Tiedossa olevat todisteet

[Misri]

Uskomatonta Xerxes! Se miten muokkaat uuteen uskoon näitä lintupoikien antamia aikalaislausuntoja. Tiedät kyllä, ettei pojat näissä lausunnoissaan puhuneet mitään mistään pyykkinarusta, koska sellaista siellä ei ollut. Laitan tähän poikien kertomuksesta lainauksen miten Haapalainen ja Salonen ovat kuvanneet näkemiään jalkoja, jotka he olivat mieltäneet miehen jaloiksi.

" Haapalainen oli lisäksi havainnut kasassa olevan teltan ja sen päällä miehen makaavan. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin ja kertoja oli havainnut tällä olevan päällään tummat housut." Salonen ja Haapalainen olivat poistuneet paikalta, etteivät häiritsisi Salosen arvion mukaan ”jo heränneitä retkeläisiä”. Eli pojille oli syntynyt sellainen näkemys näkemistään havainnoista, että siellä telttapaikalla oltiin jo herätty ja aloitettu aamupuuhat, teltta oli jo purettu kasaan ja joku meni rantaan ja joku loikoili vielä puretun teltan päällä.

" Salonen kertoi nähneensä kasassa olevan teltan päällä makaavan miehen, jolla oli ollut päällään tummat housut, mutta muuta miehestä ei ollut näkynyt."

Ja lisäksi vielä tietoa siitä mihin telttailijat olivat ripustaneet niitä vaatteitaan. Hieman ennen Esko Johanssonia tapahtumapaikalle saapunut Nils Blomgvist, kertoo näkemästään seuraavaa;

(Nils-Erik Blomqvist, 16-vuotias, joka löysi murhatut)

Nils-Erik asuu noin 400 metrin päässä murhapaikasta.
-Kello oli vähän yli 10 sunnuntaiaamuna kun tulin kahden tytön seurassa alas rantaan uimaan, hän kertoo. Tytöt menivät toiselle puolelle niemeä, ja minä lähdin vaihtamaan uimahousujani metsikköön, joka oli n.30 metrin päässä murhapaikasta. Vaihdettuani vaatteet kävelin niemelle ja ohitin murhatut - ehkä viiden metrin etäisyydeltä - kiinnittämättä heihin huomiota. Se johtui siitä, että kävelin alas rannan pengertä katsomatta metsään.

-Mutta kun tulin takaisin hetkeä myöhemmin, satuin katsomaan ylös - ja näin verisen pään. Ensin kurkkuani alkoi kuristaa, mutta ryntäsin kuitenkin ylös penkereelle, ja siellä murhatut makasivat sotkeutuneina verisen teltan jäänteisiin. Boisman oli kokonaan kankaanpalasen peitossa, tytöt makasivat vierekkäin teltassa ja hieman muista erillään makasi Gustafsson. Hän liikahteli hieman ja vaikeroi, mutta puhumaan hän ei kyennyt. En huomannut mitään merkkejä siitä, että paikalla olisi riidelty tai tapeltu: maa ympärillä ei ollut rikkonaisen näköistä ja osa nuorten vaatteista roikkui järjestyksessä teltan läheisessä kuusessa. Teltta oli lisäksi ainoa niemellä, ketään muita retkeilijöitä ei ollut.

Sekä rikospaikkatutkimuksessa kuvattua, siitä mitä tavaroita oli teltan itäpuolella.

Teltan itäpuolella maassa

oli pari naisten beigevärisiä puolikenkiä, pari puupohjaisia ns. terveyskenkiä, vihreä naisten villapusero, keltainen lyijykynän pätkä, kaksi tyhjää, Jaffaa sisältänyttä virvoitusjuomapulloa, naisten nenäliina, valkoinen siniraitainen froteepyyhe, *puuhun ripustettuna oli valkoinen froteepyyhe, sininen naisten anorakki, karmiininpunainen naisten kaulahuivi, siniharmaa naisten kaulahuivi ja pensaaseen ripustettuna pari naisten valkoisia nilkkasukkia ja yksi naisten uimapuku."

