Lestadiolaiset

Sana on vapaa, jos uskaltaa...
JammuSetä

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja JammuSetä »

Ei ne tipitiit oikeasti kärsi tuosta yhtään. Maatalous yms aiheuttaa paljon pahemmat vahingot. Linnut pääsee jalan liikkuuvaa ihmistä pakoon, silppuria ei.

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Silli kirjoitti:Kuuluukos vankilaan juuri tuomittu huijari nimeltään Esko Kalevi Juntunen lestadiolaisiin?
https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=20&t=26949

Juntus-Esko on vuonna 1977 ollut kirjaporukassa, jossa oli ollut mukana myös sittemmin Oulun maaherraksi nimitetty FT Eino Olavi Siuruainen. Siuruaisen tiedetään olevan lestadiolainen ja onhan mm. pääministerin lestavaimo Minna-Maaria omaa sukua Juntunen. Eino Siuruainen toimi ennen maaherraksi pääsyään muuten vajaan vaalikauden eduskunnassa Keskustan kansanedustajana. Tuo vankilaan tuomittu Esko Juntunen on yhteiskuntatieteen tohtori, dosentti, toimitusjohtaja, eläkeellä oleva kunnanjohtaja ja ties mitä muuta.
Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, että kyllä tällä Juntus-Eskolla on juuret lestadiolaisuudessa. YLE puolestaan kertoi, että se on nyt sitten tämä JAKK-juttu loppuunkäsitelty, koska Korkein oikeus (KKO) on hylännyt neljän hakijan valituslupahakemukset. Hovioikeuden tuomio jäi näin olleen voimaan ja Eskokin joutuupi ehdotonta istumaan. Ei auttaneet tohtorin paperit, eikä dosentin titteli. Sinne päätyy entinen kunnankohtaja muiden konnien kanssa kongille pyörimään.

Tuli mieleen, että jos vankiloihin alkaa lestarikollisia enenevässä määrin ohjautumaan (siis vangeiksi), niin se täytynee sitten seurojakin alkaa linnoissa pitämään. Se voisikin olla heille hyväksi, että tunnustaisivat siellä vuoronperään syntejään ja antaisivat niitä sitten toisilleen anteeksi laulaen aina väliin Siionin rakkaimpia virsiä. Kesällä voisivat kuunnella Suviseuroja radiosta - mutta kuulokkeiden kautta, etteivät muut vangit vartijoista puhumattakaan ihan pimahtaisi.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Vuonna 2014 Afganistanissa taksiin ammutuista suomalaisnaisista toisella eli Kaija Martinilla oli juuret lestadiolaisessa Rauhan sana -liikkeessä.

Heinäkuussa 2014 tunnistamattomat asemiehet ampuivat kuoliaiksi kaksi suomalaista naisavustustyöntekijää, kun nämä matkustivat taksissa Heratin kaupungissa, läntisessä Afganistanissa. Naiset olivat Afganistanissa kehitysyhteistyöntekijöinä (ei lähetystyöntekijöinä).

Seija Järvenpään ja Kaija Martinin oli lähettänyt Afganistaniin Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys. Heidän varsinainen työnantajansa Afganistanissa oli kuitenkin kansainvälinen kristillinen avustusjärjestö nimeltä IAM, International Assistance Mission. Se oli aloittanut avustustyön Afganistanissa vuonna 1966. Ennen Järvenpäätä ja Martinia IAM:n tehtävissä oli ollut lukuisia suomalaisia. Yhteistyö suomalaisten kanssa oli alkanut jo 1960-luvun lopussa.
Kaija Martin oli kasvanut kuusilapsisessa perheessä Oulussa. Vanhemmat kuuluivat Rauhan sana -lähetysyhdistykseen. Se on osa lestadiolaista herätysliikettä, mutta lapset eivät pitäneet vanhempiaan lestadiolaisina. Perheessä ei oltu jyrkkiä.

Kesäisin Kaija kävi Rauhan sanan järjestämillä lasten ja nuorten leireillä. Kaija oli Martinin perheen kuopus. Sisaruksista seuraava oli häntä kahdeksan vuotta vanhempi. Kun Kaija oli 15-vuotias, perhe muutti Oulusta parinkymmenen kilometrin päähän Kiiminkiin. Vanhemmilla oli perheyritys, ja Kaija oppi ymmärtämään, mistä elanto tuli. Lapset kasvatettiin kantamaan vastuuta.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kaija Martin kävi Oulussa kauppaoppilaitoksen, kuten kaksi hänen vanhemmista sisaruksistaan. Sitten hän sai sihteerin paikan sanomalehti Kalevassa ja jäi synnyinkaupunkiinsa Ouluun. Yhden vuoden hän hoiti lapsia Sveitsissä.

Joskus Martin ajatteli, että ottaisi Kalevasta palkatonta vapaata ja lähtisi lastenhoitajaksi jonkun lähetystyöntekijän perheeseen. Hän oli kiinnostunut muista maista ja kulttuureista. Kului kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin hän hakeutui töihin Kansanlähetyksen toimistoon Hausjärvelle ja sitten opiskelemaan Ryttylän lähetyskouluun.


Huom! Yllä oleva sitaatti on peräisin Helsin Sanomien jutusta, joka löytyy kokonaisuudessaan alle linkatusta minfo-ketjusta.
Aihetta käsittelevä minfoketju otsikolla "Kaksi suomalaista surmattu Afganistanissa 2014" löytyy täältä: https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php ... 89#p941289
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Yllä mainitsin Kaija Martinin, jolla oli lestadiolainen kotitausta, mutta joka itse sen jälkeen pyöri muissakin luterilaisissa piireissä.

