Jos nyt minäkin uskaltaisin sanoa sen verran, että teltastahan löytyi rikkinäinen juomapullo.
Olisiko tämä voinut olla kenties se lyöntiväline, sillä kirveenhamara jotenkin tuntuu uskomattomalta, kun koko kirvestä ei ole ollut tietääkseni kenelläkään mukana retkellä?
Telttamysteeri?
Minä kysyin alun perin, onko esitutkinta-aineistossa ollut esillä se tunnettu mahdollisuus, että keskinkertaisen ja myös suuren nopeusluokan veriroiskeita voi syntyä myös verta yskimällä tai sylkemällä. Siis esim. niin, että vetää verta henkeensä ja yskii sen ulos. Joidenkin lähteiden mukaan tuollaisia veriroiskeita voi myös olla hankala erottaa esim. iskujen synnyttämistä veriroiskeista.konsta kirjoitti: Käsittäkseni yskösveri oli alunperin oljenkorsi, josta tuli peruskivi.
Veriyskökset/yskösveri sen sijaan ovat jonkun muun keksintöä, tai keskustelun vääristelyä.
Hakukoneillakin löytyy. Tässä pari esimerkkiä:konsta kirjoitti:Olisko sulla näitä lähteitä tiedossa, tai edes lainausta niistä?
http://tinyurl.com/3wt6ul
http://natsci.parkland.edu/sci/208/chap ... patter.htm
Noissa lähteissä on tosiaan tuotu esille erehtymisen vaara:
"At times these stains can mislead the analyst... [lähde 1]
"May be confused with MVS or HVS." [lähde 2]
Lähteessä 1 on mainittu tapauksesta, jossa ampumistapaukseen saapuneen auttajan hihasta löytyi roiske, joka muistutti erehdyttävästi luodin synnyttämää roisketta. Kuitenkin muut paikalta löytyneet yskösjäljet auttoivat jäljen syntymekanismin selvittämisessä.
Nilsin veriroiskeet olivat ainoita laatuaan, joten tutkija ei ainakaan olisi voinut verrata niitä muihin Nilsin veriroiske/yskösjälkiin ja tehdä vertailevaa tutkimusta. Lainaillen Konstan käyttämiä sanamuotoja, tästä saisi aikaiseksi oljenkorsimallin, joka teoreettisilta lähtökohdiltaan voisi olla mahdollinen.
Tervehdys Hessu. Olen itse ajatellut jotakin tällaista terävää sellaiseksi aseeksi, jolla Irmeli olisi voinut huitoa hyökkääjää. Mitähän kaikkea teltanpohjalla olisi voinut olla (nyt en viittaa, mitä on löydetty, vaan mitä olisi voinut olla)?Hessu52 kirjoitti:Jos nyt minäkin uskaltaisin sanoa sen verran, että teltastahan löytyi rikkinäinen juomapullo.
ETP-ketjussa annetun ETP:n liitteen no 7. (s. 12) mukaan, telttakankaassa, Gustafssonin päänsijan takana on roiskeverta, ja sen sivulla Boismanin päänsijan vieressä ns. heilahdusverijälki. Jälkimmäisten roiskeiden suunnassa on Gustafssonin korvaruhjeen paikka hänen itsensä ilmoittamassa nukkuma-asennossa. Tätä nukkumapaikkaa on käytetty Gustafssonin asemana kysymyksessä olevassa mallissa.kujala kirjoitti:OK, missä on tästä 1. iskusta syntyneet roiskejäljet?teemu kirjoitti:Gustafssonin korvan yläpuolella oli ilkeän näköinen ruhje. Jos hän sai sen ennen poskeen lyöntiä, niin hän on voinut olla puolitajuton tällistä, ja siksi jäänyt makaamaan paikalleen.
II-3 osion ulkopinnalla olevat roiskeet huomioon ottaen teltassa on riittävästi roiskeita sopivissa paikoissa, jotta Gustafssonin päävammojen syntypaikkaa voidaan tutkia. Tarvittavat DNA-analyysit kuitenkin puuttuvat päänsijan vieressä olevista jäljistä.Verkkoikkunan alapuolella olevan verisen alueen alaosassa on joitain pieniä veriroiskeita sekä tuhrujälkiä (kuva 51).
