain sattuneet liittymään tähän kolmanteen suuntaan?
Viimeksi muokannut teemu, Ti Loka 30, 2007 4:34 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kiitos teemu valaisevaista kuvista ja teorioista.
Tämä on mielestäni ylivoimaisesti paras kirjoitus, jonka olen lukenut aiheesta.
Mutta itse aiheeseen, niin kuva jossa poliisit nostavat telttaa pystyyn silloin -60 luvulla näkyy moottoripyörä taustalla.
Kuvasta ei näy, kuinka pitkälle pyörä polulla oikein sijoittuu, mutta jos sitä hieman hahmottaa, niin prätkään puolet lisää, niin se on aika kohdillaan.
Jos siihen katsoo ajolinjaa, joka olisi onnettomuuden aiheuttanut pyörä joutunut ajamaan, niin Gussen pyörä on tavallaan suojannut telttaa, sillä toisen prätkän olisi pitänyt koukata vasemmalle metsikön puolelle ensin, ettei olisi osunut Gussen pyörään ja heti sen jälkeen kallistaa omaa motukkaansa melko paljon oikealle, osuakseen teltan päätyyn.
Tämä vaatii tilaa, kuten teemu varmaan prätkällä itsekin ajaneena tietää, eikä sitä ole ollut, joten epäilen edelleen moottoripyörän ja teltan yhteenajoa.
Mietipä teemu tuota minunkin teoriaani hieman motoristin kannalta, miten siinä pitäisi aja, että saisi tuhoa teltassaa aikaiseksi.
Tämä on mielestäni ylivoimaisesti paras kirjoitus, jonka olen lukenut aiheesta.
Mutta itse aiheeseen, niin kuva jossa poliisit nostavat telttaa pystyyn silloin -60 luvulla näkyy moottoripyörä taustalla.
Kuvasta ei näy, kuinka pitkälle pyörä polulla oikein sijoittuu, mutta jos sitä hieman hahmottaa, niin prätkään puolet lisää, niin se on aika kohdillaan.
Jos siihen katsoo ajolinjaa, joka olisi onnettomuuden aiheuttanut pyörä joutunut ajamaan, niin Gussen pyörä on tavallaan suojannut telttaa, sillä toisen prätkän olisi pitänyt koukata vasemmalle metsikön puolelle ensin, ettei olisi osunut Gussen pyörään ja heti sen jälkeen kallistaa omaa motukkaansa melko paljon oikealle, osuakseen teltan päätyyn.
Tämä vaatii tilaa, kuten teemu varmaan prätkällä itsekin ajaneena tietää, eikä sitä ole ollut, joten epäilen edelleen moottoripyörän ja teltan yhteenajoa.
Mietipä teemu tuota minunkin teoriaani hieman motoristin kannalta, miten siinä pitäisi aja, että saisi tuhoa teltassaa aikaiseksi.
^Gustafssonin prätkä on polun suunnassa ja Boismanin prätkä saattaisi häämöttää vastakkaisella puolella. Ainakin vanne ja satula ovat mielestäni näkyvissä. Jos lippismiehen edessä kuitenkin on hänen polkupyöränsä, niin Boismanin pyörä on jossain kauempana.
Teltan harja on n. kaksi metriä. Sen verran näyttäisi olevan kahden menopelin stongain väliä. Kyllä siitä mahtuu, mutta manöveerivaraa ei jää. Mielestäni siitä paikasta joutuu kovin helposti teltalle, jos varomattomasti tulee tilanteeseen. Olosuhteita ei tunneta, ei edes aikaa, jolloin olisi ajettu päälle. Jos päälle mennään, niin teltta saattaa hyvinkin siirtyä jonkin verran. Se voisi selittää teltan toista väitettyä asemaa. Mutta kuka sen olisi nähnyt?
Mitä teoriaasi tarkoitat: kamat prätkässäkö, moottoripyöräketjussa, vai törmäysteorian mahdottomuusteoria kaikissa ketjuissa? No mietitään, mietitään! Aikaa riittää. Ei tästä valmista tule, eikä siellä jollain miehityksellä tehtyä saa täällä tekemättömäksi, vaikka olisi viisi miestä virstaa kulkemassa.