Vähän samantyyppinen uskonnollisesti kirjava tausta on mm. Rovaniemeltä kotoisin olevilla veljeksillä Tapani ja Miikka Ruokasella.
Ruokasten vanhemmat olivat peräpohjalainen lestadiolaismaanviljelijä Osmo Ruokanen ja Kiuruveden körtteihin kuulunut kyläkauppiaan tytär, kansakoulunopettaja Elisa Niskanen. Osmo-isä oli sataprosenttinen sotainvalidi ja hän kuolikin 32-vuotiaana Miikan ollessa vasta kolmevuotias. Yksinhuoltajaksi ja leskeksi jäänyt Elisa-äiti kuoli Miikan ollessa 13-vuotias. Rovaniemellä papisto oli Ruokasen lapsuudessa lestadiolaista ja perhe kävikin aina välillä lestadiolaisseuroissa, vaikka äiti toikin herännäisyyttään esille.

Lähde: Miikka Ruokasta käsittelevä Wikipedia-sivu
Nämä pikkulapsina isänsä menettäneet ja teini-ikäisinä vuonna 1966 täysorpoutuneet lappilaispojat ovat muuten onnistuneet tekemään uskomattoman nousun yhteiskunnan huipulle :shock: Miikka Ruokanen suoritti ylioppilastutkintonsa Atlantic Collegessa vuonna 1972 ja väitteli teologian tohtoriksi 1984 päätyen Helsingin yliopistoon teologian professoriksi. Hän toimi myös pappina ja televisiokuuluttajana YLE:llä. Teologian tohtorin tutkinnon lisäksi hänellä on filosofian tohtorin tutkinto Cambridgen yliopistosta. Arkkipiispan vaaleissakin hän saavutti hopeasijan. Tämä pappismies on jo kolmatta kertaa naimisissa ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa hänellä on ollut flirttiproffan maine. Kaksi vuotta vanhempi isoveli Tapani taas tunnetaan parhaiten Suomen Kuvalehden entisenä päätoimittajana, mutta Tapani on ehtinyt tehdä läkähdyttävän paljon kaikkea muutakin toimien mm. pankkialan viestintätehtävissä, keräten kunnianloukkaussyytöksiä sekä muutaman tuomionkin, puolustaen Alpo Rusia vakoiluepäilyjen yhteydessä jne. Tapanin aktiviteeteista saanee parhaan kuvan lukemalla esim. hänen Wikipedia-sivuaan. Onkohan näillä veljeksillä ollut sikamaisen hyvä tuuri elämässään vai löysivätkö he nuorina orpopoikina jonkun sugardaddyn tukemaan tätä Ryysyistä rikkauksiin -projektia? Vai selittääkö lahjakkuus & kova työnteko tämän kaiken?

Näitä lestadiolaisia piirejä lähellä olevia henkilöitä on itse asiassa tosi paljon. Tässä yhteydessä voisi mainita myös Oulun hiippakunnan uudehkon piispan, Jukka Keskitalon. Hän on kertonut elämänhistoriastaan mm. näin:
"Kotimme ei ollut erityisen uskonnollinen eikä seurakunnallisesti aktiivinen. Kirkossa käytiin jouluna ja ehkä pääsiäisenä, lisäksi häissä ja hautajaisissa. Jumalaa kuitenkin kunnioitettiin ja seurakunnan asioita seurattiin aktiivisesti. Kävin kotikylällä pyhäkoulussa, jota piti naapurissa asuva vanhoillislestadiolainen maanviljelijä."

"Hain ja pääsin opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Innostuin opiskelusta ja teologia imi mukaansa. -- -- Asuin pari ensimmäistä opiskeluvuotta Lestadiolaisten ylioppilaskodissa Vironkadulla. Se oli 1960-luvun alun vaiheissa jäänyt ns. pappislinjan haltuun. Asukkaita yhdistävä tekijä oli lähinnä se, että moni oli kotoisin pohjoisesta, eikä läheskään kaikilla, kuten ei minullakaan, ollut varsinaista sidettä itse herätysliikkeeseen. Ylioppilaskodin seuroissa tapasin sellaisia legendaarisia hahmoja kuin kirjailija Anna-Maija Raittila ja hänen veljensä taidemaalari Tapani Raittila sekä professori Ilmari Soisalon-Soininen...."

Lähde: https://www.oulunpiispa.fi/esittely/
Näitä kaikkia muuten yhdistää kiinnostus Aasiaa kohtaan. Jukka Keskitalon perheen kuopus on adoptoitu Kiinasta ja Miikka Ruokasen nykyinen vaimo on kiinalainen. Miikka Ruokanen toimii lisäksi edelleen Nanjingin teologian yliopiston professorina, vaikka jäikin alkuvuodesta eläkkeelle Helsingin yliopiston professorin pestistä. Tapani Ruokanen puolestaan on ollut kiinnostunut ainakin Taiwanin saarella eli Kiinan tasavallassa toimineen Suomen Lähetysseuran oppilaskodin seksuaalisten hyväksikäyttöepäilyjen hämärä vyyhti. Kyseiselle epäselvälle härdellille on minfossa oma ketjunsa Seksuaalirikokset -alueella: https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=5&t=27435
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Sateisen päivän ratoksi Team Silli suosittelee hieman lestahistorian havinaa eli vuonna 1997 valmistunutta dokumenttielokuvaa vanhoillislestadiolaisuudesta.
Dokumenttiprojekti: Ainoa oikea Jumala

Kesto: 53 min
Katsottavissa: toistaiseksi
Katseluita tähän mennessä: 22797

Rauni Järvilehdon käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti "Ainoa oikea Jumala" on ensimmäinen dokumenttielokuva vanhoillislestadiolaisuudesta. Hienossa dokumentissa seurataan Vuokko ja Tuomo Kankaan 10-lapsisen perheen vahvasti uskonnon sävyttämää elämää.

