Käräjäoikeuden ratkaisun kyseenalaistamattomuus

[LexVeritas]

Tähän ketjuun mielellään vain sellaisia kirjoituksia, jotka eivät kyseenalaista Gustafssonin vapauttamista syytteistä, vaan kyseenalaistavat jonkin muun tapahtuneen tosiasian.

Alustuksena nikki JasseHameksen toisessa ketjussa Helsingin Sanomista lainaamat oikeusoppineiden kommentit sekä hyvin lyhyt tiivistelmä tuomiolauselman sisällöstä.

Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:
Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio

Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat

Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.

"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.

Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.

"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.

"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.

Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.

"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."

"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.

Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:

Ratkaisun tärkein lause kuuluu näin:

"Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.

...

Espoon käräjäoikeuden ratkaisun tekivät vahvennetussa kokoonpanossa laamanni Heikki Mikkola, käräjätuomari Juha Lehto sekä lautamiehet Agneta Brenner, Marja Rahkonen, Vilho Juutinen ja Peter Wellman.

...

Bodom-ratkaisu on harvinaisen selkeästi kirjoitettu ja perusteltu oikeudenpäätös. Sen jälkeen ei enää kovin paljon kysymyksiä jää. Ei mutkikasta juristeriaa tai muuta salakieltä, vaan helposti ymmärrettävää ja luettavaa tekstiä, joka ampuu syytteiltä pohjarakenteen pois yksi pala kerrallaan. Kannattaa käydä lukemassa, erityisesti te kaikki Bodom-kotidekkarit.

...

Näin käräjäoikeus murensi syyttäjien mustasukkaisuusteorian

Motiivi.
Nils Gustafssonin ja muun seurueen välisestä riidasta ei ole näyttöä. Mikään ei tue syyttäjä mustasukkaisuusteoriaa, jonka mukaan Gustafsson olisi pyrkinyt harjoittamaan seksiä Irmeli Björklundin kanssa ja tullut torjutuksi.

Nainen naapurileiristä.
Naisen kertomus Gustafssonin ja hänen seurueensa vierailusta toisessa telttaleirissä sekä Gustafssonin ja Seppo Boismanin välisestä riidasta ei ole millään tavoin tarkistettavissa.
Kertomus on ristiriitainen joidenkin muiden aikalaistodistajien kertomusten kanssa.

Verijäljet.
Teltasta löytyneiden verijälkien perusteella on todennäköistä, että Gustafsson makasi teltan sisällä veritöiden aikana ja oli yksi uhreista.
Surmatöitä ei voinut tehdä teltan sisällä ollut henkilö teltan pienen koon takia.
Gustafssonin kengät eivät välttämättä olleet kenenkään jalassa veritöiden aikana. Kenkien päällä on voinut olla jokin esine tai vaate, joka saattoi estää veren päätymisen kenkien sisäpuolelle.
Verijälki- ja dna-tutkimukset eivät sulje pois ulkopuolista surmaajaa. Hyökkääjä saattoi hyvin lyhyessä ajassa aiheuttaa uhreille sellaiset vammat, etteivät he voineet enää puolustautua. Näin surmaajasta ei välttämättä jäänyt lainkaan verta telttaan. Kaikkia verijälkiä ei edes tutkittu.

Gustafssonin vammat.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella on täysin mahdollista, että Gustafsson sai päähänsä kohdistuneen väkivallan takia surmayönä aivovamman ja menetti sen jälkeen tajuntansa ja toimintakykynsä. Mahdollista on myös se, että hän on menettänyt muistinsa neljäksi vuorokaudeksi ja ettei hän muista tuolta ajalta vieläkään mitään. Myös surmatuilla nuorilla oli vian hyvin vähän sellaisia vammoja, jotka ovat voineet syntyä hyökkääjän kanssa kamppaillessa. Siksi Gustafssonin vähäiset kamppailuvammat eivät kerro mitään merkittävää tapahtuneesta.

