Monikulttuurisuusunelma tuo Suomeen kovaa järjestäytynyttä rikollisuutta

Sana on vapaa, jos uskaltaa...
Iivis
Perry Mason
Viestit: 3946
Liittynyt: Ti Kesä 23, 2015 11:50 am

Re: Monikulttuurisuusunelma tuo Suomeen kovaa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viesti Kirjoittaja Iivis »

Poliisit huolissaan Ruotsin kehityksen rantautumisesta Suomeen: Väkivalta poliisia kohtaan raaistunut – ”Herättäisiin tähän nyt”
Tänään klo 9:40

Suomen Poliisijärjestöjen liiton valtuusto huomauttaa, että Suomessa on havaittavissa viitteitä Ruotsin ongelmalähiöiden kehityssuunnasta.
SPJL:n valtuuston mukaan Ruotsin kehityksestä on viitteitä myös Suomessa.. JENNI GÄSTGIVAR

Huoli ampumisista, räjähdyksistä ja jengirikollisuudesta on kasvanut viime aikoina Ruotsissa. Ruotsalaiset mediat kertovat jo viikoittain jengirikollisten välienselvittelyistä ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä väkivallasta.

Ruotsissa on 22 poliisin erityisen ongelmalliseksi luokittelemaa aluetta, joissa on jatkuvaa julkisilla paikoilla tapahtuvaa väkivaltaa, suuri määrä rikollisia, avointa huumekauppaa ja ekstremismiä.

Poliisit kohtaavat usein uhkailua ja väkivaltaa, ja poliisin on hyvin vaikea suorittaa tehtäviään näillä alueilla. Iltalehden reportaasissa asukkaat kertoivat pelon ilmapiiristä, ja Göteborgin ongelmalähiöissä työskentelevät poliisit kuvailivat, miten asukkaat eivät uskalla puhua poliisille, koska silminnäkijöitä ja rikosilmoitusten tekijöitä on uhkailtu ja pahoinpidelty.

Huoli siitä, että myös Suomessa on nähtävillä viitteitä Ruotsin kaltaisesta kehityksestä, nousi esille Suomen Poliisijärjestöjen liiton (SPJL) valtuuston tällä viikolla Helsingissä järjestämässä kokouksessa.

– Väkivalta poliisia kohtaan on lisääntynyt ja raaistunut myös Suomessa, sanoo valtuuston varapuheenjohtaja Leena Leppälä.

Puututtava ajoissa
Leppälän mukaan huoli Suomen kehityssuunnasta suhteessa Ruotsiin oli esillä valtuuston kokouksen puheissa, mutta asia on ollut pinnalla poliisien keskusteluissa laajemminkin.

– Kaikkien toive on, että Suomessa herättäisiin tähän nyt, kun nämä ilmiöt ovat vasta rantautumassa Suomeen, eikä sitten, kun ilmiö on meillä totta, Leppälä toteaa.

Tänä keväänä Itä-Suomen yliopistossa julkaistun Henri Rikanderin väitöstutkimuksen mukaan poliisiin kohdistunut väkivalta on Suomessa kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Tutkimuksen mukaan väkivalta poliisia kohtaan on monimuotoistunut, minkä lisäksi sen teho ja määrä on kasvanut.

Leppälä kertoo, että poliisit ovat seuranneet huolestuneena länsinaapurin lähiöiden tilannetta.

– Suomen on puututtava ongelmiin ajoissa, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kierre tulee katkaista. Riittävä henkilöstömäärä mahdollistaisi poliisin kyvyn lisätä ennalta estävää toimintaa ja viranomaisyhteistyötä, mikä on omiaan vahvistamaan sisäistä turvallisuutta, Leppälä sanoo.


”Emme voi tuudittautua”
Poliisijärjestöjen liiton mukaan poliisi suorittaa enemmän hälytystehtäviä kuin aiemmin ja entistä vähäisemmällä henkilöstömäärällä. Tämä vaikuttaa työturvallisuuteen. Tukipartioiden saaminen voi kestää pitkään.

Ruotsissa jengirikollisten yhteenotoissa ammutaan usein laukauksia. Viime vuonna Ruotsissa kuoli ennätysmäärä ihmisiä jengirikollisuuteen liittyvissä ampumatapauksissa.

Suomessakin poliisin on syytä Leppälän mukaan pitää mielessä tietynlaisille tehtäville mennessä, että vastassa olevalla henkilöllä voi olla ase.