Linkki YLE Areenaan: https://areena.yle.fi/1-2059513
Kuva Vaasan Suviseuroilta vuonna 2015.jpg
Kuva Vaasan Suviseuroilta vuonna 2015.jpg (109.36 KiB) Katsottu 9043 kertaa
Suviseurat on lestadiolaisten massatapahtuma, joka antaa uskolle suunnan: ”Ainoa oikea Jumala”

Lestadiolaisuus on Pohjoismaiden suurin herätysliike. Liikkeen kannattajat tunnetaan mm. suurperheistä, jättimäisistä suviseuroista ja jyrkistä moraali- ja käyttäytymissäänöistä.

Rauni Järvilehdon käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti ”Ainoa oikea Jumala” on ensimmäinen dokumenttielokuva vanhoillislestadiolaisuudesta.

Vuonna 1997 valmistuneessa hienossa dokumentissa seurataan Vuokko ja Tuomo Kankaan 10-lapsisen perheen vahvasti uskonnon sävyttämää elämää.

Kankaan perheen vanhemmat ja lapset kertovat avoimesti uskostaan ja siitä, miten lestadiolaisuus vaikuttaa heidän arkeensa.

Jumalan lapsen kilvoittelun palkka on taivasosuus. Epäuskoisia odottaa kadotus, ”tulimeri”, kuten perheen lapset asian kuvaavat.

Tanssi, iskelmämusiikki, elokuvat, televisio ja esiaviolliset suhteet kuuluvat syntien listalle. ”Suutelukin on syytä jättää avioliittoon, sillä avioliitossa voi sitten suudella vaikka huulensa puhki.”

”Lihallisuutta” ja siihen liittyviä houkutuksia on syytä välttää. Turvallisinta on liikkua muiden uskovaisten seurassa, sillä Raamatussakin sanotaan: ”Älä istu siellä, missä pilkkaajat istuvat.”

Kankaan perheessä uskon tuomat rajoitukset antavat elämälle selkeän suunnan. Suurperheessä eletään vauhdikasta ja sosiaalista elämää, jonka kohokohta on jokakesäinen suurtapahtuma, Suviseurat.

Vanhoillislestadiolainen liike on maallikkojen ja miesten johtama herätysliike. Liikkeen johtoelin on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, joka toimii oikeauskoisen elämäntavan valvojana ja suunnannäyttäjänä.

Ainoa oikea Jumala
Ohjelman tekijätiimi:
Tuotanto: Yleisradio/Kuvakieli Ky 19.11.1997
Käsikirjoitus ja ohjaus: Rauni Järvilehto
Kuvaus: Arto Kaivanto
Äänitys ja äänisuunnittelu: Jussi Olkinuora
Leikkaus: Sara Nummiala-Tuuhea
Kuvanauhan koosto: Heikki Simola
Tuotanto: TV2, Jarmo Jääskeläinen ja Kuvakieli Ky/Petri Heikkilä

YLE
23.05.2008 klo 13:00; päivitetty 29.06.2018 klo 11:20
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/2 ... kea-jumala
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Melkoisia yrityspomoja ovat nykyisin nuo dokumentissa esiintyneet Kankaan perheen pojat :) Mutta sehän vain osoittaa, miten kovia nämä ovat yrittämään nämä lestat :wink: On bitcoin-firmaa ja sen sellaista.

Dokkarin kiinnostavin hahmo oli kuitenkin Vuokko Kankaan isä Jaakko Suomala, joka työskenteli paitsi pappina myös rehtorina. Mahtaako Jaakko olla vielä hengissä? Olisiko minfolaisilla tarjota hänestä tai hänen suvustaan juoruja?
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Seura-lehti julkaisi 05.11.2015 mielenkiintoisen artikkelin vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä irtautuneista naisista. En viitsi koko artikkelia tähän kopioida, koska se ei käsittele ihan minfon ydinasioita. Artikkelin voi kuitenkin halutessaan lukea täältä, koska se ei ole maksumuurin takana. Yhden kohdan siitä kuitenkin tänne halusin kopioida:
Naiset selittävät, että [vanhoillislestadiolaisessa] liikkeessä on vallalla Metsola- ja Marimekko-villitys. Monet suosivat myös erikoisia etunimiä. Niillä halutaan korostaa jokaisen lapsen erityisyyttä.

