Insesti-isälle 7v. vankeutta Pirkanmaalla

[Juliet Jones]

Isälle seitsemän vuotta vankeutta tyttären hyväksikäytöstä

Omaa tytärtään hyväksikäyttänyt mies on tuomittu seitsemän vuoden vankeuteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Tyttö oli hyväksikäytön alkaessa 11-vuotias.

Teot alkoivat vuonna 2004 ja jatkuivat kaikkiaan kuusi vuotta. Hyväksikäyttöön kuului kymmeniä sukupuoliyhteyksiä, joita oli toisinaan useita viikossa. Toisinaan niiden välillä kului aikaa muutama kuukausi.

Oikeus otti rangaistuksen pituutta määrätessään huomioon sen, että tuomittu oli uhrin isä ja käytännössä ainoa lähihuoltaja.

Rikos aiheutti oikeuden mukaan tyttärelle erityistä vahinkoa, koska tämä oli riippuvainen tekijästä ja tunsi tätä kohtaan erityistä luottamusta.

Mies tuomittiin ehdottomaan vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuoliyhteydestä lähisukulaisten kesken. Hänen pitää myös maksaa tyttärelle 25 000 euroa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä saman verran loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Oikeudenkäynnin asiakirjat julistettiin salaisiksi, koska kyse oli erityisen arkaluontoisista asioista ja uhri oli ollut alle 18-vuotias. Oikeus antoi kuitenkin jutusta julkisen selosteen.

(MTV3 - STT)

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... sikaytosta

Tyttöraukka. Hän on ollut käytännössä isänsä sairaita himoja tyydyttämässä koko sen ajan, kun hänen olisi pitänyt saada kehittyä rauhassa ja luonnollisella tavalla tytöstä naiseksi. Tässä herää nyt sellainen kysymys, että kun isä uutisoinnin mukaan oli lapsensa lähivanhempi, niin pitikö oma lapsi ottaa eron jälkeen "vaimoksi"? Vai mitä helvettiä.. Olikohan tuolla insesti-isällä mahdollisesti himoja lastaan kohtaan jo aiemmin, ja piti sitten "verissäpäin" taistella huoltajuuskin itselleen, että saa lapsen armoilleen asumaan? Ja että välillä monta kertaa viikossa raiskasi lastaan? Kuvottavaa!

50 000 euroa ei ole mielestäni riittävä korvaus uhrille, ei ollenkaan. Vuosikausia jatkunut, usein toistunut raiskaaminen.. tekijänä oma isä, jonka olisi pitänyt puolustaa lastaan kaikkea pahaa vastaan

[JiiJoo]

Oksettavaa Tyttöraukka. Miten lie lähtenyt tilanne purkautumaan...

Kuinkahan paljon tällaista tapahtuu muiden tietämättä, koska uhrit saattavat hävetä tilannetta ja/tai kokea sen verran voimakasta luottamusta läheistään kohtaan, ettei asialle tee mitään

[thunder]

7 vuotta josta istuu todennäköisesti vain puolet ja uhrilla elämä pilalla. Vihaksi pistää, ihme jos tuollaisesta voi kukaan selvitä edes osittain täysjärkisenä. 30 vuotta olisi oikeampi tuomio.

[Gelfing]

7 vuotta josta istuu todennäköisesti vain puolet ja uhrilla elämä pilalla. Vihaksi pistää, ihme jos tuollaisesta voi kukaan selvitä edes osittain täysjärkisenä. 30 vuotta olisi oikeampi tuomio.

*Purkaus alkaa*

Hyväksi(pahaksi)käytön uhrina en hyväksy tuota "uhrilla elämä pilalla"- hokemaa. Tapahtunut on hirvittävä tragedia, isä on oikea ihmishirviö, mutta miksi näette tytön pilallisena? En minä ole pilalla, eikä ole tuo tyttökään. Näistä hokemista tulee mieleen, että tyttölapsen arvo alenee väkisin viedyn koskemattomuuden myötä. Tekojen jälkeen hän on jotenkin viallinen ja likainen. (Uhri tuntee monesti noin, ihan syyttä, te muut voisitte pikemminkin korostaa että asia ei ole näin).

En vähättele hyväksi(pahaksi)käytön traumaattisuutta, mutta te ette helpota toipumista yhtään hokemalla, että elämämme on nyt sitten pilalla. Mitä helvetin järkeä missään sitten on? Tässä minä teen töitä ja opiskelen, kasvatan lapsiani (joita en muuten pahaksikäytä, vaikka olenkin uhri), teen kotitöitä ja urheilen, mutta teidän mielestänne elämäni on nyt sitten pilalla. Te vähennätte uhrien ihmisarvoa.

Ja ei, tämä purkaus ei tule rikotun sieluni syövereistä tai muuta sontaa, olen ihan oikeasti tätä mieltä!



*Purkaus loppui*

[Juliet Jones]

Hei Gelfing!