– Tietyt ihmiset kantavat omien sanojensa mukaan oman turvallisuutensa vuoksi järeämpiä aseita mukanaan. Tämä voi olla jotain järeämpää kuin vain puukko, Leppälä toteaa.

Sekä Ruotsissa että Suomessa huumeiden käyttö on yleistynyt. Ruotsissa jengien väliset yhteenotot liittyvät usein huumekauppaan.

– Kyllä Suomessakin esimerkiksi huumepiireissä liikkuu aseistautunutta väkeä, mutta selvää jengiytymistä ei sillä tavalla ole havaittavissa. Mutta poliisin pitää kuitenkin varautua siihenkin, Leppälä toteaa.

Suomessa tilanne ei ole Keskusrikospoliisin arvion mukaan hälyttävä, eikä lähelläkään Ruotsin tasoa. Leppälän mukaan Suomen politiikka siitä, etteivät asuinalueet eriytyisi voimakkaasti, on auttanut siinä, ettei Ruotsin kaltaisia ongelmalähiöitä ole toistaiseksi syntynyt.

– Emme me voi tuudittautua siihen, että me olemme turvassa täällä Pohjolan perukoilla, että ei täällä voisi tapahtua vastaavaa kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa on tapahtunut.

Kuva
Göteborgin ongelmalähiöissä työskentelevät Kalle Johansson ja Emelie Tjäder näkevät työssään, miten rikollisverkostot toimivat erityisen aktiivisesti poliisin ongelmallisiksi luokittelemilla alueilla, koska niissä on hyvä nuorista koostuva rekrytointipohja. THOMAS JOHANSSON

Lisää poliiseja
Leppälän mukaan keskusteluissa poliitikkojen kanssa on käynyt esille, että he tiedostavat tilanteen. Poliisikentällä asiasta on oltu huolissaan jo pitkään. Pohjoismaiset kollegat etenkin Ruotsista ovat varoittaneet jo vuosia, että Suomen kannattaisi panostaa ennaltaehkäisyyn, jotta tilanne ei kehittyisi samanlaiseksi kuin Ruotsissa.

Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut lisätä poliisin resursseja ja nostaa poliisien määrän 7500:aan, mikä olisi noin 200–300 poliisin lisäys nykytilanteeseen. Myös muun muassa nuorten syrjäytymiskehitykseen hallitus on luvannut puuttua.

Suomen Poliisijärjestöjen liitto huomauttaa, että tästä huolimatta Suomi on Euroopassa häntäpäässä poliisien määrässä suhteessa asukaslukuun. Liitto haluaisi lisätä poliisien määrän 7850:een.

– Mutta on hyvä, että yhä useampi alkaa nähdä sen, että ei me olla missään lintukodossa, vaan osa Eurooppaa, jossa usein samat trendit tulevat viiveellä meillekin. Resursseistahan tämä on kiinni, Leppälä sanoo.

Syrjäytymistä Suomessakin
Ruotsalaispoliisit huomauttivat Iltalehden haastattelussa, etteivät pelkät poliisin lisäresurssit riitä, vaan on panostettava myös syrjäytymisen ehkäisyyn, kouluihin panostamiseen ja asuinalueiden eriytymiskehityksen estämiseen.

Poliisin erityisen ongelmallisiksi luokittelemilla alueilla suurella osalla asukkaista on matalat tulot, enemmän työttömyyttä ja ulkomaalaistausta, sanoi Göteborgin jengiampumisista tunnetun Hisingenin alueen poliisipäällikkö Jörgen Thorén. Hän kertoo ongelmana olevan, ettei moni ongelma-alueen nuorista näytä löytävän paikkaansa yhteiskunnassa.

Yhteiskunnan eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastaan työskentelevän Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord katsoo, ettei tilanne Suomessa ole hälyttävä, mutta kehitys syrjäytymisen suhteen huolestuttaa.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana syrjäytyneiden nuorten määrä on vain kasvanut, vaikka olemme käyttäneet todella paljon resurssia tämän ongelman ratkaisemiseen. Eriarvoisuus tietyillä alueilla kasvaa ja nuorten turhautuneisuus ymmärrettävästi lisääntyy, Nord katsoo.

HANNA GRÅSTEN

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... 0c80029e52

Vastaa Viestiin