Nuo useimmat ketjut kun ovat lähteneet rönsyilemään tilastoihin ja muuhun aiheeseen liittymättömiin juttuihin (viimeisimpänä siis tuolla lautamiehissä) niin ajattelin jos tässä ketjussa voisi sitten keskustella asioista.
Eli tilastoja seksuaalirikoksista (raiskaukset,pedofilia jne.) sekä muuta keskustelua aiheesta ja mielipiteitä liittyen ko. aiheisiin.
Kopion tuolla lautamiehissä käytyä keskustelua näin alkuun tähän ketjuun...
Yleistä keskustelua seksuaalirikoksista
Yleistä keskustelua seksuaalirikoksista
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Marsalkka kirjoitti:Lukisin tästä mielelläni hieman faktaa. Oliko kyse poliisin tietoon tulleista raiskauksista? Vai oliko arvioitu myös sellaisia raiskauksia, jotka eivät tulleet poliisin tietoon?MissHolmes kirjoitti: kun juuri ollaan luettu, että mm. lähes puolet pääkaupunkiseudun raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä.
Chopper kirjoitti:Käytetyt lähteetNykyisin poliisille ilmoitetaan hieman yli 500 raiskausta vuodessa. Vuodesta 1993 raiskaajaksi epäillyt on tilastoitu etnisen taustan perusteella. Syntyperäisten suomalaisten osuus raiskausepäillyistä on ollut noin 80 prosenttia, loput ovat ulkomaalaistaustaisia (ulkomaan kansalaisia tai Suomen kansalaisia, joiden syntymämaa on jokin muu kuin Suomi).
Ulkomailla syntyneiden osuus poliisin tietoon tulleista raiskauksista Helsingissä on yli 40 prosenttia. Tässä luvussa on mukana myös muualla kuin Suomessa asuvat raiskauksesta epäillyt. Ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin väestöstä on 8,3 prosenttia.
Vuonna 2007 ulkomaalaistaustaiset, joita on koko väestöstä alle neljä prosenttia, olivat epäiltynä joka viidennestä Suomessa tapahtuneesta raiskauksesta. Espoossa ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli lähes 70 prosenttia.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maa ... 5233936906
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raiskaus
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Wagner kirjoitti:
On huomattava, että vain murto-osa raiskaustapauksista tulee polisiin tietoon. Jos maahanmuuttajien osuus tutkituissakin tapauksissa on yli 40% niin tuo lukuhan kasvaa sitä enemmän, mitä useampi tapaus tutkittaisiin. Tästä päästään helposti päätelmään sitä, että yksin Afrikkalaisperäisten maahanmuuttajien osuus raiskauksista on yli puolet kaikista tapauksista.
sorsake kirjoitti:Tässä kappaleessa ei ole mitään tolkkua:
Mikään noissa tilastoissa ollut tieto ei tue sitä, että nimenomaan ulkomaalaisten tekemiä raiskauksia raportoitaisiin harvemmin. Siitä, että tapauksia on enemmän kuin mitä poliisille ilmoitetaan, ei millään logiikalla seuraa se, että kaikissa raiskauksissa ulkomaalaisten osuus olisi suurempi kuin ilmoitetuissa. Itse asiassa epäilen, että ulkomaalaisen tekemät ilmoitetaan helpommin, mutta tästä meillä ei varmaankaan ole tilastotietoa.Wagner kirjoitti:On huomattava, että vain murto-osa raiskaustapauksista tulee polisiin tietoon. Jos maahanmuuttajien osuus tutkituissakin tapauksissa on yli 40% niin tuo lukuhan kasvaa sitä enemmän, mitä useampi tapaus tutkittaisiin. Tästä päästään helposti päätelmään sitä, että yksin Afrikkalaisperäisten maahanmuuttajien osuus raiskauksista on yli puolet kaikista tapauksista.
40% luku koski vain Helsinkiä, lue tarkemmin.
Ei puhuttu mitään afrikkalaisperäisistä vaan yleensä ulkomaalaistaustaisista. Jossain aiemmassa keskustelussa kävikin ilmi, että nuo raiskausepäillyt sisältävtä myös esim. virolaisia.
Stakesin tutkija sanoo jutussa, että mikäli luvut vakioitaisiin iän jne perusteella, ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus laskisi. Ulkomaalaistaustaisissa kokonaisuudessaan on nimittäin enemmän raiskaajaikäisiä. Samaten arvelen että jos vakioitaisiin myös muiden tekijöiden kuten koulutuksen, työttömyyden jne perusteella, ero olisi vielä pienenmpi. Tätä pointtia ovat muutkin jo aiemmin tuoneet esiin.
Lukekaa myös toinen juttu, johon tuossa artikkelissa on linkki:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Som ... 5233957799
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
otus kirjoitti: Vielä jotain Ellilän bloqista->
Jotkut tilastot taas voisivat olla yllättäviä siten, että jotkin suomalaisten normaaleiksi, turvallisiksi, rauhallisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi luulemat kansallisuudet saattavat tehdä paljon luultua enemmän rikoksia. Esimerkiksi vuonna 2005 raiskauksista epäillyistä ulkomaalaisista 27 % oli virolaisia, vaikka virolaisia asui Suomessa tuona vuonna 15 459 eli vain 13,6 % Suomessa asuvista 113 852 ulkomaalaisesta. Virolaiset siis tekevät kaksi kertaa niin paljon raiskauksia per capita kuin Suomessa asuvat ulkomaalaiset keskimäärin. Tämä on mielestäni aika yllättävää. Olisin luullut virolaisten tekevän huomattavasti vähemmän rikoksia kuin Suomessa asuvat ulkomaalaiset keskimäärin, koska afrikkalaiset, arabit, kurdit, turkkilaiset ja iranilaiset nostavat ulkomaalaisten keskiarvon varsin korkealle.
Tosin jotkin tilastotiedot ym. empiiriset faktatiedot nimenomaan todistavat ennakkoluulot oikeiksi. Vuonna 2005 ulkomaalaisten tekemiin ryöstöihin epäillyistä lähes 40 % oli Somalian kansalaisia, vaikka Somalian kansalaisia asui Suomessa tuolloin 4 704 eli vain 4,1% maassa asuvista 113 852 ulkomaalaisesta. Somalit ovat siis noin kymmenkertaisesti yliedustettuina ryöstäjien keskuudessa muihin ulkomaalaisiin verrattuina. Suomalaisiin verrattuina somalit tekevät yli satakertaisesti enemmän ryöstöjä per capita, koska ulkomaalaiset kokonaisuutena tekevät ryöstöjä yli kymmenkertaisesti enemmän per capita kuin suomalaiset. Tilastojen tai muiden faktatietojen tarkoituksena ei kuitenkaan ole hälventää ennakkoluuloja. Faktat ovat faktoja. Jos faktat todistavat ennakkoluulot oikeiksi, silloin pitää vain todeta “MOT” ja hyväksyä asioiden todellinen laita.
Tätä ei suvaitsevaisto tajua.
Keskustelua tutkimuksesta->
http://uusiviesti.blogspot.com/2007/07/ ... ajien.html
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Pistää silmään tässä iänikuisessa rikastus- ja raiskausvouhotuksessa, että suurimmat vouhottajat minfossakin ovat ainakin käsittääkseni miehiä vaikka miehillä raiskauksen uhka on kuitenkin aika pieni. Kovasti haluaisin uskoa, että kyse olisi aidosta huolesta naisten kokemia kärsimyksiä kohtaan, mutta en oikein pysty koskapa ei tuo toisista välittäminen muussa niin kauheasti aina näy.
-
MissHolmes
- Ben Matlock
- Viestit: 8828
- Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
mhhhh..
minä kyllä olen nainen
Tuon suhdeluku ei päde pelkästään raiskauksissa, mutta niistä tiesin löytyvän tilastoa, jota Marski on välittömästi vanavedessäni vonkaamassa.
Haluan edelleen korostaa, että arvostan kyllä niitä maahanmuuttajia, jotka elättävät itsensä kunnon työllä ja kasvattavat lapsistaan kelpokansalaisia.
Minusta vain on hälyttävää, että jo korkeat pahoinpitely-, ryöstö-, raiskaus- ym. luvut lisääntyvät entisestään sillä, että yhteiskuntamme elättää tänne elätettäväksi tullutta rupusakkia ja siinä sitten sivussa suomipoika ottaa turpaansa.
Meillä on minusta tilaa muillekin kuin suomalaisille, mutta alkaa vaikuttaa siltä, että tänne pohjolan pimeään ja kylmään kaamokseen eksyy vain se vähemmistö, jota ei muualle huolita. Eli rupusakki.
Ja tämä suunnaton viha taas tällä viikolla johtuu siitä, että läheiseni joutui neljän ulkomaalaisen raskaasti (rautaa ympäri päätä ja leukaa) pahoinpitelemäksi viikonvaihteessa yrittäessään auttaa näiden 'herrasmiesten' kynsiin joutunutta apua huutanutta tyttöstä.
minä kyllä olen nainen
Tuon suhdeluku ei päde pelkästään raiskauksissa, mutta niistä tiesin löytyvän tilastoa, jota Marski on välittömästi vanavedessäni vonkaamassa.
Haluan edelleen korostaa, että arvostan kyllä niitä maahanmuuttajia, jotka elättävät itsensä kunnon työllä ja kasvattavat lapsistaan kelpokansalaisia.
Minusta vain on hälyttävää, että jo korkeat pahoinpitely-, ryöstö-, raiskaus- ym. luvut lisääntyvät entisestään sillä, että yhteiskuntamme elättää tänne elätettäväksi tullutta rupusakkia ja siinä sitten sivussa suomipoika ottaa turpaansa.
