Gustafssonin vammat

[Blackman]

Kyllä oikeudessa oli alansa asiantuntijoita jotka kertoivat faktat hyvinkin suoraan. Esimerkiksi leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio mainitsi, että tuon kaltaisia vammoja hoidetaan pelkästään Helsingissä vuosittain satoja, ja noilla vammoilla ihminen on toimintakykyinen. Ei vain mennyt selvät sanat lautamiehillä ymmärrykseen.

- hymm -

Elikkä asiantuntemusta oli mutta sitä ei huomioitu.
Vai pitäisikö sanoa, että asiantuntemusta oli mutta ei oikeassa paikassa .

Siis voitanee laittaa lautamiesten vammojen ymmärtäminen ja niiden suhtettaminen nykypäivien vastaaviin kyseenalaiseksi?

Onkohan muiden käsittelyssä olleiden asioiden laita samoin?

[Sariola]

EI OLE TAVANOMAINEN NAKKIKIOSKIVAMMA

Noista syyttäjän nimeämistä useista lääkäreistä taisi tämä "hammaslääkäri-leukakirurgi" Risto Kontio olla tosiaan suunnilleen tuota mieltä kuin awa kirjoittaa. Sensijaan muut syyttäjäpuolen lääkärit antoivat antoivat huomattavasti varovaisempia lausuntoja. Esim. aivoekspertti Öhman myönsi oikeudessa, että NG on voinut olla siellä teltalla tajuton ja liikuntakyvytön, mutta hän arvosteli esitettyä muistiaukon pituutta pitäen ehdotettua muistiaukon pituutta liian pitkänä. Vaikka muistiaukko olisi ollut selvästi lyhyempikin olisi se silti viitannut "keskivaikeaan aivovammaan" kuten taulukoista nähdään. Olematta lääkäri, voidaan seuraavista tiedoista päätellä, että kysymyksessä ei suinkaan ole ollut "tavanomainen nakkikioskivamma" sanokoon syyttäjäpuolen lääkäri Kontio mitä tahansa. Sama koskee muutamia nimimerkkejä. Nämä faktatiedot eivät sovi arvioon "tavanomainen nakkikioskivamma".

1. Hoitoaika sairaalassa 5. - 23. kesäkuuta 1960, noin 18 vuorokautta. (Ei siis ole tyypillinen nakkikioskivamma)
2. Hoitavan lääkärin diagnoosi on ollut "aivoruhje". Sitä ei ole kumottu.
3. Potilas on lehtitiedon mukaan "saanut poistua vapaasti sängystä" sairaalassa vasta 14. kesäkuuta 1960, eli 9. päivää sairaalaan tulon jälkeen. Sitä ennen on ollut kävelyharjoituksia hoitajien tukemana.
4. Sairaslomaa on ollut noin 4 kuukautta. (Ei siis tavanomainen nakkikioskivamma.)
5. Lisäksi täydentävää hoitoa on annettu hammasklinikalla ja korvaklinikalla. Korvaan on suoritettu leikkaus, jossa on poistettu verenvuotoa aiheuttanut luupiikki. Hammasklinikalla murtunut alaleukaluu on tuettu paikalleen luutumaan. Alaleukaluu on ollut poikki, ja murtumassa on ollut 5 mm:n siirtymä. Kontion mukaan yläleukaluun murtumat ovat olleet hyväasentoisia, mutta alaleukaluun murtuma ei ole ollut, koska hän ei sitä mainitse "hyväasentoisten murtumien" kohdalla. Alaleukaluun murtuma ei siis ole ollut hyväasentoinen, se on ollut Kontion mielipide. Ja niinhän se onkin. Alaleukaluu on pitänyt tukea oikealle paikalleen.

6. Nämä eivät ole "tavanomaisen nakkikioskivamman" hoitotietoja, vaan aivan muuta. Kyllä maallikkokin nämä ymmärtää (jos haluaa ymmärtää) - ei tarvitse olla lääkäri. Kyseinen sairaala on ja oli oman alansa huippua Suomessa. Siellä oli ja on edelleen hyvää asiantuntemusta.

Selvästi jotakin muuta kuin "tavanomainen nakkikioskivamma". Tämä on faktaa.

[awa]

GUSTAFSSONIN HENTOISET KASOVAMMAT OVAT TYYPILLISIÄ NAKKIKIOSKIVAMMOJA.