Huom! Alleviivaus Sillin tekosia.
Haluan tässä nyt julkisesti ja yhteisesti kiittää kaikkia lestadiolaisvanhempia, jotka ovat rikoksiin sotkeutumisen lisäksi siunanneet lapsiaan erikoisilla etunimillä. Uskoakseni kyseinen villitys on syntynyt ja lähtenyt leviämään erityisesti lestaäitien joukossa, joten erityisen suuri kiitos heille. Meillä harrastelijasalapoliiseilla (ja ehkä niillä ihan oikeillakin) on nimittäin nyt 2010-luvun lopulla huomattavan paljon helpompaa jäljittää lastenne touhuja ja elämänpolkuja, koska te arvon lestavanhemmat olette antaneet heille sellaisia nimiä kuin Kasimir, Kaisla-Mari, Nikodeemus, Alpi, Elja, Oona-Leena, Vilja-Maija, Vili-Pekka, Veini, Jooseppi jne. Vilja Virtasia on Suomessa paljon enemmän kuin Vilja-Maija Virtasia ja avioitumisesta johtuvan nimenmuutoksen jälkeenkin on aika helppo löytää tästä verraten pienestä suomalaispopulaatiosta se oikea Vilja-Maija. Tämän nimikäytännön luulisi koituvan loppujen lopuksi myös niiden lakeja noudattavien lestadiolaisten iloksi.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

JammuSetä

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja JammuSetä »

Nimien on pakko olla joko kaksi osaisia tai muutenvain erikoisia. Ai miksikö? No otetaanpa tosielämän harjoite. Olet mies, sulla on 15 sisarusta itselläsi ja heillä jokaisella 10lasta eli lapsillasi on 150 serkkua. Näistä puolet ovat veljiesi lapsia eli 75:llä lapsella on sama sukunimi. On aika vaikeaa keksiä lapsille nimiä, ettei yhtäkkiä ole 10 serkkua just samalla nimellä ja esmes äitienpäivänä samalla kartanolla. Tähän tosielämän harjoitteeseen voit lisätö vielä omat serkkuso, joilla on myös 10-15 lasta ja puolella sama sukunimi kuin sulla...

Tällaista se on Pohjois-Pohjanmaalla.


Ja mitä vaatteisiin tulee, niin vanhoillislestadiolaisilla on oma muotimaailmansa. Nyt on vallalla kallit lastenvaatteet ja äideillä tietty suht kallis vaatebrändi jota mm. vanhoillislestadiolaisten omistama Kärkkäinen ketju myy. On hauska seurata kylillä että mikä muoti nyt on menossa lestadiolaisilla. Ikäänkuin SRK keskusjohto nuijisi jonkun muodin sallituksi ja kaikki sitten seuraa sitä.

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Ymmärrän toki tuon erikoisten nimien antamisen JammuSedän kertomien faktojen vuoksi. Toisaalta kyllähän sitä ennenkin oli lestadiolaisia, jotka käyttivät tavallisempia nimiä ja sietivät kaimojen olemassa oloa. Saattoi todellakin olla serkukset Matti Keränen & Matti Keränen, Esko Kurkela & Esko Kurkela sekä Liisa Lohi & Liisa Lohi. Sitten keksittiin lempinimiä ja muita erottelevia tekijöitä. Tosin sekin on fakta, että harvemmin lestat edes ihan koko suvun kesken minnekään kokoontuvat. Kyllä niilläkin on riitoja, minkä lisäksi heidänkin keskuudessaan on muutettu pitkiä matkoja maan sisällä ja joskus ulkomaille. Tällöin usein rahapula, perheen jättimäinen koko ja muut syyt estävät matkustamiset. Tuntemani lestat eivät yleensä todellakaan tunne kaikkia serkkujaan tai ainakaan muista kaikkien nimiä. Lisäksi tilannetta hieman "helpottaa", että osa lestadiolaisista a) ei perusta perhettä (tyyppiesimerkkinä vanhapiikaopettajat), b) ei terveyssyistä voi perustaa perhettä, c) ei saa yhtään tai ainakaan niin paljon lapsia vaikka/kuin haluaisi, d) hankkii lestadiolaisuudesta huolimatta "vain" 4-6 lasta tai e) irtautuu lestadiolaisuudesta (mikä ennen johti välirikkoon suhteessa muuhun perheeseen).

Kalliiden vaatteiden käyttäminen on kiinnostavaa, koska lestadiolaisuuteenhan kuuluu vaatimattomuuden ajatus. Itseään ei saisi ylentää eli nostaa esille esimerkiksi ulkonäön avulla eikä myöskään julkisuuden keinoin. Tästä syystähän mm. kilpaurheilu ja tietyt musiikin harrastamisen muodot ovat olleet kiellettyjä. Esikoislestadiolaisilla jännänä yksityiskohtana on ollut kravatin käytön kieltäminen, koska sekin nähdään itsensä koristamisena. Mitä sitten näitä rikollisia vanhoillislestasukuja olen elämäni aikana seurannut, niin nimenomaan heidän keskuudessahan on ollut tyypillistä luistaa lestasäännöistä. Rikolliset lestat ovat kyllä hyvislestoja ripittäneet milloin mistäkin "rikkomuksista", mutta heidän omat lapsensa ovat esimerkiksi voineet harrastaa kilpaurheilua. Säännöt eivät missään nimessä ole olleet kaikille samat. Tuossa Tuomo & Vuokko Kankaan perheestä kertovassa dokkarissa pisti silmään Vuokon kampaus. Hänhän dokkarissa kertoi siitä, ettei käytä meikkiä, koska on Jumalan luomana kaunis omana itsenään (=ilman meikkiä). Hiuksissa oli kuitenkin lyhyt kampaus tuolloin vuonna 1997, jolloin dokkari on tehty. Vielä siihen aikaan näki lestadiolaisäideillä paljon pitkiä värjäämättömiä hiuksia, eivätkä lyhyet hiukset olleet lainkaan niin tavallisia kuin nykyään. Silloinkin tuntui olevan niin, että tiettyjen perheiden äidit saattoivat kulkea lyhyeksi leikattujen hiuksien kera ja peräti aika rockahtavissa nahkatakeissa(!!!), mutta toisilta vaadittiin mitä kaikkea ihmeellistä ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyvää sekä tietenkin täydellistä ehkäisykieltoa. Nämä ovat tavallaan triviaaleja asioita, mutta kun oli jo silloin tiedossa joidenkin perheiden salaiset bisnekset ja nyttemmin ne ovat vielä laajemmin tiedossa, niin kyllähän sitä alkaa laskea 1+1+1+1+1 jne.