Meillä on minusta tilaa muillekin kuin suomalaisille, mutta alkaa vaikuttaa siltä, että tänne pohjolan pimeään ja kylmään kaamokseen eksyy vain se vähemmistö, jota ei muualle huolita. Eli rupusakki.
Ja tämä suunnaton viha taas tällä viikolla johtuu siitä, että läheiseni joutui neljän ulkomaalaisen raskaasti (rautaa ympäri päätä ja leukaa) pahoinpitelemäksi viikonvaihteessa yrittäessään auttaa näiden 'herrasmiesten' kynsiin joutunutta apua huutanutta tyttöstä.
Nuotio & Äreät Tiput
Eniten mua ärsyttää ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten puolusteleminen erilaisella kulttuuritaustalla. Ymmärrän eron kyllä juu, mutta nyt ollaan Suomessa ja eletään Suomen lain mukaan. Jos itse matkustan joskus esimerkiksi islamin uskoiseen maahan noudatan kyllä kyseisen maan tapoja ja esimerkiksi pukeutumissääntöjä. Maassa maan tavalla.
Ja tosiasia on että ulkomaalaiset syyllistyvät suhteessa enemmän raiskauksiin (ja joihinkin muihinkin rikoksiin) kuin suomalaiset kun ottaa huomioon osuuden väestöstä.
Ja tosiasia on että ulkomaalaiset syyllistyvät suhteessa enemmän raiskauksiin (ja joihinkin muihinkin rikoksiin) kuin suomalaiset kun ottaa huomioon osuuden väestöstä.
Kyllä. Jatkuvasti saa kuulla kuinka virolaisten, ruotsalaisten ja venäläisten tekemiä raiskauksia puolustellaan erilaisella kulttuurilla.Mary kirjoitti:Eniten mua ärsyttää ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten puolusteleminen erilaisella kulttuuritaustalla.
Cicero:en ol epahemminkehuskellut saavutuksillani ja vaadittiin linkkiä minulla ei sitä ollut, suoraan en voi sanoa missä työskentelen joten piti kiertotietä kirjoittaa...marsalkka on alusta asti ollut tökerö jossain vaiheessa menee pinna kenellä tahansa.
-
Nylonköysi
- Agentti Scully
- Viestit: 688
- Liittynyt: Ke Syys 03, 2008 3:17 am
Yleisyydestä...
Usein esitettyyn kysymykseen ei saada luotettavaa vastausta ilman uutta tutkimusta
Mielikuvat lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleistymisestä perustunevat paljolti rikosuutisiin. Lähes jokainen lapseen kohdistunut seksuaalirikos saa huomiota osakseen viimeistään oikeudenkäyntivaiheessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan rikosuutiset ovat yleensäkin lisääntyneet huomattavasti viidentoista viime vuoden aikana, joten ei ole ihme, että on syntynyt vaikutelma hyväksikäytön lisääntymisestä. Päätelmästä ei voida kuitenkaan syyttää toimittajia, jotka kyllä pyrkivät usein aktiivisesti selvittämään, mitä tutkimus asiasta sanoo. Ongelma on siinä, että lasten seksuaalisen hyväksikäytön määrän kehityksestä ei ole luotettavaa tietoa.
Tietoa hyväksikäytön yleisyydestä saadaan kolmesta lähteestä: viranomaistilastoista, viranomaisille tehdyistä erillistutkimuksista ja ns. uhritutkimuksista, joita Suomessa on tehty vain yksi: Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 1990 julkaisema koululaisille tehty kysely (Sariola 1990, Sariola ja Uutela 1994, 1996). Tässä kyselyssä noin 8 % 15–16-vuotiaista tytöistä ja 3 % pojista kertoi ahdisteluna tai hyväksikäyttönä pidettävästä seksuaalikokemuksesta vähintään viisi vuotta vanhemman henkilön kanssa. Valtaosaltaan nämä kokemukset sijoittuivat teini-ikään. Noin 75 % tyttöjen ja 90 % poikien kertomista tapauksista oli sattunut vastaajien ollessa 13–16-vuotiaita. Näiden lukujen perusteella noin 6 300 suomalaisella alle 17-vuotiaalla tytöllä ja 2 000 pojalla, joilla oli tuona aikana kokemus seksuaalisesta ahdistelusta tai hyväksikäytöstä.
Perheensisäistä hyväksikäyttöä pojat eivät ilmoittaneet lainkaan. Tytöistä 0,2 % oli joutunut biologisen isänsä hyväksikäyttämäksi. Isäpuolensa luona asuvista tytöistä 3 % ilmoitti isäpuolen harjoittamasta hyväksikäytöstä. Tämä merkitsisi, että Suomessa olisi vajaat 750 alle 17-vuotiasta tyttöä, jotka ovat joutuneet isänsä tai isäpuolensa hyväksikäyttämäksi. Määrä jakautuu suunnilleen puoliksi biologisten isien ja isäpuolten kesken.
Kyselytutkimuksessa saatavien tietojen oikeellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Pois jäävät tietenkin lapsuuden amnesian piiriin kuuluvat kokemukset, ja tapaukset voivat muutenkin unohtua, tai vastaaja saattaa olla haluton kertomaan kokemuksiaan. Toisaalta hän voi myös piloillaan keksiä kokemuksia.
Biologisen vanhemman harjoittama ja muu hyväksikäyttö ovat eri asemassa. Varsinkin viimeaikainen evoluutiopsykologinen tutkimus (Wolf, 1995, Lieberman ym. 2003) mutta myös sosiologinen ja kriminologinen tutkimus (Kinsey ym. 1965) ovat tukeneet Westermarckin teoriaa, jonka mukaan vastenmielisyys muiden perheenjäsenten paitsi puolisoiden väliseen seksiin on ihmisen lajiominaisuus, jonka tehtävä on torjua sisäsiitosta. Ei siis olisikaan olemassa Freudin olettamia insestitoiveita, joita kulttuurinen tabu kontrolloi, vaan insestitabu ilmentäisikin ihmisen luontaista inhoa kääntäen sen moraalisäännöksi. Teorioiden implikaatiot ovat erilaiset: Freudin oletuksen perusteella voisi ajatella insestiä esiintyvän laajasti siellä, missä kulttuurin ote herpaantuu. Westermarckin pohjalta taas ihmisluonto pitää huolen siitä, että insesti on ja pysyy harvinaisena häiriönä.
Insestitabun lisäksi vanhemmilla on luonnostaan vahva intressi suojella lapsiaan. Perheen ulkopuolella taas pikkulapset ovat lähes yksinomaan naisten valvonnassa, kumpikaan seikka ei oikein tue ajatusta laajasta pikkulasten hyväksikäytöstä. Selvää kuitenkin on, että kyselytutkimus ei tavoita jokaista tapausta, eikä pikkulasten kokemuksia.
Viranomaistilastojen valossa hyväksikäyttö näyttää lisääntyneen dramaattisesti. Poliisin tietoon tuli vuoden 1994 aikana 354 tapausta ja vuonna 2004 jo 846. Poliisitilasto ei kuitenkaan kerro trendistä luotettavasti. Kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Rikossarja saatetaan yhtäällä kirjata yhdeksi teoksi ja toisaalla kukin yksittäinen teko erikseen. Samankaltainen tapahtumasarja saattaa näkyä tilastoissa yhtenä tai satana tapauksena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten tietoon tuli vuosien 1983 ja 1984 aikana 170 epäilyä vuodessa (Sariola 1985) ja keväästä 1998 kevääseen 1999 788 tapausta (Kauppinen ym. 2000). Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten käsittelemien tapausten määrä olisi siis lähes viisinkertaistunut.
Lastensuojelun Keskusliiton koululaistutkimuksen tietojen ja viranomaistilastojen vertailun perusteella koululaisten ilmoittamasta määrästä vain vajaat kymmenen prosenttia tulee viranomaisten käsittelyyn hyväksikäyttötapauksina tai epäilyinä.
1980-luvun puolivälissä viranomaisten tietoon tuli vuodessa 170 tapausta, joissa lapsen epäiltiin joutuneen hyväksikäytön kohteeksi. Tämä vastasi noin kahta prosenttia siitä määrästä lapsia ja nuoria, joilla oli ilmoituksensa mukaan kokemuksia hyväksikäytöstä. Nyt epäilyjä tulee viranomaisille vajaat 850 tapausta vuodessa, ja se vastaa noin kymmentä prosenttia kokemuksia ilmoittaneiden määrästä.
Epäsuhta viranomaisten tietoon tulleiden ja koululaiskyselyssä ilmoitettujen tapausten välillä johtuu valtaosaltaan murrosikäisten ilmoittamista suhteellisen lievistä tapauksista, joita ei ilmoiteta viranomaisille. Täten kyselyssä esiin saatavien ja viranomaisten tietoon tulevien tapausten välistä erotusta tuskin voidaan kuroa kokonaan kiinni.
Koululaisille tehdyn kyselyn (Sariola 1990, Sariola ja Uutela 1994, 1996) ja Stakesin (Kauppinen ym. 2000) viranomaisselvityksen vertaaminen antaa hämmästyttävän tuloksen: viranomaisten käsittelemien tapausten määrät ja koululaisten vastaukset omista kokemuksistaan ovat jopa käänteisessä suhteessa toisiinsa. Hyväksikäyttökokemuksia ilmoitettiin vähiten Vaasan läänissä, mutta tapauksia oli siellä viranomaisten käsittelyssä eniten. Lapin läänissä taas kokemuksia oli koululaisilla eniten mutta viranomaisten käsittelyssä niitä oli vähiten. Tuntuu perustellulta olettaa, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrien muutokset elävät omaa elämäänsä viranomaistoiminnan, lakien ja ohjeiden muutoksien tai paikkakunnalla järjestettyjen koulutustilaisuuksien ja tapausten uutisoinnin mukaan. Ne eivät heijastele hyväksikäytön määrän muutoksia.
