Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.

[skoone]

Salosen Heikkiä melko läheltä, hän väitti, etteivät pojat kertoneet poliisille totuutta tupakan poltosta sen takia, koska pelkäsivät vanhempiensa suuttuvan.

Niinpä, Salosella oli isä mukana kuulusteluissa. Haapalaista kuultiin yksin, vaikka oli Salosta nuorempi. Kummallista.

[awa]

Erikoistahan tuo on, että pojat ei nähneet Gustafssonia, vaikka Sariolakin on tuota "mallintamisketjua" vääntänyt juuri siihen suuntaan, että Gustafsson oli siinä polulla - tai teltalla kekellä polkua - kuin tarjottimella. Sariolan totuus on hänen totuus. ( kahden metrin matkalla )

No, juuri niinhän se on, ja ei kai sit voi ihmetellä jos kukaan lintupijista ei Gustafsonnina teltalla nähnyt - sille täytyy olla jokin toinen selitys. (kukahan sen selityken antaisi)

- hymm -

[matkaaja]

Olen jäänyt miettimään useasti tässä Bodom-asiassa että on luotettu että tekijä vaan löytyy? Siis miten niin löytyy? Kuulusteluja ei ole tehyt kuitenkaan kovin useista, että löytyisi. Ne kalastajat ovat arvoitus; on vaan mysteeri että keitä olivat, ja tarkempi syynäys olisi kyllä tuottanut tulosta, arvelen. Samoin arveluttaa se, että 'aamuisia' löytäjiä on uskottu heti siltä istumalta. Mm. Tangon veljeksillä oli vieraita, samoin kartanon väellä paljon enemmän kuin on 'tiedossa'.

[Hessu52]

Kuulehan nyt matkaaja, mitä sinä oikein ajattelet Suomen poliisista?

Kyllä ihmisiä on kuulusteltu ja ihan varmasti jokaista sellaista, jolla olisi ollut syy tehdä tuollainen hirmuteko, joka 5.6.1960 Bodominjärvellä tehtiin.

Onpa siinä saattanut mennä sellaisiakin, joilla ei ole ollut minkäänlaisia sidoksia koko Bodomiin, mutta onpa varmuuden vuoksi kuultu.

En nyt suoralta kädeltä muista, kuinka monta mapillista niitä kuulustelupöytäkirjoja on olemassa, mutta varmaan isompi pakettiautollinen.

Tästä nimittäin on joskus vuosia sitten kyllä kirjoitettu ja kerrottu, paljonko niitä kuulusteltuja jutun yhteydessä oli, muistaakseni tuhansia, joten voithan mennä matkaaja kysymään, saisitko tutustua kuulustelupöytäkirjoihin.

Siinä sitä menisi sinulla muutama vuosi hilpeästi lukiessasi kaikenmaailman kouhkaajien ilmiantoja ja syyttömien kuulustelupöytäkirjoja.

Voisit saada jopa jonkinlaiset kiksit, että tässä se syyllinen nyt on, no huuli huulena, sillä eihän tuota voi todesta kukaan ottaa.

Ihmettelen tuota sinun hinkuasi vetää nyt nämä Tangon veljekset mukaan tähän juttuun ja vain kaiketi siitä syystä, että tuo toinen kohelo Croisant, oli nähnyt "näyssään" jonkunlaisen sormuksen, jonka kuka vaan voisi töhertää paperille ja sata varmasti se muistuttaisi jotain tiettyä merkkiä, vaakunaa, tai sinettisormusta, sillä kyllä niitä tähän maailmaan mahtuu.

[Merivuokko]

Salosen Heikkiä melko läheltä, hän väitti, etteivät pojat kertoneet poliisille totuutta tupakan poltosta sen takia, koska pelkäsivät vanhempiensa suuttuvan.

Niinpä, Salosella oli isä mukana kuulusteluissa. Haapalaista kuultiin yksin, vaikka oli Salosta nuorempi. Kummallista.

Ei ollut isää kuulustelussa. Ei meidän isä olisi edes hätkähtänyt.
Kalevin isoisä oli probleema.

[Merivuokko]

Siis kumpaan Sariola nyt olisi uskominen, Salosen Heikin kertomukseen 1960, siitä, että he tarkastelivat vanhan uimarannan kohdalla linnun pesiä, vai sen, kun hän näissä uudemmissa kuulusteluissa kertoi, että he polttivat tupakat, toinen Pilli Klubin ja toinen Vihreän Nortin?

Kumpaa kuulustelua sinä Sariola uskot todeksi?

