konsta kirjoitti: Enhän minä ole koskaan väittänyt, että juuri mielenvikainen teki teot ja jos tarkemmin katsot kommenttejani, niin sitä vain yhtenä mahdollisuutena. Totta kait minä joudun vähän ärhäkämmin puolustamaan vaihtoehtoa, jonka te Nils-kuorolaiset olette porukalla laulamassa suohon, vetoamalla vielä ammattilaisuuteen. Joukossa näes usein tyhmyys tiivistyy, mutta teidän ongelmanne taitaa olla muualla.
En minäkään ole mt-ongelmaista tekijää kieltänyt, minkä voi nähdä, jos katsoo tarkemmin kommenttejani. Itse aloit syyttämään mustavalkoisuudesta ynnä esittämään heittoja, joille ei sitten ollutkaan mitään faktaperustetta.
konsta kirjoitti:Pidän siis mahdollisena sitäkin vaihtoehtoa, jota poliisi näytti pitävän mahdollisena vielä 2000 luvulla. Ja onhan siellä jotakin, mikä voisi viiitata juuri mielenvikaisuuteen: kolmet ruhjotut kasvot(pään särkeminen kasvopuolelta), yhden henkilön kohdalla erityistä väkivaltaa, riisumista(sadismi ja seuksualisuus mainittiin siinä minun linkkamassani tutkimuksessa, samoin kuin ylitappaminen). Sitten oudot jäljet, joista selkeästi ykkösenä on nuo lukuisat teräaseen reijät.
Lukaisin väitöstutkimuksen iltapäivällä. Tutkimuksessa kerrottiin myös, että:
Nearly a third of the cases in this sample involved multiple and severe violence,
including features such as sadism, mutilation, sexual components, or extreme stabbing.
The number of cases classified as containing excessive violence was rather high,
however, very similar to a previous study on non-psychotic adolescent homicide
offenders (Hagelstam & Häkkänen, 2006). The similarity of these numbers is somewhat
surprising since, unlike homicides committed by psychotic offenders (Haefner &
Boeker, 1982; Steury & Choinski, 1995), murderous acts by adolescents are generally
considered to be highly violent (Bailey, 1996).
Eli ei-psykoottisten nuorten tekemissä surmissa on yllättävän usein samoja piirteitä. Tällä en suinkaan tarkoita sitä, että paikalla olisi ollut ei-psykoottinen nuori tappaja, vaan sitä, että mitä tahansa yksityiskohtaa voidaan käyttää perusteena lähes mille tahansa, ellei kokonaisuutta oteta huomioon.