Gustafssonin oma kertomus.
Gustafsson joutui 18-vuotiaana valtavan julkisen huomion kohteeksi. Viestimien ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista vaikuttivat todennäköisesti myös muistinsa menettäneen nuorukaisen käsityksiin. Myös yksityiskohdat unohtuvat ja muistikuvat värittyvät yli 40 vuoden aikana.
Heti surmien jälkeen ilmestyneissä lehdissä kerrottiin, että Gustafssonin tila on hengenvaarallinen. Lisäksi erään lehden mukaan telttapaikalla oli kuin koroilla raavittua maata. Se voi selittää Gustafssonin käsityksen siitä, että häntä on raahattu.
Gustafsson suistui vapaaehtoisesti tutkimuksiin vammojensa selvittämiseksi. Se osoittaa, ettei hän ole pyrkinyt salaamaan tietoja vammoistaan.

Hypnoosi.
Gustafssonin puheet hypnoosissa eivät todennäköisesti pitäneet paikkaansa. Se ei kuitenkaan osoita sen enempää syyllisyyttä kuin syyttömyyttäkään.
Hypnoosiin suostuminen tukee sitä, ettei hän pyrkinyt salaamaan tapahtumien kulkua.

Surmattujen vammat.
Surmattujen nuorten kuolinsyistä ja vammoista ei voida päätellä, oliko surmaaja Gustafsson vai joku ulkopuolinen. Niiden perusteella ei myöskään selviä, missä järjestyksessä surmat tapahtuivat, missä asennossa uhrit olivat verityön aikana ja kamppailivatko uhrit surmaajaa vastaan.

Kadonneet tavarat.
Etsintöjen laadun ja tarkkuuden takia ei ole uskottavaa, että näin huomattava määrä omaisuutta olisi onnistuttu kätkemään maahan tai upottamaan järveen niin, ettei niitä ole löydetty.
Surmaaja vei kadonneen omaisuuden todennäköisesti pois alueelta.
Sen sijaan on epätodennäköistä, että Gustafsson olisi pystynyt vammautumisensa jälkeen kätkemään kengät sekä hävittämään tai piilottamaan onnistuneesti muut kateissa olevat tavarat.
Yhtä epäluultavaa on, että hän olisi ensin hävittänyt tavarat ja sen jälkeen aiheuttanut vammansa itse, koska telttapaikalta ei löytynyt vammojen aiheuttamisessa käytettyä tekovälinettä.

Viillot teltassa.
Muun muassa viiltojen sijainti telttakankaassa, uhrien vammat ja verijäljet sekä silminnäkijän kertomus puoltavat sitä, ettei viiltoja tehty telttakankaaseen jälkeenpäin hämäystarkoituksessa.

Ulkopuolinen surmaaja.
Silminnäkijät näkivät ilmeisesti surmatöiden jo tapahduttua teltta-alueella miehen, jonka tuntomerkit poikkesivat Gustafssonista. Tämä mies poistui nopeasti kenkien löytöpaikan suuntaan. Silminnäkijöiden havaitseman lysähtäneen teltan päällä maannut henkilö oli todennäköisesti Gustafsson.
Muun muassa Gustafssonilta puuttuva motiivi ja kadonneet tavarat puhuvat ulkopuolisen surmaajan puolesta.
Myös paikalta löytynyt tyynyliina veri- ja spermajälkineen tukee vähäisessä määrin oletusta, että siellä on voinut olla ulkopuolinen henkilö.

[Ross Sullivan]

Vastaavia ketjuja on jo paljon, mutta ei kai se haittaa mitään!

*poistettu pohdintaa toisista kirjoittajista. Sellaisen paikka on Lautamiehissä*tm

Ehdottomasti ei pidä kyseenalaistaa. "Keskustellaan" totuttuun tapaan siitä näkökulmasta, että tuomiolauselma on pyhä kirjoitus ja siihen ei liity epävarmuuksia tai seikkoja, joita voisi kyseenalaistaa.

[LexVeritas]

^ Muissa ketjuissa saa minun puolestani yrittää kyseenalaistaa kuinka paljon vaan! Arvelen kuitenkin, että tuskin kyseenalaistat niissäkään mitään järkiperustein, koska et ole tähänkään mennessä sitä tehnyt.

[Ross Sullivan]

^Veikkaan, että meillä on erilainen käsitys sekä kysenalaistamisesta että järkiperäisyydestä.

[Ross Sullivan]

Tähän ketjuun mielellään vain sellaisia kirjoituksia, jotka eivät kyseenalaista Gustafssonin vapauttamista syytteistä, vaan kyseenalaistavat jonkin muun tapahtuneen tosiasian.