Teltan harja on n. kaksi metriä. Sen verran näyttäisi olevan kahden menopelin stongain väliä. Kyllä siitä mahtuu, mutta manöveerivaraa ei jää. Mielestäni siitä paikasta joutuu kovin helposti teltalle, jos varomattomasti tulee tilanteeseen. Olosuhteita ei tunneta, ei edes aikaa, jolloin olisi ajettu päälle. Jos päälle mennään, niin teltta saattaa hyvinkin siirtyä jonkin verran. Se voisi selittää teltan toista väitettyä asemaa. Mutta kuka sen olisi nähnyt?
Mitä teoriaasi tarkoitat: kamat prätkässäkö, moottoripyöräketjussa, vai törmäysteorian mahdottomuusteoria kaikissa ketjuissa? No mietitään, mietitään! Aikaa riittää. Ei tästä valmista tule, eikä siellä jollain miehityksellä tehtyä saa täällä tekemättömäksi, vaikka olisi viisi miestä virstaa kulkemassa.
-
Tampereen Tyttö
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5184
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
Kiinnostava tuo teltan sijainti juttu.
Ot, ruumiskuvassa vasemmalla näkyy pieni neliskulmainen laukku, kansi avoinna.
Kenenkähän uhreista se oli?
(Minulla on samanlainen, punainen väriltään, lapsena kinusin sen jostakin liikkeestä. Sisälsi mm peilin, joka hajosi. On ns Englantilainen eväslaukku.)
Ot, ruumiskuvassa vasemmalla näkyy pieni neliskulmainen laukku, kansi avoinna.
Kenenkähän uhreista se oli?
(Minulla on samanlainen, punainen väriltään, lapsena kinusin sen jostakin liikkeestä. Sisälsi mm peilin, joka hajosi. On ns Englantilainen eväslaukku.)
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
Sitä ajattelin teemu, että mitenkä itse olisit ajanut telttaan, nyt kun näkee minkälaisesta paikasta olisi kyse.
Ei sinne ajaminen niin yksinkertaista ole, miltä ensin vaikuttaa.
Sen huomasimme useissa prätkätempuissa, ja miksei autotempuissakin, stunttiajoilta, ettei kaikki mennyt niin, kuin oli ajateltu, vaan aivan poskelleen.
Sehän noissa stunt jutuissa onkin, ettei sitä ekaa kertaa tehdessä tiedä miten siinä käy ja on monia sellaisia temppuja, joita tehtiin vain yhden kerran, niiden kalleuden takia, joten treenaamaankaan ei päässyt, joten hommat oli mietittävä aika tarkkaan, silti joskus meni jotain pieleen.
Ei sinne ajaminen niin yksinkertaista ole, miltä ensin vaikuttaa.
Sen huomasimme useissa prätkätempuissa, ja miksei autotempuissakin, stunttiajoilta, ettei kaikki mennyt niin, kuin oli ajateltu, vaan aivan poskelleen.
Sehän noissa stunt jutuissa onkin, ettei sitä ekaa kertaa tehdessä tiedä miten siinä käy ja on monia sellaisia temppuja, joita tehtiin vain yhden kerran, niiden kalleuden takia, joten treenaamaankaan ei päässyt, joten hommat oli mietittävä aika tarkkaan, silti joskus meni jotain pieleen.
Hessu motskariasiantuntijana voitko vastata:
Montako metriä motottoripyörä vaatii, että sillä pääsee jonkinmoiseen vauhtiin?
Olisiko joku voinut käyttää Sepin pyörää?
Lyhyellä matkalla ei motskarin osat ehtisi kuumentua, jooko?
Eikä olisi tarvinnut ohittaa Nissen pyörää.
Tyhmiä kysymyksiä; odotan kommenttejasi.
Tulee mieleen erään paikallisen tietäjän kommentti joskus jollain edesmenneellä sivustolla, että poliisit voitiin kutsua vasta kun toinen moottoripyörä oli tuotu TAKAISIN. Oliko ollut putsattavana?