Mikä Suomessa on muuttunut 20 viime vuoden aikana? Ainakin seuraavat asiat: Seksuaalisesta hyväksikäytöstä on puhuttu julkisuudessa ja tapauksia on uutisoitu aiempaa enemmän. 1980-luvun lopulla lehdet kirjoittivat paljon insestistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 1990-luvulla alettiin puhua pedofiliasta, joka sai paljon julkisuutta erityisesti Belgian tapahtumien vuoksi. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä on järjestetty lukematon määrä koulutustilaisuuksia 1980-luvulta lähtien. On julkaistu jo kolme virallista ohjeistoa hyväksikäyttötapausten tutkimisesta ja hoidosta (Taskinen 1986, 1994, 2003). Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan 1999. Yksi sen keskeisistä muutoksista oli kaikkien lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten tuleminen virallisen syytteen alaisiksi. Yhteiskunnan järjestelmien toiminta on muuttunut ratkaisevasti aktiivisemmaksi.
Kysymys siitä, onko hyväksikäyttö lisääntynyt tai vähentynyt, jää toistaiseksi vaille vastausta. Meillä ei ole tehty kattavaa uusintatutkimusta koululaisille. Tämä olisi ainoa luotettava keino saada esiin todelliset väestötason muutokset. Suomessa tulisi vihdoinkin ottaa lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten seuranta yhteiskunnan säännönmukaisen tilastoinnin piiriin aivan samalla tavalla kuin Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen uhritutkimukset seuraavat aikuisiin kohdistuvien rikosten kehitystä.
Oheinen Heikki Sariolan pääkirjoituksesta Duodecimiin...
Usein esitettyyn kysymykseen ei saada luotettavaa vastausta ilman uutta tutkimusta
Mielikuvat lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleistymisestä perustunevat paljolti rikosuutisiin. Lähes jokainen lapseen kohdistunut seksuaalirikos saa huomiota osakseen viimeistään oikeudenkäyntivaiheessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan rikosuutiset ovat yleensäkin lisääntyneet huomattavasti viidentoista viime vuoden aikana, joten ei ole ihme, että on syntynyt vaikutelma hyväksikäytön lisääntymisestä. Päätelmästä ei voida kuitenkaan syyttää toimittajia, jotka kyllä pyrkivät usein aktiivisesti selvittämään, mitä tutkimus asiasta sanoo. Ongelma on siinä, että lasten seksuaalisen hyväksikäytön määrän kehityksestä ei ole luotettavaa tietoa.
Tietoa hyväksikäytön yleisyydestä saadaan kolmesta lähteestä: viranomaistilastoista, viranomaisille tehdyistä erillistutkimuksista ja ns. uhritutkimuksista, joita Suomessa on tehty vain yksi: Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 1990 julkaisema koululaisille tehty kysely (Sariola 1990, Sariola ja Uutela 1994, 1996). Tässä kyselyssä noin 8 % 15–16-vuotiaista tytöistä ja 3 % pojista kertoi ahdisteluna tai hyväksikäyttönä pidettävästä seksuaalikokemuksesta vähintään viisi vuotta vanhemman henkilön kanssa. Valtaosaltaan nämä kokemukset sijoittuivat teini-ikään. Noin 75 % tyttöjen ja 90 % poikien kertomista tapauksista oli sattunut vastaajien ollessa 13–16-vuotiaita. Näiden lukujen perusteella noin 6 300 suomalaisella alle 17-vuotiaalla tytöllä ja 2 000 pojalla, joilla oli tuona aikana kokemus seksuaalisesta ahdistelusta tai hyväksikäytöstä.
Perheensisäistä hyväksikäyttöä pojat eivät ilmoittaneet lainkaan. Tytöistä 0,2 % oli joutunut biologisen isänsä hyväksikäyttämäksi. Isäpuolensa luona asuvista tytöistä 3 % ilmoitti isäpuolen harjoittamasta hyväksikäytöstä. Tämä merkitsisi, että Suomessa olisi vajaat 750 alle 17-vuotiasta tyttöä, jotka ovat joutuneet isänsä tai isäpuolensa hyväksikäyttämäksi. Määrä jakautuu suunnilleen puoliksi biologisten isien ja isäpuolten kesken.
Kyselytutkimuksessa saatavien tietojen oikeellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Pois jäävät tietenkin lapsuuden amnesian piiriin kuuluvat kokemukset, ja tapaukset voivat muutenkin unohtua, tai vastaaja saattaa olla haluton kertomaan kokemuksiaan. Toisaalta hän voi myös piloillaan keksiä kokemuksia.
Biologisen vanhemman harjoittama ja muu hyväksikäyttö ovat eri asemassa. Varsinkin viimeaikainen evoluutiopsykologinen tutkimus (Wolf, 1995, Lieberman ym. 2003) mutta myös sosiologinen ja kriminologinen tutkimus (Kinsey ym. 1965) ovat tukeneet Westermarckin teoriaa, jonka mukaan vastenmielisyys muiden perheenjäsenten paitsi puolisoiden väliseen seksiin on ihmisen lajiominaisuus, jonka tehtävä on torjua sisäsiitosta. Ei siis olisikaan olemassa Freudin olettamia insestitoiveita, joita kulttuurinen tabu kontrolloi, vaan insestitabu ilmentäisikin ihmisen luontaista inhoa kääntäen sen moraalisäännöksi. Teorioiden implikaatiot ovat erilaiset: Freudin oletuksen perusteella voisi ajatella insestiä esiintyvän laajasti siellä, missä kulttuurin ote herpaantuu. Westermarckin pohjalta taas ihmisluonto pitää huolen siitä, että insesti on ja pysyy harvinaisena häiriönä.
Insestitabun lisäksi vanhemmilla on luonnostaan vahva intressi suojella lapsiaan. Perheen ulkopuolella taas pikkulapset ovat lähes yksinomaan naisten valvonnassa, kumpikaan seikka ei oikein tue ajatusta laajasta pikkulasten hyväksikäytöstä. Selvää kuitenkin on, että kyselytutkimus ei tavoita jokaista tapausta, eikä pikkulasten kokemuksia.
Viranomaistilastojen valossa hyväksikäyttö näyttää lisääntyneen dramaattisesti. Poliisin tietoon tuli vuoden 1994 aikana 354 tapausta ja vuonna 2004 jo 846. Poliisitilasto ei kuitenkaan kerro trendistä luotettavasti. Kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Rikossarja saatetaan yhtäällä kirjata yhdeksi teoksi ja toisaalla kukin yksittäinen teko erikseen. Samankaltainen tapahtumasarja saattaa näkyä tilastoissa yhtenä tai satana tapauksena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten tietoon tuli vuosien 1983 ja 1984 aikana 170 epäilyä vuodessa (Sariola 1985) ja keväästä 1998 kevääseen 1999 788 tapausta (Kauppinen ym. 2000). Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten käsittelemien tapausten määrä olisi siis lähes viisinkertaistunut.
Lastensuojelun Keskusliiton koululaistutkimuksen tietojen ja viranomaistilastojen vertailun perusteella koululaisten ilmoittamasta määrästä vain vajaat kymmenen prosenttia tulee viranomaisten käsittelyyn hyväksikäyttötapauksina tai epäilyinä.
1980-luvun puolivälissä viranomaisten tietoon tuli vuodessa 170 tapausta, joissa lapsen epäiltiin joutuneen hyväksikäytön kohteeksi. Tämä vastasi noin kahta prosenttia siitä määrästä lapsia ja nuoria, joilla oli ilmoituksensa mukaan kokemuksia hyväksikäytöstä. Nyt epäilyjä tulee viranomaisille vajaat 850 tapausta vuodessa, ja se vastaa noin kymmentä prosenttia kokemuksia ilmoittaneiden määrästä.
Epäsuhta viranomaisten tietoon tulleiden ja koululaiskyselyssä ilmoitettujen tapausten välillä johtuu valtaosaltaan murrosikäisten ilmoittamista suhteellisen lievistä tapauksista, joita ei ilmoiteta viranomaisille. Täten kyselyssä esiin saatavien ja viranomaisten tietoon tulevien tapausten välistä erotusta tuskin voidaan kuroa kokonaan kiinni.
Koululaisille tehdyn kyselyn (Sariola 1990, Sariola ja Uutela 1994, 1996) ja Stakesin (Kauppinen ym. 2000) viranomaisselvityksen vertaaminen antaa hämmästyttävän tuloksen: viranomaisten käsittelemien tapausten määrät ja koululaisten vastaukset omista kokemuksistaan ovat jopa käänteisessä suhteessa toisiinsa. Hyväksikäyttökokemuksia ilmoitettiin vähiten Vaasan läänissä, mutta tapauksia oli siellä viranomaisten käsittelyssä eniten. Lapin läänissä taas kokemuksia oli koululaisilla eniten mutta viranomaisten käsittelyssä niitä oli vähiten. Tuntuu perustellulta olettaa, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrien muutokset elävät omaa elämäänsä viranomaistoiminnan, lakien ja ohjeiden muutoksien tai paikkakunnalla järjestettyjen koulutustilaisuuksien ja tapausten uutisoinnin mukaan. Ne eivät heijastele hyväksikäytön määrän muutoksia.
