Kortekallion vasikoinneista juttua:
- Tällaisia erikoisia faktoja tuli ilmi huumekauppias Miika Kortekallion huumeliigasta:
Aikansa julkkiksia
Huumekauppias Miika Kortekallion liiga paljastui vuonna 1986 poikkeuksellisessa järjestyksessä, kun päätekijä jäi kiinni ensin ja poliisi alkoi hänen kuulustelujensa perusteella pidättää yksi kerrallaan muita jäseniä. Se on täysin päinvastoin kuin tutkia huumekauppaa katukaupasta ylöspäin.
Kortekallio nimesi kuulusteluissa suoraan 26 henkilöä. Lisäksi moni muu kertoi kuulusteluissa lisää organisaatiosta. Osa heistä katsoi poliisin tietävän jo niin paljon ja seuranneenkin heitä, ettei tekoja juuri enää kiistetty.
Helsingin huumepoliisilla oli jutussa pidätettyinä yhteensä 49 henkilöä ja Ruotsin poliisilla 15. Huumekaupan tutkinta laajeni edelleen organisaatiota alaspäin kohti katukauppatasoa. Tutkinta laajeni edelleen Turkuun, Hämeenlinnan ja Kuopioon. Esimerkiksi Turussa syytteen sai lopulta 70 henkilöä.
Tunnetuin tuomittu oli muusikko Remu Aaltonen, joka sai 1,5 vuotta vankeutta amfetamiinikaupoista. Hän sai laajan julkisen huomion jo tutkinnan aikana.
Lisäksi oikeudenkäynnissä käsiteltiin väitettä, että yksi Kortekalliolta huumeita ostaneista olisi ollut Jakomäen pankkiryöstäjä. Hän ryösti pankin Helsingissä 1986, ajoi panttivankien kanssa Mikkeliin ja piirityksen jälkeen räjäytti auton dynamiitilla. Koska mies kuoli räjähdyksessä, hänen yhteyttään Kortekallioon ei enää tutkittu.
Pisimmän tuomion liigasta sai tanskalainen salakuljettaja Ruotsissa: kymmenen vuotta vankeutta.
Omenainen haju
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa takavarikoitiin 1986 amfetamiinia, joka tuoksui omenalle sen sijaan, että olisi haissut perinteisesti etikalle. Huumetta alettiin siksi kutsua Blomster-amfetamiiniksi.
Ruotsin poliisi epäili, että Blomsteria toimitti Tukholmaan juuri Kortekallio. Saman tuoksun perusteella häntä alettiin epäillä myös Tanskassa ja Norjassa takavarikoitujen erien lähteeksi eli Hollannin pään salakuljettajaksi.
Nykyäänkin poliisi tutkii aina huume-erien laatua. Ominaisuuksia vertaamalla voi selvitä aineiden välitysketju ja alkuperä – joskus valmistajalaboratorioon asti.
Tuntomerkkinä voi olla väri ja koostumus, mutta asia tutkitaan nykyään aina myös tarkalla laboratorioanalyysillä. Se näyttää jokaisen huumeen valmistuserän ”sormenjäljen”.
Ensimmäiset tietokoneet
Kortekallion huumeliigaa pidetään ensimmäisenä Pohjoismaiden tai ainakin Suomen rikollisryhmänä, joka otti laajalti käyttöönsä tietokoneet.
Poliisi kuunteli puhelinliittymiä. Tietokoneiden modeemit pitivät linjoilla sen sijaan vain vinkumista ja naputusta, jota ei osattu tulkita.
Poliisilla oli töissä ensimmäisiä mikrotietokoneita, mutta ei työntekijäkohtaisesti. Huumeliiga tallensi nimiä ja puhelinnumeroita levykkeille, joita poliisi ei pystynyt lukemaan samalla tavoin kuin muistikirjoja.
Poliisi teki esityksen, että tietokoneita pitää poliisille saada lisää. Niin niitä myöhemmin saatiinkin.
Velkoja ei peritty, huumemäärissä ehkä liioittelua
Huumekaupoista pitkiä vankeustuomioita saanut Kortekallio kertoi Ylen haastattelussa 1994 viihtyneensä huumekauppiaana, koska halusi olla huomion keskipisteenä. Hän kertoi tottuneensa tuomioihinkin, koska nautti julkisuuden tuomasta erikoiskohtelusta.
Liigan muut jäsenet väittivät kuulusteluissa Kortekallion liioitelleen huumemääriä ja liigan toimintaa.
Käytännössä mukana oli paljon huumeidenkäyttäjäpariskuntia ja siksi myös naisia. Monet olivat mukana, koska jäivät velkaa Kortekalliolle.
Liiga oli poikkeuksellinen, koska Kortekalliolla oli varaa antaa velkojen roikkua. Kortekallio ei tiettävästi perinyt velkoja niin kuin monissa huumeporukoissa joudutaan ja halutaan tehdä.
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Erik ... sta/536856