PS. Olen samaa mieltä kanssasi Teemun ko. kirjoituksesta ja kirjoituksista yleensä: asiallisia ja paneutuvia, erittäin hyviä.
Montako metriä motottoripyörä vaatii, että sillä pääsee jonkinmoiseen vauhtiin?
Olisiko joku voinut käyttää Sepin pyörää?
Lyhyellä matkalla ei motskarin osat ehtisi kuumentua, jooko?
Eikä olisi tarvinnut ohittaa Nissen pyörää.
Tyhmiä kysymyksiä; odotan kommenttejasi.
Tulee mieleen erään paikallisen tietäjän kommentti joskus jollain edesmenneellä sivustolla, että poliisit voitiin kutsua vasta kun toinen moottoripyörä oli tuotu TAKAISIN. Oliko ollut putsattavana?
PS. Olen samaa mieltä kanssasi Teemun ko. kirjoituksesta ja kirjoituksista yleensä: asiallisia ja paneutuvia, erittäin hyviä.
Hessu52 kirjoitti:Kiitos teemu valaisevaista kuvista ja teorioista.
Tämä on mielestäni ylivoimaisesti paras kirjoitus, jonka olen lukenut aiheesta.
Mutta itse aiheeseen, niin kuva jossa poliisit nostavat telttaa pystyyn silloin -60 luvulla näkyy moottoripyörä taustalla.
Kuvasta ei näy, kuinka pitkälle pyörä polulla oikein sijoittuu, mutta jos sitä hieman hahmottaa, niin prätkään puolet lisää, niin se on aika kohdillaan.
Jos siihen katsoo ajolinjaa, joka olisi onnettomuuden aiheuttanut pyörä joutunut ajamaan, niin Gussen pyörä on tavallaan suojannut telttaa, sillä toisen prätkän olisi pitänyt koukata vasemmalle metsikön puolelle ensin, ettei olisi osunut Gussen pyörään ja heti sen jälkeen kallistaa omaa motukkaansa melko paljon oikealle, osuakseen teltan päätyyn.
Tämä vaatii tilaa, kuten teemu varmaan prätkällä itsekin ajaneena tietää, eikä sitä ole ollut, joten epäilen edelleen moottoripyörän ja teltan yhteenajoa.
Mietipä teemu tuota minunkin teoriaani hieman motoristin kannalta, miten siinä pitäisi aja, että saisi tuhoa teltassaa aikaiseksi.
Olisin ajanut vahingossa, jos olisin ajanut ollenkaan. Luulen - siis vain luulen - että oli kesäyön hämärä ja kuski kiinnitti huomionsa keskipolulta alas johtavan luiskan löytämiseen ja/tai sen takana olevaan järveen. Luiskalla piti hiljentää. Luulen, että hän oli ajanut siitä ennenkin, eikä koskaan ollut ollut telttaa. Sitten - yht'äkkiä - polun kahta puolta oli kaksi moottoipyörää, joiden välistä piti päästä. Teltta niiden takana oli matala, ei näkynyt taivasta eikä järveä vasten, eikä kuski ehkä ehtinut hahmottaa sitä ollenkaan. Humpsis, räksis ja kumoon tuollaisesta 5 m/sek vauhdista.Hessu52 kirjoitti:Sitä ajattelin teemu, että mitenkä itse olisit ajanut telttaan, nyt kun näkee minkälaisesta paikasta olisi kyse.
Ei sinne ajaminen niin yksinkertaista ole, miltä ensin vaikuttaa.
....
Se vain tapahtui niin siinä tilanteessa. Tämä kai on selvää: jos oli motskarionnettomuus, niin se sattui juuri niinkuin sattui, yhdellä tavalla? Harkittu toistaminen voi olla vaikeaa, kun ei ole jarrutusjälkiä eikä (ehkä) silminnäkijoitäkään, kuskin lisäksi, jolle teltta olisi tullut yllätyksenä. Olen kirjoittanut, että kokeellista testaamista varten pitäisi tehdä Monte Carlo-tyyppinen havaintosarja, jossa olisi useitä, ehkä kymmeniä törmäyksiä. Teltan ja uhrien jälkiä pitäisi verrata näin saatuun havaintoperheseen; kuuluuko se siihen? Tällainen on kuitenkin raskas ja kallis testi. Hyvä, jos saat yhdenkin päälleajon testattua.