Mikä Suomessa on muuttunut 20 viime vuoden aikana? Ainakin seuraavat asiat: Seksuaalisesta hyväksikäytöstä on puhuttu julkisuudessa ja tapauksia on uutisoitu aiempaa enemmän. 1980-luvun lopulla lehdet kirjoittivat paljon insestistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 1990-luvulla alettiin puhua pedofiliasta, joka sai paljon julkisuutta erityisesti Belgian tapahtumien vuoksi. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä on järjestetty lukematon määrä koulutustilaisuuksia 1980-luvulta lähtien. On julkaistu jo kolme virallista ohjeistoa hyväksikäyttötapausten tutkimisesta ja hoidosta (Taskinen 1986, 1994, 2003). Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan 1999. Yksi sen keskeisistä muutoksista oli kaikkien lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten tuleminen virallisen syytteen alaisiksi. Yhteiskunnan järjestelmien toiminta on muuttunut ratkaisevasti aktiivisemmaksi.
Kysymys siitä, onko hyväksikäyttö lisääntynyt tai vähentynyt, jää toistaiseksi vaille vastausta. Meillä ei ole tehty kattavaa uusintatutkimusta koululaisille. Tämä olisi ainoa luotettava keino saada esiin todelliset väestötason muutokset. Suomessa tulisi vihdoinkin ottaa lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten seuranta yhteiskunnan säännönmukaisen tilastoinnin piiriin aivan samalla tavalla kuin Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen uhritutkimukset seuraavat aikuisiin kohdistuvien rikosten kehitystä.
Oheinen Heikki Sariolan pääkirjoituksesta Duodecimiin...
-
Nylonköysi
- Agentti Scully
- Viestit: 688
- Liittynyt: Ke Syys 03, 2008 3:17 am
Ja huolettavatko lapset?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Leir ... 5237816045
Riski joutua hyväksikäytetyksi leireillä ja harrastuksissa on edelleen suurempi. Ja tuo jos mikä ketuttaa!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Leir ... 5237816045
Riski joutua hyväksikäytetyksi leireillä ja harrastuksissa on edelleen suurempi. Ja tuo jos mikä ketuttaa!
Todella pitkä tutkimus nettikäyttäytymisestä.
Ahdistelu |Tuhma maailma
07.10.2006 - 22:23
Verkkokeskustelut tarjoavat suoran kanavan lapsista seksuaalisesti kiinnostuneille aikuisille. Palstoja on mahdotonta valvoa, eikä laki velvoita operaattoreita oikein mihinkään.
Kolmetoistavuotiaan tytön ei ole vaikea löytää juttuseuraa netin keskustelupalstoilta. Suositun Suomi 24 -sivuston chatissa pyörii perjantaina puoleltapäivin lähes 800 mahdollista juttukumppania. Teoriassa keskusteluja ja chatteja valvotaan. Käytännössä valvonta toimii hitaasti, jos ollenkaan.
Tervetuloa yksityiseen chattiin. Alaikäisten houkuttelu ja seksiseuran etsiminen nuorten huoneista on kielletty. Älä käytä asiatonta kieltä. Älä koskaan luovuta chatissa henkilötietojasi kuten puhelinnumeroasi tai nimeäsi. Suojaa yksityisyytesi. Nettiseksi on sallittu vain aikuisten kesken ja yksityisesti.
Alle 18-vuotiaille tarkoitetussa nuorten huoneessa osallistujia on liki 80. Palstalle johtavan linkin alla huomautetaan erikseen, että huonetta ei ole tarkoitettu aikuisten seuranhakuun. Ainoastaan alaikäiset ovat tervetulleita.
Aluksi palstalle meno tuntuu kiusalliselta. Mistä ihmeestä vieraiden ihmisten kanssa voi keskustella? Puheenaiheita ei kuitenkaan tarvitse pohtia pitkään. Kun naputtelee ruudulle kolme tervehdyksen muodostavaa kirjainta, saa jo runsaasti kysymyksiä.
"Saako kanssasi puhua tuhmia?" "Oisko sulla webcamia?" "moi lisää mut mesees" "Kiinnostaisko webcam kivat messessä 20v sexyn jätkän kanssa?!!!"
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Nimimerkki nuori_nainen16 pyytää keskustelemaan kahden kesken. Mimmuli93 hyväksyy kutsun. Aluksi jutustellaan harrastuksista. Nuori_nainen16 etenee nopeasti alusvaatteiden kuvailusta itsetyydytykseen ja kysyy, tekisinkö sen hänen kanssaan yhdessä. Tuntuu oudolta, että 16-vuotias käyttää sanoja liivit ja masturbointi.
Juttukumppanin todellinen henkilöllisyys olisi saattanut selvitä, jos Mimmuli93 olisi lähtenyt nimimerkin ehdottamalle shoppailureissulle tai soittanut keskustellessa saatuun puhelinnumeroon. Mimmuli93 päättää kuitenkin lopettaa keskustelun.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Seuraava juttukumppani kirjoittaa olevansa tamperelainen Eikka. Tervehdysten jälkeen Eikka kysyy ikää ja onko Mimmuli sinkku. Mies ei aikaile, vaan tekee ehdotuksen. Häntä ei tunnu haittaavan, että Mimmuli sanoo olevansa 13-vuotias.
Eikka_tre: Kiinnostaisiko imeä mun kullia jos maksan sulle 20€? Mä olen 23-v...
Eikka_tre: ?
Eikka_tre: huhuu?
mimmuli93: emmä taida
Eikka_tre: miks?
Mimmuli sulkee keskustelun hämmentyneenä. Mieltä jää vaivaamaan ajatus: pitäisikö oudosta ehdotuksesta mainita äidille?
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Sunnuntain Asiat kävi viikonloppuna lukuisia keskusteluja internetin nuorille suunnatuilla chat-palstoilla. Käytimme useita eri nimimerkkejä, joista yksi oli Mimmuli93. Tekeydyimme 13-vuotiaaksi tytöksi, koska halusimme selvittää, millaisia keskustelijoita senikäiselle tulisi verkossa vastaan. Onko viime viikkojen pedofiilikauhulle perusteita?
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Perjantaina iltapäivällä käynnistynyt urakka sai rankan alun. Kuudesta keskustelusta jokaisessa puheenaihe vaihtui välittömästi seksiin.
Viikonloppuna ehdotuksia tuli viisi lisää. Juttukaverin ikää, sukupuolta tai henkilöllisyyttä saattoi vain arvailla, mutta monet esiintyivät täysi-ikäisinä aikuisina.
Yllättäen rauhallisimpia olivat perjantai- ja lauantai-illat: törkeitä ehdotuksia ei tullut, ja keskustelu oli nuorisoslangin sävyttämää huulenheittoa.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön seksuaalirikosjaoksen tutkinnanjohtaja Jonna Turunen ei ole yllättynyt chat-keskustelujen sisällöstä. Hän muistuttaa, että netissä on vaaranpaikkansa aivan kuten kadullakin. Yksi sivusto on turvallinen, toinen ei.
Turunen on mukana Helsingin poliisin perustamassa seksuaalirikosten tutkintaryhmässä, joka viime viikolla paljasti satoja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäiltynä on yhdeksän tekijää.
- Siinä mielessä tämä on tyypillinen rikostapaus, että vyyhti on purkautunut vähitellen. Kun pääsimme yhden tekijän jäljille, uusia ilmaantui, Turunen kertoo.
Helsingin poliisi perusti internetin seksirikoksiin erikoistuneen tutkintaryhmän tämän vuoden alusta. Tuore epäilyvyyhti näyttää todistavan, että tarve oli ilmeinen. Myös yleinen kiinnostus ahdistelurikoksia kohtaan on ryöpsähtänyt: jotkut puhuvat jo pedofiilihysteriasta samalla, kun kukaan ei kiistä ilmiön vakavuutta.
Lasten turvallisuutta valvottaessa ei ole varaa yhteenkään virheeseen. Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku heittää kysyvän katseen eduskunnan suuntaan.
- Tällä hetkellä lainsäädäntö ei aseta operaattoreille ja heiltä palveluja ostaville muuta velvoitetta kuin törkeistä rikoksista poliisille ilmoittamisen. Näin rikosten paljastaminen jää poliisin varaan, Liukku pahoittelee.
Esimiehenä hän lupaa, että netin seksirikollisuuden tutkintaryhmä jatkaa vakituisena ensi vuoden alusta alkaen. Uusien virkojen tarpeen Helsingin poliisi arvioi loppuvuodesta. Todennäköisintä kuitenkin on, että ryhmä pysyy entisen kokoisena. Se jatkaa samalla myös muunlaisten seksuaalirikosten tutkimista.
Ryhmään kuuluu neljästä seitsemään tutkijaa. Vakinaistaminen saattaa samalla pidentää seksuaalirikosten tutkinta-aikoja.
Muutkin poliisin yksiköt jatkavat verkkopartiointia. Esimerkiksi Tampereella atk-rikoksiin keskittynyt kahden tutkijan tiimi penkoo verkon seksirikollisia muun työnsä ohessa. Keskusrikospoliisilla on oma tietokonerikollisuuteen keskittynyt yksikkönsä, joka antaa virka-apua järjestysvallalle ympäri maata.
