Yleiskatsaus: 440 henkilöä kadonnut jäljettömiin - Kadonneista 5 prosenttia surmattu?

[MEG]

Suuressa osassa listaa mainittu vain kadonneen katoamis aika ,ikä ,sukupuoli ja paikkakunta . Miksei nimeä? Jostain syystä käsitin Kirkkonummelta 2018 kadonneen Meelis Tankin jo löytyneen . Helsingissä kadonneita Susan Carita Linströmiä 1992 .eikä Rauha Lehtiniemeä 2021 ei listassa mainita.

[hipsulainen]

Laitetaas koko juttukin tänne



Mitä heille tapahtui?

Mies, 43 vuotta, katosi 24.3.1994

Nainen, 20 vuotta, katosi 20.1.2012

Suomessa katoaa noin 50 ihmistä joka päivä. Suurin osa kadonneista löytyy hengissä, osan kohtalo jää mysteeriksi.

Yle kävi keskusrikospoliisin (KRP) ja paikallisten poliisilaitosten kanssa läpi vuodesta 1990 vuoteen 2022 kadonneet henkilöt. Paljastui 345 avointa katoamistapausta.

Osasta kadoksiin jääneistä ihmisistä ei ole kerrottu julkisuuteen koskaan mitään, osa on ollut lehtien palstoilla vuosikymmenien ajan. Merkitsimme heidän kaikkien tarinat kartalle nyt ensimmäistä kertaa.

Tässä jutussa käymme läpi, mitä sitten selvisi.

Tutki kartalta katoamistapauksia omasta kunnastasi ja naapurista. Voit myös suodattaa kadonneiden tapauksia esimerkiksi iän, sukupuolen, rikosepäilyn ja katoamispaikan perusteella. Kadonneet on sijoitettu kartalle sen mukaan, missä heidät on nähty viimeisen kerran tai missä kunnassa ihminen asui kadotessaan.

Miehiä katoaa enemmän, mutta uutisointi keskittyy naisiin

Veli Kotilainen, 60, katosi Lahdessa vuonna 2011. Kotilainen tunnettiin kaupungissa nimellä pullo-Jussi: hän hankki rahaa pulloja keräämällä ja nukkui roskakatoksissa. Katoaminen huomattiin vasta usean kuukauden päästä. Poliisi pitää mahdollisena, että Kotilainen oli ollut nukkumassa roskalaatikossa ja kulkeutunut jätteenkuljetusauton mukana kaatopaikalle.

Perheenisä Ismo Kumpulainen, 33, katosi kesken saunaillan. Poliisi pitää luotettavana silminnäkijähavaintoa, jonka mukaan Kumpulaisen vanha tuttava uskoi nähneensä miehen Jyväskylän MM-rallissa useita kuukausia katoamisen jälkeen.

Pekka Tuukkanen, 41, katosi lähdettyään kävelemään ystävänsä luota yli 40 kilometrin päähän sijaitsevaan kotiinsa. Keskusrikospoliisi epäilee, että tapaukseen liittyy katoamisalueen seudulta löytynyt poltettu henkilöauto.

Suomessa tyypillinen kadonnut on 20–50-vuotias mies. Viimeisen 32 vuoden aikana miehiä on kadonnut lähes kolme kertaa enemmän kuin naisia. Tässä jutussa tarkastellussa aineistossa kadonneita miehiä on 256, naisia 89.

Kadonneista uutisointi keskittyy usein kuitenkin nuoriin naisiin. Harvalle on jäänyt muistiin Veli Kotilaisen nimi, mutta toisin on Raisa Räisäsen kohdalla.

Raisa Räisänen, 16, katosi kesken illanvieton Tampereella vuonna 1999. Räisänen vietti perjantai-iltaa ystävänsä kanssa ja oli päässyt baariin täysi-ikäisen kaverin papereilla. Illan edetessä hän erkaantui ystävästään, jäi yksin ja katosi.

Nuoren, vaalean ja kauniin naisen tapaus kiinnostaa enemmän kuin vaikkapa päihdeporukoissa liikkuvan keski-ikäisen miehen katoaminen.

Ilmiötä voidaan selittää kadonneen kauniin tytön syndroomalla. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa alkuperäiskansoihin ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten katoamiset eivät saa vastaavaa huomiota kuin kadonneen kauniin, valkoisen naisen tapaus.

Provokatiivista ja affektiivista mediaa tutkivan Turun yliopiston tutkijatohtori Pauliina Tuomen mukaan naiseuteen liitetään edelleen neitokainen hädässä -ajattelua, miehuuteen taas pärjääminen.

– Kyseessä on paikoin median ansaintalogiikan luoma epäreilu medianäkyvyyttä määrittävä asetelma. Nuori nainen nähdään selkeämmin uhrina kuin mies. Miesten kohdalla voidaan ajatella, että routa porsaan kotiin ajaa.