Alustuksena nikki JasseHameksen toisessa ketjussa Helsingin Sanomista lainaamat oikeusoppineiden kommentit sekä hyvin lyhyt tiivistelmä tuomiolauselman sisällöstä.

Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:
Professorit: Vakuuttava ja perusteltu tuomio

Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat

Useat oikeusoppineet kehuivat perjantaina Bodom-tuomiota huolellisesti ja vakuuttavasti perustelluksi. Syytteet hylättiin erittäin selkeästi, kuului arvio.

"Tämä ei ollut mikään rimaa hipoen -hylkäys. Oli ehkä jopa yllättävää, että syyte kaatui näin komeasti", arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen.

Hän pohti, että näin selkeä tuomio saattaa jopa vaikuttaa syyttäjän harkintaan siitä, kannattaako tuomiosta valittaa hovioikeuteen.

"Syyttäjäpuolella joudutaan varmaankin aika tarkkaan miettimään, onko mitään perusteita jatkaa tätä kiusaa enää, kun tämä niemenomaan näytön perusteella näin komeasti kaatui ja tässä on mennyt niin paljon aikaa", Koskinen arveli.

"Tuomio kirjoitettiin positiiviseen asuun. Kirjoitettiin ulos, mikä oli tuomioistuimen käsityksen mukaan tapahtumien kulku. Ei pelkästään negatiiviseen asuun, jossa todettaisiin, että ei ole riittävää näyttöä syytteen tueksi", sanoi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila.

Hänen mukaan kiistetyissä henkirikoksissa tuomion perustelut eivät yleensä ole näin yksiselitteisiä.

"Päätös oli normaalin prosessin mukainen. Ensinhän tuomioistuimen täytyy päättää, että onko meillä oikea syytetty", sanoi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.

"Prosessi ikään kuin loppui sitten siihen. Eli ei tarvinnut enää miettiä, onko tämä murha tai tappo tai onko tämä vanhentunut vai ei."

"Perustelun ja näytön arvioinnin osalta tuomio on mielestäni huolellisesti tehty", Utriainen sanoi.

Helsingin Sanomat, 08.10.2005, s. C 8 kirjoitti:

Ratkaisun tärkein lause kuuluu näin:

"Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.

...

Espoon käräjäoikeuden ratkaisun tekivät vahvennetussa kokoonpanossa laamanni Heikki Mikkola, käräjätuomari Juha Lehto sekä lautamiehet Agneta Brenner, Marja Rahkonen, Vilho Juutinen ja Peter Wellman.

...

Bodom-ratkaisu on harvinaisen selkeästi kirjoitettu ja perusteltu oikeudenpäätös. Sen jälkeen ei enää kovin paljon kysymyksiä jää. Ei mutkikasta juristeriaa tai muuta salakieltä, vaan helposti ymmärrettävää ja luettavaa tekstiä, joka ampuu syytteiltä pohjarakenteen pois yksi pala kerrallaan. Kannattaa käydä lukemassa, erityisesti te kaikki Bodom-kotidekkarit.

...

Näin käräjäoikeus murensi syyttäjien mustasukkaisuusteorian

Motiivi.
Nils Gustafssonin ja muun seurueen välisestä riidasta ei ole näyttöä. Mikään ei tue syyttäjä mustasukkaisuusteoriaa, jonka mukaan Gustafsson olisi pyrkinyt harjoittamaan seksiä Irmeli Björklundin kanssa ja tullut torjutuksi.

Nainen naapurileiristä.
Naisen kertomus Gustafssonin ja hänen seurueensa vierailusta toisessa telttaleirissä sekä Gustafssonin ja Seppo Boismanin välisestä riidasta ei ole millään tavoin tarkistettavissa.
Kertomus on ristiriitainen joidenkin muiden aikalaistodistajien kertomusten kanssa.

Verijäljet.
Teltasta löytyneiden verijälkien perusteella on todennäköistä, että Gustafsson makasi teltan sisällä veritöiden aikana ja oli yksi uhreista.
Surmatöitä ei voinut tehdä teltan sisällä ollut henkilö teltan pienen koon takia.
Gustafssonin kengät eivät välttämättä olleet kenenkään jalassa veritöiden aikana. Kenkien päällä on voinut olla jokin esine tai vaate, joka saattoi estää veren päätymisen kenkien sisäpuolelle.
Verijälki- ja dna-tutkimukset eivät sulje pois ulkopuolista surmaajaa. Hyökkääjä saattoi hyvin lyhyessä ajassa aiheuttaa uhreille sellaiset vammat, etteivät he voineet enää puolustautua. Näin surmaajasta ei välttämättä jäänyt lainkaan verta telttaan. Kaikkia verijälkiä ei edes tutkittu.