Toki ymmärrän, että kalliiden vaatteiden kautta voidaan viestittää myös mm. eettisiä kulutusvalintoja, kotimaisten yritysten tukemista jne. Silloinkin kannattaa myös miettiä ja tutkaista, millaisten ihmisten omistuksessa kyseiset firmat ovatkaan... Kalliiden vaatteiden lestamuoti on kuitenkin myös erinomainen keino kyykyttää psyykkisesti niitä vähävaraisempia lestoja (jotka eivät yleensä ole mukana rikollisuudessa). Vaikka uskonto kieltää ulkokultaisuuden ja ulkokuoren perusteella arvottamisen, niin eipä siinäkään asiassa uskonnosta välitetä - jos ei kerta muutenkaan.

Ps. Nyt olisi toooooodella meheviä juttuja tähänkin ketjuun liittyen, mutta odotan jospa niitä alkaisi ihan pian ilmestyä oikeiden medioiden otsikoihin. Silllin tietojen mukaan on tulossa juttuja tässäkin ketjussa jo mainituista suvuista, mutta myös sellaisista nimistä, joita ei ole vielä mainittu.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Avatar
Belsebuubi
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 104
Liittynyt: Pe Marras 11, 2011 4:27 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Belsebuubi »

Silli kirjoitti: Ps. Nyt olisi toooooodella meheviä juttuja tähänkin ketjuun liittyen, mutta odotan jospa niitä alkaisi ihan pian ilmestyä oikeiden medioiden otsikoihin. Silllin tietojen mukaan on tulossa juttuja tässäkin ketjussa jo mainituista suvuista, mutta myös sellaisista nimistä, joita ei ole vielä mainittu.
Tuskin maltan odottaa :lol:

Vincent
Jack Taylor
Viestit: 17
Liittynyt: La Joulu 15, 2018 2:13 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Vincent »

Jokohan tämä oli jaettu tänne?
Puhelimella ei ole paras laittaa linkkejä, mutta asia tulee varmaan kuitenkin selväksi.


https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/uutu ... -elamassa/


Ryhtyessään tutkimaan vanhoillislestadiolaisten taloudellisia verkostoja Aini Linjakumpu sukelsi ennestään tutkimattomaan maastoon. Huhuja ja ennakkoluuloja aiheen ympärillä kyllä riitti.

Vanhoillislestadiolaisuus ei ole Lapin yliopiston politiikan tutkijalle uusi aihe. Koillismaalla kasvaneena Linjakumpu on aina tuntenut liikkeen jäseniä, vaikkei itse kuulu yhteisöön. Aiemmin hän on tutkinut liikkeen hoitokokouksia.

Vanhoillislestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja ei ole ennen tutkittu, vaikka jotkut puhuvat pohjoisessa jopa lestadiolaismafiasta. Nyt Linjakumpu on julkaissut aiheesta kirjan.

– Tutkimukseni valossa on päivänselvää, että mitään yhtenäistä lestadiolaismafiaa ei Suomessa ole. Sen sijaan liikkeen jäsenten ja heidän perustamiensa yritysten välillä on monenlaisia verkostomaisia suhteita, joilla on yhtymäkohtansa myös talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Linjakummun mukaan olisi syytä tehdä lisää tutkimusta siitä, menevätkö kaikki asiat verkostoissa juridisesti tai hallinnollisesti oikein. Hänen mielestään etenkin jääviyskysymyksiä ja päätöksenteon avoimuutta pitäisi selvittää.

Yrittäjyyttä tukevat sekä teologiset tulkinnat että käytännön esimerkki

Tutkimusta tehdessään Linjakumpu yllättyi siitä, miten paljon liikkeen virallinen organisaatio eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) julkaisut, Päivämies-lehti tai liikkeen kansanopistojen kurssitarjonta puhuvat yrittäjyydestä ja kannustavat siihen.

– Tämä on melko poikkeuksellista uskonnollisissa yhteisöissä. Vanhoillislestadiolaisuudessa yrittäjyyttä tukevat sekä teologiset tulkinnat että käytännön esimerkki erityisesti tietyissä suvuissa ja tietyillä alueilla, Linjakumpu sanoo.

Hengelliset perusteet yritysmyönteisyydelle rakentuvat Linjakummun mukaan tietyistä menestysteologian piirteistä ja luterilaisesta työn etiikasta. Rikastuminen nähdään siunauksena. Ahkeruus ja kova työnteko ovat kunniassa. Ahneudesta yksilöitä ei puhutella henkilökohtaisesti, vaikka siitä yleisellä tasolla seurapuheissa varoitetaan. Katkeruus ja kateus voidaan sen sijaan nähdä erityisen pahoina synteinä. Varallisuus saa näkyä ulospäin, ja yrittäminen nähdään yhteiskuntavastuun kantamisena.

