Mitä kengät kertovat?
-
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Mitä kengät kertovat?
Jostain syystä vain NG n kengät säilyivät nykypäivän tutkimuksiin saakka, jonne ne saapuivat Renskan muovikassissa, rautakaupan, jonka nimi hävisi -90 luvun laman pyörteissä.
Joten olettaa sopii että kengät ovat olleet naftaliinissa hyvän tovin ennen viime tutkintaa.
Kengissä lienee ollut näkyvä verijälki, joka on saattanut vaikuttaa niiden säilömiseen silloin -60, tästä voi vedellä sellaisenkin johtopäätöksen että vastaavaa näkyvää verijälkeä ei Sepin kengissä ollut.
Olisiko niissä ollut sitten mikroskooppisen pieniä (esimerkki suuremmasta päästä ) roiskeita kuten on NG n kengissä, jäänee vastausta vaille.
Kenkien yleiskuvassa kiinnittää huomiota se, että vasemmassa kengässä on huomattavasti vähemmän veriroiskeita kuin oikeassa kengässä.
Vasemman kengän ulkosyrjä on käytännössä roiskeveretön, mutta kannassa on muutama roiske.
Vasemman kengän sisäsyrjässäei roiskeita ole, yksi rajatapaus korkeintaan.
Oikeassa kengässä ulkosivussa on paljon roiskeita, sisäsivussa ei.
Kun ajatellaan oikeakätistä lyöjää, on vaikea käsittää kuinka vasen – siis yleensä edempänä oleva jalka – on vähemmän vereentynyt...tietysti jos iskun kohde on sivulla, kenties näin voi olla.
Toki on vasen on voinut olla ” katveessa ”, liepeen tms. alla mutta silloin ei olisi mitään jälkiä.
Kuinka sitten kengät jalassa iskevän omaan Akhilleen kantapäähän tulisi roiskeita, siinäpä pulma.
Kenkien pohjat kertovat omaa tarinaansa:
Oikeassa kengässä, vereentyneemmässä siis, on pohjassa läpireikä, vasemmassa kengässä taas reikä ulottuu vain ” välipohjaan ” saakka.
Kenkien pohjissa ei verta taidettu havaita. Se tuntuu mahdottomalta jos kengillä olisi kävelty murhapaikalla, ottaen huomioon että koko telttapaikka täytyi olla kuin teurastamo, verta oli paljon.
Epäselväksi jää onko kangänpohjien ulko- ja välipohjaa irrotettu tutkimuksissa toisistaan, onko sitä kahden pohjan väliä edes tutkittu, kuvia toimenpiteestä ei ainakaan ole esittää.
Siellä, ulko- ja välipohjan välissä, veri olisi säilynyt, vaikka kengillä olisi kävelty, samoin sen olisi pitänyt tulla oikean kengän sisäpuolelle asti, läpireiästä.
Itse olen siihen pohdintaan päätynyt, että kengät ovat olleet siististi vierekkäin, vasen kenkä kiinni jossain katveen tekevässä kohteessa, vaikkapa teltassa.
Siten olisivat roiskeet tulleet kuten kuvat kertovat.
Siihen en usko että ne olisivat olleet kenenkään jalassa tekohetkellä, edellä mainituista syistä.
Mitä mieltä?
Lähde KRP/ETP.
Lisätty kantapääkuva.
Lisätään teemun toivomuksesta oikean kengän pohjasta kuvia 1 2 3
Joten olettaa sopii että kengät ovat olleet naftaliinissa hyvän tovin ennen viime tutkintaa.
Kengissä lienee ollut näkyvä verijälki, joka on saattanut vaikuttaa niiden säilömiseen silloin -60, tästä voi vedellä sellaisenkin johtopäätöksen että vastaavaa näkyvää verijälkeä ei Sepin kengissä ollut.
Olisiko niissä ollut sitten mikroskooppisen pieniä (esimerkki suuremmasta päästä ) roiskeita kuten on NG n kengissä, jäänee vastausta vaille.
Kenkien yleiskuvassa kiinnittää huomiota se, että vasemmassa kengässä on huomattavasti vähemmän veriroiskeita kuin oikeassa kengässä.
Vasemman kengän ulkosyrjä on käytännössä roiskeveretön, mutta kannassa on muutama roiske.
Vasemman kengän sisäsyrjässäei roiskeita ole, yksi rajatapaus korkeintaan.
Oikeassa kengässä ulkosivussa on paljon roiskeita, sisäsivussa ei.
Kun ajatellaan oikeakätistä lyöjää, on vaikea käsittää kuinka vasen – siis yleensä edempänä oleva jalka – on vähemmän vereentynyt...tietysti jos iskun kohde on sivulla, kenties näin voi olla.
Toki on vasen on voinut olla ” katveessa ”, liepeen tms. alla mutta silloin ei olisi mitään jälkiä.