Takapäädyn keskialueella, n. 25 cm korkeudella teltan pohjasta, on vähäiset heilahdusjäljiltä vaikuttavat verijäljet (kuva 52). Jälkien kulkusuuntaa ei voida varmuudella päätellä, mutta liikesuunta on kaareva. Heilahdusjäljistä on otettu DNA-näyte (M885/I, ei tulosta).
Ruhjehaava ja poskihaava ovat voineet syntyä eri aikoina ja erilaisista astaloista, jotka eivät ole olleet ennalta vereentyneitä. Uhrien luista kuvattujen jälkien perusteella astaloita on voinut olla useita erilaisia. Kanadalaistyyppinen kirves on mallissa mainittu esimerkkinä astalosta, jollainen olisi voinut aiheuttaa poskivamman ja suhteellisen teräväkulmaiset roiskejäljet.kujala kirjoitti: Lisäksi voisi kysyä tätäkin: hamara olisi siis kahteen kertaan osunut Nilsiin, kummallakin kerralla hamara olisi synnyttänyt myös heilahdusjälkiä. Jälkimmäisessä iskussa suunta on melko tarkoin määritetty, ja käsittääkseni sen olisi pitänyt synnyttää heilahdusjälkiä II-sivun suuntaan. Tässä 2. iskussa hamara olisi ollut jo valmiiksi verinen 1. iskusta, joten heilahdusjälkiä olisi tullut molemmissa vaiheissa. 1. iskussa heilahdusjälkiä olisi syntynyt lyönnin jälkeen.
Eli yhteensä: 3 heilahdusjäljet + veriroiskeet 1. iskusta + veriroiskeet 2. iskusta (malli selittää vain viimeiset jäljet)
Korvallisella olevan ruhjeen synnystä ja sen aiheuttaneen astalon mahdollisesta tyypistä ei mallissa ole vielä esitetty mitään arveluja. Ruhjeen mainitseminen on tarpeen vain selittämään sitä, miksi Gustafsson olisi jäänyt makuusijalleen väkivallan tapahtuessa. Jos roiskejäljet voitaisiin yhdistää Gustafssoniin DNA-analyysein, niin se tukisi Oikeuden käsitystä hänen olemisestaan teltan sisällä, makuupaikallaan väkivallan tapahtuessa.
Mainitsemasi roiskejäljet+heilahdusjäljet voisivat selittää 1. iskuun liittyvät roiskeet+heilahdusjäljet. Selittämättä jäisi kuitenkin vielä mielestäni se tärkein, eli tähän varsinaiseen käsiteltävään iskuun liittyvä heilahdus astalon noustessa poskesta ylös. Varmasti se olisi silloin ollut verinen, vaikka olisi ollut puhdas lyötäessä.teemu kirjoitti:Ruhjehaava ja poskihaava ovat voineet syntyä eri aikoina ja erilaisista astaloista, jotka eivät ole olleet ennalta vereentyneitä.
Oma ajatukseni kulkisi siihen suuntaan, että astalo olisi nostettu pois suurin piirtein samaa rataa kuin lyötiin. Jos olen oikein ymmärtänyt piirroksesi, olisi astalo tällöin synnyttänyt heilahdusjäljen jonnekin II-sivun suuntaan, teltan ulkokankaaseen. Hitaastikin nostamalla olisi jonkinlainen vana syntynyt. Mitään tällaista löydöstä ei ilmeisesti ole tehty.
Ymmärsinkö jotakin väärin vai haluatko kommentoida tätä vielä?
Jos lähdetään siitä, että astaloita oli yksi, tarvittaneen vielä enemmän selityksiä puuttuville jäljille.
