Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[JasseHames]

Nissen tapauksessa näyttö ei välttämättä riitä tuomioon asti, mutta tuomiolauselma on yksipuolisuudessaan lapsellinen ja naurettava. Toki on jossain määrin ymmärrettävää, että asian myöhempi käsittely haluttiin estää, mutta tapa on kuin suoraan jostain Venäjältä. Toki lakiin voitaisiin säätää, että murha vanhenisi esim. 30 vuodessa, mutta henkirikoskäsittelyn "tappaminen" alioikeudessa vaivan estämiseksi ei ole oikeusvaltioperiaatteen mukaista.

Tai sitten syyttäjäpuoli on ollut akateemisen puolen kanssa samaa mieltä siitä, että tuomion perusteet ovat sen verran hyvät, ettei valittaminen hovioikeuteen olisi kannattanut.

Mikähän tämä "akateeminen puoli" on ja keitä kaikkia se edustaa? Ovatko peräti sopineet edustavan Suomen akateemisia? Millä tavoin siitä on sovittu?

Tuomion perusteet olivat tehokkaita tappamaan juttu alioikeuteen. Periaatteessa voi sanoa siis perusteiden olleen jossain mielessä hyviä, vaikka tuomiolauselma on yksipuolisuudessaan lapsellinen ja naurettava.

No muistelisin lukeneeni aikoinaan oikein oikeustieteen professoritasolla tuomion perusteita pidetyn hyvinä. En tuomiolauselman sisällöstä niin paljon välitä, mutta jos itse tuomion perusteet olisivat olleet lapsellisia ja naurettavia, niin miksi syyttäjäpuoli ei olisi vienyt asiaa hovioikeuteen, kun niin härkäpäisesti asiaa jo käräjäoikeudessa ajoivat.

[Ross Sullivan]

Tai sitten syyttäjäpuoli on ollut akateemisen puolen kanssa samaa mieltä siitä, että tuomion perusteet ovat sen verran hyvät, ettei valittaminen hovioikeuteen olisi kannattanut.

Mikähän tämä "akateeminen puoli" on ja keitä kaikkia se edustaa? Ovatko peräti sopineet edustavan Suomen akateemisia? Millä tavoin siitä on sovittu?

Tuomion perusteet olivat tehokkaita tappamaan juttu alioikeuteen. Periaatteessa voi sanoa siis perusteiden olleen jossain mielessä hyviä, vaikka tuomiolauselma on yksipuolisuudessaan lapsellinen ja naurettava.

No muistelisin lukeneeni aikoinaan oikein oikeustieteen professoritasolla tuomion perusteita pidetyn hyvinä. En tuomiolauselman sisällöstä niin paljon välitä, mutta jos itse tuomion perusteet olisivat olleet lapsellisia ja naurettavia, niin miksi syyttäjäpuoli ei olisi vienyt asiaa hovioikeuteen, kun niin härkäpäisesti asiaa jo käräjäoikeudessa ajoivat.

Ovat kommentoineet asiaa ja kommentit löytyvät helposti Googlella.

[JasseHames]

Näpyttelen pari sitaattia samalta lehtisivulta. Olen tehnyt tekstin korostuksiin ym. hieman omia muutoksiani. Sitaatit ovat silti kirjaimellisesti täsmällisiä.

Täytyy rehellisesti tunnustaa, että lehtisivun luettuani muutuin laiskaksi eikä minua enää kiinnosta juuri lainkaan mennä lukemaan tuomiota kokonaisuudessaan Espooseen.

Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio

Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat

Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.

"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.

Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.

"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.

"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.

Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.

"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."

"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.

...

[JasseHames]

Ratkaisun tärkein lause kuuluu näin:

"Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.

...

Espoon käräjäoikeuden ratkaisun tekivät vahvennetussa kokoonpanossa laamanni Heikki Mikkola, käräjätuomari Juha Lehto sekä lautamiehet Agneta Brenner, Marja Rahkonen, Vilho Juutinen ja Peter Wellman.

...