Talouden aluetta eivät koske samat tiukat säännöt kuin muuta elämää

Linjakumpu havaitsi, että taloudellinen toiminta on lestadiolaisessa kulttuurissa hyvin omalakinen alue.

Hengellisesti ja sosiaalisesti liike on sisäänpäin kääntynyt ja muut ulossulkeva. Ehkäisyä, korvakoruja, rytmimusiikkia, elokuvia, teatteria tai alkoholia ei hyväksytä. Talouden alue on vanhoillislestadiolaisille yksi harvoista mahdollisuuksista elää maailmassa, jota ehdottomat säännöt tai sanktiot eivät koske samalla tavoin kuin muuta elämäntapaa. Yrittäjyys on myös yksi harvoista sallituista kilpailun muodoista.

Tämä antaa Linjakummun mukaan tarpeellista vapautta ja elintilaa yhteisön jäsenille. Yrittämisen kautta voi olla kiinni ajassa. Myönteisenä seurauksena ovat rohkeat ja innovatiiviset yritykset, jotka hyödyttävät etenkin Oulun seudulla koko seutukuntaa. Yrityksiä on perustettu liikkeen piirissä maailmansotien jälkeisestä ajasta lähtien.

– Yrittäjyys voi olla muovaamassa avarammaksi koko hengellistä yhteisöä, koska sen kautta voi koetella luvallisesti sopivaisuuden rajoja.

Näin tekevät esimerkiksi nuoret matkailuyrittäjät. Aiemmin alaa vieroksuttiin sen maailmallisuuden vuoksi. Lestadiolaisyrittäjät voivat myös sponsoroida huippu-urheilua, vaikka sen harrastamista tai kisoissa paikan päällä seuraamista edelleen pidetään valtaosin liikkeen jäsenille epäsopivana.

Talousrikokset eivät uhkaa henkilön asemaa yhteisössä kuten korvakorut

Hankalampi puoli asiassa on Linjakummun mukaan se, että epärehellisyys ja rikkeet yritystoiminnassa tai edes talousrikostuomio eivät uhkaa henkilön oikeutta kuulua uskonyhteisöön tai asemaa siinä. Sen sijaan esimerkiksi korvakorujen ottaminen saattaa edelleen johtaa siihen, että muut yhteisössä päättävät, että ihminen ei ole enää uskovainen. Miten tämä on mahdollista?

– Helpoin selitys on, että miehet ovat miesvaltaisessa yhteisössä yrittäjiä ja tekevät niin kuin haluavat, koska heillä on valta. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yrittäjyys on mahdollista liikkeessä myös naisille ja jopa lapsille, Linjakumpu sanoo.

Kahden regimentin oppia tulkitaan yhteisössä niin, että hengellisyys ja taloudellinen toiminta kuuluvat eri moraalisen arvioinnin alueille.

– Korvakorut ottamalla asettuu tietoisesti yhteisöä vastaan, mutta rikkeet taloudessa eivät uhkaa suoraan yhteisöä tai sen valtarakenteita. Toki tästä tulee väistämättä mieleen, että uskonnon rakenteet ovat usein ristiriitaisia.

Runsaat heikot siteet aktivoituvat yrittämisessä

Tutkimuksessaan Aini Linjakumpu puhuu verkostoihin liittyvistä vahvoista ja heikoista siteistä. Vahvat siteet perustuvat sukulaisuuteen ja ystävyyteen. Niitä hyödyntävät kaikki yrittäjät. Lestadiolaisille erityistä sen sijaan on, että yhteisön jäsenillä on valtava heikkojen siteiden verkosto, joka voi aktivoitua myönteisesti yritystä perustettaessa tai rekrytoinnissa ja työnhaussa. Saman liikkeeseen kuuluvien välillä vallitsee luottamus ja oletus yhteisistä perusarvoista, vaikka ihmiset eivät tunne henkilökohtaisesti.

Toisinaan lestadiolaisyrittäjät käyttävät myös väärin liikkeen jäsenten välistä solidaarisuutta. Yhteisöön kuuluvilta työntekijöiltä saatetaan odottaa hengen talkoita eli palkattomien ylitöiden tekemistä. Asiakas saattaa joutua säälistä ostamaan jotakin, mitä ei tarvitse, jotta "meikäläinen yrittäjä" pärjäisi.

Linjakummun mukaan lestadiolaisten taloudelliset suhteet ovat monin tavoin uppoutuneet sosiaalisten suhteiden verkostoihin. Tästä seuraa sekä hyvää että pahaa niin liikkeen jäsenille kuin ulkopuolisille. Olennaista verkostoissa ei ole hengellinen vakaumus vaan sosiaalinen ja kulttuurinen yhteys. Siksi taloudellinen yhteistyö ylittää myös lestadiolaisuuden eri suuntausten rajat, jotka ovat hengellisesti ylittämättömiä.

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Vincent / Kotimaa24.fi kirjoitti: Vanhoillislestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja ei ole ennen tutkittu, vaikka jotkut puhuvat pohjoisessa jopa lestadiolaismafiasta. Nyt [Aini] Linjakumpu on julkaissut aiheesta kirjan.