Gustafssonin vammat.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella on täysin mahdollista, että Gustafsson sai päähänsä kohdistuneen väkivallan takia surmayönä aivovamman ja menetti sen jälkeen tajuntansa ja toimintakykynsä. Mahdollista on myös se, että hän on menettänyt muistinsa neljäksi vuorokaudeksi ja ettei hän muista tuolta ajalta vieläkään mitään. Myös surmatuilla nuorilla oli vian hyvin vähän sellaisia vammoja, jotka ovat voineet syntyä hyökkääjän kanssa kamppaillessa. Siksi Gustafssonin vähäiset kamppailuvammat eivät kerro mitään merkittävää tapahtuneesta.

Gustafssonin oma kertomus.
Gustafsson joutui 18-vuotiaana valtavan julkisen huomion kohteeksi. Viestimien ja läheisten ihmisten käsitykset tapahtumista vaikuttivat todennäköisesti myös muistinsa menettäneen nuorukaisen käsityksiin. Myös yksityiskohdat unohtuvat ja muistikuvat värittyvät yli 40 vuoden aikana.
Heti surmien jälkeen ilmestyneissä lehdissä kerrottiin, että Gustafssonin tila on hengenvaarallinen. Lisäksi erään lehden mukaan telttapaikalla oli kuin koroilla raavittua maata. Se voi selittää Gustafssonin käsityksen siitä, että häntä on raahattu.
Gustafsson suistui vapaaehtoisesti tutkimuksiin vammojensa selvittämiseksi. Se osoittaa, ettei hän ole pyrkinyt salaamaan tietoja vammoistaan.

Hypnoosi.
Gustafssonin puheet hypnoosissa eivät todennäköisesti pitäneet paikkaansa. Se ei kuitenkaan osoita sen enempää syyllisyyttä kuin syyttömyyttäkään.
Hypnoosiin suostuminen tukee sitä, ettei hän pyrkinyt salaamaan tapahtumien kulkua.

Surmattujen vammat.
Surmattujen nuorten kuolinsyistä ja vammoista ei voida päätellä, oliko surmaaja Gustafsson vai joku ulkopuolinen. Niiden perusteella ei myöskään selviä, missä järjestyksessä surmat tapahtuivat, missä asennossa uhrit olivat verityön aikana ja kamppailivatko uhrit surmaajaa vastaan.

Kadonneet tavarat.
Etsintöjen laadun ja tarkkuuden takia ei ole uskottavaa, että näin huomattava määrä omaisuutta olisi onnistuttu kätkemään maahan tai upottamaan järveen niin, ettei niitä ole löydetty.
Surmaaja vei kadonneen omaisuuden todennäköisesti pois alueelta.
Sen sijaan on epätodennäköistä, että Gustafsson olisi pystynyt vammautumisensa jälkeen kätkemään kengät sekä hävittämään tai piilottamaan onnistuneesti muut kateissa olevat tavarat.
Yhtä epäluultavaa on, että hän olisi ensin hävittänyt tavarat ja sen jälkeen aiheuttanut vammansa itse, koska telttapaikalta ei löytynyt vammojen aiheuttamisessa käytettyä tekovälinettä.

Viillot teltassa.
Muun muassa viiltojen sijainti telttakankaassa, uhrien vammat ja verijäljet sekä silminnäkijän kertomus puoltavat sitä, ettei viiltoja tehty telttakankaaseen jälkeenpäin hämäystarkoituksessa.

Ulkopuolinen surmaaja.
Silminnäkijät näkivät ilmeisesti surmatöiden jo tapahduttua teltta-alueella miehen, jonka tuntomerkit poikkesivat Gustafssonista. Tämä mies poistui nopeasti kenkien löytöpaikan suuntaan. Silminnäkijöiden havaitseman lysähtäneen teltan päällä maannut henkilö oli todennäköisesti Gustafsson.
Muun muassa Gustafssonilta puuttuva motiivi ja kadonneet tavarat puhuvat ulkopuolisen surmaajan puolesta.
Myös paikalta löytynyt tyynyliina veri- ja spermajälkineen tukee vähäisessä määrin oletusta, että siellä on voinut olla ulkopuolinen henkilö.