Eli se Salosen oikeudessa muistelema pyykkinaru oli selkeä valemuisto. Ja Xerxes kyllä tietää, että muistikuvat useimmiten muokkautuvat ajan saatossa, vaikkei ole sitä ymmärtävinään.

[Xerxes]

Lisään kommentitn tuonne Misrin virheellisen väitteen perään.

Uskomatonta Xerxes! Se miten muokkaat uuteen uskoon näitä lintupoikien antamia aikalaislausuntoja.


Tiedät kyllä, ettei pojat näissä lausunnoissaan puhuneet mitään mistään pyykkinarusta, koska sellaista siellä ei ollut.
--------------------------------------------------------------------------
KOMMENTTI:
Kyllä puhuivat! Lainaan tähän katkelman Salosen kuulustelusta:

Heikki Salosen kuulustelupöytäkirjasta:

"..... Noustuaan niemekkeellä olevan kumpareen päälle kertoja oli nähnyt siitä noin 20-25 metrin päässä niemen kärkeen päin kaksi puunrunkoja vasten nojollaan olevaa moottoripyörää ja niiden välittömässä läheisyydessä kasassa olevan

teltan ja teltan viereen puihin pingotetun narun, jossa näytti olevan pyyheliina ja jotain muutakin vaalealta vaikuttavaa vatetta kuivumassa.

Kertoja oli nähnyt lisäksi, että kasassa olevan teltan päällä makasi mies, jolla oli tummat housut päällään, ....."

Heikki Salonen siis mainitsee pyykkinarun. Ja miehen, jolla oli tummat housut. Nimenomaan mainitsee, eikä sitä voi sanoa valemuistoksi.
KOMMENTTI PÄÄTTYY
---------------------------------------------------------------------------

Laitan tähän poikien kertomuksesta lainauksen miten Haapalainen ja Salonen ovat kuvanneet näkemiään jalkoja, jotka he olivat mieltäneet miehen jaloiksi.

" Haapalainen oli lisäksi havainnut kasassa olevan teltan ja sen päällä miehen makaavan. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin ja kertoja oli havainnut tällä olevan päällään tummat housut." Salonen ja Haapalainen olivat poistuneet paikalta, etteivät häiritsisi Salosen arvion mukaan ”jo heränneitä retkeläisiä”. Eli pojille oli syntynyt sellainen näkemys näkemistään havainnoista, että siellä telttapaikalla oltiin jo herätty ja aloitettu aamupuuhat, teltta oli jo purettu kasaan ja joku meni rantaan ja joku loikoili vielä puretun teltan päällä.

" Salonen kertoi nähneensä kasassa olevan teltan päällä makaavan miehen, jolla oli ollut päällään tummat housut, mutta muuta miehestä ei ollut näkynyt."

Ja lisäksi vielä tietoa siitä mihin telttailijat olivat ripustaneet niitä vaatteitaan. Hieman ennen Esko Johanssonia tapahtumapaikalle saapunut Nils Blomgvist, kertoo näkemästään seuraavaa;

(Nils-Erik Blomqvist, 16-vuotias, joka löysi murhatut)

Nils-Erik asuu noin 400 metrin päässä murhapaikasta.
-Kello oli vähän yli 10 sunnuntaiaamuna kun tulin kahden tytön seurassa alas rantaan uimaan, hän kertoo. Tytöt menivät toiselle puolelle niemeä, ja minä lähdin vaihtamaan uimahousujani metsikköön, joka oli n.30 metrin päässä murhapaikasta. Vaihdettuani vaatteet kävelin niemelle ja ohitin murhatut - ehkä viiden metrin etäisyydeltä - kiinnittämättä heihin huomiota. Se johtui siitä, että kävelin alas rannan pengertä katsomatta metsään.