Julkisuus on saanut aikaan ainakin sen, että seksuaalisesta hyväksikäytöstä ilmoitetaan poliisille aiempaa herkemmin. Tänä vuonna monia tapauksia on tullut esiin poliisin tutkinnassa, jossa huomio kiinnitettiin erityisesti tietoverkkoihin. Samalla kun internet tarjoaa pedofiilille kanavan tutustua uhreihin, se takaa myös poliisille väylän tekijöiden etsintään.
Otsikoihin on päätynyt tapauksia, joissa yli 20-vuotias mies on syytettynä alle 16-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä. Tuttavuudet ovat usein alkaneet internetin keskustelupalstoilta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Sitä ei ole vaikea uskoa. Kaikki käy helposti ja hetkessä. Keskustelu *UnForGivenin kanssa siirtyy heti tervehdysten jälkeen ikään.
mimmuli93: minkä ikänen oot
*UnForGiven*: mä oon jo yli 20...
*UnForGiven*: onks...liikaa...
mimmuli93: no mä oon koht 14
mimmuli93: kui paljo yli
*UnForGiven*: 5
*UnForGiven*: oonks mä susta vanha sit??
mimmuli93: must se riippuu iha ihmisestä
*UnForGiven*: aivan...
*UnForGiven*: ikä on numeroita..
Pian *UnForGiven kysyy mittoja ja miten Mimmuli pukeutuu. Mimmuli kertoo olevansa 160-senttinen ja painavansa 48 kiloa.
*UnForGiven*: sä oot herkku..
*UnForGiven*: just hyvät mitat..
*UnForGiven*: mites pukeudut..
mimmuli93: miten ite
*UnForGiven*: rennosti, trendikkäästi..aika paljon farkkuja..
mimmuli93: mä tykkään kans farkuista
*UnForGiven*: pidätsä tiukkoja farkkuja...?
mimmuli93: löysät on rumii
*UnForGiven*: hoikka mimmi ja tiukat byysat...grrrrrr....
Pian mies alkaa ehdotella tapaamista.
*UnForGiven*: hitto...tahtois nähä millanen prinsessa oot..
mimmuli93: kui
*UnForGiven*: nii...et haluisitko tavata livenä..
Mimmuli siirtää keskustelun siihen, mitä UnForGiven tekee työkseen, mutta mies alkaa kärttää uudelleen tapaamista.
*UnForGiven*: haluisitko sä treffata..?
*UnForGiven*: vai ehdotanko liikoja..
mimmuli93: en tie vielä
*UnForGiven*: ok...no...sun pitää pohtia..
*UnForGiven*: ois kiva lähteä ajelulle sun kans..
Mies sanoo, että Mimmulilla ja hänellä voisi olla kivaa.
mimmuli93: mitä tehtäis
*UnForGiven*: vaikka mitä..
*UnForGiven*: oisko paha...jos sua suutelis..
Mies kertoo, että haluaisi maistaa Mimmulia. Jos UnForGiven todella on 25-vuotias, kuten väittää, hän ehdottaa treffejä 12 vuotta itseään nuoremmalle tytölle, joka on käytännössä aivan lapsi.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Eri tutkimusten mukaan noin kolme prosenttia aikuisista miehistä tuntee seksuaalista vetoa lapsiin. Enintään noin yksi prosentti on valmis kontaktiin. Kaksi prosenttia kavahtaa taipumustaan. Vaikka pedofilian voisi kuvitella yleistyneen, todennäköisempää on, että kynnys ilmoittaa rikoksesta on laskenut.
- Aikaisemmin siitä ei ole kyetty puhumaan, vaan on saatu uhri häpeämään. Nykykäsityksen mukaan Suomessa 5-7 prosenttia tytöistä ja 1-3 prosenttia pojista on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Eli yksi lapsi jokaisesta koululuokasta. Insestin kohteeksi on joutunut kaksi prosenttia tytöistä ja yksi prosentti pojista, Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo.
Seksuaalisista hyväksikäyttötapauksista noin puolet tapahtuu kotona. Noin neljäsosassa tapauksista tekijä on lasten kanssa tekemisissä työnsä vuoksi. Loput tekijät ovat tuntemattomia, naapureita tai sukulaisia.
Lauerman mukaan lapsiin seksuaalista vetoa tuntevaa on mahdoton profiloida.
- Ei ole karvaisia kämmenselkiä ja taakse luisua otsaa, hän naurahtaa.
Pedofiliasta tuomittuja on tutkittu, ja joitakin yhdistäviä tekijöitä on olemassa. Valtaosa on miehiä. Naiset saattavat olla tilastoissa aliedustettuina, mutta käytännössä naiset syyllistyvät pedofiliaan paljon harvemmin kuin miehet.
Yhteistä pedofiileille on, että heillä on samanaikaisesti useampia poikkeavia sukupuolisia haluja. Huomattava osa heistä kertoo joutuneensa itse sukupuolisen riiston kohteeksi. 2000-luvulla tehty seurantatutkimus osoittaa, että lapsina hyväksikäytetyistä hätkähdyttävän moni syyllistyy hyväksikäyttöön aikuisena.
- Tämä on siis tietyllä tavalla tarttuvaa käytöstä, Lauerma sanoo.
Tekijöillä on usein persoonallisuushäiriöitä, päihdeongelmia ja ahdistuneisuutta. Lauerma luonnehtii useimpia kiinni jääneitä tekijöitä reppanoiksi: siis henkilöiksi, joiden elämä ei ole hallinnassa.
Kovan lapsipornon kuluttajista tehty tutkimus kertoo, että reppanat ovat vain pedofiilitodellisuuden toinen puoli. Pornon kuluttajia oli tunnistettu internetiin annettujen luottokorttitietojen perusteella. Heistä useimmat olivat hyvissä ammateissa. Kolmasosalla oli lapsia ja kolmasosa oli naimisissa. Vain joka kolmannella ei ollut koskaan ollut intiimiä naissuhdetta. Rikosrekisteri oli vain yhdellä 33:sta.
Lapsipornon kuluttajat ovat myös potentiaalisia pedofiilejä, sillä porno saattaa luoda fantasian siitä, että lapsen hyväksikäyttö on normaalia.
- Pornografia ei suojaa lapsia. Joskus on esitetty, että pornon käyttäjät saavat tyydytyksen pornosta, jolloin he eivät kävisi muiden kimppuun.
Lauerma sanoo miettineensä, mikä merkitys on ikäkausien hämärtymisellä ja yhteiskunnan seksualisoitumisella.
- Viimeksi Stockmannilla käydessäni hätkähdin osastoa, jonka nimi oli teens. Nämä teinit näyttivät kyltin mukaan olevan viidestä kolmeentoista vuotiaita.
Lauerma toteaa, että seksualisoituminen voi olla riski, mutta toisenlaisen riskin aiheuttavat myös seksuaalisuuden ylitarkka kontrolloiminen, syyllistäminen ja pelot. Parasta on tasapainoinen ja kiihkoton suhtautuminen seksiin.
Chat-keskusteluissa seuranhaku on suorasukaista ja lähes jatkuvaa. Se tarkoittaa huutelua ja kutsuja yksityiskeskusteluun. Chatin ongelma on, että toista keskustelijaa on mahdoton tunnistaa. Nuorten suosimissa yhteisöpalveluissa on rekisteröidyttävä, jos haluaa osallistua keskusteluun tai kommentoida kuvia.
Suomen kolme suosituinta internetin kuvagalleriaa ovat IRC-Galleria, ii2.org ja kuvake.net. Suosituin on IRC-Galleria, jolla on noin 370 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Siinä - kuten muissakin netin kuvagallerioissa - käyttäjät voivat laittaa esille kuvia itsestään ja harrastuksistaan, keskustella toistensa kanssa ja pitää nettipäiväkirjaa eli blogia. Palveluissa voi liittoutua samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Ainakin teoriassa keskustelija tietää, kenen kanssa puhuu. Toisaalta rekisteröijän tietojen oikeellisuutta on mahdotonta valvoa. Lomakkeessa kysytään muun muassa asuinpaikkaa ja syntymäaikaa. Mukaan liitetään valokuva.
IRC-gallerian lastensuojeluvastaavan, tiedotuspäällikkö Matti Karin mielestä myös palvelujen tarjoajien on otettava vastuuta. IRC-Galleria valvoo käyttäjätunnuksia.
- Se on eräänlaista sosiaalista vakoilua. Katsomme käyttäytymistä ja sitä, vastaako se käyttäjän itselleen ilmoittamaa ikää, Kari sanoo.
Tänä syksynä IRC-Galleria lakkasi tietosuojavaltuutetun kannanoton jälkeen pyytämästä käyttäjien sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa. Sillä valvottiin käyttäjien ikää, sillä alaikäraja on 12 vuotta. Kun tunnusta kerättiin, alle 12-vuotiaiden käyttäjien määrä putosi 80 prosenttia. Tunnuksen loppuosankin voi toki tekaista, mutta kovin nuori ei sellaista osaa tehdä.
Kari pohtii, että olisi hyvä luoda jonkinlainen järjestelmä, jolla netin käyttäjät voitaisiin tunnistaa. Hän ehdottaa, että esimerkiksi Kela voisi luoda tunnusjärjestelmän. Silloin netissä liikuttaisiin oikean ikäisenä ja henkilö olisi mahdollista jäljittää.
Nykyisessä järjestelmässä henkilöllisyys on helppo tekaista. Aikuisten välisiin leikkeihin se saattaa avata mahdollisuuksia, mutta kuka huolehtii tärkeimmästä eli lastensuojelusta?
- Käytännössä vastuu nettiturvallisuudesta jää lapselle tai hänen vanhemmilleen, Matti Kari toteaa.