– Tutkimukseni valossa on päivänselvää, että mitään yhtenäistä lestadiolaismafiaa ei Suomessa ole. Sen sijaan liikkeen jäsenten ja heidän perustamiensa yritysten välillä on monenlaisia verkostomaisia suhteita, joilla on yhtymäkohtansa myös talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon.
Olen Linjakummun kanssa samaa mieltä siitä, että mitään yhtenäistä lestadiolaismafiaa ei Suomessa ole. Edellä mainittu ei kuitenkaan poissulje sitä, etteivätkö monet lestadiolaiset voisi olla mukana jossain muussa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymässä.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

JammuSetä

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja JammuSetä »

Vanhoillisuuden kulisseissa kytee kapinahenki vanhoja sääntöjä vastaan. Hiuksia värjätään jo muullakin kuin sitruunalla. Tällä hetkellä kuuminta muotia on ns. värihoitoaineet ja huuhtelut. Niissä kun ei ole sanaa "hiusväri" . Nuoret tytöt jopa kysyvät ostaessaan "Eihän tämä ole hiusväri" .
Läppärillä katotaan Salkkareita, se kun ei ole televisio. Ehkäisyä käytetään mutta lapsia tulee muutaman vuoden välein ettei epäilykset herää.
Toisaalta tietyissä piireissä vallitsee yhä tiukka tulkinta. Nimeltään Niemikorpilaisuus

Kalliiden vaatteiden käyttö kielii erottumisen halusta. Samoin naisten intohimoinen lenkkeily raskauksien välissä.

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Huhupuheiden mukaan elokuvaohjaaja Pekka Lehdolla on sukujuuret vanhoillislestadiolaisessa Lehto-suvussa. Mahtaako jollakulla olla tästä enemmän tietoa?

Pekka Lehto on tehnyt monenlaisia leffoja ja dokumentteja. Nyt jo 71-vuotiaan Lehdon viimeisimpiin töihin kuuluvat mm. Jari Aarniosta kertova dokumentti Paha poliisi (2017) sekä Ulvilan murhamysteeri -dokumenttielokuva vuodelta 2014. Aiemmin Lehtoa olivat innoittaneet mm. Alpo Rusin vakoiluepäilyt, Heinojen murhat sekä Andy McCoy.

Andy McCoylla (a.k.a. Antti Hulkko) väitetään niinikään olevan lestadiolaisia sukulaisia – niin hullulta kuin se ehkä kuulostaakin. Samaan sukuun kuuluu hevosmiesten tietotoimiston mukaan myös Juha Sipilän hyvä ystävä, monimiljonääri Juha Hulkko. Edelleen huhupuheiden mukaan Anneli Auerin puolustuksessa mukana olleilla henkilöillä on puolestaan muutamiakin yhteyksiä Aarnio-vyyhtiin. Jari Aarnion rötöskaveri Keijo Vilhusen sukulaisilla on taas bisneksiä mm. lestadiolaisten ja lestadiolaiset sukujuuret omaavien ihmisten kanssa. Tämän ketjun toisella sivulla listasin muutamien lestasukujen yrityksiä, jolloin esiin nousi eräs Auer-niminen tilintarkastaja, joka toimii useamman Koskelo-suvun yrityksen parissa.

Suomen Elokuvasäätiö (SES) myönsi aikoinaan ison tukisumman Ulvilan murhamysteeriä käsitelleelle dokumenttielokuvalle. Huhupuheiden mukaan Suomen elokuvasäätiön hallintojohtajana toiminut Niina Otva (myös Niina Otva-Lampi) on avioliittonsa kautta sukua Aarnio-vyyhdissä seitsemän vuoden vankeustuomion käräjäoikeudesta saaneelle Seija Kortekallio-Lammelle. Ilta-Sanomien vertailun mukaan Ulvilan murhamysteeristä kertoneen dokumenttielokuvan SES:ltä saama tuki oli koko 2010-luvun tukipoteista kaikkein suurin.
IS vertaili: Auer-elokuva on tuetuin dokumentti 2010-luvulla

Ulvilan murhamysteeri on eniten Elokuvasäätiön tuotantotukea 2010-luvulla saanut dokumentti.

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000858054.html
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Lestadiolaiset

Viesti Kirjoittaja Silli »

Laitetaanpa tänne tuore kirja-arvostelu Hesarista, koska ensinnäkin jotkut aina joskus pyytävät minfosta kirjavinkkejä ja toisekseen tämä liittyy lestadiolaisiin mitä suuremmassa määrin, vaikkei kirja-arvostelussa lestadiolaisuutta mainitakaan.
Tuore tietokirja näyttää, millaisia verkostoja keskustan ympärille on muodostunut, ja katsoo eritoten Juha Sipilän suuntaan

Tietokirja keskittyy vaalirahakohun jälkeiseen aikaan.

Jyri Hänninen, Jarno Liski:
Keskustan valtakunta: kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta.
Into. 198 s.


PUOLUEKENTTÄ on hajaannuksen tilassa monessa Euroopan maassa, kun vakiintuneet puolueet menettävät kannatustaan ja uudet puolueet valtaavat tilaa. Kahden tutkivan toimittajan Jyri Hännisen ja Jarno Liskin teos Keskustan valtakunta tarjoaa yhden tulkinnan siitä, mikä puolueita vaivaa.