-Mutta kun tulin takaisin hetkeä myöhemmin, satuin katsomaan ylös - ja näin verisen pään. Ensin kurkkuani alkoi kuristaa, mutta ryntäsin kuitenkin ylös penkereelle, ja siellä murhatut makasivat sotkeutuneina verisen teltan jäänteisiin. Boisman oli kokonaan kankaanpalasen peitossa, tytöt makasivat vierekkäin teltassa ja hieman muista erillään makasi Gustafsson. Hän liikahteli hieman ja vaikeroi, mutta puhumaan hän ei kyennyt. En huomannut mitään merkkejä siitä, että paikalla olisi riidelty tai tapeltu: maa ympärillä ei ollut rikkonaisen näköistä ja osa nuorten vaatteista roikkui järjestyksessä teltan läheisessä kuusessa. Teltta oli lisäksi ainoa niemellä, ketään muita retkeilijöitä ei ollut.

Sekä rikospaikkatutkimuksessa kuvattua, siitä mitä tavaroita oli teltan itäpuolella.

Teltan itäpuolella maassa

oli pari naisten beigevärisiä puolikenkiä, pari puupohjaisia ns. terveyskenkiä, vihreä naisten villapusero, keltainen lyijykynän pätkä, kaksi tyhjää, Jaffaa sisältänyttä virvoitusjuomapulloa, naisten nenäliina, valkoinen siniraitainen froteepyyhe, *puuhun ripustettuna oli valkoinen froteepyyhe, sininen naisten anorakki, karmiininpunainen naisten kaulahuivi, siniharmaa naisten kaulahuivi ja pensaaseen ripustettuna pari naisten valkoisia nilkkasukkia ja yksi naisten uimapuku."

Eli se Salosen oikeudessa muistelema pyykkinaru oli selkeä valemuisto. Ja Xerxes kyllä tietää, että muistikuvat useimmiten muokkautuvat ajan saatossa, vaikkei ole sitä ymmärtävinään.

[Xerxes]

LINTUPOIKIEN NÄKYMÄ TELTALLE

Salonen on siis kertonut nähneensä pyykkinarun, joka koivun ja moottoripyörän lisäksi peitti näkyväisyyttä. Jos lukee tarkkaan lintupoikien kuvausta, niin huomaa, että tämä heidän teltan päällä näkemänsä tummahousuinen mies makasi aivan eri asennossa kuin mitä on ajateltu G:n maanneen. Kaavamainen piirros lintupoikien näkymästä alla.

[kekkuli12345]

^ Virallinen tutkinnallinen totuus on, että Karjalaisen näkemät nuorukaiset olivat Gustafsson ja Boisman. Karjalaisen havainnoista ja NGn 23.6 1960 kuulustelukestomuksesta sekä laulukirjan merkinnästä, ja lintupoikien havainnoista satiin määriteltyä tekoaika näille surmateoille. Myöskin käjäoikeus antoi näille todisteille siunaksensa.

NG on juoksennellut siellä viluissaan aamuyöllä. Se, että hän ei muistanut käyntiään keskinimessä olleen Sepon luona. Sitä muistamattomuutta tuskin kukaan ihmettelee, kun lukee näitä NGn omia kertomuksia retken tapahtumista. Esim. käytiin uimassa ei käyty uimassa, mentiin nukkumaan ensimmäisen kerran ja mentiin nukkumaan toisen kerran, ongittiin illalla, ei ongittu illalla ja oikeudessa vielä vilahti se uusi ylösnouseminenkin, herättiin yöllä kello yhdenaikaan jne..

Vielä virallisempi tutkinnallinen totuus on että NG on syytön. Jos syytön sanoo että ei ollut sielä niemessä niin on hyvä syy uskoa. On syytä kääntää katseet sinne joka näkee sellaisia jota kukaan muu ei näe ja tekee sellaista kovaan ääneen jota kukaan muu ei näe eikä kuule.