Vaalea, urheilullinen, koulussa hyvin pärjäävä – Raisa Räisänen sopii täydellisesti kauniin tytön syndrooman kuvaukseen.

Riina Mäkinen, 19, katosi metsätieltä Loviisassa vuonna 2017. Koiranulkoiluttaja oli nähnyt miehen ja yltäpäältä noessa olevan Mäkisen seisovan metsässä tulessa olevan auton lähettyvillä. Pian tämän jälkeen nainen katosi.

Myös Mäkisen tapausta on puitu mediassa useaan keraan. Tuomi kuitenkin näkee Mäkisen ja Räisäsen katoamista koskevassa uutisoinnissa eroja. Katoamisen jälkeen Mäkisen tapauksen yhteydessä puhuttiin tämän käyttäneen kaveriporukassa päihteitä, joiden käyttöä rahoitettiin rikoksilla.

– Kun tällaisia seikkoja nousee esiin, mahdollinen ideaaliuhrin kuva alkaa rapista. Lukija saattaa äkkiä ajatella, että pitihän se arvata. Median tapa uutisoida tapauksista vaikuttaa siihen, miten katoamistapauksiin suhtaudutaan.

Samaa on Tuomen mukaan havaittavissa jossain määrin Saara Arvan ja Katja Miinalaisen katoamistapauksissa. Arva katosi vuonna 2019, Miinalainen vuonna 2022. Molempien on kerrottu asuneen ennen katoamistaan Sininauhasäätiön asumisyksiköissä Helsingissä. Säätiö auttaa muun muassa asunnottomia ja päihteidenkäyttäjiä asumisasioissa. Arvan ja Miinalaisen taposta epäillään Mika Moringia.

Kuntakohtaisia eroja

Sami Luostarinen, 37, katosi Sulkavalla vuonna 2014. Hänen autonsa löytyi pian katoamisen jälkeen metsäautotien varrelta. Autosta löytyi miehen puhelin ja kävi ilmi, että ennen katoamistaan Luostarinen oli puhunut useasti kännykkäänsä. Vastaanotetut ja soitetut puhelut oli kuitenkin poistettu. Katoamisen jälkeen miehen vanhemmat saivat tuntemattomasta numerosta puheluita, joissa kukaan ei puhunut. Luurin toisesta päästä kuului raskas hengitys.

Pidemmäksi aikaa kadonneeksi jääneitä on luonnollisesti eniten Suomen suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Lahdessa ja Turussa. Ylen selvityksen mukaan kadonneita on myös useista Itä-Suomen kunnista.

Luostarisen lisäksi Itä-Suomessa kadonneeksi jääneitä ovat Savonlinnassa työmatkalla kadonnut Anita Höglund, Pieksämäellä ravintolaillan päätteeksi kadonnut Markku Valtonen sekä Heinävedellä kadonnut nunna Elisabeth, joka oli nähty ennen katoamistaan luostarin läheisyydessä palavan talon liepeillä.

Laivalta kadotaan yllättävän usein

Niku Patronen, 19, katosi vuonna 2006 M/S Isabella -aluksella. Patronen päätyi lähtemään hetken mielijohteesta ystäviensä kanssa Ruotsin-risteilylle. Viimeinen havainto miehestä on aamuyöllä kello 2.45 Ruotsin aikaa. Hän oli laivan hyttikäytävältä kahden aasialaista syntyperää olleen naisen kanssa. Tämän jälkeen mies katosi, naisia ei koskaan tavoitettu.

Mereen ihmisiä katoaa etenkin Etelä-Suomessa Helsingin, Turun sekä Ahvenanmaan alueella. Kysymys on usein henkilöistä, joista viimeinen havainto on tehty risteilyaluksella. Useissa tapauksissa on silminnäkijöitä laivasta mereen hypänneille.

Etenkin nuorten miesten laivakatoamiset ovat olleet viime vuosien aikana esillä. Muun muassa Niko Arkken, Markus Leväniemen ja Lasse Siltalan tapaukset löydät kartasta.


Ulkomaille kadonneiden määrä kasvussa

Lasse Kekki, 41, matkusti vuonna 2006 Kairoon ja katosi. Kekin oli tarkoitus olla puhujavieraana kansainvälisessä kirjallisuuskongressissa. Hän työskenteli Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja teki uraauurtavaa tutkimusta queer-teoriasta Suomessa.

Ulkomaille kadonneiden määrä on ollut kasvussa kolmenkymmenen viime vuoden aikana, kun matkailu on yleistynyt. Ylen keräämässä aineistossa on 78 Suomen ulkopuolelle kadonnutta.

Ulkomaille kadonneiden etsintä on paikallisen poliisin vastuulla siinä maassa, jonne henkilö on matkustanut. Lasse Kekin katoamisen kohdalla Suomen Kairon-suurlähetystön virkamiehet kävivät yhdessä Kairon poliisin kanssa Kekin hotellihuoneessa, josta löytyi miehen matkatavaroita ja passi.