Perustelut ovat lapsellisempia kuin muistin! Ihan kevyellä pintatutustumisella voi havaita perustelujen naurettavuuden.

"Motiivi.
Nils Gustafssonin ja muun seurueen välisestä riidasta ei ole näyttöä. Mikään ei tue syyttäjä mustasukkaisuusteoriaa, jonka mukaan Gustafsson olisi pyrkinyt harjoittamaan seksiä Irmeli Björklundin kanssa ja tullut torjutuksi."

Ulkopuolisen sekopääkommandon motiiveista sen sijaan on runsaasti näyttöä.

"Verijälki- ja dna-tutkimukset eivät sulje pois ulkopuolista surmaajaa."

Vaikea kuvitella tilanne, että poissulkisi. Ainahan voidaan jälkiä tulkita siten, että löydetään jokin sellainen skenaario, että tekijä on ulkopuolinen ja Nisse uhri.

"Teltasta löytyneiden verijälkien perusteella on todennäköistä, että Gustafsson makasi teltan sisällä veritöiden aikana ja oli yksi uhreista." Ei ole mitään perustelua. Pelkkä heitto.

"Kaikkia verijälkiä ei edes tutkittu." Tutkimustulosten yleistä luotettavuutta olisi voinut myös pohtia. Herää jopa epäilys, että asiasta päättäneet luulevat virheellisesti verijälkitutkimuksen olevan (täysin) luotettava Bodomjärven-tapauksessa.

"Lääketieteellisten selvitysten perusteella on täysin mahdollista, että Gustafsson sai päähänsä kohdistuneen väkivallan takia surmayönä aivovamman ja menetti sen jälkeen tajuntansa ja toimintakykynsä." Mahdollista toki, mutta epätodennäköistä.

"Etsintöjen laadun ja tarkkuuden takia ei ole uskottavaa, että näin huomattava määrä omaisuutta olisi onnistuttu kätkemään maahan tai upottamaan järveen niin, ettei niitä ole löydetty." Perustelematon heitto.

Onko se sitten uskottavaa, että kukaan ei olisi havainnut oletettavasti yltä päältä veressä pakenevaa tekijää?

"Surmaaja vei kadonneen omaisuuden todennäköisesti pois alueelta." Pelkkä heitto.

"Muun muassa viiltojen sijainti telttakankaassa, uhrien vammat ja verijäljet sekä silminnäkijän kertomus puoltavat sitä, ettei viiltoja tehty telttakankaaseen jälkeenpäin hämäystarkoituksessa." Vai että ihan silminnäkijän kertomus.

"Muun muassa Gustafssonilta puuttuva motiivi ja kadonneet tavarat puhuvat ulkopuolisen surmaajan puolesta." Mahdollista motiivia ei tiedetä, mikä ei tarkoita, että se on varmuudella puuttunut (jos Nisse olisi tekijä). Ilmeisesti aluetta ei kovin tarkasti rajattu tapahtuman jälkeen, vaan alue pääsi "saastumaan". Mahdollista on, että joku olisi esim. osan tavaroista löytänyt ja pitänyt itsellään. On myös mahdollista, että tavaroita ei etsitty perusteellisen täydellisesti.

[JasseHames]

Nehän ovat kyseisen lehtijutun referaatteja tuomiosta... varsinaisessa tuomiossa lukevat perustelut ovat tietenkin paljon pidempiä ja perusteellisempia, ja jokainen voi mennä lukemaan ne asianomaiseen käräjäoikeuteen. Minulla ei ole mitään syytä niiden pätevyyttä epäillä, kun kolmen oikeustieteen professorin mielestä tuomio on hyvin perusteltu.

Case closed. Täytyy kyllä toisaalta ihmetellä tätä raivoa ja etenkin motiivia Gustafssonin mustamaalaamisessa. Taitaa olla äärimmäinen esimerkki ns. vahvistusharhasta ("Nisse on syyllinen, koska se nyt vain on syyllinen!") tai jopa vakavammasta oireilusta.