Korvan päälle tullut isku - tai mikä trauman aiheuttaja olikaan - näyttäisi menneen pitkin pintaa ja repineen palkeenkielen nahkaan. Näin ollen astalo olisi jatkanut liikerataansa, ja kaikki roiskeet olisivat takaseinän suunnalla teltan sisällä.kujala kirjoitti:Mainitsemasi roiskejäljet+heilahdusjäljet voisivat selittää 1. iskuun liittyvät roiskeet+heilahdusjäljet. Selittämättä jäisi kuitenkin vielä mielestäni se tärkein, eli tähän varsinaiseen käsiteltävään iskuun liittyvä heilahdus astalon noustessa poskesta ylös. Varmasti se olisi silloin ollut verinen, vaikka olisi ollut puhdas lyötäessä.teemu kirjoitti:Ruhjehaava ja poskihaava ovat voineet syntyä eri aikoina ja erilaisista astaloista, jotka eivät ole olleet ennalta vereentyneitä.
Oma ajatukseni kulkisi siihen suuntaan, että astalo olisi nostettu pois suurin piirtein samaa rataa kuin lyötiin. Jos olen oikein ymmärtänyt piirroksesi, olisi astalo tällöin synnyttänyt heilahdusjäljen jonnekin II-sivun suuntaan, teltan ulkokankaaseen. Hitaastikin nostamalla olisi jonkinlainen vana syntynyt. Mitään tällaista löydöstä ei ilmeisesti ole tehty.
Ymmärsinkö jotakin väärin vai haluatko kommentoida tätä vielä?
Jos lähdetään siitä, että astaloita oli yksi, tarvittaneen vielä enemmän selityksiä puuttuville jäljille.
Rikkoontuneen posken kohdalle sattunut isku olisi osunut kohtisuoraan ja puristamalla kuivannut kudoksia tai nahkatakkia nesteestä. Erkaantunut neste olisi lähtenyt keskimääräisellä tai suurella nopeudella pisaroina lentoon II-sivun reunan suuuntaan kahta rataa pitkin. Iskun kohta olisi kokonaisuutena ollut kuivempi heti iskun jälkeen kuin ennen sitä. Ennenkuin verenpaine ehti työntää uutta tilalle virtausvastusta vastaan, niin astalo olisi kimmonnut takaisin pintakosteana ja pienemmällä nopeudella kuin mitä tuli. Olen ajatellut, ettei siitä olisi ollut roiskeiden tekijäksi enempää vähentyneen nopeuden kuin vähäisen kosteudenkaan puolesta. Hetken päästä sen pinnassa oleva nestekalvo, sikäli kun ei olisi kuivanut, olisi voinut muodostaa pisaroita tippuvereksi, muttei aivan heti. Näin sen ajattelisin, enkä osaa sanoa mikä tässä olisi sellaista mitä ei tapahtuisi todellisuudessa. Ei ole käytössä kokeita astalolla verille hakkaamisesta ja hyvä niin.
Tippuverta oli III-päädyn ulkopuolella. Ei tiedetä kenen, eikä mistä tippuneena. Oulunmies totesi, ettei isoja valtimovuotoja olisi todennäköisesti tullut. Jos valtimo olisi katkennut, niin astalo olisi toki voinut vereentyä enemmän.
Minun mielestäni keskeinen kysymys oli millaisella toiminnalla ja mistä asemasta Gustafssonista olisi saatu II-3 osiossa havaitun suuntaiset veriroiskejäljet. Kiinnostavin vaihtoehto on mielestäni se, missä hän on oikeuden arvioimassa asemassa teltan sisällä. Minusta se on täysin mahdollinen paikka, lyötäessä polulta tietyn tyyppisen astalon avulla. Toki vaatii sattumaa, että jäljet ovat juuri ne mitkä on havaittu.
Yskiminen on toinen mahdollisuus, josta ei niin tarkkaan tiedetä, onko kiinnitetty huomiota roiskepisaroiden sisäiseen rakenteeseen riittävän monen pisaran kohdalla.
Onnettomuusteoria on oma lukunsa. En rupea tässä kommentoimaan sen kannalta.
On myös pohdittu sitä, että ulkopuolinen henkilö olisi aiheuttanut Gustafssonin vammat muiden uhrien jo kuoltua. Jäppisteoria on eräs tällainen selitysyritys. Sitä voi tietenkin miettiä, miten Gustafssonin olisi pitänyt olla luhistuneen teltan suhteen, jotta esim. nämä jäljet voitaisiin selittää. Sitten jää ongelma siitä, kuka viides mies olisi. Voisiko syntyä havaittuja jälkiä, jos Gustafsson makaisi teltalla lintupoikien näkemässä asennossa ja paikalla ollut tuntematon löisi häntä siinä. Ainakin vasen puoli olisi jalat-länteen-selinmakuulla ollessa II-sivun suuntaan, ja sinne voisi lähteä roiskeita. Mutta olkoon, kun se mies ei ole ilmoittautunut.
