Kuinka helppoa on kavereillekaan tunnustaa olevansa raiskaaja? Ihminen haluaa ylläpitää niin itselleen kuin muille positiivista kuvaa itsestään ja valehdella jopa itselleen. Nämähän ovat ihan normaaleja psyyken suojamekanismeja. Normaali ihminen pystyy hetken kuluttua käsittelemään asian ja myöntämään tehneensä väärin. Persoonaltaan häiriintyneet pysyvät seinäkiistossa ja päinvastoin kääntävät itsensä uhriksi. Kyllä minullekin on onnettomuustilanteessa ensin tullut kovastikin olo, että olen syytön ja vika toisen sellaisena refleksinä, mutta ymmärsin ja myönsin tehneeni virheen, kun asiaa mietin ja liikennesääntöjä kertasin. Kieltäminen on usein se ensireaktio.
Seksuaalirikokset ovat vielä niin häpeällisiä tekijällekin, että vaatisi pokkaa sanoa raiskanneensa.
Tietysti syytönkin pysyy kannassaan, mutta onhan tässä muutakin näyttöä. Kiinostavaa olisi tietää uhrin ja Severin viestittelystä teon jälkeen, onko hän siinä myöntänyt tekonsa ja yrittänyt esim tarjoamalla rahaa sovitella asiaa. Lääkärinlausuntokin on voinut tukea uhrin kertomusta, jos teosta on aiheutunut mustelmia ja muita vammoja.
Severin kannalta tässä on raskauttavaa sekin, että tuo ei ole ainoa rikos jota hän on salaillut. Ehkä hänelle on tyypillistä keinolla millä hyvänsä piilotella tekemiään rikoksia (ja virheitä) ja pyrkiä olemaan ottamatta niistä vastuuta?
Kuten allaolevassa jutussa mainitaan; prosessi on uhrille raskas ja harva nainen huvikseen haluaa noihin tutkimuksiinkaan ronkittavaksi. Moniko mieskään kostomielessä huvikseen viitsisi valehdella tulleensa raiskatuksi ja sitä kautta perseestään ronkituksi ja moniin kuulusteluihin ja ottamaan niskaansa väitteet valehtelusta? Sitä sopii kunkin miettiä.
Perättömiäkin ilmoituksia on, mutta tässä Severin uskottavuutta heikentää tuon rattituomion salailu ja julkinen lokakampanja uhria vastaan.
Kuten aiemmin kirjoitin, ystävän tukena voi ja kannattaa olla, mutta kannattaa muistaa siinäkin, ettei ehkä tiedä kaikkea tapahtumien kulusta. Ystävää tarvitaan tueksi silloinkin, kun on tehnyt rikoksen ja saa siitä tuomion. Ei puhumaan mustaa valkoiseksi vaan pysymään rinnalla, kun selvittää ja sovittaa tekonsa seurauksia. Esimerkiksi tässäkin nyt odottelemaan rauhassa ja uhria mustamaalaamatta hovioikeuden ratkaisua.
https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000009919003.html
Kommentti: Severi Lahtisen uhria on haukuttu ja vähätelty, mutta se vain korostaa, kuinka rohkea hän on
Raiskauksesta tuomitun SM-liigakiekkoilijan tukijat sivuuttavat täysin, miltä uhrista tuntuu ja että tapauksessa ei ollut vain sana sanaa vastaan, kirjoittaa Anna-Maija Naakka.
Kusinen akka.
Näillä sanoilla suomalainen artisti Poju kutsui julkisesti raiskauksesta tuomitun SM-liigakiekkoilija Severi Lahtisen uhria.
Tapaus on herättänyt viime päivinä suurta huomiota, myös siksi, miten Lahtinen itse reagoi tuomioonsa. Kiekkoilija julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän vannoo syyttömyyttään ja kertoo uhrin valehdelleen raiskauksesta, koska oli todellisuudessa pettänyt poikaystäväänsä Lahtisen kanssa.
Videolla oli torstaiaamuun mennessä yli 21 000 tykkäystä. 21 000 henkilöä, jotka eivät ole suoneet kenties ajatustakaan sille, miltä uhrista tuntuu.
Poju jopa vaati solvaamaansa uhria esiin kertomaan oman versionsa tapahtuneesta.