Hän toivoo, että vanhemmat olisivat nykyistä kiinnostuneempia siitä, millaisilla sivustoilla heidän nuorensa liikkuvat. Isän ja äidin olisi hyvä tietää, millaisia kuvia lapset itsestään netissä julkaisevat.
Mannerheimin lastensuojeluliitto julkaisi kesällä kyselyn, joka selvitti nuorten kokemuksia internetin kuvagallerioista. Kyselyyn vastasi 11 300 nuorta. Sen mukaan vanhemmat eivät juuri tiedä lastensa käyttämiä nimimerkkejä, eivätkä he ole nähneet lastensa gallerioihin laittamia kuvia.
- Olemme myös pitäneet kouluissa vanhempainiltoja, joissa kerromme internetistä. Esittelyssä ovat olleet pikaviestimet kuten meset, nettipuhelin Skype sekä chatit, irkki ja netissä toimiva suosittu nukkekotileikki Habbo. Vanhemmat eivät ole tienneet sivustoista juuri mitään, Mannerheimin lastensuojeluliiton erityisasiantuntija Anu Mustonen kuvailee.
Vain joka neljäs vanhempi seuraa kyselyn mukaan lastensa kuvagallerioiden käyttöä. Yhtä moni tietää lapsensa nimimerkin.
Mustonen muistuttaa, että internetistä on nuorelle paljon iloa. Asiaa ei missään nimessä pidä ratkaista siten, että kieltää netin käytön kokonaan. Se olisi hirvittävä karhunpalvelus tulevaisuuden tietoyhteiskunnan kansalaiselle.
Mustonen neuvoo, että aikuisen pitäisi olla kiinnostunut, mutta hänen ei pitäisi nalkuttaa. Jos vanhemmat suhtautuvat netin käyttöön kielteisesti, nuori ei uskalla kertoa siellä sattuneista ikävistä asioista.
- Lasta kannattaa pyytää näyttämään, mitä hän netissä tekee sen sijaan, että pyörisi sivuilla salaa. Jos äidit, isät ja opettajat valtaavat kuvagalleriat ja roikkuvat sivuilla vahtimassa, nuoret siirtyvät muualle. Netti on nuoruusiän tärkeä aikuisvapaa vyöhyke. Eivät nuoret siellä viihdy, jos aikuiset tuppautuvat seuraan.
Lapsen kanssa kannattaisi jutella myös julkisuuteen liittyvistä asioista.
- Nuorta voisi kehottaa tekemään jokaisen nettiin laitetun kuvan tai tekstin kohdalla pienen ajatusleikin: entä jos äiti näkisi tämän, entä jos opettaja näkisi tämän, entä jos kuva julkaistaisiinkin Aamulehdessä? Sanotaan, että laitoin kuvan vain nettiin, eikä ymmärretä että netti on levikiltään melkoinen, Mustonen kuvailee.
Kyselyyn vastanneiden nuorten ja sivustojen ylläpitäjien mukaan kaikkein törpöimpiä ovat 11-12-vuotiaat nuoret, jotka ovat juuri alkaneet kehittyä fyysisesti.
-He saattavat laittaa sukupuolielintensä kuvia internetsivustoille ja paheksuvat samanaikaisesti, kun vieraat aikuiset käyvät heidän sivuillaan, Anu Mustonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia vastanneista alaikäisistä on mennyt yksin treffeille tuntemattoman, netissä tapaamansa ihmisen kanssa. Kuusi prosenttia on ottanut mukaan aikuisen. Seitsemän prosenttia kertoo tietävänsä jonkun, joka on tullut kuvagalleriassa tapaamansa henkilön ahdistelemaksi netin tai kännykän kautta. Yksi sadasta tietää jonkun, joka on joutunut fyysisen ahdistelun kohteeksi.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Asioiden pitkä viikonloppu chat-palstoilla päättyy maanantaina. Alkuiltapäivän keskustelut jatkuvat tuttuun tapaan.
kikd: haluaisitko potkii mua munille jos mä antasin sulle siihen luvan?
mimmu93: öööö
kikd: pliis
kikd: se tuntuis vaan niin hyvälle
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Suvi Heiniö, Sari Sainio,
kuvitus: Johanna Pulkkinen
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema ... 7737.shtml
Anteeksi pitkä juttu mutta minusta siinä ei ollut yhtään sellaista kohtaa jonka olisin lainauksesta jättänyt pois,rankkaa tekstiä
Ahdistelu |Tuhma maailma
07.10.2006 - 22:23
Verkkokeskustelut tarjoavat suoran kanavan lapsista seksuaalisesti kiinnostuneille aikuisille. Palstoja on mahdotonta valvoa, eikä laki velvoita operaattoreita oikein mihinkään.
Kolmetoistavuotiaan tytön ei ole vaikea löytää juttuseuraa netin keskustelupalstoilta. Suositun Suomi 24 -sivuston chatissa pyörii perjantaina puoleltapäivin lähes 800 mahdollista juttukumppania. Teoriassa keskusteluja ja chatteja valvotaan. Käytännössä valvonta toimii hitaasti, jos ollenkaan.
Tervetuloa yksityiseen chattiin. Alaikäisten houkuttelu ja seksiseuran etsiminen nuorten huoneista on kielletty. Älä käytä asiatonta kieltä. Älä koskaan luovuta chatissa henkilötietojasi kuten puhelinnumeroasi tai nimeäsi. Suojaa yksityisyytesi. Nettiseksi on sallittu vain aikuisten kesken ja yksityisesti.
Alle 18-vuotiaille tarkoitetussa nuorten huoneessa osallistujia on liki 80. Palstalle johtavan linkin alla huomautetaan erikseen, että huonetta ei ole tarkoitettu aikuisten seuranhakuun. Ainoastaan alaikäiset ovat tervetulleita.
Aluksi palstalle meno tuntuu kiusalliselta. Mistä ihmeestä vieraiden ihmisten kanssa voi keskustella? Puheenaiheita ei kuitenkaan tarvitse pohtia pitkään. Kun naputtelee ruudulle kolme tervehdyksen muodostavaa kirjainta, saa jo runsaasti kysymyksiä.
"Saako kanssasi puhua tuhmia?" "Oisko sulla webcamia?" "moi lisää mut mesees" "Kiinnostaisko webcam kivat messessä 20v sexyn jätkän kanssa?!!!"
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Nimimerkki nuori_nainen16 pyytää keskustelemaan kahden kesken. Mimmuli93 hyväksyy kutsun. Aluksi jutustellaan harrastuksista. Nuori_nainen16 etenee nopeasti alusvaatteiden kuvailusta itsetyydytykseen ja kysyy, tekisinkö sen hänen kanssaan yhdessä. Tuntuu oudolta, että 16-vuotias käyttää sanoja liivit ja masturbointi.
Juttukumppanin todellinen henkilöllisyys olisi saattanut selvitä, jos Mimmuli93 olisi lähtenyt nimimerkin ehdottamalle shoppailureissulle tai soittanut keskustellessa saatuun puhelinnumeroon. Mimmuli93 päättää kuitenkin lopettaa keskustelun.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Seuraava juttukumppani kirjoittaa olevansa tamperelainen Eikka. Tervehdysten jälkeen Eikka kysyy ikää ja onko Mimmuli sinkku. Mies ei aikaile, vaan tekee ehdotuksen. Häntä ei tunnu haittaavan, että Mimmuli sanoo olevansa 13-vuotias.
Eikka_tre: Kiinnostaisiko imeä mun kullia jos maksan sulle 20€? Mä olen 23-v...
Eikka_tre: ?
Eikka_tre: huhuu?
mimmuli93: emmä taida
Eikka_tre: miks?
Mimmuli sulkee keskustelun hämmentyneenä. Mieltä jää vaivaamaan ajatus: pitäisikö oudosta ehdotuksesta mainita äidille?
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Sunnuntain Asiat kävi viikonloppuna lukuisia keskusteluja internetin nuorille suunnatuilla chat-palstoilla. Käytimme useita eri nimimerkkejä, joista yksi oli Mimmuli93. Tekeydyimme 13-vuotiaaksi tytöksi, koska halusimme selvittää, millaisia keskustelijoita senikäiselle tulisi verkossa vastaan. Onko viime viikkojen pedofiilikauhulle perusteita?
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Perjantaina iltapäivällä käynnistynyt urakka sai rankan alun. Kuudesta keskustelusta jokaisessa puheenaihe vaihtui välittömästi seksiin.
Viikonloppuna ehdotuksia tuli viisi lisää. Juttukaverin ikää, sukupuolta tai henkilöllisyyttä saattoi vain arvailla, mutta monet esiintyivät täysi-ikäisinä aikuisina.
Yllättäen rauhallisimpia olivat perjantai- ja lauantai-illat: törkeitä ehdotuksia ei tullut, ja keskustelu oli nuorisoslangin sävyttämää huulenheittoa.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön seksuaalirikosjaoksen tutkinnanjohtaja Jonna Turunen ei ole yllättynyt chat-keskustelujen sisällöstä. Hän muistuttaa, että netissä on vaaranpaikkansa aivan kuten kadullakin. Yksi sivusto on turvallinen, toinen ei.
Turunen on mukana Helsingin poliisin perustamassa seksuaalirikosten tutkintaryhmässä, joka viime viikolla paljasti satoja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäiltynä on yhdeksän tekijää.
- Siinä mielessä tämä on tyypillinen rikostapaus, että vyyhti on purkautunut vähitellen. Kun pääsimme yhden tekijän jäljille, uusia ilmaantui, Turunen kertoo.