Jotakin tämänsuuntaista tarkoitin, siis tippuveren synnyttämät heilahdusjäljet. Tein muutaman kokeen nahkatakki+vasara-yhdistelmällä (nahkatakin sisällä ei ollut ketään ja testiaineena oli vesi...); vasaran kärki kostui joka kerta, mutta tippuveren syntyminen riippui siitä, kuinka paljon vasaraa heilutteli. Voisi siis mennä sellainen selitys läpi, että iskun jälkeen astalo on siirretty riittävän vakaasti teltan ulkopuolelle, niin ettei tippuverta olisi syntynyt.teemu kirjoitti:Hetken päästä sen pinnassa oleva nestekalvo, sikäli kun ei olisi kuivanut, olisi voinut muodostaa pisaroita tippuvereksi, muttei aivan heti.
Toinen mietinnän aihe on, mitä tapahtuu, kun tällaisella kosteakärkisellä astalolla lyö uudestaan. Empiirinen koe vasaralla+vesipisaralla todisti, ettei suurtakaan voimaa tarvita, niin tippuveripisaroita lentää kaaren tangentin suuntaan. Aika erikoista, ettei näitä yksittäisiä tippuverijälkiä ole teltasta enempää löydetty - tämä mallista riippumatta. Näin ollen voisi sanoa, että tämä jälkimmäinen ongelma ei liity mihinkään erityiseen malliin.
Näillä selityksillä verilöydökset eivät ole erityisessä ristiriidassa ko. mallin kanssa.
Yes, niin näkyy. Yleensä yskityssä veressä on näköjään kuplia, sylkeä jne, mutta se voi myös hämätä.pasi kirjoitti:Hakukoneillakin löytyy. Tässä pari esimerkkiä:konsta kirjoitti:Olisko sulla näitä lähteitä tiedossa, tai edes lainausta niistä?
http://tinyurl.com/3wt6ul
http://natsci.parkland.edu/sci/208/chap ... patter.htm
Pidetäänkö sitten yskösveri vielä mukana mahdollisuuksissa?
Teemun mallin arvostelu
Arvioin tässä Teemun mallia kokonaisuutena yrittäen sijoittaa sen osaksi tapahtumien kulkua. Kahdesta esitetystä mallista pidän toimivampana sitä, jossa isku osuu suoraan Nilsin naamaan [1]. Esitetty malli lokeroituu luonnollisesti tilanteeseen, jossa hyökkääjä on aloittanut II-sivun puolelta, ensin aukkoja leikaten. Tässä vaiheessa voidaan ajatella Irmelin heränneen ja paenneen teltan keskiosaan, Nilsin taakse.
Jossakin vaiheessa teltta on alkanut romahtaa, osin hyökkääjän toimenpiteiden vuoksi, osin taistelun takia. Nils olisi havahtunut tilanteeseen hidastempoisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun Irmeli on kiivennyt hänen ylitseen. Tässä vaiheessa teltta on ollut jo vaipumassa kasaan. Hyökkääjä on lyönyt aukon kohdalta astalolla Nilsiä korvan viereen, mahdollisina todisteina tästä roiskejäljet ja heilahdusjäljet III-päädyn sisäpinnalla.
Nils olisi lyönnistä vaipunut tajuttomuuteen. Tässä vaiheessa voidaan ajatella teltan olleen jo ainakin II-sivun puolelta kokonaan lysyssä. Ensimmäistä lyöntiä olisi seurannut toinen, joka lävisti posken ja rikkoi kruunut. Tästä lyönnistä olisi todisteena teltan ulkopuolella olevat roiskeverijäljet, joiden lentoradan malli selittää. Tämän jälkeen hyökkääjä olisi siirtynyt muihin uhreihin ja tilanne edennyt.