Lääkäri, leukakirurgian erikoislääkäri ja hammaslääkäri Risto Kontio kertoi, että tuon kaltaisia kasvovammoja, joita Gustafssonilla oli, hoidetaan pelkästään Helsingissä vuosittain satoja. Gustafssonin vammoja Kontio nimitti "nakkikioskivammoiksi" ehkä siksi, että ne ovat tyypillistä tyypillisempiä nyrkiniskun seurauksena tulleita vammoja. Näitä vammoja hoidetaan Helsingissä päivittäin, viikonloppuihin painottuen, ja ilmeisesti ne ovat (yleensä) nakkikioskilla tulleita. Lienee faktaa, sillä lausunnon antaneella Risto Kontiolla on asiantuntijalausuntoihin lääketieteellistä kokemusta vaikka muille jakaa. Kontio kertoi totuuden, sitä suurentelematta ja siitä mitään pois jättämättä.

Itse olen todennut, että tuon kaltaisilla kasvovammoilla mitä Gustafssonilla oli, ihminen useinkin hakeutuu hoitoon vasta päivienkin päästä tapahtuneesta. Esimerkiksi turpiin on tullut nakkikioskilla jo perjantaina ja hoitoon poliklinikalle tullaan vasta maanantaina iltapäivällä. Tai tiistaina. Näin se vaan menee.

Jokainen lukija voi kertomastani esimerkkitapauksesta selvästi nähdä, mitä tarkoittaa tyypillinen nyrkiniskuvamma "nakkikioskilla"- eli tavanomainen nakkikioskivamma.

Sariolan höpötykset ovat kauniisti sanottuna virheellisiä ja rumemmin sanottuna vääristelyä.

TÄHÄN VIELÄ DIAGNOOSIT TUOSTA PAHOINPITELYSTÄ:
TT-kuvissa nähdään vasemmalla orbitassa blow out-tyyppinen orbitan pohjan murtuma, orbitan volyymi ei kuitenkaan ole juurikaan pienetynyt, myös mediaaliseinämä murtunut. Ei retrobulbaarihematoomaa, alasuora ei näyttäisi kuvan perusteella hakautuvan. Vasemmalla myös masillaarisinuksen etuseinämä painunut sisään noin 5mm myös mediaaliseinämä painunut mediaalisuuntaan, nenän luinen pyramidi taittunut oikealle. Myös vasemmalla frontaalisinuksen etulehti painunut sisään noin 6mm.

Diagnoosi:
Fractura ossium multorum faciae
Fractura baseos orbitae
Fractura nasi
Fractura maxillae
Fractura os frontalis l.sin.


- hymm -

[Sariola]

Joo, mutta tässä tapauksessa kannettiin paareilla välittömästi. Sairaala-aikaa tuli noin 18 vrk, ja hoitotoimenpiteitä myös hammasklinikalla ja korvakliniukalla. Sairaslomaa noin 4 kk. Ei selvästikään tyypillinen tai tavanomainen nakkikioskivamma, vaan jotain muuta. Sehän on selvä asia.

[Blackman]

Joo, mutta tässä tapauksessa kannettiin paareilla välittömästi. Sairaala-aikaa tuli noin 18 vrk, ja hoitotoimenpiteitä myös hammasklinikalla ja korvakliniukalla. Sairaslomaa noin 4 kk. Ei selvästikään tyypillinen tai tavanomainen nakkikioskivamma, vaan jotain muuta. Sehän on selvä asia.

Niin mitä tuo Sariolan vuodatus tuossa ylempänä tarkoittaa?
Tarkoittaa sitä että Sariola on langennut samaan harhaan kuin oikeuskin noissa vamma asioissa.

Mitä tuo paareilla kanto todistaa, ei yhtikäs mitään. Paareilla kanto ei ole diagnoosi mistään vakavasta vammasta.
Mitä tulee noihin sairaala- ja hoito-aikoihin niin niilläkään ei sinällään ole kovin suurta todistusvoimaa vammojen vakavuudesta.

NG.n 60-luvulla saamat vammat versus tänä päivänä vastaavat vammat (joista on todellista tietoa, kuten esim. nm. awa:n laittama lääkärinlausunto) on se millä voidaan jotenkin arvioida NG:n toiminta kykyä surmapaikalla sekä hänen hoitoaikojen pituutta ja niiden tarpeellisuutta.

Onhan aikaisemmin todettu, että tuolloin 60-luvulla turhaa makuutettiin sairaalassa ja sitä kautta sairaalasa oloajat olivat pitempiä kuin oli tarpeellista.