Ulkomaille on kadonnut myös muun muassa Vesa Frantsila, Pasi Itämäki ja Raija Aulikki Coath. Heidän tarinansa löydät kartasta.

Pieni osa henkirikoksen uhreja

Jaakko Brilli, 61, katosi Varkaudessa vuonna 2018. Poliisi sai selville, että Brillin naisystävällä oli tekemistä katoamisen kanssa. Nainen oli iskenyt Brilliä kaulaan teräaseella, paloitellut ja hävittänyt vainajan. Brillin ruumista ei ole löydetty. Nainen tuomittiin muun muassa taposta ja hautarauhan rikkomisesta yli yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen.

Keskusrikospoliisin arvion mukaan noin viisi prosenttia kaikista kateissa olevista on joutunut henkirikoksen uhriksi. Ylen läpikäyminen katoamistapausten joukossa on 33 epäiltyä henkirikosta. Uhreista 23 on miehiä ja 10 naisia.

Poliisi pyrkii kartoittamaan aina kadonneen elämäntilanteen ja lähipiirin. Ne voivat antaa poliisille viitteitä siitä, liittyykö asiaan jotain hämärää. Osa katoamistutkinnoista muuttuukin rikostutkinnoiksi.

Kuten Jaakko Brillin tapauksessa, osassa muissakin katoamistapauksissa on annettu tuomio henkirikoksesta, vaikka vainajaa ei ole löydetty. Näin on myös rock-muusikko Remu Aaltosen veljen Jari Aaltosen tapauksessa. Hänen murhastaan on tuomittu Lauri ”Late” Johansson.

Osa henkirikoksiksi epäillyistä tapauksista on jäänyt niin sanotusti pimeiksi, eli niitä ei ole saatu selvitettyä. Henkirikosta epäillään muun muassa vuonna 1993 Oulusta kadonneen Pentti Puotiniemen, Rovaniemeltä vuonna 2006 kadonneen Aulis Käkelän ja Kouvolasta vuonna 2013 kadonneen Yulia Seredenkon katoamisissa. Myös heistä voit lukea lisää kartassa.

Ruumiin löytyminen voi usein olla ratkaiseva tekijä jopa vuosikymmeniä vanhan rikoksen selvittämisessä.

Katoamisilmoitus säilytetään poliisin tiedoissa, kunnes henkilön kallo löytyy. Jos ilmoitus poistettaisiin poliisin järjestelmästä, myöhemmin löytyviä ruumiinosia ei voitaisi täsmätä kadonneeseen.

Esimerkki tästä on vuonna 1993 Heinolasta kadonnut Jyrki Korkiakoski. Heinolan Kymenvirrasta löytyi keväällä 2013 kenkä, jonka sisällä oli sukka ja ihmisen jalkaterä. DNA-tutkimuksen perusteella saatiin selville jalan kuuluneen Korkiakoskelle. Hän on siis edelleen KRP:n listalla.

Osa katoaa omasta halustaan

Kampaajana työskennellyt Birgitta Silander, 65, katosi vuonna 2015 Helsingin keskustassa. Hänen piti tavata työkaverinsa Etu-Töölössä, muttei koskaan saapunut paikalle. Poliisi epäilee, että Silander eli kaksoiselämää.

Ihminen saa kadota niin halutessaan. Vaikka katoaminen ei ole rikos, poliisilla on kadonneiden henkilöiden etsintävelvollisuus.

Poliisi ei kerro tiedotusvälineille kaikista kadonneista. Jotta poliisi voi julkaista kadonneen nimen ja kuvan, tarvitsee se siihen kadonneen omaisten luvan. Perustiedot kadonneesta poliisi voi kertoa, jos kokee sen aiheelliseksi.

Joissain tapauksissa poliisi voi saada viitteitä siitä, että ihminen on kadonnut omasta halustaan. Näin on luultavasti käynyt Silanderin kohdalla.

[Helmie]

Hienoa, että YLE on oman kadonneet-kartan tehnyt. Vaan mistähän ihmeestä tuohon karttaan on saatu inspiraatiota. Minfon kartta kattaa muitakin kuin 1990 alkaen kadonneita.

Olen jo päässyt vähän vauhtiin kartan tsekkaamisessa ja jos kartan tietoihin on luottamista, voidaan täältä siirtää monta ketjua löytyneisiin. Toisaalta kartalta löytyi myös paljon "uusia" kadonneita, joista täällä ei ole kirjoitettu.