[Misri]

^ Virallinen tutkinnallinen totuus on, että Karjalaisen näkemät nuorukaiset olivat Gustafsson ja Boisman. Karjalaisen havainnoista ja NGn 23.6 1960 kuulustelukestomuksesta sekä laulukirjan merkinnästä, ja lintupoikien havainnoista satiin määriteltyä tekoaika näille surmateoille. Myöskin käjäoikeus antoi näille todisteille siunaksensa.

NG on juoksennellut siellä viluissaan aamuyöllä. Se, että hän ei muistanut käyntiään keskinimessä olleen Sepon luona. Sitä muistamattomuutta tuskin kukaan ihmettelee, kun lukee näitä NGn omia kertomuksia retken tapahtumista. Esim. käytiin uimassa ei käyty uimassa, mentiin nukkumaan ensimmäisen kerran ja mentiin nukkumaan toisen kerran, ongittiin illalla, ei ongittu illalla ja oikeudessa vielä vilahti se uusi ylösnouseminenkin, herättiin yöllä kello yhdenaikaan jne..

Vielä virallisempi tutkinnallinen totuus on että NG on syytön. Jos syytön sanoo että ei ollut sielä niemessä niin on hyvä syy uskoa. On syytä kääntää katseet sinne joka näkee sellaisia jota kukaan muu ei näe ja tekee sellaista kovaan ääneen jota kukaan muu ei näe eikä kuule.

Kyllä se on NG itse joka on kertonut Sepon aamuöisestä ongelle menosta, Ja näin hän vahvisti kertomuksellaan Karjalaisen tekemiä havaintoa. NG on kertonut juoksennelleensa siellä Sepon perässä viluissaan. Ilmeisesti on ollut siellä tosi viluissaan kun ei muista keskiniemessä käyneensä. Mutta kuka niitä kaikkia juoksujaan lopulta niin tarkasti muistaa.

[Xerxes]

Rouva Karjalainen ei voinut tunnistaa, ketä olivat nuo kaksi miestä keskiniemessä, joten hän ei suinkaan voinut vahvistaa oliko Boisman ollut se hänen näkemänsä mies. Samoin ei hän voinut tunnistaa sitä toistakaan miestä. Ne ovat tuntemattomia virallisesti. Oletuksia on, mutta tietoa ei ole.

[Misri]

Rouva Karjalainen ei voinut tunnistaa, ketä olivat nuo kaksi miestä keskiniemessä, joten hän ei suinkaan voinut vahvistaa oliko Boisman ollut se hänen näkemänsä mies. Samoin ei hän voinut tunnistaa sitä toistakaan miestä. Ne ovat tuntemattomia virallisesti. Oletuksia on, mutta tietoa ei ole.

Sillä tunnistus asialla nyt ei ole mitään merkitystä. NG on omassa ensimmäisessä kuulustelusaan kertonut, Sepon ongelle menosta joka sopii ajallisesti Karjalaisen tekemiin havaintoihin, NG on kertonut siellä juoksennelleensa Sepon perässä viluissaan. Sopii hyvin Karjalaisen havaintoon tuo NGn viluissaan juoksentelu, sikälikin kun Karjalainen oli nämä nuorukaiset havainnut siellä keskiniemessä, toinen oli hetimiten poistunut juosten paikalta. Ilm. NG ei vain muista tuota pikaista käyntiään siellä. Tähän samaan näkemykseen päätyivät tutkijat Bodomin mysteeriossa, kun arvioivat Karjalaisen näkemää ja NGn kuulustelukertomusta uudelleen.

[Uta]

"ANDYROM" kirjoitti: Tarkennan taas Veijon kuulemista. Hän nimenomaan kiisti osallisuutensa surmatyöhän seuraavilla kommenteilla: "Jos olisin tekijä, enhän minä tässä nyt olisi". Lopuksi kysyttäessä: " mitä mieltä hän yleensä on tästä tapauksesta", niin minusta hän yllättäen sanoi:" Minä en ole niitä murhia tehnyt, omatuntoni on puhdas."