Ei sitä tupakin polttoa tietänyt kuin Heikki, Kalevi ja minä.
se oli vaiettu valtiosalaisuus, ei edes poliisi tietänyt.
Kalevi kun veteli isoisänsä pillitupakkia, olisi tullut pulmia hänelle kotona
tästä asiasta.
Niistä peiponpesistä tiedä, oli niitä meilläkin pusikossa, kun Heikki alkoi
karsia, peippo lenteli ympäårillä hätääntyneenä ja Heikki huomasi
pesän ja poikaset.
Mutta jos joku sanoo, etteivät tutkineet, mistäpä voi tietää, ellei kurkistellut
murhaniemeltä poikien perään, mutta voipa olla että tutkivatkin peipon pesiä.

[Wagner]

Ei sitä tupakin polttoa tietänyt kuin Heikki, Kalevi ja minä.
se oli vaiettu valtiosalaisuus, ei edes poliisi tietänyt.
Kalevi kun veteli isoisänsä pillitupakkia, olisi tullut pulmia hänelle kotona
tästä asiasta.
Niistä peiponpesistä tiedä, oli niitä meilläkin pusikossa, kun Heikki alkoi
karsia, peippo lenteli ympäårillä hätääntyneenä ja Heikki huomasi
pesän ja poikaset.
Mutta jos joku sanoo, etteivät tutkineet, mistäpä voi tietää, ellei kurkistellut
murhaniemeltä poikien perään, mutta voipa olla että tutkivatkin peipon pesiä.

Tässä taas sitä itseään merituutin täydeltä: peipolla on pesäpoikaset toukokuussa ja mahdollinen toinen pesue heinä- elokuussa.
Ei siis kesäkuussa, ei kuukkelillakaan, eikä Tikulla ja poikaystävällään Takulla.
Takuulla.
Peippo ei pesi pusikossa.
Pojat eivät polttaneet pillitupakkia.

Koivunlatvaan korkealle teki peippo pesän, tiritiriteijaa, tiritiriteijaa, sieltä marjaa ruikki koko kesän.

[kujala]

Teemu viittasi maaliskuun lopulla tällaiseen kuvaan, jota pyytelinkin tänne näytille. Uudistan nyt pyyntöni, eli koska ainakaan omassa kokoelmassani tätä kuvaa ei ole, olisi mukava nähdä, minkälainen kuva on kyseessä. Kunnolla analysoituna tämäkin kuva voi piirun verran varmistaa aiemmin arvioituja merkkikeppien paikkoja:

^Noin sijoitetun tuntemattoman puun varjon pitäisi näkyä ns. Johansson selittää-kuvassa. Sitä ei ole siinä. Sen sijaan näkyy UN-331 -koivu varjoineen ja itätöyrään puita, joiden avulla kuvan esittämä sektori tulee selväksi.

[kujala]

Koivun kiertyminen

Polku- ja telttakeskustelun edetessä jyvät alkavat erottua akanoista. Olen hiukan tutkinut yhtä seikkaa, johon Hessu taannoin pyysi kiinnittämään huomiota, ja nyt näyttää siltä, että tälläkin seikalla saattaa olla pieni osuus kokonaisuudesta. Puhun nyt koivun kiertymisestä.

Wagnerin väite, ettei koivu kierry, ei pidä paikkaansa. Kaikki puut kiertyvät, ja kysymys siitä, kiertyykö puu vai ei, ei liity puulajiin vaan muihin tekijöihin. Tässä yhteenveto, kuten olen lukemastani ymmärtänyt:

1. Kiertyminen on voimakkainta, kun kasvu on hidasta. Siksi kiertymistä tapahtuu yleisesti siellä, missä maa on ravinneköyhää, esim. Lapissa. Kun puu kasvaa hitaasti, se "ehtii" kiertyä kasvunsa aikana, sen sijaan hyväravinteisella maalla 100-vuotias nopeasti kasvanut puu voi olla melko suora.

2. Toisena selittävänä tekijänä pidetään tuulta. Tässä tapauksessa selittävän tekijänä on se, että kierteinen rakenne on kestävämpää kuin suorasyinen, ja tuulisella paikalla puu "osaa" kasvattaa itsensä kierteiseksi.

3. Puu kiertyy yleensä vastapäivään. Aivan, juuri siihen suuntaan, joka nyt on toivottavaa. Kierteet ovat siis yleensä vasemmalta oikealle. Tämä tarkoittaa, että vaikka nykyinen koivuanalyysi tuottaisi täysin optimaaliseksi uhrikuvan kuvauspaikaksi esim. 2 metriä männystä länteen, todellinen kuvauspaikka aikanaan on voinut olla esim. 1 metrin männystä länteen.

Onko Bodomin niemen itäranta tuulinen paikka? Onko niemi ravinneköyhää? Jos arvioidaan koivun iäksi esim. 100 vuotta ja muut olosuhteet ovat suotuisat, on täysin mahdollista, että kiertymistä on tapahtunut.