[Ert987]

Olennaista toki tämä pääjuttua taustoittavan toisen jutun lauseet:

”Huolestuttavampaa on se, että listasta puuttui useita kadonneita. Tämän huomasimme, kun teimme omaa listaa kadonneista mediatietojen perusteella. Löysimme artikkeleita ihmisistä, joiden löytymisestä ei ole uutisoitu, mutta heitä ei myöskään löytynyt KRP:n listasta. Melko tunnettujakin katoamistapauksia puuttui.”

Nämä tässä jutussa: https://yle.fi/a/74-20026126

[Pk_etsijä]

Pitää kuitenkin muistaa, että kadonneiden omaisilla on oikeus päättää, halutaanko kadonneen löytymisestä tiedotettavan tai kerrottavan mediaan tai julkisuutern yhtään mitään.

[Doctor Lecter]

Kadonneiden tilasto näyttää Suomessa olevan ns. lapsenkengissä kuten YLE:n uutisesta selvisi.

Tässä Keskisuomalaisen jutussa heitetään taas uusi luku: 400. Otsikkokuvana jutussa oli Keski-Suomessa kadonneita ja keskisuomalaisia kadonneita, mm. Marko Ovaska.

Suomessa kadonnut 20 vuodessa 400 henkilöä – kaikkien tiedot nyt yhdessä paikassa

Suomen kadonneet henkilöt on koottu keskitettyyn rekisteriin. Keskusrikospoliisin (KRP) kokoamassa rekisterissä ovat 20 viime vuoden aikana 1990- ja 2000-luvuilla kadonneet noin 400 henkilöä.

Aiemmin tiedot ovat olleet hajallaan paikallispoliisissa, eikä kenelläkään ole ollut kokonaiskuvaa. Rekisterissä on noin 400 pidemmäksi aikaa kadonneeksi jäänyttä henkilöä. mutta määrä vaihtelee vähän koko ajan, rikosylikomisario Göran Wennqvist KRP:stä kertoo.

Rekisterin kokoaminen oli KRP:ssä kahden vuoden suuritöinen projekti, sillä kaikki tapaukset käytiin läpi yksitellen.
– Ilmoitusmenetelmät ovat muuttuneet ja poliisin organisaatio muuttunut. Kadonneita on käyty läpi eri rekistereistä ja tehty listauksia löydetyistä ilmoituksista. Pyydetty poliisilaitoksia tarkistamaan, että jos henkilöä ei ole löydetty, onko juttu yhä auki ja esimerkiksi kansainvälinen etsintäkuulutus voimassa, hän kuvailee.

Rekisteriin on kerätty kadonneista myös tunnistetietoja, jotka helpottavat ja nopeuttavat tunnistamista.
– Tunnistetietoja tarvitaan, jos joku löytyy vainajana. Dna, sormenjäljet ja hammaskorjaustiedot ovat ne kolme sataprosenttisen varmaa tunnistetietoa, Suomen uhrintunnistusyksikköä vetävä Wennqvist huomioi.

Lähtökohtaisesti kadonneiden henkilöiden etsintä ja tapausten tutkinta kuuluu paikallispoliisille. Mikäli henkilöä ei löydetä kuukaudessa, ilmoittaa paikallispoliisi asiasta KRP:lle, ja henkilö kirjataan kadonneiden rekisteriin.
– Tänä vuonna rekisteri on saatu päivittäistyöhön, ja aina kun tulee uusia yli kuukauden kateissa olleita, lisätään ne sinne. Projekti päättyy tämän vuoden loppuun ja rekisteri siirtyy osaksi henkirikoslinjan työtehtäviä, Wennqvist sanoo.

Suomessa ilmoitetaan vuosittain kadonneeksi noin tuhat ihmistä. Valtaosa heistä löytyy vuorokauden kuluessa. Tapauksiin sisältyy niin omille teilleen lähteneitä pikkulapsia, karkumatkalle suunnanneita teinejä kuin muistisairaita vanhuksia. Wennqvistin mukaan kaikkien kateissa olevien lasten tapauksissa taustalla on huoltajuuskiista, jossa toinen vanhemmista on ottanut lapsen luvatta ja lähtenyt ulkomaille. Teini-ikäisten katoamisista valtaosa on niin sanottuja koulukotikarkureita – heistä tyttöjä on puolet enemmän kuin poikia.
– Aikuisten kohdalla tilanne kääntyy päinvastaiseksi, sillä miehiä on puolet enemmän kateissa kuin naisia. Eniten on 20–45-vuotiaita, Wennqvist arvioi.

Yksi ryhmä ovat ne, jotka haluavat kadota omasta tahdostaan, eivätkä kaikki pakoile esimerkiksi poliisia tai vankilaa.
– He ovat saaneet tarpeekseen eivätkä vaan halua eri syistä olla enää kenenkään kanssa tekemisissä, edes omaistensa, erakoituvat tai muuttavat ulkomaille, eivätkä ilmoita kenellekään. Eläkeläisiä on kateissa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Heidän epäillään matkustaneen ulkomaille ilmoittamatta. Jos henkilö löytyy, niin tällaisissa tapauksissa poliisi ilmoittaa omaisille ainoastaan hänen olevan elossa ja hyvissä voimissa.