Veijon suhde kapiaiseen liittyy hänen vapautumiseensa lausuntojen perusteella aseellisesta palvelusta, joutuen näin sitten sisähommiin. Hänellä oli omien sanojensa mukaan ystävyyssuhde johonkin kapiaiseen, minkä suhteen hän korjasi olleen "platoninen".

Spekulaatiota: Jos V ja kumppaninsa jäivät kiinni aktista ja saivat irvailuja telttakunnalta. Kävivät ehkä aiemmin siellä, siitä vieras savukeaski.

Niin kait se sitten on, että ei savua ilman tulta tässäkään tapauksessa, koska niitä vihjeitä kerta on poliisille ilmoitettu. Eli jos se tekijä olisi tämä Veijo-Weijan ystävä, niin luulisi, että asia kuitenkin jollain tapaa vaivaisi... varsinkin jos tietää, eikä silti kerro. Ja jos noin olisi käynyt kuin tuossa spekulaatio-osuudessa arvelet, se voisi hyvinkin olla se tapahtumat käynnistänyt prosessi ja samalla selitys sille ylimääräiselle savukeaskille. Mutta kuuluisiko heille myös se tyynyliina?

[Uta]

Vielä virallisempi tutkinnallinen totuus on että NG on syytön. Jos syytön sanoo että ei ollut sielä niemessä niin on hyvä syy uskoa. On syytä kääntää katseet sinne joka näkee sellaisia jota kukaan muu ei näe ja tekee sellaista kovaan ääneen jota kukaan muu ei näe eikä kuule.

Aivan... koska Gustafsson kerta vapautettiin kaikista syytteestä, niin eihän hän enää taida kuulua edes epäiltyjen joukkoon.

[Xerxes]

LINTUPOIKIEN NÄKYMÄ TELTALLE

Salonen on siis kertonut nähneensä pyykkinarun, joka koivun ja moottoripyörän lisäksi peitti näkyväisyyttä. Jos lukee tarkkaan lintupoikien kuvausta, niin huomaa, että tämä heidän teltan päällä näkemänsä tummahousuinen mies makasi aivan eri asennossa kuin mitä on ajateltu G:n maanneen. Kaavamainen piirros lintupoikien näkymästä alla.

Lisätään tähän Salosen kuvausta poimittuna Käräjäoikeuden tuomiosta:



OTE: "... Salosen mentyä noin 10 metrin päähän teltasta hän oli havainnut teltan päällä jalat, jotka olivat 90 asteen kulmassa Salosen tulosuuntaan nähden..."

Salonen lähestyi telttaa keskipolkua pitkin, eli tuo makailija makasi poikittain polkuun nähden ja pääpuoli oli näköesteen takana (koivu,moottoripyörä,pyykkinaru). Tämä tarkoittaa sitä, että tämän makailijan jalat olivat suunnilleen länteen, eli makailija makasi teltan suuntaisesti jalat länteen päin ja pää itään. Eli juuri vastakkaiseen suuntaan kuin esim. Boisman. Aikaisemman selvityksen mukaan Gustafsson on maannut mm. Misrin mukaan polun suuntaisesti eli poikittain telttaan nähden. Näiden makailijoiden asemassa on noin 90 asteen kulma. Tämä Salosen havaitsema makailija makasi siis aivan eri asennossa teltan päällä kuin Gustafsson on maannut löydettäessä.

Herää epäilys ja vahva, että tämä lintupoikien havaitsema makailija teltan päällä ei ollut Gustafsson. Siltä se vaikuttaa silminnäkijöiden kuvauksiin perustuen.

Haapalainen on omassa kuulustelussaan todennut, että tuosta makailijasta näkyi vyötäröstä alaspäin, ja selvästi pääpuoli oli nimenomaan näköesteen takana oikealla eikä suinkaan telttakankaan alla, kuten oli Boismanin kohdalla. Tämä mies makaili täsmälleen vastakkaiseen suuntaan kuin Boisman, eli tämä klo 6:n teltan päällä makailija makasi todella pää itään päin ja jalat länteen päin. Näkyvissä olivat jalat vyötäröstä alaspäin. Pääpuoli oli näköesteen suojassa näkymättömissä.