Kiitokset tuosta avautumisesta. Olet varmasti ihan oikeassa tuossa mitä kirjoitat, ja mielestäni ei käy kiistäminen etteikö hyväksikäyttö pilaisi lapsen elämää.. mutta pilaako koko elämän, niin se on varmaan yksilöllinen kokemus, joka riippuu paljon uhrin saamasta avusta ja läheisten tuesta. Itse en koe kuuluvani mainitsemaasi joukkoon "te", koska en sellaista kirjoittanut.

Tulkitsen myös kahden muun ketjuun kerallani kirjoittaneen tekstejä hieman toisin kuin sinä. Kun itse kirjoitin "tyttöraukka", niin se oli yritys miettiä omakohtaisesti millainen kokemus olisi joutua erityisesti oman vanhemman hyväksikäyttämäksi jopa niin, että vuosien ajalta oma seksuaali-identiteetti (eikä vain se) olisi hukassa. Se oli empatian ilmaus. Vai voitko tuonkaltaisen kokemuksen omaavana sanoa, ettei mitään erityistä tunnetta herää koskaan ajatuksissasi, vaikkapa siitä kuinka lapsena olit raukka jota kukaan ei suojellut?

Kun luin tuota Thunderin kommenttia, niin ainakin minussa heräsi ajatus siitä miten paljon lapsen elämää meni pilalle. Sen hetkistä elämää. Monen vuoden aikaista elämää. Ei niitä vuosia mikään takaisin tuo uudelleen elettäviksi, mutta eheytymisen myötä hänkin toivottavasti saa tämänhetkiseen ja tulevaan elämäänsä niin paljon hyvää, että nuo menneisyyden pahat asiat alkaisivat hiljalleen menettää merkitystään vaikkeivat koskaan unohtuisikaan.
Mielessä kävi sekin, että kun on kyse noin pitkästä ajanjaksosta erityisen herkän ikäkauden aikana, niin kyllä selviytymistä voi ihmeenä pitää ja toivottaa uhrille kaikkein parasta!

Olen hyvin iloinen siitä, että kerroit oman elämäsi olevan puitteidensa puolesta kuten kenellä tahansa toisellakin, ja pärjäät varsin hyvin. En epäile etteikö olisi hyvin mahdollista myös tässä Pirkanmaan tapauksessa. Mutta kuten todettu, on kokemus yksilöllinen.

[Gelfing]

En paheksu "tyttöraukka"- sanaa ollenkaan, ja uhrit tarvitsisivat paljonkin empatiaa ja rakkautta. Juuri empatian puute mahdollistaa surkeat tuomiot, läheisten simien ummistamisen, vuosikausia jatkuvan seksuaalisen rääkkäyksen jne. Suoraan sanottuna, mulle ei tullut mieleenkään, että "elämä pilalla" voisi tarkoittaa mitään muuta kuin aikaa pahaksikäytön alun ja uhrin kuoleman välillä.

Mä korostan vielä, kun monella tässä elämäni varrella on noussut karvat pystyyn siitä, etten ole pahaksikäytön takia missään itsarin partaalla, että en vähättele näitä hirvittäviä tekoja, enkä ikinä menisi "potkimaan perseelle" semmoista, joka on mennyt näiden väärintekijöiden takia sekaisin.

Itse pahaksikäyttäjistä olen sitä mieltä, että saisivat tappaa itsensä ennenkuin koskevat lapseen väärällä tavalla.

Ehkä olen lukenut keskusteluja aiheesta ymmärtäen jotenkin korostuneesti ihmisten ajatukset aiheesta. Minun mielestäni näissä räikeimmissä (esim. lapsen paritus ym.) ja muissakin aiheeseen liittyvissä keskusteluissa on hoettu nimenomaan sitä, ettei näistä uhreista voi koskaan tulla normaaleja ihmisiä, mitä tuo sitten tarkoittaakaan. Elämä on pilalla jne. Ihminen on utelias ja varmasti lapsikin osaa etsiä itseään koskevia keskusteluja, ja etsiikin. Astukaa sen lapsen sukkiin ja miettikää hetki.

Keskustelkaa, järjestäkää mielenosoituksia, vaatikaa lakimuutoksia. Pistäkää ketjut täyteen oikeasti empaattisia viestejä uhrille, toivottakaa kaikkea hyvää. Hän lukee ne varmasti jossain vaiheessa.

[Juliet Jones]

Tuota empatiakyvyn puutetta olen hyvin paljon miettinyt, ainakaan nykyisin ei suuri osa ihmisistä välitä lähimmäisistään pätkääkään. Mutta entä perheenjäsenet? Voitko Gelfing hieman valottaa sitä, millainen kokemus sinulla on tuosta piittaamattomuudesta? Lapsihan on lapsi, eikä yleensä pysty vaatimaan oikeuttaan koskemattomuuteen, ellei sitä kukaan läheinenkään (aikuinen) tee.