Vuosittain pidemmäksi aikaa kateisiin jää 15–20 henkilöä.
– Kaikki tapaukset ovat erilaisia, ja niihin liittyy monenlaisia tarinoita. On onnettomuuksia, hukkumistapauksia, itsemurhia. Henkilöitä ei vaan ole löydetty maastosta tai vesistöstä. Henkirikoksen arvioidaan liittyvän 10–15 prosenttiin kateissa olevista eli se tarkoittaa noin 3–4 vuodessa. Usein juttuja tutkitaan heti alusta asti myös rikosasiana, sillä alkutiedoista ja olosuhteista näkee monesti, ettei kaikki ole kohdallaan.

Koottu rekisteri kadonneista on mahdollistanut KRP:ssä myös laaja-alaisemman tilanteen tarkastelun.
– Rekisteriä on katsottu myös sillä silmällä, voisiko tilastoista lukea, että esimerkiksi tietyn ikäisiä henkilöitä häviäisi tietyiltä alueilta tietyin väliajoin. Hälytyskellot eivät ole alkaneet soimaan ainakaan vielä tähän mennessä, Wennqvist toteaa.

Ihmisiä katoaa eri puolilta Suomea tasaisesti suhteessa paikkakunnan asukaslukuun, eikä Suomen tilanne ole poikkeava esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Se ero on, että heillä on hyvin paljon enemmän maahanmuuttajataustaisia, mitä meillä on tähän mennessä ollut. On esimerkiksi tultu maahan ja anottu turvapaikkaa, mutta kun prosessi on kestänyt, onkin lähdetty muualle, ja ystävät ovat tehneet katoamisilmoituksen, Wennqvist luonnehtii.

Pohjoismaiden välillä yhteistyö on sujuvaa. Vuosittain yhteisiltä vesialueilta löytyy vainajia, joiden henkilöllisyyttä selvitetään rajojen yli. Suomalaiset vainajat tunnistetaan Wennqvistin mukaan liki sataprosenttisesti.
– Jos on mennyt luurankoasteelle, eikä ole mitään mihin verrata, niin aikaa voi mennä enemmän, mutta hyvin harvoin joudutaan hautaamaan tuntemattomana. Ongelmia on ollut enemmän ulkomaalaisten kanssa: jostakin syystä tänne on tullut ihmisiä Keski-Euroopasta tekemään itsemurhia ja niiden kanssa on jouduttu tekemään todella paljon työtä.

26.11.2015 7:00, päivitetty 28.6.2016 20:20

...hyvin paljon enemmän maahanmuuttajataustaisia, mitä meillä on tähän mennessä ollut. On esimerkiksi tultu maahan ja anottu turvapaikkaa, mutta kun prosessi on kestänyt, onkin lähdetty muualle, ja ystävät ovat tehneet katoamisilmoituksen

No onhan tällääne ihan persiistä. YLE:n tekemässä tilastossa on useitakin jotka ovat a) varmuudella b) todennäköisesti ns. maahanmuuttajia, jotka ovat kadonneet tai "kadonneet" kun on siltä tuntunut, eikä ole jaksettu/viihditty/osattu/muistettu/koettu tarpeelliseksi ilmoittaa omista eikä sukulaisten menemisistä.
- No, juokseenhan ne päivärahat ilman maassa oloakin - ainakin jonkin aikaa.

Ja yksi alaikäinen (muslimi), joka on tod.näk. poistunut maasta ja rikostutkinta osaltaan on viivästynyt.
- "Katoaminen" sukulaisten suosiollisella avustuksella. Tietysti. Se yhteisöllisyys nääs.

Oli useitakin alaikäisiä, jotka ovat vaan johonkin lähteneet; oppimaan sitä oikea islamia, silvottaviksi, naitettu serkulle jossakin toisessa Euroopan maassa. Tai jotain muuta upeaan (so. vanhempi kuin suomalainen kulttuuri) kulttuuriin liittyvää.

Outo juttu tilastossa on Kotkassa suoritettu ähläm vs ähläm tappo, jonka uhri on edelleen kadonneeksi ilmoitettuna.
- No kenes luut siellä uunissa sitten paistettiin jos ei hänen? Kait niistä dna-näyte otettiin? Oliko uhri sittenkin joku muu?
- Katso em. kartasta Kotka 2018.