Bodom-ratkaisu on harvinaisen selkeästi kirjoitettu ja perusteltu oikeudenpäätös. Sen jälkeen ei enää kovin paljon kysymyksiä jää. Ei mutkikasta juristeriaa tai muuta salakieltä, vaan helposti ymmärrettävää ja luettavaa tekstiä, joka ampuu syytteiltä pohjarakenteen pois yksi pala kerrallaan. Kannattaa käydä lukemassa, erityisesti te kaikki Bodom-kotidekkarit.

...

Näin käräjäoikeus murensi syyttäjien mustasukkaisuusteorian

Motiivi.
Nils Gustafssonin ja muun seurueen välisestä riidasta ei ole näyttöä. Mikään ei tue syyttäjä mustasukkaisuusteoriaa, jonka mukaan Gustafsson olisi pyrkinyt harjoittamaan seksiä Irmeli Björklundin kanssa ja tullut torjutuksi.

Nainen naapurileiristä.
Naisen kertomus Gustafssonin ja hänen seurueensa vierailusta toisessa telttaleirissä sekä Gustafssonin ja Seppo Boismanin välisestä riidasta ei ole millään tavoin tarkistettavissa.
Kertomus on ristiriitainen joidenkin muiden aikalaistodistajien kertomusten kanssa.

Verijäljet.
Teltasta löytyneiden verijälkien perusteella on todennäköistä, että Gustafsson makasi teltan sisällä veritöiden aikana ja oli yksi uhreista.
Surmatöitä ei voinut tehdä teltan sisällä ollut henkilö teltan pienen koon takia.
Gustafssonin kengät eivät välttämättä olleet kenenkään jalassa veritöiden aikana. Kenkien päällä on voinut olla jokin esine tai vaate, joka saattoi estää veren päätymisen kenkien sisäpuolelle.
Verijälki- ja dna-tutkimukset eivät sulje pois ulkopuolista surmaajaa. Hyökkääjä saattoi hyvin lyhyessä ajassa aiheuttaa uhreille sellaiset vammat, etteivät he voineet enää puolustautua. Näin surmaajasta ei välttämättä jäänyt lainkaan verta telttaan. Kaikkia verijälkiä ei edes tutkittu.

Gustafssonin vammat.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella on täysin mahdollista, että Gustafsson sai päähänsä kohdistuneen väkivallan takia surmayönä aivovamman ja menetti sen jälkeen tajuntansa ja toimintakykynsä. Mahdollista on myös se, että hän on menettänyt muistinsa neljäksi vuorokaudeksi ja ettei hän muista tuolta ajalta vieläkään mitään. Myös surmatuilla nuorilla oli vian hyvin vähän sellaisia vammoja, jotka ovat voineet syntyä hyökkääjän kanssa kamppaillessa. Siksi Gustafssonin vähäiset kamppailuvammat eivät kerro mitään merkittävää tapahtuneesta.

Gustafssonin oma kertomus.
Gustafsson joutui 18-vuotiaana valtavan julkisen huomion kohteeksi. Viestimien ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista vaikuttivat todennäköisesti myös muistinsa menettäneen nuorukaisen käsityksiin. Myös yksityiskohdat unohtuvat ja muistikuvat värittyvät yli 40 vuoden aikana.
Heti surmien jälkeen ilmestyneissä lehdissä kerrottiin, että Gustafssonin tila on hengenvaarallinen. Lisäksi erään lehden mukaan telttapaikalla oli kuin koroilla raavittua maata. Se voi selittää Gustafssonin käsityksen siitä, että häntä on raahattu.
Gustafsson suistui vapaaehtoisesti tutkimuksiin vammojensa selvittämiseksi. Se osoittaa, ettei hän ole pyrkinyt salaamaan tietoja vammoistaan.

Hypnoosi.
Gustafssonin puheet hypnoosissa eivät todennäköisesti pitäneet paikkaansa. Se ei kuitenkaan osoita sen enempää syyllisyyttä kuin syyttömyyttäkään.
Hypnoosiin suostuminen tukee sitä, ettei hän pyrkinyt salaamaan tapahtumien kulkua.

Surmattujen vammat.
Surmattujen nuorten kuolinsyistä ja vammoista ei voida päätellä, oliko surmaaja Gustafsson vai joku ulkopuolinen. Niiden perusteella ei myöskään selviä, missä järjestyksessä surmat tapahtuivat, missä asennossa uhrit olivat verityön aikana ja kamppailivatko uhrit surmaajaa vastaan.