Helsingin poliisi perusti internetin seksirikoksiin erikoistuneen tutkintaryhmän tämän vuoden alusta. Tuore epäilyvyyhti näyttää todistavan, että tarve oli ilmeinen. Myös yleinen kiinnostus ahdistelurikoksia kohtaan on ryöpsähtänyt: jotkut puhuvat jo pedofiilihysteriasta samalla, kun kukaan ei kiistä ilmiön vakavuutta.
Lasten turvallisuutta valvottaessa ei ole varaa yhteenkään virheeseen. Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku heittää kysyvän katseen eduskunnan suuntaan.
- Tällä hetkellä lainsäädäntö ei aseta operaattoreille ja heiltä palveluja ostaville muuta velvoitetta kuin törkeistä rikoksista poliisille ilmoittamisen. Näin rikosten paljastaminen jää poliisin varaan, Liukku pahoittelee.
Esimiehenä hän lupaa, että netin seksirikollisuuden tutkintaryhmä jatkaa vakituisena ensi vuoden alusta alkaen. Uusien virkojen tarpeen Helsingin poliisi arvioi loppuvuodesta. Todennäköisintä kuitenkin on, että ryhmä pysyy entisen kokoisena. Se jatkaa samalla myös muunlaisten seksuaalirikosten tutkimista.
Ryhmään kuuluu neljästä seitsemään tutkijaa. Vakinaistaminen saattaa samalla pidentää seksuaalirikosten tutkinta-aikoja.
Muutkin poliisin yksiköt jatkavat verkkopartiointia. Esimerkiksi Tampereella atk-rikoksiin keskittynyt kahden tutkijan tiimi penkoo verkon seksirikollisia muun työnsä ohessa. Keskusrikospoliisilla on oma tietokonerikollisuuteen keskittynyt yksikkönsä, joka antaa virka-apua järjestysvallalle ympäri maata.
Julkisuus on saanut aikaan ainakin sen, että seksuaalisesta hyväksikäytöstä ilmoitetaan poliisille aiempaa herkemmin. Tänä vuonna monia tapauksia on tullut esiin poliisin tutkinnassa, jossa huomio kiinnitettiin erityisesti tietoverkkoihin. Samalla kun internet tarjoaa pedofiilille kanavan tutustua uhreihin, se takaa myös poliisille väylän tekijöiden etsintään.
Otsikoihin on päätynyt tapauksia, joissa yli 20-vuotias mies on syytettynä alle 16-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä. Tuttavuudet ovat usein alkaneet internetin keskustelupalstoilta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Sitä ei ole vaikea uskoa. Kaikki käy helposti ja hetkessä. Keskustelu *UnForGivenin kanssa siirtyy heti tervehdysten jälkeen ikään.
mimmuli93: minkä ikänen oot
*UnForGiven*: mä oon jo yli 20...
*UnForGiven*: onks...liikaa...
mimmuli93: no mä oon koht 14
mimmuli93: kui paljo yli
*UnForGiven*: 5
*UnForGiven*: oonks mä susta vanha sit??
mimmuli93: must se riippuu iha ihmisestä
*UnForGiven*: aivan...
*UnForGiven*: ikä on numeroita..
Pian *UnForGiven kysyy mittoja ja miten Mimmuli pukeutuu. Mimmuli kertoo olevansa 160-senttinen ja painavansa 48 kiloa.
*UnForGiven*: sä oot herkku..
*UnForGiven*: just hyvät mitat..
*UnForGiven*: mites pukeudut..
mimmuli93: miten ite
*UnForGiven*: rennosti, trendikkäästi..aika paljon farkkuja..
mimmuli93: mä tykkään kans farkuista
*UnForGiven*: pidätsä tiukkoja farkkuja...?
mimmuli93: löysät on rumii
*UnForGiven*: hoikka mimmi ja tiukat byysat...grrrrrr....
Pian mies alkaa ehdotella tapaamista.
*UnForGiven*: hitto...tahtois nähä millanen prinsessa oot..
mimmuli93: kui
*UnForGiven*: nii...et haluisitko tavata livenä..
Mimmuli siirtää keskustelun siihen, mitä UnForGiven tekee työkseen, mutta mies alkaa kärttää uudelleen tapaamista.
*UnForGiven*: haluisitko sä treffata..?
*UnForGiven*: vai ehdotanko liikoja..
mimmuli93: en tie vielä
*UnForGiven*: ok...no...sun pitää pohtia..
*UnForGiven*: ois kiva lähteä ajelulle sun kans..
Mies sanoo, että Mimmulilla ja hänellä voisi olla kivaa.
mimmuli93: mitä tehtäis
*UnForGiven*: vaikka mitä..
*UnForGiven*: oisko paha...jos sua suutelis..
Mies kertoo, että haluaisi maistaa Mimmulia. Jos UnForGiven todella on 25-vuotias, kuten väittää, hän ehdottaa treffejä 12 vuotta itseään nuoremmalle tytölle, joka on käytännössä aivan lapsi.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Eri tutkimusten mukaan noin kolme prosenttia aikuisista miehistä tuntee seksuaalista vetoa lapsiin. Enintään noin yksi prosentti on valmis kontaktiin. Kaksi prosenttia kavahtaa taipumustaan. Vaikka pedofilian voisi kuvitella yleistyneen, todennäköisempää on, että kynnys ilmoittaa rikoksesta on laskenut.
- Aikaisemmin siitä ei ole kyetty puhumaan, vaan on saatu uhri häpeämään. Nykykäsityksen mukaan Suomessa 5-7 prosenttia tytöistä ja 1-3 prosenttia pojista on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Eli yksi lapsi jokaisesta koululuokasta. Insestin kohteeksi on joutunut kaksi prosenttia tytöistä ja yksi prosentti pojista, Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo.
Seksuaalisista hyväksikäyttötapauksista noin puolet tapahtuu kotona. Noin neljäsosassa tapauksista tekijä on lasten kanssa tekemisissä työnsä vuoksi. Loput tekijät ovat tuntemattomia, naapureita tai sukulaisia.
Lauerman mukaan lapsiin seksuaalista vetoa tuntevaa on mahdoton profiloida.
- Ei ole karvaisia kämmenselkiä ja taakse luisua otsaa, hän naurahtaa.
Pedofiliasta tuomittuja on tutkittu, ja joitakin yhdistäviä tekijöitä on olemassa. Valtaosa on miehiä. Naiset saattavat olla tilastoissa aliedustettuina, mutta käytännössä naiset syyllistyvät pedofiliaan paljon harvemmin kuin miehet.
Yhteistä pedofiileille on, että heillä on samanaikaisesti useampia poikkeavia sukupuolisia haluja. Huomattava osa heistä kertoo joutuneensa itse sukupuolisen riiston kohteeksi. 2000-luvulla tehty seurantatutkimus osoittaa, että lapsina hyväksikäytetyistä hätkähdyttävän moni syyllistyy hyväksikäyttöön aikuisena.
- Tämä on siis tietyllä tavalla tarttuvaa käytöstä, Lauerma sanoo.
Tekijöillä on usein persoonallisuushäiriöitä, päihdeongelmia ja ahdistuneisuutta. Lauerma luonnehtii useimpia kiinni jääneitä tekijöitä reppanoiksi: siis henkilöiksi, joiden elämä ei ole hallinnassa.
Kovan lapsipornon kuluttajista tehty tutkimus kertoo, että reppanat ovat vain pedofiilitodellisuuden toinen puoli. Pornon kuluttajia oli tunnistettu internetiin annettujen luottokorttitietojen perusteella. Heistä useimmat olivat hyvissä ammateissa. Kolmasosalla oli lapsia ja kolmasosa oli naimisissa. Vain joka kolmannella ei ollut koskaan ollut intiimiä naissuhdetta. Rikosrekisteri oli vain yhdellä 33:sta.
Lapsipornon kuluttajat ovat myös potentiaalisia pedofiilejä, sillä porno saattaa luoda fantasian siitä, että lapsen hyväksikäyttö on normaalia.
- Pornografia ei suojaa lapsia. Joskus on esitetty, että pornon käyttäjät saavat tyydytyksen pornosta, jolloin he eivät kävisi muiden kimppuun.
Lauerma sanoo miettineensä, mikä merkitys on ikäkausien hämärtymisellä ja yhteiskunnan seksualisoitumisella.
- Viimeksi Stockmannilla käydessäni hätkähdin osastoa, jonka nimi oli teens. Nämä teinit näyttivät kyltin mukaan olevan viidestä kolmeentoista vuotiaita.
Lauerma toteaa, että seksualisoituminen voi olla riski, mutta toisenlaisen riskin aiheuttavat myös seksuaalisuuden ylitarkka kontrolloiminen, syyllistäminen ja pelot. Parasta on tasapainoinen ja kiihkoton suhtautuminen seksiin.
Chat-keskusteluissa seuranhaku on suorasukaista ja lähes jatkuvaa. Se tarkoittaa huutelua ja kutsuja yksityiskeskusteluun. Chatin ongelma on, että toista keskustelijaa on mahdoton tunnistaa. Nuorten suosimissa yhteisöpalveluissa on rekisteröidyttävä, jos haluaa osallistua keskusteluun tai kommentoida kuvia.