[JasseHames]

Ai niin, tähänkin ketjuun linkki tuomioon (yhtenä PDF:nä): https://web.archive.org/web/20160327111 ... tuomio.pdf

[MikaK]

Tuomio meni siitä mistä aita oli matalin koska juttu oli muutenkin kuluneen ajan takia vaikea ratkaista niin syyttömyyteen on helpompi päätyä kuin alkaa ottaa kantaa tekijään. jos tuolle linjalle lähtee että kaikki on mahdollista pohtimatta todennäköisyyksiä niin voihan sillä perustella mitä vain. "On mahdollista että kenkien päällä oli vaate". Yhtä lailla oikeus olisi voinut perustella "on mahdollista että murhaaja oli herrasmiesmäinen ja laittoi murhatekojen ajaksi nissen kengät jalkaansa välttyäkseen roiskeilta minkä jälkeen vaihtoi ne poistuessaan takaisin omiinsa". Ei kai tuotakaan voi kukaan sulkea pois eli yhtä lailla se on mahdollista jos ei välitä siitä että se on kovin epätodennäköistä kuten useat muutkin oikeuden perustelut.

[Ross Sullivan]

Nehän ovat kyseisen lehtijutun referaatteja tuomiosta... varsinaisessa tuomiossa lukevat perustelut ovat tietenkin paljon pidempiä ja perusteellisempia, ja jokainen voi mennä lukemaan ne asianomaiseen käräjäoikeuteen. Minulla ei ole mitään syytä niiden pätevyyttä epäillä, kun kolmen oikeustieteen professorin mielestä tuomio on hyvin perusteltu.

Case closed. Täytyy kyllä toisaalta ihmetellä tätä raivoa ja etenkin motiivia Gustafssonin mustamaalaamisessa. Taitaa olla äärimmäinen esimerkki ns. vahvistusharhasta ("Nisse on syyllinen, koska se nyt vain on syyllinen!") tai jopa vakavammasta oireilusta.

Höpöhöpö. Tietenkin olen tuomiolauselman lukenut, kuten jo totesinkin "Perustelut ovat lapsellisempia kuin muistin!". Olen samaa mieltä, että on hyvin perusteltu tuomiolauselma. Näytön arvioiminen on sen sijaan mennyt pahasti metsään.

Ei sinun tarvitse raivota. Minähän olen ollut alusta asti sitä mieltä, että on sekä tekijöitä puoltamassa Nissen syyllisyyttä ja myös syyttömyyttä ja, että annetun näytön perusteella olisi ollut kyseenalaista tuomita Nisseä mahdollisista murhista.

Sinun kannattaisi kerrata ala-aste tai ainakin luokat, joilla on harjoiteltu lukemista ja/tai ymmärtämistä. Sinä tässä ilmeisesti väität jotain varmasti tietäväsi syyllisyyskysymyksen osalta toisin kuin minä. Minä en sinun vahvistusharhaasi voine vaikuttaa. Asia ratkeaa, jos ratkeaa, varmaan jossain ihan muualla kuin keskustelufoorumilla.

[Ross Sullivan]

Tuomio meni siitä mistä aita oli matalin koska juttu oli muutenkin kuluneen ajan takia vaikea ratkaista niin syyttömyyteen on helpompi päätyä kuin alkaa ottaa kantaa tekijään. jos tuolle linjalle lähtee että kaikki on mahdollista pohtimatta todennäköisyyksiä niin voihan sillä perustella mitä vain. "On mahdollista että kenkien päällä oli vaate". Yhtä lailla oikeus olisi voinut perustella "on mahdollista että murhaaja oli herrasmiesmäinen ja laittoi murhatekojen ajaksi nissen kengät jalkaansa välttyäkseen roiskeilta minkä jälkeen vaihtoi ne poistuessaan takaisin omiinsa". Ei kai tuotakaan voi kukaan sulkea pois eli yhtä lailla se on mahdollista jos ei välitä siitä että se on kovin epätodennäköistä kuten useat muutkin oikeuden perustelut.

Niin, ja asia haluttiin tavallaan ymmärrettävästi tappaa alioikeuteen.

Kummallista, että monille kirjoittajille raivoa aiheuttaa näkemys, joka ei aivan täysin vastaa omaa näkemystä. Ehkä kannattaisi harjoitella sietämään erilaisia mielipiteitä? MInulle ainakin länsimaiset arvot ovat tärkeitä.

[LexVeritas]

MikaK:n viestiin liittyen...