Kadonneet tavarat.
Etsintöjen laadun ja tarkkuuden takia ei ole uskottavaa, että näin huomattava määrä omaisuutta olisi onnistuttu kätkemään maahan tai upottamaan järveen niin, ettei niitä ole löydetty.
Surmaaja vei kadonneen omaisuuden todennäköisesti pois alueelta.
Sen sijaan on epätodennäköistä, että Gustafsson olisi pystynyt vammautumisensa jälkeen kätkemään kengät sekä hävittämään tai piilottamaan onnistuneesti muut kateissa olevat tavarat.
Yhtä epäluultavaa on, että hän olisi ensin hävittänyt tavarat ja sen jälkeen aiheuttanut vammansa itse, koska telttapaikalta ei löytynyt vammojen aiheuttamisessa käytettyä tekovälinettä.

Viillot teltassa.
Muun muassa viiltojen sijainti telttakankaassa, uhrien vammat ja verijäljet sekä silminnäkijän kertomus puoltavat sitä, ettei viiltoja tehty telttakankaaseen jälkeenpäin hämäystarkoituksessa.

Ulkopuolinen surmaaja.
Silminnäkijät näkivät ilmeisesti surmatöiden jo tapahduttua teltta-alueella miehen, jonka tuntomerkit poikkesivat Gustafssonista. Tämä mies poistui nopeasti kenkien löytöpaikan suuntaan. Silminnäkijöiden havaitseman lysähtäneen teltan päällä maannut henkilö oli todennäköisesti Gustafsson.
Muun muassa Gustafssonilta puuttuva motiivi ja kadonneet tavarat puhuvat ulkopuolisen surmaajan puolesta.
Myös paikalta löytynyt tyynyliina veri- ja spermajälkineen tukee vähäisessä määrin oletusta, että siellä on voinut olla ulkopuolinen henkilö.

[Ross Sullivan]

Näpyttelen pari sitaattia samalta lehtisivulta. Olen tehnyt tekstin korostuksiin ym. hieman omia muutoksiani. Sitaatit ovat silti kirjaimellisesti täsmällisiä.

Täytyy rehellisesti tunnustaa, että lehtisivun luettuani muutuin laiskaksi eikä minua enää kiinnosta juuri lainkaan mennä lukemaan tuomiota kokonaisuudessaan Espooseen.

Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio

Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat

Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.

"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.

Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.

"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.

"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.

Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.

"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."

"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.

...

Se on sinänsä huolellisesti ja vakuuttavasti perusteltu, eikä se käytännössä jätä valittamiselle sijaa. Samalla se on yksipuolisuudessaan lapsellinen ja naurettava.

Miksi muuten menisit Espooseen asti sitä lukemaan?

[LexVeritas]

Näpyttelen pari sitaattia samalta lehtisivulta. Olen tehnyt tekstin korostuksiin ym. hieman omia muutoksiani. Sitaatit ovat silti kirjaimellisesti täsmällisiä.

Täytyy rehellisesti tunnustaa, että lehtisivun luettuani muutuin laiskaksi eikä minua enää kiinnosta juuri lainkaan mennä lukemaan tuomiota kokonaisuudessaan Espooseen.

Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio

Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat

Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.

"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.

Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.

"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.

"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.

Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.

"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."

"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.

...

Espoon käräjäoikeuden tuomiolauselma on näköjään poistunut YLE:n sivuilta mutta se löytyy ainakin täältä:

https://www.12.fi/2005/10/07/bodoms11.htm

[MikaK]

No muistelisin lukeneeni aikoinaan oikein oikeustieteen professoritasolla tuomion perusteita pidetyn hyvinä. En tuomiolauselman sisällöstä niin paljon välitä, mutta jos itse tuomion perusteet olisivat olleet lapsellisia ja naurettavia, niin miksi syyttäjäpuoli ei olisi vienyt asiaa hovioikeuteen, kun niin härkäpäisesti asiaa jo käräjäoikeudessa ajoivat.