Jos neuvoa kaipaat, miten ajaa, niin pyri ajamaan keskipolun luiskan yläpäätä hakien, äläkä tähtää telttaan. Haet ja merkitset etukäteen ajolinjat siten, että osut. Siis ensin useita ajoja ilman telttaa, ja ensin ajolinjan haku ilman sivuilla olevia moottoripyöriäkin. Sitten niiden havaitsemisesta aiheutuva korjattu reitti ilman telttaa ja lopuksi finaali teltan kanssa. Väistöt ja muut asiat selviävät vasta siinä paikan päällä.
Toinen Husmanin sisaruksista kertoi kuulustelussa, että aamulla oli moottoripyörä 20m:n päässä teltasta mantereelle päin. Etäisyys on sen verran pitkä, ettei pyörä varmaankaan ollut siinä retkeläisten saapumisen jäljiltä.nightowl kirjoitti: ...Tulee mieleen erään paikallisen tietäjän kommentti joskus jollain edesmenneellä sivustolla, että poliisit voitiin kutsua vasta kun toinen moottoripyörä oli tuotu TAKAISIN. Oliko ollut putsattavana?
...
Edit: typo.
Viimeksi muokannut teemu, Ke Loka 31, 2007 10:41 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Siis itse joutuisin ajamaan hiljaa, alta kahtakymppiä, tai niillä haminoilla, jos tahtoisin ilman "suistumista" päästä teltalle saakka.
Kiihdytysmatkaa olisi noin parikymmentämetriä siitä, kun röykkyinen ja juurakoiden täyttämä polku muuttuu vähän paremmaksi.
Ei se vauhti kovaksi olisi muuttunut, vaikka olisi lennossa kiihdyttänyt, sillä itsesuojeluvaistoinen refleksi, olisi automaattisesti vetänyt liinat kiinni, kun Gussen motukan olisi nähnyt, jollon nopeus olisi kovastikin pudonnut muutaman metrin matkalla.
Saman tien, olisi joutunut kallistamaan omaa pyöräänsä vasemmalle, että olisi joutunut pois törmäyskurssilta Gussen motukan kanssa, jolloin ei olisi osunut telttaan, ellei sitten nopea vastaliike olisi siihen johtanut, mutta epäilen.
Sepin pyörällä olisi pystynyt ajamaan kyllä telttaa päin, mutta kuka sitten olisi vienyt sen prätkän, sillä sen verran lähellä telttaa sekin oli, n. 5 m.
Jos peli olisi polkaistu käyntiin, sanotaan vaikka 50 metrin päässä teltasta ja lähdetty kiihdyttämään, niin kyllä pakosarja siinäkin ajassa jo kuumenee niin, että ainakaan minä en menisi paljain näppeineni sitä räveltämään.
Käyntiin saaminen, eli virran päälle laittoon olisi riittänyt pelkkä puutikku, tai rautanaula, joten se ei olisi ollut ongelma.
Tietenkin sekin olisi pitänyt tietää, enkä usko, että lintupojat, vaikka motukoista kiinostuneita olivatkin, olisivat pyörää käyntiin saaneet, sillä kyllä niissä puristusta riitti, että aikamiehelläkin piti olla jalkavoimaa polkea kone käyntiin.
Sähköstartteja ei vielä prätkissä silloin ollut.
Kiihdytysmatkaa olisi noin parikymmentämetriä siitä, kun röykkyinen ja juurakoiden täyttämä polku muuttuu vähän paremmaksi.
Ei se vauhti kovaksi olisi muuttunut, vaikka olisi lennossa kiihdyttänyt, sillä itsesuojeluvaistoinen refleksi, olisi automaattisesti vetänyt liinat kiinni, kun Gussen motukan olisi nähnyt, jollon nopeus olisi kovastikin pudonnut muutaman metrin matkalla.
