Gary Mathias, kadonnut 1978

[Kaito Kid]

Minne katosi Gary Mathias, 25? Mathias ystävineen oli helmikuussa 1978 seuraamassa koripallopeliä naapurikaupungissa, mutta eivät palanneet pelistä kotiin. Heidän autonsa löytyi hylättynä vuoristosta ja neljä viidestä peliin lähteneestä miehestä löytyi myöhemmin kuolleina vuoristoalueelta. Vain Mathiasta ei löydetty koskaan. Mitä hänelle oikein mahtoi tapahtua? Ohessa englanninkielisestä Wikipediasta käännetty artikkeli tästä erikoisesta katoamistapauksesta.

Helmikuun 25. päivän iltana vuonna 1978 viiden nuoren miehen ryhmä osallistui collegen koripallopeliin, joka pelattiin California State -yliopistossa Chicossa. Miehet olivat kotoisin Yuba Citysta, Kaliforniasta, ja heillä kaikilla oli lieviä henkisiä ongelmia tai psykiatrisia sairauksia. Pelin jälkeen miehet kävivät paikallisessa kaupassa ostamassa naposteltavaa ja juomia. Ketään heistä ei nähty enää tämän jälkeen elossa ja yhtä heistä, Gary Mathiasta (s. 15.10.1952) ei ole nähty enää koskaan.

Muutamia päiviä myöhemmin heidän Mercury Montego -autonsa löydettiin hylättynä syrjäiseltä alueelta Plumas -kansallismetsästä. Auto oli hiekkatiellä, joka sijaistsi kaukana Yuba Citysta. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet määrittämään, miksi auto oli hylätty, koska se oltaisiin voitu helposti työntää pois lumipenkasta, johon se oli juttunut, ja auto oli hyvässä toimintakunnossa. Tässä vaiheessa miehistä ei löydetty jälkiä.

Lumen sulettua kesäkuussa neljän miehistä ruumiit löydettiin retkeilijöiden suojana käyttämästä mökistä ja sen ulkopuolelta syvältä metsästä, 32 kilometrin päästä autosta. Metsässä olleista kolmesta ruumiista oli jäljellä vain luita,(syynä haaskaeläimet) mutta mökistä löytynyt mies, Ted Weiher, oli luultavasti elänyt jopa lähes 3 kuukautta sen jälkeen, kun miehet oli nähty viimeisen kerran. Weiher oli nääntynyt nälkään, vaikka mökissä oli runsaasti ruokaa ja lämmitystarvikkeita saatavilla. Hänellä ei ollut kenkiä jaloissaan ja tutkijat löysivät Mathiaksen kengät läheisestä metsiköstä, mikä viittasi siihen, että myös Mathias oli selviytynyt jonkin aikaa sen jälkeen kun miehet oli nähty viimeisen kerran elossa.

Myöhemmin esiin tuli todistaja, paikallinen mies, joka kertoi viettäneensä samaisen yön omassa autossaan lyhyen matkan päässä paikasta, josta Montago löydettiin. Mies oli saanut lievän sydänkohtauksen yrittäessään työntää autoaan lumesta. Hän kertoi poliisille nähneensä ja kuulleensa ihmisiä auton ympäristössä tuona yönä, ja oli kaksi kertaa huutanut apua, mutta ihmiset olivat huudot kuultuaan hiljentyneet ja sammuttaneet taskulamppunsa. Tämä, ja se että ruumiit löydettiin huomattavan matkan päästä autosta, on johtanut epäilyihin henkirikoksesta. Alueen poliisi jatkaa tutkimuksia.

Taustaa

Gary Mathias, Yuba Cityn kasvatti, oli kehittänyt huumeongelman ollessaan armeijan palveluksessa Saksassa 1970-luvun alussa. Tämä johti aikanaan siihen, että hänellä diagnosoitiin skitsofrenia ja hänet vapautettiin armeijasta psyykkisin perustein. Hän palasi vanhempiensa kotiin Kaliforniaan ja aloitti hoidot paikallisessa mielisairaalassa. Vaikka hänellä oli aluksi vaikeaa - hänet lähes pidätettiin kahdesti pahoinpitelystä ja hän kärsi psykooseista, joiden vuoksi hän joutui paikalliseen veteraanisairaalaan - vuoteen 1978 mennessä häntä hoidettiin avohoitopotilaana [poliklinikkapotilaana? Molemmat merkitykset käynevät (toim huom.)] antipsykootein ja häntä hoitavat lääkärit pitivät häntä "yhtenä aidoista menestystarinoista".