Mentiin siitä mistä aita oli matalin:

"Bodom-murhajutun lopputulos ei yllättänyt. Vaikka syytteitten hylkääminen ei etukäteen ollut itsestään selvää, se oli kuitenkin todennäköistä. Juttu oli niin vaikea, että se houkutteli ylittämään aidan matalimmasta kohdasta. Näin myös tapahtui eikä se ole kunniaksi oikeuslaitoksellemme.

Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

Tuomion perustelut on kirjoitettu yksipuolisesti. Tämän takia ne vaikuttavat puolueellisilta. Puolueeton suhtautuminen asiaan edellyttäisi, että tuomiossa kuvattaisiin reilusti myös se näyttö, joka puhuu syyllisyyden puolesta. Mutta nyt tehtiin niin, että jos jokin seikka oli tuomion perustelujen kanssa ristiriidassa, siitä ei joko lausuttu mitään tai oikeus mitätöi sen sanomalla ylimalkaisesti, "ettei kyseisellä seikalla ollut tässä yhteydessä merkitystä."

Kaikki syytteen puolesta puhuvat todistajankertomukset leimattiin tuomion perusteluissa epäuskottaviksi, epäluotettaviksi tai todellisten tapahtumien vastaisiksi."

[Tovi]

"Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan."

Sinähän voisit poimia tästä runsaasta syyllisyyttä tukevasta, mutta tuomiossa sivuutetusta, näytöstä vaikka 5 mehevintä todistetta tähän pohdittavaksi?

[LexVeritas]

^ ^

Mentiin siitä mistä aita oli matalin:

Syyttäjä ei yrittänyt mennä siitä, missä aita oli matalin, vaan siitä, missä aitaa ei ollut lainkaan.

Syyttäjien olisi ollut hyvä selvittää mm. Sahakankaan väitteiden sisältämät ristiriitaisuudet ennen kuin marsittivat hänet motiivitodistajan roolissa oikeuteen.
Olisi selvinnyt muun muassa, ettei Sahakangas voinut mennä siitä, missä oli kanaali muttei kaatunutta puuta, eikä sinne, missä Henrikit Lindelöf ja Rosenqvist todistivat olleen mahdotonta telttailla asukkaiden huomaamatta.
Kukaan ei ole kertonut nähneensä alueella Sahakankaan seuruetta telttoineen eikä myöskään Gustafssonin seurueen väitettyä vierailua lahden toiselle puolelle ja sieltä takaisin. Alueella on kuitenkin ollut paljon väkeä, joka on kertonut nähneensä monenlaista muuta.

Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

Mitään ei sivuutettu alkujaan olemattomana, vaan puolustus osoitti syyttäjän esittämän "näytön" kohta kohdalta olemattomaksi.

Kuten proffat totesivat: Syytteet kaatuivat erittäin selkeästi ja hyvin perustellen, eivät rimaa hipoen.

[Ross Sullivan]

Kukaan ei ole kertonut nähneensä alueella veristä miestä pakenemassa mahdollisen saalinsa kanssa. Alueella on kuitenkin ollut paljon väkeä, joka on kertonut nähneensä monenlaista muuta. Tässä ei tietystikään ole mitään outoa.

Minäkin jankutan, että homma tapettiin tehokkaasti alioikeudessa. Komppaan siis itsekin näitä muutamaa rohvessoria kontekstissa.

[MikaK]

"Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan."

Sinähän voisit poimia tästä runsaasta syyllisyyttä tukevasta, mutta tuomiossa sivuutetusta, näytöstä vaikka 5 mehevintä todistetta tähän pohdittavaksi?

-verijäljet
-siistit vaatteet
-tarinoiden ja pistojälkien risririidat
-kengät todennäköisesti tekijän jalassa
-lavastustoimet

"Gustafssonin verijäljet eivät täsmää, koska hänen vertaan olisi pitänyt löytyä Björklundin ja Boismanin välistä. Gustafssonin verijäljet sijaitsevat suhteellisen ylhäällä teltan seinämissä. Jäljet ovat kosketuksesta syntyneitä verijälkiä", Haapalehto sanoi.

Murhapaikalle saapuneiden poliisien mukaan Gustafssonin vaatteet olivat siistit.

"Björklund ja Boisman ovat vuotaneet paljon verta teltan pohjalle. Gustafssonin vaatteiden olisi pitänyt vereentyä pahasti", syyttäjät päättelivät.