Kyllä nuo NG:n vammat ovat juurikin sellaisia, joita voitanee kutsua "nakkikioski vammoiksi" nykypäivänä eivät sen vakavampia.

Jos nuo NG:n vammat olisivat ollet niin vakavia kuin on väitetty, olisi niistä pitänyt jäädä merkkejä jotka olisi tänä päivänä vielä havaittavissa nykylääketieteen keinoin.

Kuten on todettu, vammat on aikoinaan antaneet NG:lle suojan epäilyjä vastaan.
Tuo vammasuoja on kasvanut kuin lumipallo ajanmittaan.
Kaikkihan on lähtenyt siitä olettamuksesta että NG on ollut uhri, tähän liittyen vammojen "suurentelu" (kenestä lähtöisin tai kenen lausunnoista lähtöisin?) sekä ylipitkät hoitoajat sekä puutteellinen rikostutkimus (todistusaineiston hävittäminen ennen tapauksen selviämistä, puutteelliset kuulustelut aikalaisten kohdalla tapahtuma aikaan) yms.

Olen monesti sanonut, että NG on ollut todellinen onnenpekka jos kaikki tuo pitää paikkansa mitä tulee surmiin teltalla sekä NG:n vammojen vakavuuteen.
Toisin sanoen, hän on henkilö joka on selvinnyt hengissä joukkosurmasta jossa kaikki muut otettiin henkiltä. Edellä nainitun lisäksi hänellä on sanottu olleen vakavia vammoja, mutta joista ei ole jäänyt mitään jälkiä, jotka voitaisiin todeta tänäpäivänä.

Todettakoon vielä, että tietääkseni oikeudessa ei kukaan asiantuntija ole varmasti sanonut että nuo väitetyt vammat olisivat varmasti aiheuttaneet väitetyt seuraamukset.

Nyt täytyy huomata että käytin sanaa "varmasti".
En laske varmaksi todistukseksi sanoja "on mahdollista" tai "voi olla", koska esim. nuo molemmat sanonnat jättävät myös mahdollisuuden auki päinvastaiseen toteamukseen.
Vai onko jonkun vaikea ymmärtää, että jos sanotaan " on mahdollista että on..." ei poista "on mahdollista myös, että ei ole..... " vaihtoehtoa. Sama on myös tuon "voi olla mahdollista..." kanssa, sekään ei poista mahdollisuutta " voi myös olla ettei ole mahdollista...".
Moiset lausunnot eivät anna täyttä todistusta jonkun asian puolesta tai vastaan.

Nuohan ovat selviä, vai mitä Sariola?

[Kartsa68]

Joo, mutta tässä tapauksessa kannettiin paareilla välittömästi. Sairaala-aikaa tuli noin 18 vrk, ja hoitotoimenpiteitä myös hammasklinikalla ja korvakliniukalla. Sairaslomaa noin 4 kk. Ei selvästikään tyypillinen tai tavanomainen nakkikioskivamma, vaan jotain muuta. Sehän on selvä asia.

Niin se on, mitä tuosta väittelemään.

Tuonaikainen sairaanhoito oli niin tehokasta, että noinkin vakavat vammautumiset saatiin parissa viikossa niin hyvään kondikseen jotta pystyi loikkimaan pitkin rantakivikoita. Nykyisin aivovammapotilaita hoidetaan vuosikausia, taitaa olla pelkkää rahastusta.

[Kartsa68]

Joo, mutta tässä tapauksessa kannettiin paareilla välittömästi. Sairaala-aikaa tuli noin 18 vrk, ja hoitotoimenpiteitä myös hammasklinikalla ja korvakliniukalla. Sairaslomaa noin 4 kk. Ei selvästikään tyypillinen tai tavanomainen nakkikioskivamma, vaan jotain muuta. Sehän on selvä asia.

Niin se on, mitä tuosta väittelemään.

Tuonaikainen sairaanhoito oli niin tehokasta, että noinkin vakava vammautuminen saatiin parissa viikossa niin hyvään kondikseen jotta pystyi loikkimaan pitkin rantakivikoita. Nykyisin aivovammapotilaita hoidetaan vuosikausia, taitaa olla pelkkää rahastusta.

[Sariola]

......
Niin se on, mitä tuosta väittelemään.