Malli sopii hyvin myös versioon, jossa hyökkääjiä on ollut kaksi. Tällöin toinen olisi aloittanut II-sivun puolelta ja toinen IV-sivulta. Tässäkin tapauksessa Irmelin siirtyminen teltan keskelle, poikien väliin, olisi ymmärrettävää.
Malli on tasapainoinen ja selittää uskottavasti kaikki havaitut Nilsin verijäljet lukuun ottamatta niitä jälkiä, jotka olivat hänen löytöpaikallaan. Vaikka nämä viimeiset jäljet eivät enää varsinaisesti kuulu mallin piiriin, esitän tässä lyhyen spekulaation tilanteen luonnollisesta etenemisestä.
Järkevin vaihtoehto Nilsin poistumisreitiksi olisi II-3-aukko. Nilsin tajunnantaso olisi siis hetkellisesti noussut ja hän olisi kömpinyt aukosta ulos. Ulkona Nils olisi hortoillut tuokion ja etsiytynyt löytöpaikalleen. Tämä johtui ehkä siitä, että hänen tajunnantasonsa rupesi taas heikkenemään. Tämä selittäisi myös sen, miksi hän ei lähtenyt hakemaan apua. Koska yksittäisiä tippuverijälkiä ei teltan sisä- eikä ulkokankaassa ole todistamassa Nilsin siirtymisestä, on lähdettävä siitä, että vuotavat haavat olivat melko ummessa. Löytöpaikalla vuoto olisi kuitenkin taas alkanut lisääntyä.
Vaikka näihin viimeisiin tapahtumiin liittyy joitakin epäuskottavuuksia, ei niitä voi pitää mahdottomina.
Lähteet:
[1] http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... iskeet.jpg
[2] http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... keet_2.jpg
Arvioin tässä Teemun mallia kokonaisuutena yrittäen sijoittaa sen osaksi tapahtumien kulkua. Kahdesta esitetystä mallista pidän toimivampana sitä, jossa isku osuu suoraan Nilsin naamaan [1]. Esitetty malli lokeroituu luonnollisesti tilanteeseen, jossa hyökkääjä on aloittanut II-sivun puolelta, ensin aukkoja leikaten. Tässä vaiheessa voidaan ajatella Irmelin heränneen ja paenneen teltan keskiosaan, Nilsin taakse.
Jossakin vaiheessa teltta on alkanut romahtaa, osin hyökkääjän toimenpiteiden vuoksi, osin taistelun takia. Nils olisi havahtunut tilanteeseen hidastempoisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun Irmeli on kiivennyt hänen ylitseen. Tässä vaiheessa teltta on ollut jo vaipumassa kasaan. Hyökkääjä on lyönyt aukon kohdalta astalolla Nilsiä korvan viereen, mahdollisina todisteina tästä roiskejäljet ja heilahdusjäljet III-päädyn sisäpinnalla.
Nils olisi lyönnistä vaipunut tajuttomuuteen. Tässä vaiheessa voidaan ajatella teltan olleen jo ainakin II-sivun puolelta kokonaan lysyssä. Ensimmäistä lyöntiä olisi seurannut toinen, joka lävisti posken ja rikkoi kruunut. Tästä lyönnistä olisi todisteena teltan ulkopuolella olevat roiskeverijäljet, joiden lentoradan malli selittää. Tämän jälkeen hyökkääjä olisi siirtynyt muihin uhreihin ja tilanne edennyt.
Malli sopii hyvin myös versioon, jossa hyökkääjiä on ollut kaksi. Tällöin toinen olisi aloittanut II-sivun puolelta ja toinen IV-sivulta. Tässäkin tapauksessa Irmelin siirtyminen teltan keskelle, poikien väliin, olisi ymmärrettävää.
Malli on tasapainoinen ja selittää uskottavasti kaikki havaitut Nilsin verijäljet lukuun ottamatta niitä jälkiä, jotka olivat hänen löytöpaikallaan. Vaikka nämä viimeiset jäljet eivät enää varsinaisesti kuulu mallin piiriin, esitän tässä lyhyen spekulaation tilanteen luonnollisesta etenemisestä.