[Etsivä Shitlock]

Juttu linkin takaa olikin hävinnyt. Mutta tuossa tuo Hannulan kirjan sisällysluettelo:

https://issuu.com/kirja/docs/9789520456 ... on-kyytiin

Hannula, Päivi: Väärän auton kyytiin (Tammi)

Väärän auton kyytiin.png (59.35 KiB) Katsottu 2081 kertaa

Siirretty Riina-ketjusta
-NILS-

[Doctor Lecter]

Suomessa on kateissa yli 400 ihmistä – parikymmentä heistä on surmattu, arvioi poliisi

Katoamisiin liittyvät poliisitehtävät ovat vähentyneet viime vuosina.

Suomessa kadotaan mitä moninaisimmista syistä.

Joku eksyy metsään, toinen jää illanvietosta yön syliin. Muistisairas ikäihminen lähtee omille teilleen tai nuori ottaa hatkat koulukodista.

On niitäkin, jotka katkaisevat yhteydet läheisiinsä ja poistuvat kaukomaille.

Poliisi saa joka päivä kymmeniä ilmoituksia tavalla tai toisella kadonneista henkilöistä.

Mutta tätä tapahtuu yhä harvemmin.

Moni löytyy ennen etsintää
Katoamisiin liittyviä hälytystehtäviä tuli poliisille viime vuonna noin 12 000, kun vielä vuonna 2019 määrä oli yli 20 000.

Määrä näyttää yhä laskevan, sillä tänä vuonna juuri ennen joulua luku oli hieman yli 11 000.

Lapin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Risto Mertala työskentelee valtakunnallisesti kadonneiden henkilöiden etsinnän kouluttajana ja kehittäjänä.

Hän uskoo syyn ilmoitusten vähenemiseen piilevän koulutuksessa ja teknologiassa.
– Vapaaehtoisten osaaminen on lisääntynyt, alkutoimet on saatu tehokkaammiksi. Teknologian avulla omaiset pääsevät nopeammin käsiksi tiettyihin asioihin ja pystyvät itse löytämään henkilön ennen poliisin hälyttämistä.

Myös katoamisilmoitukset ovat vähentyneet
Suurin osa kadonneista löytyy viimeistään vuorokauden kuluessa.

Taustatiedot, terveydentila ja olosuhteet vaikuttavat siihen, miten nopeasti ja laajasti poliisi lähtee ihmistä etsimään.

Kun tietoa on kerätty tarpeeksi, poliisi pohtii, onko tarpeen käynnistää niin sanottu hätäetsintä.

Mikäli hätäetsinnälle ei ole tarvetta, tai henkilö on ollut kateissa pitempään, hänestä voidaan kirjata katoamisilmoitus. Niitä tehdään Suomessa tuhatkunta vuodessa.

Katoamisilmoitusten määrä on lähes puolittunut 20 vuodessa.

Yksi selitys saattaa olla siinä, että sosiaalisen median myötä ihmisten liikkeet ovat paremmin läheisten tiedossa.

Risto Mertalan mukaan jokaiseen katoamisilmoitukseen tulisi suhtautua alusta alkaen vakavasti.
– Heti kun ilmoitus tulee, on poliisin velvollisuus selvittää, onko ihminen todella kateissa vai ei. Näen sen äärimmäisen tärkeänä.

Hänen mielestään keskeistä on, kuinka tarkasti alkutoimenpiteet tehdään. Niihin liittyy olennaisesti informaation kerääminen kadonneesta henkilöstä.
– Informaatiota haetaan muun muassa menemällä kohteeseen, josta ihminen on kadonnut. Yleensä siellä selviää paljon lisää asioita. Lisäksi erilaisista rekistereistä saa tietoja.

Osa kadonneista on surmattu
Joitain kateissa olevia ei löydetä koskaan.

Tällä hetkellä poliisin rekistereissä on noin 400 avointa katoamistapausta.

Keskusrikospoliisi on arvioinut, että viisi prosenttia kaikista kateissa olevista on joutunut henkirikoksen uhriksi. Se tarkoittaa pariakymmentä henkilöä.

Risto Mertala Lapin poliisilaitokselta korostaa, että alkutoimet olisi tehtävä aina huolella myös rikoksen mahdollisuuden varalta.

Mikäli katoaminen osoittautuu myöhemmin rikokseksi, tutkinnassa voi olla jälkikäteen vaikeaa saada luotettavia havaintoja tai teknistä näyttöä.
– Suomessa ihmisellä on oikeus kadota, mutta poliisilla on velvollisuus etsiä. Jos poliisi löytää henkilön, häneltä voidaan kysyä, haluaako hän käyttää oikeutta kadota. Jos haluaa, niin asia selvä, mutta silloin poliisi on tehnyt tarpeellisen työn.
...

Muistisairaiden katoamiset voivat olla työläitä
Vanhempi konstaapeli Mertala kertoo, että poliisin kannalta työläimpiä ovat yleensä pitkäkestoiset etsinnät.
– Ne vaativat aika paljon erilaista osaamista. Pitää pystyä hallitsemaan koko resurssia ja organisaatiota, joka on mukana.