Silmien sulkeminen ja selän kääntäminen ovat tekoja, jotka osoittavat tietoista julmuutta ja jonkinlaista pahaa emotionaalista vinoumaa.

[Gelfing]

No omalla kohdallani hyvä esimerkki piittaamattomuudesta on se, että vaimo tulee huoneeseen, kun on tilanne käynnissä, mutta ei tee tai sano mitään, lähtee pois. Toinen hyvä esimerkki on se, että väärinkäytettyjä lapsia oli minua ennen yli 10, osa ehtineet aikuisiksi, mutta eivät nostaneet sormeaankaan, ettenkö minä nuorimmaisena olisi joutunut käymään läpi saman. Selitys joka ikisellä oli, että luulivat olleensa ainoita. Ehkä minäkin luulin, joten en mä voi niitä varmaan kuitenkaan syyttää. Puhkaisin kuplan 12 vuotiaana. Ei olla lestoja tai muitakaan "lahkolaisia".

[Juliet Jones]

Eikö tuo vaimo millään osoittanut mitään tilanteen herättämiä tunteita? Ovelta katsoessaan tai myöhemmin? Torjui miehensä? Torjui sinut, vältteli sinua? Luuletko, että oli aiemmista hyväksikäytöistä tietoinen, tai jopa salliva miehensä sairasta "harrastusta" kohtaan?

Paljon kysymyksiä sinulle, joka et ehkä osaa vastata, ehkä et haluakaan. Mutta olen itse monasti miettinyt, -kuten aiemminkin mainitsin-, tuota ihmisten piittaamattomuutta. Muissakin kuin lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Oma älyni ei riitä käsittämään sitä, miten lapsi voidaan jättää ihan yksin.

[Rezah]

Pullakahvit sille joka kertoo nimen!

[Gelfing]

Eikö tuo vaimo millään osoittanut mitään tilanteen herättämiä tunteita? Ovelta katsoessaan tai myöhemmin? Torjui miehensä? Torjui sinut, vältteli sinua? Luuletko, että oli aiemmista hyväksikäytöistä tietoinen, tai jopa salliva miehensä sairasta "harrastusta" kohtaan?

Paljon kysymyksiä sinulle, joka et ehkä osaa vastata, ehkä et haluakaan. Mutta olen itse monasti miettinyt, -kuten aiemminkin mainitsin-, tuota ihmisten piittaamattomuutta. Muissakin kuin lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Oma älyni ei riitä käsittämään sitä, miten lapsi voidaan jättää ihan yksin.

Jaah... Kun ei kaikkea muista, pätkiä vaan, mulla ei ole periaatteessa mitään, mihin en haluaisi vastata. En kanna häpeää omasta osastani, enkä sukulaisistani. Näillä jutuilla olen järkyttänyt joitain tuttuja raukkaparkoja, mutta ei siitä ole minulle mitään pahaa seurannut. Vaimo puhui miehestään aina kuin pyhimyksestä, mies kuoli kuplan puhkaisun jälkeen, molemmat on kuolleita nyt.

[Tuomion Pasuuna]

Tuota empatiakyvyn puutetta olen hyvin paljon miettinyt, ainakaan nykyisin ei suuri osa ihmisistä välitä lähimmäisistään pätkääkään.

Tarkoitatko, että esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikaan tai Rooman valtakunnan aikaan ihmiset välittivät lähimmäisistään enemmän?

[Gelfing]

Tuota empatiakyvyn puutetta olen hyvin paljon miettinyt, ainakaan nykyisin ei suuri osa ihmisistä välitä lähimmäisistään pätkääkään.

Tarkoitatko, että esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikaan tai Rooman valtakunnan aikaan ihmiset välittivät lähimmäisistään enemmän?

Itse en allekirjoita tuota, ainakin lasten seksuaalisista väärinkäytöistä ilmoitetaan uskoakseni aiempaa herkemmin. Minun tapaukseni sijoittuu 80-90 luvun ajalle.

[Juliet Jones]

Näin varmasti onkin, että ilmoituskynnys lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa on madaltunut, mikä tietysti on erittäin hyvä asia silloin kun se on todella aiheellista. Tätä ikävää asiaa kun käytetään joskus myös kiusanteon välineenä.

Ehkäpä jostakin olisi saatavilla tutkimustulosta siitä, onko ilmoittaja kuinka usein perheenjäsen, kodin ulkopuolinen kasvattaja, terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva, poliisi jne.?

Tuo lausahdukseni välinpitämättömyydestä oli osin myös muista asioista johtuvaa, ja yleisemminkin ajateltua. Lähinnä näin: oman lapsuuteni ajankuva vs. lasteni lapsuus, ajat ovat hyvinkin erilaiset. Eilen koko kylä kasvatti lapsia ja huolehti heistä, tänään lapsia ei kasvateta, eikä heistä huolehdita aina edes heidän omissa kodeissaan.

[vcorleone]

SAIRAS PASKA !





http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194800 ... +ajan.html