"Ristiriitaa lähes kaikessa"

Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.

Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä.

"Häntä ei olisi ollut helppo raahata, eikä siinä olisi ollut mitään järkeä. Poliisi ei todennut minkäänlaisia raahausjälkiä", Haapalehto sanoi.

Ristiriitaa löytyy myös rei'istä. Syyttäjien mukaan tutkimuksissa teltasta ei ole löydetty yhtään pistojälkeä, joka sopisi uhrien vammoihin.

Uhrien omaisia edustava Heikki Lampela puolestaan korosti, ettei ulkopuolinen tekijä olisi jättänyt Gustafssonia eloon todistajaksi. Lisäksi Gustafssoniin ei kohdistunut yhtään tappoiskua eikä hänellä ollut torjuntavammoja käsissään.

Syyttäjät ihmettelivät oikeudessa, miksi ulkopuolinen murhaaja olisi pujottanut Gustafssonin kengät jalkaan teon ajaksi ja sen jälkeen piilottanut ne 600 metrin päähän.

"Syytetty lavasti hädissään"

Syyttäjien mukaan lääkärien lausunnot todistavat, ettei Gustafsson ollut surmateon jälkeen tajuton eikä hänellä ollut aivovammaa. Gustafssonin tajunnan tason on kerrottu olleen alentunut sairaalassa.

"Takana oli rankka yö. Kyllä siinä on nuori poika väsynyt, kun on surmannut, lavastanut ja odotellut", Ifström kuittasi.

Hänen mukaansa Gustafssonilla oli tarve lavastaa: hän ymmärsi jäävänsä kiinni, jos lähtee karkuun.

"Ainoa ratkaisu oli uhrin näytteleminen ja teon lavastaminen hullun ryöstömurhaajan tekemäksi."

Syyttäjien mukaan Gustafsson kuuli lintubongarien lähestyvän ja peitteli Mäen veristä ruumista. Syytetty oli hädissään. Hän jatkoi lavastusta, heittäytyi itse kasaan ja äännähteli herättääkseen huomiota.

[MikaK]

Kukaan ei ole kertonut nähneensä alueella veristä miestä pakenemassa mahdollisen saalinsa kanssa. Alueella on kuitenkin ollut paljon väkeä, joka on kertonut nähneensä monenlaista muuta. Tässä ei tietystikään ole mitään outoa.

Minäkin jankutan, että homma tapettiin tehokkaasti alioikeudessa. Komppaan siis itsekin näitä muutamaa rohvessoria kontekstissa.

Åke Lindman totesi jo 90-luvun dokumentissaan: "Tekijän täytyi olla yltä päältä veressä. Kuitenkaan kukaan ei kerro nähneensä veristä kulkijaa. Miksi?" (koska tekijä jäikin teltalle makaamaan).

Lisäksi Lindman totesi: "Kuvitellaan että poliisi tietää tekijän (Gustafsson) muttei pysty sitä todistamaan".

Poliisi oli tuolloin Gustafssonin jäljillä. Mutta ei pystynyt sitä vielä 2000-luvun alussakaan todistamaan. Nyt aika uhkaa loppua kesken. Epäillyn kuoltua tuskin enää satsataan resursseja.

[LexVeritas]

Vaikka Åke Lindmanin mielestä tekijän on täytynyt näyttää veriseltä, niin varmaan monen muun mielestä hänen ei ole tarvinnut näyttää. Kenenkään ei myöskään ole tarvinnut nähdä pakenijan olleen vereentyneen. Tosiasia on, että murhapaikalta on nähty pakenevan miehen, jonka mahdollisesta vereentymisestä silminnäkijät eivät ole osanneet sanoa mitään.