Suomen kolme suosituinta internetin kuvagalleriaa ovat IRC-Galleria, ii2.org ja kuvake.net. Suosituin on IRC-Galleria, jolla on noin 370 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Siinä - kuten muissakin netin kuvagallerioissa - käyttäjät voivat laittaa esille kuvia itsestään ja harrastuksistaan, keskustella toistensa kanssa ja pitää nettipäiväkirjaa eli blogia. Palveluissa voi liittoutua samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Ainakin teoriassa keskustelija tietää, kenen kanssa puhuu. Toisaalta rekisteröijän tietojen oikeellisuutta on mahdotonta valvoa. Lomakkeessa kysytään muun muassa asuinpaikkaa ja syntymäaikaa. Mukaan liitetään valokuva.
IRC-gallerian lastensuojeluvastaavan, tiedotuspäällikkö Matti Karin mielestä myös palvelujen tarjoajien on otettava vastuuta. IRC-Galleria valvoo käyttäjätunnuksia.
- Se on eräänlaista sosiaalista vakoilua. Katsomme käyttäytymistä ja sitä, vastaako se käyttäjän itselleen ilmoittamaa ikää, Kari sanoo.
Tänä syksynä IRC-Galleria lakkasi tietosuojavaltuutetun kannanoton jälkeen pyytämästä käyttäjien sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa. Sillä valvottiin käyttäjien ikää, sillä alaikäraja on 12 vuotta. Kun tunnusta kerättiin, alle 12-vuotiaiden käyttäjien määrä putosi 80 prosenttia. Tunnuksen loppuosankin voi toki tekaista, mutta kovin nuori ei sellaista osaa tehdä.
Kari pohtii, että olisi hyvä luoda jonkinlainen järjestelmä, jolla netin käyttäjät voitaisiin tunnistaa. Hän ehdottaa, että esimerkiksi Kela voisi luoda tunnusjärjestelmän. Silloin netissä liikuttaisiin oikean ikäisenä ja henkilö olisi mahdollista jäljittää.
Nykyisessä järjestelmässä henkilöllisyys on helppo tekaista. Aikuisten välisiin leikkeihin se saattaa avata mahdollisuuksia, mutta kuka huolehtii tärkeimmästä eli lastensuojelusta?
- Käytännössä vastuu nettiturvallisuudesta jää lapselle tai hänen vanhemmilleen, Matti Kari toteaa.
Hän toivoo, että vanhemmat olisivat nykyistä kiinnostuneempia siitä, millaisilla sivustoilla heidän nuorensa liikkuvat. Isän ja äidin olisi hyvä tietää, millaisia kuvia lapset itsestään netissä julkaisevat.
Mannerheimin lastensuojeluliitto julkaisi kesällä kyselyn, joka selvitti nuorten kokemuksia internetin kuvagallerioista. Kyselyyn vastasi 11 300 nuorta. Sen mukaan vanhemmat eivät juuri tiedä lastensa käyttämiä nimimerkkejä, eivätkä he ole nähneet lastensa gallerioihin laittamia kuvia.
- Olemme myös pitäneet kouluissa vanhempainiltoja, joissa kerromme internetistä. Esittelyssä ovat olleet pikaviestimet kuten meset, nettipuhelin Skype sekä chatit, irkki ja netissä toimiva suosittu nukkekotileikki Habbo. Vanhemmat eivät ole tienneet sivustoista juuri mitään, Mannerheimin lastensuojeluliiton erityisasiantuntija Anu Mustonen kuvailee.
Vain joka neljäs vanhempi seuraa kyselyn mukaan lastensa kuvagallerioiden käyttöä. Yhtä moni tietää lapsensa nimimerkin.
Mustonen muistuttaa, että internetistä on nuorelle paljon iloa. Asiaa ei missään nimessä pidä ratkaista siten, että kieltää netin käytön kokonaan. Se olisi hirvittävä karhunpalvelus tulevaisuuden tietoyhteiskunnan kansalaiselle.
Mustonen neuvoo, että aikuisen pitäisi olla kiinnostunut, mutta hänen ei pitäisi nalkuttaa. Jos vanhemmat suhtautuvat netin käyttöön kielteisesti, nuori ei uskalla kertoa siellä sattuneista ikävistä asioista.
- Lasta kannattaa pyytää näyttämään, mitä hän netissä tekee sen sijaan, että pyörisi sivuilla salaa. Jos äidit, isät ja opettajat valtaavat kuvagalleriat ja roikkuvat sivuilla vahtimassa, nuoret siirtyvät muualle. Netti on nuoruusiän tärkeä aikuisvapaa vyöhyke. Eivät nuoret siellä viihdy, jos aikuiset tuppautuvat seuraan.
Lapsen kanssa kannattaisi jutella myös julkisuuteen liittyvistä asioista.
- Nuorta voisi kehottaa tekemään jokaisen nettiin laitetun kuvan tai tekstin kohdalla pienen ajatusleikin: entä jos äiti näkisi tämän, entä jos opettaja näkisi tämän, entä jos kuva julkaistaisiinkin Aamulehdessä? Sanotaan, että laitoin kuvan vain nettiin, eikä ymmärretä että netti on levikiltään melkoinen, Mustonen kuvailee.
Kyselyyn vastanneiden nuorten ja sivustojen ylläpitäjien mukaan kaikkein törpöimpiä ovat 11-12-vuotiaat nuoret, jotka ovat juuri alkaneet kehittyä fyysisesti.
-He saattavat laittaa sukupuolielintensä kuvia internetsivustoille ja paheksuvat samanaikaisesti, kun vieraat aikuiset käyvät heidän sivuillaan, Anu Mustonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia vastanneista alaikäisistä on mennyt yksin treffeille tuntemattoman, netissä tapaamansa ihmisen kanssa. Kuusi prosenttia on ottanut mukaan aikuisen. Seitsemän prosenttia kertoo tietävänsä jonkun, joka on tullut kuvagalleriassa tapaamansa henkilön ahdistelemaksi netin tai kännykän kautta. Yksi sadasta tietää jonkun, joka on joutunut fyysisen ahdistelun kohteeksi.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Asioiden pitkä viikonloppu chat-palstoilla päättyy maanantaina. Alkuiltapäivän keskustelut jatkuvat tuttuun tapaan.
kikd: haluaisitko potkii mua munille jos mä antasin sulle siihen luvan?
mimmu93: öööö
kikd: pliis
kikd: se tuntuis vaan niin hyvälle
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Suvi Heiniö, Sari Sainio,
kuvitus: Johanna Pulkkinen
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema ... 7737.shtml
Anteeksi pitkä juttu mutta minusta siinä ei ollut yhtään sellaista kohtaa jonka olisin lainauksesta jättänyt pois,rankkaa tekstiä
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Juu, tota chatti-juttua en ihmettele tippaakaan. Jokainen voi vaikka käydä kokeilemassa itse, ja saa taatusti saman tuloksen. Sukulaisten muksujen kautta olen kuullut noista jutuista hemmetin paljon. Lapsia pitää vaan rohkaista kertomaan tuollaisesta vanhemmille,ja katkaisemaan keskustelu...Tai, ottaa puhelinnro ylös ja antaa iskällese.Iskä voi sitte soittaa ja pitää pienen juttutuokion..!
Suomi24 sivulla lukee
Chatin ikäraja muuttuu
Chatin ikäraja nousee 16 vuoteen 7.11.2008. Muutoksen myötä chatin Nuoret-huone sulkeutuu.
Sääntömuutoksen taustalla on chatin muuttuminen entistä enemmän aikuisten palveluksi. Chatissa voidaan kuitenkin tulevaisuudessa järjestää erityisesti nuorille suunnattuja ikärajattomia erikoischatteja.
Nanika ga tooku matteiru to
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009012 ... 0_uu.shtmlPedofiliajuttujen rangaistustaso vaihtelee
28.1.2009 5:00
Lapsen seksuaalisten hyväksikäyttötapausten rangaistuskäytännöt saattavat vaihdella Suomen tuomioistuimissa, kirjoittaa Savon Sanomat.
Pedofiliajutut ovat useimmiten salassa pidettäviä, eikä niistä laadittavista julkisista selosteista käy riittävästi ilmi, millaisesta teosta on kysymys.
- Saman rikosnimikkeen alle menee hyvin erilaisia tekoja. Lievimmässä päässä kyse voi olla yksittäisistä tekstiviesteistä, törkeimmissä tapauksissa useita vuosia jatkuneesta pienen lapsen hyväksikäytöstä, huomauttaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Ville Hinkkanen.
Oikeusministeriön alaisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen on määrä laatia pedofiliajutuista selvitys, joka kattaa kaikki oikeusasteet, eli käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkeimman oikeuden.
Vajaa vuosi sitten käynnistetyn tutkimushankkeen taustalla on tuomioistuinten tarve saada rangaistusmittariensa tueksi uutta tietoa. Hinkkasen mukaan tuloksia on odotettavissa toukokuuhun mennessä.
Täällä jo aikaisemmin väitelty tästä,esim. Itä-Suomen hovin alentamista tuomioista./SPEKULAATIO ALKAA/ Ilmeisesti nyt siis syytä epäillä että käytäntö ei kuitenkaan ole niinkuin aikasemmin on jossain tutkimuksissa annettu ymmärtää koska uusia tutkimuksia asiasta tekeillä.esim.Suosiiko Itä-Suomen hovioikeus siis kuitenkin pedofiilejä./SPEKULAATIO LOPPUU/
Sinulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin !
Tässä kaksi lehtijuttua manipuloinnista:
http://www.karjalainen.fi/scripts/edori ... oc=4951889
http://www.karjalainen.fi/scripts/edori ... oc=4951858
http://www.karjalainen.fi/scripts/edori ... oc=4951889
http://www.karjalainen.fi/scripts/edori ... oc=4951858