Saman tien, olisi joutunut kallistamaan omaa pyöräänsä vasemmalle, että olisi joutunut pois törmäyskurssilta Gussen motukan kanssa, jolloin ei olisi osunut telttaan, ellei sitten nopea vastaliike olisi siihen johtanut, mutta epäilen.
Sepin pyörällä olisi pystynyt ajamaan kyllä telttaa päin, mutta kuka sitten olisi vienyt sen prätkän, sillä sen verran lähellä telttaa sekin oli, n. 5 m.
Jos peli olisi polkaistu käyntiin, sanotaan vaikka 50 metrin päässä teltasta ja lähdetty kiihdyttämään, niin kyllä pakosarja siinäkin ajassa jo kuumenee niin, että ainakaan minä en menisi paljain näppeineni sitä räveltämään.
Käyntiin saaminen, eli virran päälle laittoon olisi riittänyt pelkkä puutikku, tai rautanaula, joten se ei olisi ollut ongelma.
Tietenkin sekin olisi pitänyt tietää, enkä usko, että lintupojat, vaikka motukoista kiinostuneita olivatkin, olisivat pyörää käyntiin saaneet, sillä kyllä niissä puristusta riitti, että aikamiehelläkin piti olla jalkavoimaa polkea kone käyntiin.
Sähköstartteja ei vielä prätkissä silloin ollut.
Hessu52 kirjoitti: ...
Sepin pyörällä olisi pystynyt ajamaan kyllä telttaa päin, mutta kuka sitten olisi vienyt sen prätkän, sillä sen verran lähellä telttaa sekin oli, n. 5 m.
Jos peli olisi polkaistu käyntiin, sanotaan vaikka 50 metrin päässä teltasta ja lähdetty kiihdyttämään, niin kyllä pakosarja siinäkin ajassa jo kuumenee niin, että ainakaan minä en menisi paljain näppeineni sitä räveltämään.
Käyntiin saaminen, eli virran päälle laittoon olisi riittänyt pelkkä puutikku, tai rautanaula, joten se ei olisi ollut ongelma.
Tietenkin sekin olisi pitänyt tietää, enkä usko, että lintupojat, vaikka motukoista kiinostuneita olivatkin, olisivat pyörää käyntiin saaneet, sillä kyllä niissä puristusta riitti, että aikamiehelläkin piti olla jalkavoimaa polkea kone käyntiin.
Sähköstartteja ei vielä prätkissä silloin ollut.
Mikäli olisi käytetty Sepon pyörää, mukana olisi täytynyt olla tahallisuuttakin, ainakin uhittelua, joka olisi lipsahtanut onnettomuuden puolelle.
Ehkä telttalaisia ensin härnättiin tökkimällä telttaa ja sitten joku aikoi pelotella enemmän ajamalla ihan teltan liki; sattui vaan menemään liian likeltä.
Onnettomuusteoria mielestäni parhaiten selittäisi tapahtumat tai tekijät ainakin sanoivat onnettumuudeksi vanhemille, joilta joutuivat pyytämään apua loppuselvittelyyn. Se selittäisi parhaiten, miksi kukaan ei ole kertonut totuutta: kuka haluaisi poikarukkien tulevaisuutta pilata. Taisi joidenkin tulevaisuuteen kuitenkin vaikuttaa, vaikka totuus tragediasta saatiinkin salattua?!
NGn kanssa saatiin asia sovittua kohtuullista korvausta vastaan. "Eihän tehtyä kuitenkaan saa tekemättömäksi." NG on yrittänyt sompailla puheidensa kanssa, ettei tulisi paljastaneeksi liikaa. Aika huonolla menestyksellä: jutuissa on paljon ristiriitaisuuksia. Jopa Bodomin varjossa on monia asioita kerrottu ainakin parilla eri tavalla.
Ihmetyttää kyllä, miksi jotkut kuten Sariola pitävät onnettomuusteoriaa ihan naurettavana ja mahdottomana.
¤