Järkevin vaihtoehto Nilsin poistumisreitiksi olisi II-3-aukko. Nilsin tajunnantaso olisi siis hetkellisesti noussut ja hän olisi kömpinyt aukosta ulos. Ulkona Nils olisi hortoillut tuokion ja etsiytynyt löytöpaikalleen. Tämä johtui ehkä siitä, että hänen tajunnantasonsa rupesi taas heikkenemään. Tämä selittäisi myös sen, miksi hän ei lähtenyt hakemaan apua. Koska yksittäisiä tippuverijälkiä ei teltan sisä- eikä ulkokankaassa ole todistamassa Nilsin siirtymisestä, on lähdettävä siitä, että vuotavat haavat olivat melko ummessa. Löytöpaikalla vuoto olisi kuitenkin taas alkanut lisääntyä.
Vaikka näihin viimeisiin tapahtumiin liittyy joitakin epäuskottavuuksia, ei niitä voi pitää mahdottomina.
Lähteet:
[1] http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... iskeet.jpg
[2] http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... keet_2.jpg
Olen näistä tippujäljistä hieman eri mieltä Teemun kanssa. Perusteluni ovat seuraavat:teemu kirjoitti:Tippujäljet teltan ulkopinnalla olisivat olleet toisen luokan juttu.
1. Tippujäljet voivat syntyä myös tapahtumien jälkeen, mutta roiskejäljet ovat tapahtumanaikaisia. Näin ollen juuri roiskejälkien ymmärtämisellä on suuri merkitys arvioitaessa, miten teot on tehty. Koska tippujälkien ajankohtaa ei voida täysin aukottomasti sitoa tapahtumahetkiin, sisältyy niihin enemmän tulkinnanvaraa.
2. Nils on löydetty teltan ulkopuolelta, missä on ollut hänen vertaan. Tällöin on oletettavaa - jopa suotavaa - että yksittäisiä Nilsin tippuverijälkiä löytyisi teltan sisä- ja/tai ulkopinnalta kertomassa siitä, miten Nils olisi edennyt sisältä ulos. Esim. edellisessä selostuksessani lähdin siitä, että Nils olisi poistunut II-3-aukosta, jolloin tippuverijälkien löytyminen aukon ympäristöstä itse asiassa tukisi esitettyä tapahtumakulkua. Vaikka teltan ulkopinta olisi täynnä Nilsin vuoto/kosketus/tippuverijälkiä, voitaisiin silloinkin todeta: ne ovat syntyneet hänen siirtyessään alentuneessa tajunnantilassa sisältä ulos ja hänen etsiytyessään lopulliselle löytöpaikalleen. Mitään ristiriitaa ei olisi.
Yksi mahdollinen selitys tippuveren puuttumiselle on kuitenkin olemassa. Jos suurin verenvuodon lähde on ollut suun sisäpuolella, tällöin Nilsin noustessa seisomaan veri vuotaisi hetkellisesti nieluun päin. Konttaus/ryömimisasennossa veri sen sijaan vuotaisi suusta teltan ulkopinnalle. Jos siis Nils olisi II-3-aukosta noussut suoraan seisomaan, kävellyt hetken teltan ympärillä ja sitten asettunut löytöpaikalleen, olisi tippuverijälkien puuttuminen ymmärrettävää.
Tämä vaihtoehto ei mielestäni ole realistinen, koska silloin on kysyttävä: miksi näin hyväkuntoinen mies ei lähde hälyttämään apua? Jäljelle jääkin seuraavat kaksi vaihtoehtoa tai niiden summa (en pidä henk.koht. kumpaakaan mahdottomana):
1. Verenvuodossa on tapahtunut hetkellistä vaimenemista.
2. Reitti sisältä ulos on kulkenut pääosin teltan sisäpohja/kattoalueita vältellen.
BTW. Olen juuri tällä hetkellä sitä mieltä, että Nilsin roiskejäljissä on avain siihen, onko Nils syytön/syyllinen. Tätä pohjaa varten on todella ihmeellistä, etteivät verijälkitutkijat ole panostaneet enemmän näiden jälkien syntyvaihtoehtojen kartoittamiseen ja perinpohjaiseen analysointiin. Koko Bodomin keissiä ne eivät kuitenkaan ratkaisisi; toimittaisivatpa vain Nilsillä eräänlaista vastaansanomatonta alibin virkaa, jos verijälkitutkijoiden lopullinen arvio olisi, etteivät jäljet ole voineet syntyä mitään muuta reittiä kuin sisältä ulos.