Kirjassa tarkastellaan, millaisia epämääräisiä, kyseenalaisia ja vaikutusvaltaisia verkostoja on muodostunut puolueen, yritysten ja virkamiesten välille vuosikymmenten ajan. Hänninen ja Liski kertovat keskustan ympärille rakentuneista toimintatavoista, mutta painottavat, ettei keskusta, keskustataustaiset säätiöt tai 2000-luvun vaalirahakohu ole erityistapauksia:

”Kylmän sodan aikana likaista rahaa liikkui suomalaisessa politiikassa selvästi enemmän kuin nykyisin. Sitä tuli idästä ja lännestä, vuorineuvoksilta ja ay-liikkeeltä sekä veivauksista, jotka koettelivat lain rajoja tai ylittivät ne.”

Jos rahan ja politiikan suhteeseen liittyi epämääräisiä valtaverkostoja ennen vaalirahakohua, tilanne ei ole juuri parantunut sen jälkeen. Hännisen ja Liskin mukaan medialta kuitenkin loppui ”turnauskestävyys” vaalirahoituksen tutkimisessa, osittain talousvaikeuksien takia.

KIRJA keskittyy vaalirahakohun jälkeiseen aikaan ja pureutuu erityisesti keskustataustaisten yhteisöjen, rakennusliikkeiden ja virkamiesten välisiin verkostoihin, jotka ulottuvat paikallispolitikasta aina valtakunnan tasolle saakka.

”Suomalainen malli” on sitä, että valvoja, valvottava ja päätöksentekijä istuvat yhdessä sopimassa asioista. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että yleisestä hyvästä on ollut mahdollista tehdä yksityistä hyvää.

Kirjassa hahmotellaan esimerkiksi sitä, miten kohtuuhintaista asuntorakentamista tukeva Ara-järjestelmä on ollut niin heikosti valvottu, että julkisella rahalla hankittua mittavaa omaisuutta on onnistuneesti siirretty yksityiseen omistukseen. Tähän kytkeytyy myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke Ara-rajoitteista vapautuvien kiinteistöjen myynnin helpottamisesta.

KRIITTINEN katse kiinnittyy monessa muussakin kysymyksessä Sipilän suuntaan. Oppositiojohtajana Sipilä piti veroparatiiseja uhkana hyvinvointivaltiolle, mutta pääministerinä hän ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin ongelman kitkemiseksi.

Tämä liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten tehokkaasti puolueet edustavat äänestäjiensä intressejä. Keskusta asemoituu pienyrittäjien edustajaksi, mutta juuri pienille ja keskisuurille yrityksille veroparatiisit ovat usein merkittävä ongelma. Pienyrittäjän on vaikea kilpailla veroparatiiseja hyödyntävän ja laajoja ketjuja rakentavan suurkonsernin kanssa.

Veroparatiiseja koskeva keskustelu on ajankohtainen hallituksen ajaman sosiaali- ja terveysuudistuksen kohdalla, mutta sote-uudistus nousee kirjassa esiin muissakin yhteyksissä. Väestön ikääntymisen myötä hoivarakentamisesta on tullut merkittävä bisnes, jonka alueelle vallan lonkerot ovat jo löytäneet.

Samaan aikaan sote-kilpailutukset ovat herättäneet paikallisissa keskustapiireissä kritiikkiä, kun keskustapäättäjien on epäilty ”suosivan kuntayhtymässä uskonveljiään niin virkamiesten nimityksissä kuin rakennusurakoiden jakamisessa”.

POLITIIKAN tutkimuksessa puhutaan kartellipuolueista, joilla on heikko side kansalaisyhteiskuntaan ja jotka kiinnittyvät pikemminkin osaksi valtiota. Tähän liittyy vakiintuneiden puolueiden kannalta paradoksi: mitä vahvemmin puolueet verkostoituvat osaksi valtiota resurssien, virkanimitysten ja jaettujen intressien kautta, sitä heikompaa niiden oikeutus on kansalaisten piirissä.

Hännisen ja Liskin kirjassa kansalaisyhteiskunta on hävinnyt taka-alalle. Eteen piirtyvä kuva muistuttaa osittain juuri kartellipuoluetta, joka on valtaresursseiltaan vahva mutta demokraattiselta oikeutukseltaan heikko.

Tutkimuskirjallisuudessa tällaista puoluetta on kuvattu vaikutusvaltaiseksi mutta epävakaaksi Leviataniksi. Tulkintaa puolueiden heikosta oikeutuksesta tukee, että Suomessa luottamus puolueisiin on ollut jo pitkään heikkoa ja äänestysinto vaaleista toiseen matala.

VAIKKA Keskustan valtakunta kuvaa politiikan todellisuutta vain pienestä kurkistusreiästä ja jättää huomiotta suuren osan muusta poliittisesta vaikuttamisesta, sen esiin tuomiin toimintatapoihin on syytä kiinnittää kriittistä huomiota.

Erityisen tärkeää olisi asettaa teoksen tarjoama kuva osaksi suomalaista ja eurooppalaista puoluekenttää ja politiikan verkostoja. Ilman laajempaa kontekstia lukijan on lopulta vaikea hahmottaa, missä määrin kyse on yhtäältä erityisistä ja toisaalta yleisistä toimintatavoista puoluepolitiikassa.

Helsingin Sanomat
9.6.2019 klo 2:00; päivitetty: 9.6.2019 klo 6:25
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006136263.html
Kirjan kansi.jpg
Kirjan kansi.jpg (23.74 KiB) Katsottu 5789 kertaa
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Vastaa Viestiin