Tämä on yllättävä havainto - mutta tältä se näyttää. Tämä viittaa siihen, että siinä oli outo mies, seurueeseen kuulumaton. Toinen outo mies kätkeytyi todennäköisesti rinteen taakse. Lointupoikien kuulema ihmispuhe, on tämän mukaan ollut kahden paikalla olleen vieraan miehen keskustelua. Muut teltalla olleet eivät siinä vaiheessa olleet todennäköisesti keskustelukunnossa.

[Misri]

^ Tuo pyykkinaru on kyllä yksi hupaisimmista asioista tuossa käräjäoikeuden näkemyksissä. Aikoinaan kun näitä käräjäoikeuden perusteluja käytiin läpi keskustelussa. Niin se kirvoitti monta vitsiä pyykkinarun käyttötarkoituksesta. Yksi oli sellainen jossa joku kuvaili kuinka murhaaja oli vedellyt pitkin polkua perässään pyykkinarussa roikkuvaa Gustafssonia.

Rikospaikkatutkimuksessa ei moista pyykkinarua ole mainittu. Myö tapahtumapaikalle ennen Johanssonia saapunut todistaja, kuvali, että retkiläisten vaatteita roikkui siellä itäranalla olevassa puskassa ja kuusessa. Myöskin Lönnberg on piirtänyt tapahtumapaikasta kuvan muistivihkoonsa, johon on piirtänyt teltan ja sen ympärillä olevien tavaroiden sijainnit. Hän on siihen piirrokseensa piirtänyt itärannalla olevat puskan ja kuusen jossa oli näitä tyttöjen vaatteita. Osa vaatteista löytyi teltan sisästä. Myöskin siitä aikalais telttalavastuskuvasta, näkyy se itärannan kuusi, josta kuvasta tarkkasilmäinen nikki kujala bongasi näitä siinä olleita vaatteita. Uskomatonta, että käräjäoikeus katsoi tuo Salosen valemuiston todisteeksi. Vaikka sitä pyykkinarua ei ole rikospaikalla nähty, eikä löytynyt. No kaikki on näköjään mahdollista.

NGn sijainti tiedetään mikä se oli löytöhetkellä. Mutta sitä ei tiedetä mikä se on ollut lintupoikien havaintohetkellä, ehkä murhaaja oli häntä juuri silloin raahamassa sinne rantaveteen. Sen sijaan Irmelin jalat sopivat hyvin poikien kuvaukseen. Eli murhaaja on ollut juuri vetämässä Irmeliä jaloista ulos teltan sisästä kakkosivun suuaukon puoleista viiltoaukosta ulos. Kun hän on pelästynyt lähestyvien lintupoikien ääniä. Paniikissa murhaaja on hätäisesti peittänyt Irmelin ylävartalon teltan kattokankaan alla. Siitä tiodisteena laajat kosketusverialueet, jotka alkoivat kakkos-osiosta jatkuen osittain kolmanteen osioon ja siitä nelosivun puolelle. Eli se teltan sisäpuolinen kattokankaan uloin puuvillakerros, oli imenyt Irmelin verisestä paidasta ja päänalueelta itseensä Irmelin vuotoverta. Teltan päällä ei tutkimuksen mukaan ole tapahtunut mitään liikettä, ennen kuin sen pinnassa olevat verijäljet ovat kuivuneet sen pintaan, koska niissä ei tuhru eikä pyyhkäisyjälkiä todettu, Joten Irmeli on ollut siellä telttakankaan alla sen aikaa ainakin, että märimmät vuotoveret hänestä ovat imeytyneet sen kankaan puuvillakerrokseen, NGstä ei ole tietoa missä hän on sen aikaa haahuillut, kunnes teltan pinnassa olevat verijäljet ovat ehtineet kuivua..Mutta ehkä siellä rannassa, jossa se murhaaja aikoi hänet hukuttaa, mutta muuttikin sitten mielensä sen hukuttamisen suhteen, tai sitten jossain pusikossa..