Tere vaan kujala.
Kun kysyit minulta mitä kaiketi lyöntivälineitä olisi voinut olla teltassa, niin olisihan siellä voinut olla kaikkea, kirveestä rautakankeen, mutta sellaisia eivät retkeläiset olleet ainakaan kenekään tieten ottaneet mukaansa saati sitten telttaan.
Kuitenkin eräs juttu tulee mieleeni, joka tytöillä on ollut ja se on se nelikanttinen Beauty box, jossa taisi olla, en nyt ole ihan varma, mutta asia selvinnee, kun katsoo ns. " uhrikuvaa ", metallivahvisteiset kulmat.
Systerilläni oli joskus samanlainen ja se jäi siitä mieleen.
Boxissahan on kahva, eli kädensija keskellä laukkua.
Jos on niin, kuin olen jo kauan epäillyt, että poikien piti viettää yönsä ulkona ja tyttöjen teltassa, johon viittaa Sepon ylipukeutuminen, sillä Gussehan väitti yön olleen kuuman, ellei peräti lämpimän.
Pojathan, tai ainakin Gusse oli käynyt niemellä edellisvuonna retkellä ja oli silloin maannut pelkän viltin alla, tai jotenkin niin se kertoi kuulustelussa, tiedä sitten muistiko oikein, vai oliko valemuisti, tai muistiaukko, tai hypnoosi, mene ja tiedä.
No jos tuollaisen Beauty boxin kädensijasta saa kunnon otteen, niin sillä voi hujauttaa hyökkääjää päin näköä, eikä meikki silloin ole taatusti kaunista, vaikka Beauty boxista on kysekin.
Siinä saattaa lärväänsä saada kestomaskin pitemmäksikin aikaa.
Tuollainen tuli äkkiseltään mieleen ja jos jollain on se "uhrikuva" jossain tallella, niin voisi laittaa vaikka tänne keskusteluun, että voisimme siitäkin riidellä.
Kun kysyit minulta mitä kaiketi lyöntivälineitä olisi voinut olla teltassa, niin olisihan siellä voinut olla kaikkea, kirveestä rautakankeen, mutta sellaisia eivät retkeläiset olleet ainakaan kenekään tieten ottaneet mukaansa saati sitten telttaan.
Kuitenkin eräs juttu tulee mieleeni, joka tytöillä on ollut ja se on se nelikanttinen Beauty box, jossa taisi olla, en nyt ole ihan varma, mutta asia selvinnee, kun katsoo ns. " uhrikuvaa ", metallivahvisteiset kulmat.
Systerilläni oli joskus samanlainen ja se jäi siitä mieleen.
Boxissahan on kahva, eli kädensija keskellä laukkua.
Jos on niin, kuin olen jo kauan epäillyt, että poikien piti viettää yönsä ulkona ja tyttöjen teltassa, johon viittaa Sepon ylipukeutuminen, sillä Gussehan väitti yön olleen kuuman, ellei peräti lämpimän.
Pojathan, tai ainakin Gusse oli käynyt niemellä edellisvuonna retkellä ja oli silloin maannut pelkän viltin alla, tai jotenkin niin se kertoi kuulustelussa, tiedä sitten muistiko oikein, vai oliko valemuisti, tai muistiaukko, tai hypnoosi, mene ja tiedä.
No jos tuollaisen Beauty boxin kädensijasta saa kunnon otteen, niin sillä voi hujauttaa hyökkääjää päin näköä, eikä meikki silloin ole taatusti kaunista, vaikka Beauty boxista on kysekin.
Siinä saattaa lärväänsä saada kestomaskin pitemmäksikin aikaa.
Tuollainen tuli äkkiseltään mieleen ja jos jollain on se "uhrikuva" jossain tallella, niin voisi laittaa vaikka tänne keskusteluun, että voisimme siitäkin riidellä.