Hän arvelee, että työläitä tapauksia ilmenee edelleen yhtä paljon kuin aiemmin.

Mertala sanoo, että esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden katoamiset saattavat toisinaan vaatia pitkäkestoista etsintää, kun taas kadoksissa olevat lapset tai karanneet nuoret löydetään yleensä nopeammin.

Hän huomauttaa, että jokainen tapaus on silti omanlaisensa.
– Toinen voi viedä kolme päivää ja toinen saattaa olla puolessa tunnissa ohi, vaikka lähtökohdat olisivat samanlaiset.

Enemmän täällä: YLE
27.12.2023 12:18

Keskusrikospoliisi on arvioinut, että viisi prosenttia kaikista kateissa olevista on joutunut henkirikoksen uhriksi. Se tarkoittaa pariakymmentä henkilöä.

Arva, Miinalainen, Mäkinen, Käkelä, Laitinen, Tuukkanen, Ojala, Seredenko, Storm, Halme, Valkola, Harju, Koski, Sumu, Korpiniemi, Roo, Höglund, Tirkkonen...

[Tessu]

Jos ei muuta kadonneeksi ilmoitetusta henkilöstä voida ilmoitella niin ainakin sen vois kertoa poliisikin että on löytyny ja se siitä,etttei sitten joku mukamas olekkin nähny jasaman näkösen jossain.
Tuohan on selvää että omaiset päättää mitä julkisuuteen kerrotaan jos mitään rikosta ei ole tapahtunu.

[Lady Willows]

Mutta siinä tuleekin sitten uusi ongelma. Ihmisellä, joka haluaa kadota on jo yleensä siinä vaiheessa joku ongelma, velkojia, riitoja tai päihteitä tai vain mielenterveyden kanssa haasteita. Tuskin kukaan normaali elämää viettävä velaton ja riidaton ihminen vain haluaa kadota? Eli he ovat jo valmiiksi jollain tavalla riskiryhmää vaikka katoamishetkellä onkin vapaaehtoinen valinta. Mutta koska heillä on ilmeisesti jo tässä vaiheessa riskejä, rikos saattaa kohdata heitä tämän jälkeen suuremmalla todennäköisyydellä ja silloin kukaan ei enää etsi heitä kun ovat jo vapaaehtoisesti kadonneeksi merkittyjä.

[Helmie]

Arva, Miinalainen, Mäkinen, Käkelä, Laitinen, Tuukkanen, Ojala, Seredenko, Storm, Halme, Valkola, Harju, Koski, Sumu, Korpiniemi, Roo, Höglund, Tirkkonen...

Tähän arvioisin kuuluvan myös Hanhivaara, Salomaa, Ristikankare, Räisänen, Puumala jne.

[Helmie]

Poliisin operatiivinen viestintä siirtyy helmikuun alussa Poliisi.fi-sivustolle

29.1.2024 15.25

Poliisi on seurannut viestipalvelu X:n, eli entisen Twitterin, muutoksia viimeisen vuoden aikana. Toimintavarmuuden turvaamiseksi poliisi siirtää operatiivisen viestinnän X:stä Poliisi.fi -sivustolle 1. helmikuuta 2024 lukien.

Poliisi on käyttänyt viime vuodet operatiiviseen viestintään (mm. henkeen ja terveyteen liittyvät tehtävät, akuutit rikosasiat, liikenneonnettomuudet) Twitteriä, nykyistä X-palvelua. Palvelun kautta on tavoitettu ennen muuta media, jonka kautta poliisin viesti on välittynyt nopeasti ja tehokkaasti suurelle yleisölle.

X-palvelussa tapahtuneet muutokset etenkin viestien näkyvyydessä ovat kuitenkin johtaneet siihen, ettei X enää palvele aiempaan tapaan poliisin operatiivisen viestinnän tarpeita. Tärkeätkin viestit, kuten avunpyynnöt kadonneen henkilön etsimiseen, saattavat nousta uutisvirtaan vasta tuntien tai jopa päivien päästä.

- Poliisille on operatiivisessa viestinnässä ensiarvoisen tärkeää nopeus ja luotettavuus. Kun haluamme joko välittää tietoa meneillään olevista tapahtumista tai tarvitsemme yleisön apua tai havaintoja, meidän on voitava luottaa siihen, että viesti välittyy vastaanottajille lähes reaaliajassa, poliisitarkastaja Eeva Törmänen Poliisihallituksesta sanoo.

- Siirtämällä operatiivisten tilanteiden viestinnän kaikille avoimelle Poliisi.fi sivustolle edistämme myös yhdenvertaisuutta. Ei-operatiivisessa viestinnässä poliisi käyttää X-viestipalvelua jatkossakin, Törmänen jatkaa.