Kuinka sitten kengät jalassa iskevän omaan Akhilleen kantapäähän tulisi roiskeita, siinäpä pulma.
Kenkien pohjat kertovat omaa tarinaansa:
Oikeassa kengässä, vereentyneemmässä siis, on pohjassa läpireikä, vasemmassa kengässä taas reikä ulottuu vain ” välipohjaan ” saakka.
Kenkien pohjissa ei verta taidettu havaita. Se tuntuu mahdottomalta jos kengillä olisi kävelty murhapaikalla, ottaen huomioon että koko telttapaikka täytyi olla kuin teurastamo, verta oli paljon.
Epäselväksi jää onko kangänpohjien ulko- ja välipohjaa irrotettu tutkimuksissa toisistaan, onko sitä kahden pohjan väliä edes tutkittu, kuvia toimenpiteestä ei ainakaan ole esittää.
Siellä, ulko- ja välipohjan välissä, veri olisi säilynyt, vaikka kengillä olisi kävelty, samoin sen olisi pitänyt tulla oikean kengän sisäpuolelle asti, läpireiästä.
Itse olen siihen pohdintaan päätynyt, että kengät ovat olleet siististi vierekkäin, vasen kenkä kiinni jossain katveen tekevässä kohteessa, vaikkapa teltassa.
Siten olisivat roiskeet tulleet kuten kuvat kertovat.
Siihen en usko että ne olisivat olleet kenenkään jalassa tekohetkellä, edellä mainituista syistä.
Mitä mieltä?
Lähde KRP/ETP.
Lisätty kantapääkuva.
Lisätään teemun toivomuksesta oikean kengän pohjasta kuvia 1 2 3
Viimeksi muokannut papillon, To Loka 23, 2008 9:14 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Hyviä huomiota Papillon. Kenkien pohjien verettömyys sai minut vaakkuutttuneeksi aikoinaan samasta asiasta - kengät eivät ole olleet surmatyön aikana kenekään jaloissa.
Verta oli myös kengän sisällä, jossa ympäristö on sellainen, että pienet dna-jäljet voivat kadota. Siis sisäpohjassa oli verta, mutta ulkopojassa ei. Sitä on oikeastaan mahdoton selittää muulla, kuin sillä, että kengät ovat olleet juuri siinä, mihin Nils sanoi ne jättäneensä, kun surmat tapahtuivat.
Verta oli myös kengän sisällä, jossa ympäristö on sellainen, että pienet dna-jäljet voivat kadota. Siis sisäpohjassa oli verta, mutta ulkopojassa ei. Sitä on oikeastaan mahdoton selittää muulla, kuin sillä, että kengät ovat olleet juuri siinä, mihin Nils sanoi ne jättäneensä, kun surmat tapahtuivat.
Itse olen ajatellut niin, että teltta olisi kaatunut kenkien päälle niin, että kyseiset verijäljet selittyisivät. Pidän epätodennäköisenä, että kengät olisivat olleet Nilsin jalassa tekohetkellä. Miksi henen verijälkiään ei löydy muualta kenkien lähistöltä? NG: lle sopivia verijälkiä löytyy aivan muualta.
Ai joo, nyttehä mä sen vasta hokasin.
^^Hyvät kuvat Papillonilta. Samaa mieltä. Siinä olisivat kengät olleet surmatöiden ajan, mihin Gustafsson ne jätti. Kenkien sisällä tosin ei ole veripisaroita, mutta on tahroja. Olen kuvitellut, että sisälle roiskunut veri olisi hiertynyt tahroiksi likaista pohjaa vasten, kun kenkä olisi vedetty jalkaan murhatöiden jälkeen verettömällä alustalla. Niillä ei olisi kävelty teltan lähellä, koska kuluneista nahkapohjista olisi pitänyt löytyä imeytynyttä verta. Kengän sisäsivun kankaaseen viittavat kosketusveritahrat ja kengän suuaukon reunan vereentyminen olisivat voineet johtua verisestä housunlahkeesta. Tästä johtuu ajatus siihen, että jotkut tuntemattomat kengät olisivat olleet hyvin veriset, kun kerran lahjekin oli. Ne olisi vaihdettu poikien kenkiin, ja alkuperäiset hävitetty ties minne. Poikien kenkien kohtalo olisi ollut erilainen kuin kadonneiden tavaroiden, koska kengät olivat jalassa, mutta tavarat kädessä.
Tästä siis voisi päätellä, että tekijöitä oli mahdollisesti kaksi, molemmat miehiä. Sepon kengistä tiedetään, että niissä ei ainakaan ollut näkyviä veritahroja, joten nekään eivät ilmeisesti olleet kenenkään jalassa, eikä siis Sepon jalassa, teltan sisällä.teemu kirjoitti: Tästä johtuu ajatus siihen, että jotkut tuntemattomat kengät olisivat olleet hyvin veriset, kun kerran lahjekin oli. Ne olisi vaihdettu poikien kenkiin, ja alkuperäiset hävitetty ties minne. Poikien kenkien kohtalo olisi ollut erilainen kuin kadonneiden tavaroiden, koska kengät olivat jalassa, mutta tavarat kädessä.