Tuonaikainen sairaanhoito oli niin tehokasta, että noinkin vakava vammautuminen saatiin parissa viikossa niin hyvään kondikseen jotta pystyi loikkimaan pitkin rantakivikoita. Nykyisin aivovammapotilaita hoidetaan vuosikausia, taitaa olla pelkkää rahastusta.

Tuo paikka oli alansa huippua Suomessa ja siellä oli korkea tieto-taito jo tuolloin. Ei siellä epähuomiossa hoidettu lähes kolme viikkoa sairaalassa, ja lisäksi operaatioita hammasklinikalla ja korvaklinikalla.

Aivovamman jälkiseuranta ja tarkkailu ei kylläkään ollut tuolloin samaa tasoa kuin nykyään. Nykyään jälkihoito on huolellisempaa. Eikä potilas vielä loikkinut rantakivikoissa 23. kesäkuuta vaan liikuskeli ilmeisen varovasti, vaikka huimausta ei enää ilmeisesti ollut, kuten oli ollut sairaalassaolon alkupäivinä. Olihan potilas kaatunut lattialle vielä 9. päivänä kesäkuuta yrittäessään sängystä pois. Hoitajat nostivat takaisin sänkyyn ja potilas kiinnitettiin siihen niin, että hän ei voinut poistua sängystä. Vasta 14. päivänä kesäkuuta potilas sai poistua sängystä vapaasti ja oma-alotteisesti. (Uusi Suomi 15.6.1960).

Aivovammapotilaita kyllä hoidetaan nykyään huolellisemmin ja pitempään, tehdään testejä ja muuta vastaavaa. Tosin sairaalassahoitoajat ovat nykyään lyhyemmät, mutta hoito ja tarkkailu jatkuvat sen jälkeen.

[Kartsa68]

Täällä kannattaa toisinaan hengailla, oppii kaikkea uutta lääketieteestä. Gustafssonin ilmeisen hyvä toipuminen ilmeisen vakavasta aivovammasta alle kolmessa viikossa antaa toivoa kaikille aivovammapotilaille ympäri maan.

Varmaan tuolloin sänkyyn köyttäminen oli ilmeisesti se ratkaiseva juttu, millä ilmeisen hengenvaarallisesti (lehtitiedot tuolloin) loukkaantunut Gustafsson saatiin ennätysajassa kirmaamaan takaisin Bodomin rantakivikkoon. Ilmeisesti ei enää tosiaan kovin huipannut.

Editiä: Askarruttaa että kuinkahan nopeasti 60-luvulla olisivat teho-osastolla saaneet Gussen kondikseen, kun ihan tavallisella köllöttelylläkin olivat noin tehokkaita;)

[Matlock]

loukkaantunut Gustafsson saatiin ennätysajassa kirmaamaan takaisin Bodomin rantakivikkoon. Ilmeisesti ei enää tosiaan kovin huipannut.

Huimaus saattoi johtua siitä, että verenvuoto aiheutti painetta tasapainoelimeen. Kun paine poistui, huimaus helpotti.

[Blackman]

....... Olihan potilas kaatunut lattialle vielä 9. päivänä kesäkuuta yrittäessään sängystä pois. Hoitajat nostivat takaisin sänkyyn ja potilas kiinnitettiin siihen niin, että hän ei voinut poistua sängystä. Vasta 14. päivänä kesäkuuta potilas sai poistua sängystä vapaasti ja oma-alotteisesti. (Uusi Suomi 15.6.1960).

Eiköhän tuokin juttu mene niin, että kun on makoillut sängyssä pitkään ja nousee siitä äkkiä ylös, niin noinhan siinä käy.
Eipä tuossa ole sen kummempaa juttua mikä todistaisi jostain vakavammasta vammasta.
Tuo on asia, jonka jokainen pitkään vuodelevossa ollut voi todistaa.
Eikö?

[Sariola]

....... Olihan potilas kaatunut lattialle vielä 9. päivänä kesäkuuta yrittäessään sängystä pois. Hoitajat nostivat takaisin sänkyyn ja potilas kiinnitettiin siihen niin, että hän ei voinut poistua sängystä. Vasta 14. päivänä kesäkuuta potilas sai poistua sängystä vapaasti ja oma-alotteisesti. (Uusi Suomi 15.6.1960).

Eiköhän tuokin juttu mene niin, että kun on makoillut sängyssä pitkään ja nousee siitä äkkiä ylös, niin noinhan siinä käy.
Eipä tuossa ole sen kummempaa juttua mikä todistaisi jostain vakavammasta vammasta.
Tuo on asia, jonka jokainen pitkään vuodelevossa ollut voi todistaa.
Eikö?