Mathias täydensi armeijan työttömyystukeaan [Army disability pay] työskentelemällä isäpuolensa puutarhayrityksessä. Työn ja perheen ulkopuolella hän oli läheisissä väleissä neljän muun miehen kanssa, useimmat hieman vanhempia kuin hän itse ja joilla oli joko lieviä älyllisiä vammoja (Bill Sterling, 29, ja Jack Huett, 24) tai jotka oli epävirallisesti diagnosoitu "hitaiksi oppijoiksi" (Ted Weiher, 32 ja Jack Madruga, 30). Miehet asuivat joko Yuba Cityssa tai läheisessä Marysvillessa. Mathiaksen tapaan miehet asuivat vanhempiensa luona, jotka kaikki kutsuivat heitä yhteisellä nimityksellä "pojat".

Näiden viiden miehen suosikki vapaa-ajan aktiviteeteista oli urheilu. Perheet ovat kertoneet, että kun miehet tapasivat, he joko urheilivat tai katsoivat jotain peliä. Miehet pelasivat koripalloa yhdessä Gateway Gatorsissa, joukkueessa, jota paikallinen ohjelma mielenterveyskuntoutujien hyväksi sponsoroi.

Helmikuun 25. päivä Gatorsien oli määrä pelata ensimmäinen pelinsä Special Olympicsien sponsoroimassa, viikon mittaisessa turnauksessa, jonka voittajat saisivat viettää viikon ilmaiseksi Los Angelesissa. Miehet olivat valmistautuneet turnaukseen edellisenä iltana: jotkut jopa ottivat esille peliasunsa ja pyysivät vanhempiaan herättämään heidät ajoissa. He päättivät ajaa tuona iltana Chicoon kannustaakseen UC-Davis -koripallojoukkuetta vieraspelissä Chico Statea vastaan. Madruga, ainut mies ryhmässä, jolla oli ajokortti (Mathiaksen lisäksi), ajoi miehet 80 km pohjoiseen Chicoon turkoosi-valkoisella vuoden 1969 Mercury Montego -autollaan. Miehillä oli yllään vain kevyet takit ylemmän Sacramento Valleyn vuodenajan viileitä iltalämpötiloja vastaan.

Katoaminen

Sen jälkeen kun UC-Davis -joukkue oli voittanut pelin, miehet palasivat autolle ja ajoivat lyhyen matkan päähän Chico State -yliopiston kampukselta Chicon keskustaan käydäkseen Behr's Market -kaupassa. He ostivat naposteltavaa, virvoitusjuomia ja maitotölkkejä. Tämä tapahtui hieman ennen kaupan sulkemisaikaa kymmeneltä illalla: myyjä muisti tämän, koska hän paheksui sitä, että niin iso ryhmä oli tullut kauppaan ja viivästyttänyt kaupan sulkemisprosessia.

Ketään miehistä ei ole varmuudella nähty tämän jälkeen elossa. Joidenkin miesten vanhemmat olivat valvoneet ja odottaneet heidän paluutaan kotiin. Kun aamu koitti ja miehiä ei kuulunut, poliisiin otettiin yhteyttä.

Tutkinta

Poliisit Butten ja Yuban piirikunnissa aloittivat etsimään miehiä tieltä, jolla he olivat matkanneet Chicoon. He eivät löytäneet merkkejä miehistä, mutta muutama päivä myöhemmin Plumas'n kansallismetsässä metsänvartija kertoi tutkijoille, että hän oli nähnyt Montegon pysäköitynä Oroville-Quincy -tien varrelle metsässä 25. helmikuuta. Tuohon aikaan metsänvartija ei pitänyt sitä merkittävänä, koska monet asukkaat ajoivat ylös Sierra Nevadaan talvisin hiihtääkseen laajalla latujärjestelmällä, mutta kun hän oli huomannut katoamisilmoituksen, hän tunnisti auton ja johdatti viranomaiset sen luo 28. helmikuuta.

Auton löytyminen

Auton sisältä löytyi todisteita, jotka viittasivat siihen, että miehet olivat olleet sen sisällä viimeisen näköhavainnon ja auton hylkäämisen välillä. Kääreet sekä tyhjät tölkit ja pullot, jotka he olivat ostaneet Chicosta, olivat paikalla, kuten myös koripallopelin peliohjelmat ja siististi taiteltu Kalifornian kartta. Mutta auton löytyminen herätti vain enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastasi.