Kenkien jättöpaikka voisi liittyä kokoontumispaikkaan, tai ajoneuvon parkkipaikkaan. Mutta miten tekijät sitten siistyivät, ennen kuin menivät ihmisetn ilmoille? Tarina aamuisesta vesien sotkemisesta Oittaan purolla voi hyvinkin pitää paikkaansa. Tarinan mukaan purolla olleet pyykkärit olivat havainneet, että joku sotki vedet yläjuoksulla. Ehkä siellä pestiin vaatteita?
Joku tai jotkut olivat häveksissä ammulla. Kotiintulo oli viivästynyt, tai vaatteet olivat märät. Joitakin ei löydetty aamun tunteina.
Kengät joiden pohjissa oli puhkikulumat imivät luonnossa kuljettaessa välillä vettä, tämä yhdessä jalkahien kanssa muodosti pohjiin pysyvän vilkkaan bakteeri ja mikrobitoiminnan. Tämä siis jo ennen tapahtumia.
Kenkien pohjalle roiskunut veri on joutunut voimakkaan mikrobi toiminnan kohteeksi, kengäthän löytyivät vuorokausien kuluttua monien yökasteiden-ehkä sateidenkin- jälkeen.
Pohjien verijäljiistä on siis vaikea mitään päätellä.
Kenkien pohjalle roiskunut veri on joutunut voimakkaan mikrobi toiminnan kohteeksi, kengäthän löytyivät vuorokausien kuluttua monien yökasteiden-ehkä sateidenkin- jälkeen.
Pohjien verijäljiistä on siis vaikea mitään päätellä.
^^Olihan niitä miespuolisia pareja liikkeellä, jotkut hukassa muutamia tunteja, jotkut vuosikymmeniä, jotkut nukkuivat aamulla pitkään. Joku hypotteettinen puolikaspari oli kumman välinpitämättön ja toisella puolella oli seuraavasta päivästa taaksepäin laajennettu alibi.
Mitä pesemiseen tulee, niin Oittaan puron takana esim. yöpyivät erään väitetyn motskariseurueen molemmat miehet, jotka olivat jälkikäteen sopineet naistensa kanssa, ettei havainnoista puhuta. Tosin KO ei uskonut tästä kertoneen todistajan tarinaan, eikä näytetty leiripaikkakaan sopinut ennakkokuvaukseen. Kertomuksen täytyy olla sattuma, ilman merkitystä.
Mitä pesemiseen tulee, niin Oittaan puron takana esim. yöpyivät erään väitetyn motskariseurueen molemmat miehet, jotka olivat jälkikäteen sopineet naistensa kanssa, ettei havainnoista puhuta. Tosin KO ei uskonut tästä kertoneen todistajan tarinaan, eikä näytetty leiripaikkakaan sopinut ennakkokuvaukseen. Kertomuksen täytyy olla sattuma, ilman merkitystä.
-
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 530
- Liittynyt: La Loka 13, 2007 10:06 pm
Heitän taas jotain, johon jollain paremmin asiaan perehtyneellä, on antaa suora vastaus.
Jos Nisse olisi kengät piiloon vienyt, niin joko avojaloin tai sukkasillaan olisi takaisin teltalle tullut. Jos avojaloin, niin kyllähän jalat olisi likaiset olleet. Jos taas sukat jalassa, niin sukat olisi hiekkatiellä kävelystä rikki tai kulumisen jälkiä. Oliko nisse avojaloin vai sukat jalassa ? Onko sukkia yleensä olemassakaan ? Onko kukaan ikinä antanut varteen otettavaa teoriaa, miksi kengät oli viety löytöpaikalle ?
Jos Nisse olisi kengät piiloon vienyt, niin joko avojaloin tai sukkasillaan olisi takaisin teltalle tullut. Jos avojaloin, niin kyllähän jalat olisi likaiset olleet. Jos taas sukat jalassa, niin sukat olisi hiekkatiellä kävelystä rikki tai kulumisen jälkiä. Oliko nisse avojaloin vai sukat jalassa ? Onko sukkia yleensä olemassakaan ? Onko kukaan ikinä antanut varteen otettavaa teoriaa, miksi kengät oli viety löytöpaikalle ?
specialhousingunit = SHU = aika paska paikka
Re: Mitä kengät kertovat?
Jaa. Vai teurastamo?papillon kirjoitti:
Kenkien pohjissa ei verta taidettu havaita. Se tuntuu mahdottomalta jos kengillä olisi kävelty murhapaikalla, ottaen huomioon että koko telttapaikka täytyi olla kuin teurastamo, verta oli paljon.