Gustafssonin vaatteiden on tutkimusyhteenvedossa todettu olleen kunnossa, niiden ei siis ole todettu olleen "siistit" eivätkä verettömät. Koska ko. yhteenvedossa on kerrottu myös Gustafssonia epäillyn syylliseksi, mutta olosuhteiden puhuneen hänen syyttömyytensä puolesta, niin vaatteiden "kunnossa olemisen" voinee tulkita myös siten, että Gustafssonin vaatteissa ei ollut epäilyttävää.
Gustafssonin kertoman mukaan päänalusenaan käyttämänsä, teltan pohjalta löydetty Gustafssonin nahkatakki on ollut vereentynyt, ja teltan ulkopuolelle kertomansa mukaan jättämissään ja myöhemmin n. 630 metrin päästä löydetyissä kengissään on verta, ei tosin Gustafssonin verta. Kenkien pohjista ei ole löydetty kenenkään verta.
Kukaan ei ole kertonut nähneensä Gustafssonia kävelemässä kenkäpiilolle eikä takaisin. Ei verettömänä, eikä verisenä.

Mikäli oikein käsitin, niin MiKaK:n mielestä on Gustafssonin epäilyttävyyttä lisäävää, koska MikaK:n mielestä hänen vaatteensa olivat siistit/verettömät (Huom. Ei ole tarkkaa tietoa olivatko vaatteet veriset ja jos olivat, niin missä määrin. Silminnäkijät ovat ainoastaan kertoneet Gustafssonin olleen verinen). Toisaalta MikaK:n mielestä jonkun olisi pitänyt nähdä vaatteiltaan vereentynyt pakenija, jos tekijä olisi ollut ulkopuolinen.

Koska MikaK:n käsityksen mukaan Gustafsson oli tekijä, hänen vaatteidensa verettömyys olisi syyllisyyttä tukeva asia, mutta mikäli tekijä oli joku muu, niin silloin MikaK:n mukaan asia on päinvastoin: Vaatteiden verisyys tukee tuon jonkun muun syyllisyyttä.

Mikäli tekijä oli ulkopuolinen, niin MikaK:n mielestä hänen olisi pitänyt tulla havaituksi (kuten tulikin). Jos taas tekijä oli Gustafsson (kuten MikaK inttää), niin hänen ei tarvinnut tulla nähdyksi esim. edestakaisella matkallaan kenkäpiilolle.

Oman käsitykseni mukaan murhapaikalta todistetusti paennut mies saattoi olla vaatteiltaan osin verinen mutta silminnäkijät eivät havainneet verisyyttä, koska havaintojen tekemiseen käytetty aika oli niin lyhyt, ja havainnot tehtiin ilmeisesti pakenijan selkäpuolelta.

[MikaK]

Niin, en käsitä mikä ristiriita tuossa tekijän vereentymisessä muka on. Jos Gustafsson makasi sisällä teltan keskellä verilammikossa tajuttomana uhrina ja kömpi sen päälle hänen olisi tullut olla yltä päältä veressä. Jos taas hän oli tekijä ja mahdollisesti vereentyi hänellä olisi ollut kaikki aika peseytyä rannassa muiden lavastustoimien ohella. Lisäksi moisesta seurueen sisäisestä hyökkäyksestä vereentymisen asteen ei olisi tarvinnut olla korkea yllättävine täsmäiskuineen. Sen sijaan ulkopuolinen tekijä ei olisi tiennyt missä uhrit nukkuivat, olisi huitonut iskuja menemään ympäriinsä varmistaakseen kaikki kuolemat eikä taatusti olisi sen jälkeen muina miehinä jäänyt paikalle peseytymään ja piilottelemaan tavaroita lavastusmielessä vaan olisi paniikissa paikalta poistunut "verinen kulkija".

[LexVeritas]

Niin, en käsitä mikä ristiriita tuossa tekijän vereentymisessä muka on

Pointti oli yksinkertaistettuna se, että väittämästäsi Gustafssonin vaatteiden vereentymättömyydestä ei ole olemassa todistetta vaan pikemminkin päinvastoin: Silminnäkijät murhapaikalla ovat kertoneet Gustafssonin olleen erittäin verinen.
Ulkopuolisen tekijän ei ole täytynyt olla verinen (Åke Lindmanin ja sinun mielipiteestäsi huolimatta). Mikäli tekijä on ollut verinen, niin kukaan ei välttämättä ole huomannut hänen olleen verinen. Näyttää vahvasti siltä, että silminnäkijät ovat havainneet tekijän mutta eivät ole huomanneet hänen mahdollista vereentyneisyyttään.