Lähteet:

[1] http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli.php3?a=103
"Kierteisyys ei myöskään rajoitu mäntyyn: polttopuita pilkkoneet tietävät, että mikä tahansa puulaji saattaa olla kiero."

[2] http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1, ... :0:0:0:0:0:
"Lapin keloissa kierteisyys tapahtuu yleensä vastapäivään eli alhaalta katsottuna vasemmalta oikealle."

[3] sähköpostiyhteys Metsähallitukseen
"Kuvaamaasi kiertymistä tapahtuu myös koivuilla - - käytännössä kiertymisen määrä ja jopa suunta ilmeisesti vaihtelee eri yksilöiden välillä ja esim. kasvupaikan ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Esimerkiksi tuulisella paikalla kierteisyyden tuoma lujuus auttaa puuta kestämään tuulta paremmin."

[papillon]

Teemu viittasi maaliskuun lopulla tällaiseen kuvaan, jota pyytelinkin tänne näytille. Uudistan nyt pyyntöni, eli koska ainakaan omassa kokoelmassani tätä kuvaa ei ole, olisi mukava nähdä, minkälainen kuva on kyseessä. Kunnolla analysoituna tämäkin kuva voi piirun verran varmistaa aiemmin arvioituja merkkikeppien paikkoja:

^Noin sijoitetun tuntemattoman puun varjon pitäisi näkyä ns. Johansson selittää-kuvassa. Sitä ei ole siinä. Sen sijaan näkyy UN-331 -koivu varjoineen ja itätöyrään puita, joiden avulla kuvan esittämä sektori tulee selväksi.

Tässä siis se Johansson selittää- kuva jonka tiedän ja löysin.
Teemu viestitti että olisi laajempikin otos olemassa, mutta en sellaista löytänyt, en edes paperivarsiona.

Porukkaa kuvasta on taas parikin versiota, suppeampi kuin tämä ja sitten ilman tekstiä.

Vielä tämäkin, kummallisesti rajattu tms.

[kujala]

Tässä siis se Johansson selittää- kuva jonka tiedän ja löysin.
Teemu viestitti että olisi laajempikin otos olemassa, mutta en sellaista löytänyt, en edes paperivarsiona.

Porukkaa kuvasta on taas parikin versiota, suppeampi kuin tämä ja sitten ilman tekstiä.

Vielä tämäkin, kummallisesti rajattu tms.

Okei, nuo minulla jo olikin, kiitos kuitenkin. Elättelin salaa toivetta, että Johansson selittää -kuva olisi otettu lännestä itään, jolloin sen kautta olisi voinut varmistella joitakin aikaisempia arvioita. No, pakko tulla toimeen esitetyillä palikoilla ja yrittää ratkaista uhrikuvan arvoitus niistä, jos se on ratketakseen...

[papillon]

^ Niin, en päässyt jyvälle mitä kuvaa teemu tarkoitti, siinä pitäisi olla laajempi näkymä enivei.
No, saattapi tulla vastaan tai sitten ei.

[japutin1]

En nyt tiedä johtaaako tämä nyt mihinkään, mutta systerin ex- appiukko ja anoppi oli telttailemassa kavereidensa kanssa toisella puolella järveä, keskellä yötä joku juoksi telttojen välistä, kaatoi mukaansa pari telttakeppiä, ja huohotti, että ilmeisesti oli jo juossut vähän matkaa. Aika olisi sopiva, ja matka tapahtuma paikalle.

[kukkuu]

En nyt tiedä johtaaako tämä nyt mihinkään, mutta systerin ex- appiukko ja anoppi oli telttailemassa kavereidensa kanssa toisella puolella järveä, keskellä yötä joku juoksi telttojen välistä, kaatoi mukaansa pari telttakeppiä, ja huohotti, että ilmeisesti oli jo juossut vähän matkaa. Aika olisi sopiva, ja matka tapahtuma paikalle.

Kerro vaan lisää. Koska tapahtui? Missä tarkalleen?

[konsta]

En nyt tiedä johtaaako tämä nyt mihinkään, mutta systerin ex- appiukko ja anoppi oli telttailemassa kavereidensa kanssa toisella puolella järveä, keskellä yötä joku juoksi telttojen välistä, kaatoi mukaansa pari telttakeppiä, ja huohotti, että ilmeisesti oli jo juossut vähän matkaa. Aika olisi sopiva, ja matka tapahtuma paikalle.

Kerro vaan lisää. Koska tapahtui? Missä tarkalleen?

Bodomilta on kerrottu samantyyppistä tarinaa, jossa nuorten teltta oli romautettu yöllä. Veikkaisin, ettei nuo tarinat mitenkään tavattomia ole. Paikallinen nuoriso( joka puuttuva elementti helluntain tapahtumissa) voi tehdä jäynää, kun kyseessä ei ole mikään leirintäalue, vaan paikallisten virkistysaluetta.