Tuossa potilas oli maannut sängyssä 5. - 9. kesäkuuta eli noin 4 päivää. Varmaan en enää muista, mutta kun itse olin sairaalassa ja leikkauksessa, niin parin päivän päästä pääsin kävelemään vapaasti, eikä ollut mitään tasapainovaikeuksia. Tällä potilaalla oli tosiaan vamma korvassa ja korvaan suoritettiin myöhemmin korvaklinikalla leikkaus ja sieltä poistettiin luupiikki. Kyllä tuo viittaa tasapainoelimen ongelmiin. Korva on arka elin - tasapainoelin on korvassa. Kyllä esim. diagnoosi on varmaan tehty muilla perusteilla. Kyllä myös tuo sairaalassaoloaika jotakin todistaa vamman vakavuudesta. Sairaala oli alan huippusairaala jo myös 60-luvulla.

[Kartsa68]

Sääli että maamme lääketiede on mennyt takapakkia noista ajoista. Nykylääketieteen turvin tuskin Gusse vieläkään pysyisi tolpillaan. Korvatkin varmaan olisi leikelty kuuroksi.

Oivoi, toista se oli ennen. 18 vuorokaudessa kyettiin korjaamaan aivovammat ja oli luupiikkejä korvissa tai ei, niin konstit löytyi jotta nuorimies saatiin baanalle. Ja komeasti kulkikin, ryhdikkäästi selkä suorana. Suomalainen mies, Nils Gustafsson!

[Hessu52]

Kyllä se huippasi meikäläistäkin silloin joskus, kun sängystä aamulla ylös liian nopeasti pyrki ja varsinkin, jos oli polttanut aamutupakin sinä ennen ylösnousua.

Gussellehan lyötiin sätkä tupraan heti, kun hän muka tuli neljän vuorokauden mittaisesta tajuttomuudeta to9lkkuihinsa, paitsi ettei se muisti toiminut vieläkään, voi voi rassukkaa!

Aikas metkaa, jos Gusse oli jollakin teho-osastolla ja vieruskaveri tarjoili tupakkia huuleen, ei teho-osastoilla tuolloinkaan saanut polttaa tupakkia, eli missä se Gustafssonni oikein heräsi siitä neljän päivän "talviunesstaan"?

Nakkikiskavammoja ne olivat, eivät mitään vakavia ja toimintaa heikentäviä vammoja, näin se vaan tuntuu olevan, siitä nyt vaan ei pääse mihinkään!

[Sariola]

Katselin Studio55 :n videoita internetissä. Niissä haastateltiin Olli Tenovuota.
Vaikutti hyvin loogiselta ja asioista perillä olevalta mieheltä. Hänen kertomaansa:

*Aivovammoja syntyy Suomessa vuosittain 35 000
*Niistä vaikeita on 4000
*Oireita jää noin 10 000 :sta aivovammasta vuosittain

Tuo tarkoittaa, että vuosittain syntyvistä uusista aivovammoista jättää pysyviä oireita noin 28,6 %.

Hän kertoi myös, että sellainen aivovammatyyppi kuin "aksonivaurio" ei näy kuvauksissa. Eli kaikissa aivovammoissa ei ole verenpurkaumaa, joka näkyisi tuoreena hyvin jopa TT-kuvauksissa. Aksonivauriossa hermostorakenne vioittuu. Se ei näy kuvissa. Tämä aivovammatyyppi sopii hyvin Gustafssonin tapaukseen. Tämä tuo mieleen ajatuksen, että diagnoosi "aivoruhje" ei ehkä pidä paikkaansa. Hoidon kannalta se on silti voinut osua oikeaan, potilas on saanut oikean hoidon. Myös Öhman on epäillyt tämän tyyppistä aivovammaa, ja on todennut, että sellainen ei näy kuvauksissa.

Tenovuo totesi myös, että muistiaukko on luotettavin oire aivovamman vaikeusasteen määrittelyssä. Muutoin aivovammat ovat hyvin yksilöllisiä ja oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Huimaus ja tasapainovaikeudet ovat eräitä noista oireista.

Minusta näyttää, että Gustafsson ei näytellyt. Vamma vaikuttaa hyvin todelliselta. En mene takuuseen, etteikö joitakin oireita ole jäänyt tuosta vammasta.