Käräjäoikeuden tuomio perustui KRP:n suorittamaan tutkintaan. Esitutkintapöytäkirjassa todetaan Gustafssonin kengän veriroiskeista seuraavaa (loppuosan tummennus minun tekemäni):

Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle.

Ymmärtääkö MikaK tai-sanan merkityksen?

Tutkinnassa selvisi siis, että venykkeen alta löydetyt veriroiskeet saattoivat lentää sinne kengän olematta kenenkään jalassa.

[JasseHames]

Höpöhöpö. Tietenkin olen tuomiolauselman lukenut, kuten jo totesinkin "Perustelut ovat lapsellisempia kuin muistin!".

Sitten oletan, ettet ymmärrä tai halua ymmärtää lukemaasi. Kannattaa lukea tuomio uudestaan, vaikka ilmeisesti perusteiden (= tässä tapauksessa nimenomaan näytön arviointi) "lapsellisuus" johtuu mielestäsi siitä, etteivät ne sovi raivotautiseen (Turinabol? ->) ennakkokäsitykseesi Gustafssonin syyllisyydestä.

[JasseHames]

Tuomio meni siitä mistä aita oli matalin koska juttu oli muutenkin kuluneen ajan takia vaikea ratkaista niin syyttömyyteen on helpompi päätyä kuin alkaa ottaa kantaa tekijään. jos tuolle linjalle lähtee että kaikki on mahdollista pohtimatta todennäköisyyksiä niin voihan sillä perustella mitä vain. "On mahdollista että kenkien päällä oli vaate". Yhtä lailla oikeus olisi voinut perustella "on mahdollista että murhaaja oli herrasmiesmäinen ja laittoi murhatekojen ajaksi nissen kengät jalkaansa välttyäkseen roiskeilta minkä jälkeen vaihtoi ne poistuessaan takaisin omiinsa". Ei kai tuotakaan voi kukaan sulkea pois eli yhtä lailla se on mahdollista jos ei välitä siitä että se on kovin epätodennäköistä kuten useat muutkin oikeuden perustelut.

Täyttä houreilua. Syyttäjäpuolella on ollut täysi oikeus valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Jos olisi haluttu mennä siitä, mistä aita on matalin, niin olisi tehty alkujaankin syyttämättäjättämispäätös eikä näin ollen menty edes käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeuden tuomio, luki siinä mitä tahansa, ei todellakaan "tapa" mitään. Jokaisella oikeusasteella on riippumaton tuomiovalta, joka käsittää myös oikeuden arvioida syyttäjän esittämää näyttöä miten tahansa.

[Collie]

Ai niin, tähänkin ketjuun linkki tuomioon (yhtenä PDF:nä): https://web.archive.org/web/20160327111 ... tuomio.pdf

Tuossa tuomiossa on mielestäni erikoisesti laamannin, tuomarin ja neljän lautamiehen kokoonpano, eli kaksi ammattilaista ja neljä maallikkoa eli kokoonpano on parillinen määrä. Miten olisi toimittu jos äänestyksen lopputulos on 3 jaa 3 ei? Kiinnostaisi tietää ketkä ovat äänestäneet syytteiden hylkäämisen puolesta, löytyykö se tuosta tiedostosta? Tuo on harmillisesti kuvamuodossa joten ei voi käyttää tekstihakua ja on aika sekavasti skannattu.

[JasseHames]

Ai niin, tähänkin ketjuun linkki tuomioon (yhtenä PDF:nä): https://web.archive.org/web/20160327111 ... tuomio.pdf

Tuossa tuomiossa on mielestäni erikoisesti laamannin, tuomarin ja neljän lautamiehen kokoonpano, eli kaksi ammattilaista ja neljä maallikkoa eli kokoonpano on parillinen määrä. Miten olisi toimittu jos äänestyksen lopputulos on 3 jaa 3 ei? Kiinnostaisi tietää ketkä ovat äänestäneet syytteiden hylkäämisen puolesta, löytyykö se tuosta tiedostosta? Tuo on harmillisesti kuvamuodossa joten ei voi käyttää tekstihakua ja on aika sekavasti skannattu.

Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Ehkä saan laitettua tuomion tekstimuodossa tänne jossakin vaiheessa. Koko PDF:n olen saanut jo muunnettua kuviksi, joista tekstintunnistus pitäisi onnistua helposti. Kyse on vain jaksamisesta.