Myös operatiiviset uutiset ohjataan automaattisesti X:ään syötteinä mm. @PoliisiTiedote -tililleLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Uutista päivitetään, kun uusia tietoja on saatavilla
Poliisi ottaa helmikuun alussa käyttöön uuden päivittyvän uutisen operatiivisten tilanteiden viestinnässä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että operatiivisen tilanteen käynnistyessä ensitiedot julkaistaan poliisin Poliisi.fi verkkopalvelussa. Kun uutta tietoa on saatavilla, se päivitetään uutiseen samaan tapaan kuin verkkolehdissä, ylitarkastaja Timo Torvinen Poliisihallituksesta kertoo.

- Uusin muuttunut tieto kerrotaan uutisen alussa aikaleimalla varustettuna. Uusimman muutoksen aikaleima näytetään myös uutisen otsikon yhteydessä.

Kyseessä ei ole siis uusi alusta tai järjestelmä, vaan poliisin toimintatapojen muutos, jossa Poliisi.fi uutista käytetään eri tavalla kuin aiemmin.

- Koska kyseessä on uusi toiminnallisuus, on mahdollista, että alkuvaiheessa päivittyvien uutisten tuottamisessa on pientä takeltelua. Toivomme medialta ja poliisin uutisia seuraavilta kärsivällisyyttä tässä toimintatavan opetteluvaiheessa, Torvinen sanoo.

Hän korostaa, että tarvittaessa poliisilla on kyky viestiä monikanavaisesti ja näin turvata tärkeän tiedon välittyminen.

https://poliisi.fi/-/poliisin-operatiiv ... sivustolle

Tämä on mun mielestä tosi hyvä uutinen! Monessakin mielessä. Kadonneita ajatellen toivottavasti tiedottaminen nyt parantuu ja tieto tosiaan tavoittaa lukijat helpommin.
Muutamiakin keissejä on ollut joissa kadonneesta on tiedotettu X:ssä (Twitter) ja tiedotteet sinne kadonneet, jopa mahdollinen tieto löytymisestä.

[HeavyLoad]

Arva, Miinalainen, Mäkinen, Käkelä, Laitinen, Tuukkanen, Ojala, Seredenko, Storm, Halme, Valkola, Harju, Koski, Sumu, Korpiniemi, Roo, Höglund, Tirkkonen...

Tähän arvioisin kuuluvan myös Hanhivaara, Salomaa, Ristikankare, Räisänen, Puumala jne.

Hautamäki, Leinonen, Nuutinen, Suominen, Tamsi, Vaara, Vuori...

Jos ihan heittämällä löytyy näin monta nimeä, arvioisin että henkirikoksen uhreja on todellisuudessa enemmän kuin 5%.
Pelkästään naisia on mielestäni vähintään 20, miehiä todennäköisesti enemmän.

[Helmie]

Kyllä vaan, itsekin olen miettinyt sitä, että tuo 5 prosenttia voi olla liian pieni arvioitu määrä. Ylipäätään erityisesti naisten katoamistapauksissa nousee itselläni mieleen henkirikoksen mahdollisuus.

[Ei mitään hajua]

Länsi-Uusimaa -lehdessä juttua alueen kadonneista

Länsi-​Uusimaa selvitti | Neljä ihmistä kateissa Lohjalla ja Vihdissä – Yksi miehistä hävisi omaisiltaan jo 18 vuotta sitten

Läntisellä Uudellamaalla on tällä hetkellä kadonneina kaikkiaan 36 henkilöä, joiden kaikkien nykyinen olinpaikkansa on omaisten ja viranomaisten tietymättömissä.

Länsi-Uusimaan selvityksen mukaan kadonneista neljä on asunut Lohjalla tai Vihdissä. Heistä lohjalaisia on poliisin tietojen mukaan tällä hetkellä yksi.

...

Pisimpään kadoksissa ollut Länsi-Uudellamaalla asunut henkilö on vuonna 1956 syntynyt vihtiläismies, joka nähtiin viimeksi 8. huhtikuuta 2006 eli kahdeksantoista vuotta sitten.

...

Näistä vanhimmat katoamiset ovat peräisin vuosilta 1974–1979. Esimerkiksi vuonna 1974 sattuneessa katoamistapauksessa kyse on Hangon merialueella hävinnyt mies, jota ei ole edelleenkään löydetty.

Samalla alueella on ilmoitettu kadonneeksi myös kolme muuta miestä. Kaikki on ehditty jo julistaa kuolleiksi, mutta heidän mahdollisia jäänteitään ei ole löydetty.

Poliisin antamien tietojen mukaan läntisellä Uudellamaalla asuvien henkilöiden katoamiset ovat sattuneet hyvin vaihtelevissa olosuhteissa.

Ulkomaanmatkoilla on kadottu muun muassa Virossa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa, Turkissa, Syyriassa, Punaisellamerellä sekä Yhdysvalloissa ja Dominikaanisessa tasavallassa.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/6568695