[Xerxes]

Salonen on kertonut nähneensä pyykkinarun ja siinä ripustettuna vaatteita, pyyheliina ja muuta. Se ei ole naurettava asia, vaan "vakavasti otettava silminnäkijän lausunto". Sitä ei voi kumota sillä perusteella, että jonkun mielestä se on naurettava havainto. Eikä sitä ole kumottu. Tosin se ei ole mitenkään ratkaiseva asia Salosen lausunnossa, vaan se missä asennossa tuo makoilija makasi teltan päällä - eli suunnilleen 90 astetta eri suuntaan kuin Gustafssonin on arveltu maanneen. Gustafsson jalat etelään - makoilija jalat länteen. Suuri ero.

[Misri]

^ Minun ajatteluni ei ole sidottu käräjäoikeuden näkemykseen. Totuuteni ja faktani perustan vain ja ainoastaan tutkinta-aineistoon. Ja tutkintaaineiston perusteella sellaista Salosen mainitsemaa pyykkiaurua ei tapahtumapaikalla todettu olleen.

[Xerxes]

^ Minun ajatteluni ei ole sidottu käräjäoikeuden näkemykseen. Totuuteni ja faktani perustan vain ja ainoastaan tutkinta-aineistoon. Ja tutkintaaineiston perusteella sellaista Salosen mainitsemaa pyykkiaurua ei tapahtumapaikalla todettu olleen.

Kyllä myös silminnäkijän lausunto kuuluu tutkinta-aineistoon.

Tilanne on hyvin voinut oloa toinen sitten myöhemmin. Onhan alueella hyvin todennäköisesti lavastettu. Myöhemmin pyykkinarua ei ole ollut, mutta on voinut olla aikaisemmin, kun pojat tiirailivat sinne teltalle klo kuuden maissa.

Joko Misri myöntää, että 1. kengän sisältä on todettu verta , 2. Veritukijat eivät ole todenneet Mäen verta teltan sisäpinnalta lainkaan, 3. ETP:ssä esitetään ainakin kolme mahdollista sijaintia kengille. 4. Kivilahden kuulustelussa v. 1960 pöytäkirjan mukaan Kivilahden tarkkailupaikka on kuvattu läntisen pienen niemen itäiselle puoliskolle, josta on ollut hyvä näkyvyys Keskiniemen länsirannalle. 5. kenkien pinnalle on asiakirjojen mukaan lentänyt sekä pieniä että keskisuuria pisaroita, ei ainoastaan niitä 1 mm ja pienempiä. ???

[Misri]

^ Kyllä se on mielestäni riittävällä varmuudella osoitettu, ettei siellä sellaista pyykkinarua ole ollut. Ja mitä siellä narulla ylipäätään olisi ollut roikotettavaakaan. Kun niitä vaatteita oli ripusteltu sinne itärannan puihun ja pensaaseen. Ja osa vaatteista oli teltan sisällä. Kaikkea ei pidä niellä sellaisenaan, mitä sanotaan. Vaan kannattaa käyttää omassa päättelyssään näitä tiedossa olevia asioita.

Näistä kenkien roiskeista totean vain sen, että awa kaiketi teki oikean johtopäätöksen, kengät kertovat ketjussa.

Lavastusta tosiaan ei voi olla huomaamatta. Se suorastaan hyppää esiin kuin huutomerkki. Jollekin on ollut hyvin tärkeää se miltä telttanäkymät näyttävät löydettäessä.

Kivilahti on näissä myöhemmissä kuulusteluisaan, korjannut sen aikoinaan virheelliseksi todetun sijaintina kun on niitä havaintojaan kulkijasta tehnyt.