Ensimmäiset silminnäkijät eivät ole raportoineet mistään verimatoista maastossa. Ainoastaan Gustafssonin verisestä naamasta.
Ei ole veriroiskeidenkaan perusteella oletettavaa maaston olleen erityisen verinen teltan ympäristössä. Eihän teltan päältä oikeastaan ole löytynyt kuin Mäen muutama veriroiskeryhmittymä.
Mikä on olettama sille, että Gustafssonin kenkien pohjassa pitäisi olla erityisen paljon verta. Jos siellä jotain on ollut, niin viimeistään mahdollisen kävelymatkan aikana sekin olisi hävinnyt.
Jos spekuloidaan verta tarttuvan kenkien pohjaan Gustafssonin käydessä teltan sisällä tapahtuman jälkeen, niin silloin olisi käytössä ollut perinteinen konttausasento. Kukin voi testata kontatessaan kuinka hyvin saa jalkapohjat maata vasten. Kenkien sivuun tässä tilanteessa on mahdollista syntyä verimarkkereita, joita niistä löytyykin.
Mikäli kengät olisivat olleet Gustafssonin nimeässä paikassa, niin niihin olisi tarttunut elliptisiä roiskeita ja nimenomaan suurikokoisia, koska nimenomaan suurikokoiset roiskeet lentävät pisimmälle. Kenkien roiskejäljet ovat hyvin pienikokoisia ja syntyneet kokolailla pystysuoraan ylhäältä. Toinen vaihtoehto olisi Mäen käynti Gustafssonin kenkien luona, mutta sitten teltasta puuttuisi I/II sivun kulmasta tulleet roiskeet.
Se, että edes kuvitellaan jonkun ulkopuolisen laittaneen kengät jalkaansa tekojen jälkeen, menee epätoivoisen Gustafssonin syyttömyyden puolustamisen puolelle.
Re: Mitä kengät kertovat?
Sama pulma kääntäen. Jos kengät olisivat olleet Gustafssonin sanomassa paikassa, niin miten niihin on syntynyt veriroiskeita ympäriinsä? Onko Mäki mennyt hippaa tekijän kanssa kenkien ympärillä?papillon kirjoitti:
Kuinka sitten kengät jalassa iskevän omaan Akhilleen kantapäähän tulisi roiskeita, siinäpä pulma.
-
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Re: Mitä kengät kertovat?
Eihän niitä ole ympäriinsä. Vasen puoli on roiskeista vapaa.kukkuu kirjoitti:Sama pulma kääntäen. Jos kengät olisivat olleet Gustafssonin sanomassa paikassa, niin miten niihin on syntynyt veriroiskeita ympäriinsä? Onko Mäki mennyt hippaa tekijän kanssa kenkien ympärillä?papillon kirjoitti:
Kuinka sitten kengät jalassa iskevän omaan Akhilleen kantapäähän tulisi roiskeita, siinäpä pulma.
Re: Mitä kengät kertovat?
On ne kokolailla mahdotonta asetella siten että nuo jäljet syntyisivät Mäen roiskeista kauempaa.papillon kirjoitti:Eihän niitä ole ympäriinsä. Vasen puoli on roiskeista vapaa.kukkuu kirjoitti:Sama pulma kääntäen. Jos kengät olisivat olleet Gustafssonin sanomassa paikassa, niin miten niihin on syntynyt veriroiskeita ympäriinsä? Onko Mäki mennyt hippaa tekijän kanssa kenkien ympärillä?papillon kirjoitti:
Kuinka sitten kengät jalassa iskevän omaan Akhilleen kantapäähän tulisi roiskeita, siinäpä pulma.
Löydettäessä oli sukat jalassa.specialhousingunit kirjoitti: ...Oliko nisse avojaloin vai sukat jalassa ? ... Onko kukaan ikinä antanut varteen otettavaa teoriaa, miksi kengät oli viety löytöpaikalle ?
Kenkien viemistä ei ole voitu selvittää uskottavasti.
Mielenkiintoista todistaja Aallon kertomuksessa on, että kengät olisivat olleet molemmat parit polun oikealla puolella rannasta käsin katsoen ja toinen pareista kallionkolossa.
Tuo on sikäli erikoinen kuvaus, että se sopii Jermon kirjassa esitetylle oikopolulle uimarannan ja kioskin välillä, mutta ei oikeudelle osoitetulle katselmuspaikalle. Oikeus totesikin sivulauseessa, että kengät olisivat voineet joutua oikopolun suuntaan. Mutta miten, kun sinne menneellä kello kuuden miehellä ei ollut kantamuksia? Ehkä jalassa, ehkä muuten vaan? Oikeus ei täsmentänyt asiaa.