Hän vain unohti, että uhri on jo kertonut oman versionsa, useita kertoja sekä poliisille että oikeudenkäynnissä. Jokainen noista kerroista on todennäköisesti ollut vaikea ja repinyt auki haavoja.
Lahtinen on ilmoittanut valittavansa tuomiosta, mikä on hänen oikeutensa. Ja on toki olemassa useita tapauksia, joissa nainen on perättömästi syyttänyt miestä raiskauksesta.
Lahtisen tukijat ovat kuitenkin unohtaneet, että tässä tapauksessa ei ollut kyse vain sanasta sanaa vastaan. Oikeudenkäynnissä esitettiin todisteita ja kuultiin todistajia. Uhrin ja todistajien kertomuksia vertailtiin toisiinsa. Lahtisen kertomusta pidettiin epäuskottavana.
Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, että seksuaalirikoksen syyksilukeminen edellyttää, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaaja on lähtökohtaisesti aina asianomistajaa vahvemmilla, sillä suomalaisessa oikeusjärjestelmässä lähdetään syyttömyysolettamasta.
”Asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee tuekseen myös välillistä näyttöä esimerkiksi väitetyn rikoksen jälkeisistä tapahtumista ja seurauksista”, tuomiossa myös todetaan.
Voi tietysti olla, että tapauksen asianomistaja on pettänyt, katunut tekoaan, viestitellyt kavereilleen, vääntänyt tekoitkua ja näytellyt heidän edessään, soittanut hätäkeskukseen ja valehdellut, mennyt raiskaustutkimukseen – koska kaikkihan me naiset tykkäämme olla jalat levällään tutkittavana vieraan ihmisen edessä – teeskennellyt seuraavat kuukaudet ahdistunutta, mennyt terapiaan ja valehdellut terapeutilleen, opetellut sepitetyn kertomuksensa niin hyvin, että hän pystyy valehtelemaan samalla lailla joka kerta sekä poliiseille että oikeudenkäynnissä ja istunut läpi koko käräjäoikeuden käsittelyn.
Puhumattakaan siitä, että hän joutuu vielä sietämään julkisen kyseenalaistuksen, haukkumisen ja panettelun.
Niin, voihan niinkin toki tapahtua. Ainakin elokuvissa. Hovioikeus päättäköön, kävikö niin tässä tapauksessa.
Raiskauksen uhri ei yleensä hae käräjillä voittoa tai kostoa, hän hakee ennen kaikkea oikeutta, koska häntä kohtaan on tehty rikos. Mutta vain noin joka kuudes poliisille ilmoitetusta raiskausrikoksesta johtaa tuomioon.
Jokaista oikeutta hakevaa raiskauksen uhria voi tässä valossa pitää rohkeana.
Lahtisella ja uhrilla on yhteisiä ystäviä, jotka joutuvat valitsemaan puolensa. On siis mahdollista, että uhri on saanut osakseen epäilyä ja vähättelyä myös tuttavapiirissään.
Uhri tiesi, että oikeudenkäyntiin kohdistuu varmasti erittäin suuri huomio ja että hänen henkilöllisyytensä todennäköisesti paljastuu. Vastassa on SM-liigajoukkueen tähtipelaaja, kultapoika, josta ei haluta uskoa pahaa. Sen osoittavat jo ne 21 000 tykkäystä, jotka hänen uhriutumisvideonsa on kerännyt.
Vai mitä luulette, olisivatko raksamies-Rane tai maahanmuuttajataustainen Ali saaneet samanlaista tukiryöppyä? Ei raiskaajaa voi päätellä naamasta, tittelistä tai suosiosta, eikä uhrin saaman tuen määrän pitäisi riippua tekijästä.
Jos ”kusinen akka” tarkoittaa sitä, että uskaltaa vaatia oikeutta mahdollisista ikävistä seurauksista huolimatta, kusisen akan pitäisi olla arvonimi. Kusinen akka on henkilö, joka puskee eteenpäin, kun olisi helpompaa luovuttaa ja antaa olla. Näiden kusisten akkojen takia saadaan edesvastuuseen susia, joilla on enkelin kasvot.
Siksi jokainen vahva kusinen akka, joka käy tai on käynyt läpi saman kuin Lahtisen uhri, ansaitsee rauhan toipua, ei kyseenalaistamista tai panettelua.