Ensimmäinen kysymys oli auton sijainti, 110 km Chicosta, kaukana yhdeltäkään suoralta reitiltä Yuba Cityyn tai Marysvilleen. Kukaan miesten perheenjäsenistä ei osannut arvailla, miksi he olisivat ajaneet pitkää ja mutkaista tietä talviyöllä syvälle korkealla sijaitsevaan, syrjäiseen metsään ilman ylimääräistä vaatetusta ja päivää ennen koripallopeliä, josta he olivat puhuneet innokkaasti keskenään jo viikkojen ajan. Madrugan vanhemmat kertoivat, ettei poika pitänyt kylmästä säästä ja että hän ei koskaan aikaisemmin ollut ollut vuorilla. Sterlingin isä oli kerran ottanut poikansa mukaan alueelle, joka sijaitsi lähellä auton löytöpaikkaa, kalastusviikonlopun merkeissä, mutta poika ei ollut pitänyt retkestä eikä ollut tullut enää mukaan, kun isä myöhemmin kalasteli alueella.

Samaan tapaan poliisi ei voinut selvittää, miksi miehet olivat hylänneet auton. Miehet olivat nousseet 1300 metriä tietä pitkin, suunnilleen sinne missä lumiraja oli siihen aikaan vuodesta, vähän ennen paikkaa, jossa tie oli suljettu talven ajaksi. Auto oli juuttunut joihinkin lumikinoksiin, ja löydettiin todisteita siitä, että auton renkaat olivat pyörineet ikään kuin autoa olisi yritetty ajaa pois penkasta. Mutta poliisi huomautti, että lumi ei ollut niin syvää etteivätkö viisi tervettä nuorta miestä olisi pystyneet työntämään auton pois hangesta.

Auton avaimet eivät olleet paikalla, mikä viittasi siihen, että auto olisi hylätty, koska se ei olisi toiminut kunnolla, ja että miehet olisivat olleet aikeissa palata myöhemmin auton luo avun kanssa. Mutta kun poliisi käynnisti auton johdoilla, se käynnistyi heti. Tankista neljännes oli täynnä.

Kysymykset jatkuivat, kun poliisi hinautti auton asemalle tarkempia tutkimuksia varten. Montegon alustassa ei ollut lommoja, uurteita eikä edes kuraroiskeita, ei edes sen alhaalla roikkuvassa äänenvaimentimessa, vaikka autoa oli ajettu pitkä matka ylös vuoristoon, ja tiessä oli paljon töyssyjä ja uria. Joko ajaja oli ollut hyvin varovainen, tai ajaja oli joku, joka tunsi tien - tuttuus, jota Madrugalla ei tiedetty olevan. Eikä Madruga, ainakin perheensä mukaan, olisi antanut kenenkään muun ajaa autoaan. Mutta auto oli myös lukitsematon ja yksi sen ikkunoista oli rullattu alas löydettäessä, ja perhe myös sanoi, että ei ollut Madrugan tapaista jättää autoa sillä tavalla valvomatta.

Pyrkimykset etsiä lähistöltä romuttuivat sinä päivänä riehuneen lumimyrskyn takia. Kaksi päivää myöhemmin, kun etsijät rinnekoneissa [Snowcats] melkein eksyivät itse, myöhemmät etsintäyritykset peruttiin sään takia. Mitään muita jälkiä miehistä ei löytynyt paitsi auto.

Näköhavainnot

Vastakaikuna paikallisen median uutisointiin tapauksesta poliisi sai ilmoituksia, joiden mukaan jotkut miehistä tai heidät kaikki oli nähty sen jälkeen, kun he olivat lähteneet Chicosta. Ilmoitusten mukaan heidät oli nähty muualla Kaliforniassa tai maassa. Suurin osa pystyttiin helposti ohittamaan, mutta kaksi ilmoitusta erottui joukosta.

Sacramentolainen Joseph Schons kertoi poliisille, että hän päätyi tahattomasti viettämään yön (helmikuun 24-25.) lähellä paikkaa, josta Montego löydettiin. Hän oli ajanut vuorille, jossa hänellä oli mökki, tarkastaakseen lumikinokset etukäteen, sillä hän suunnitteli viikonlopun hiihtomatkaa perheensä kanssa. Noin klo. 18.30, suunnilleen 46 m metrin korkeudessa myös hänen autonsa juuttui lumeen. Yrittäessään vapauttaa autoa kinoksesta, hän havaitsi alkavansa saada varhaisia sydänkohtauksen oireita ja palasi autoonsa, mutta jätti moottorin päälle pitääkseen auton lämpimänä.

Kuusi tuntia myöhemmin, maatessaan tuskissaan autossa (hän kertoi poliisille), hän näki etuvalojen lähestyvän takaapäin. Ulos katsoessaan hän näki auton pysäköitynä taakseen, etuvalot päällä, ja ryhmä ihmisiä seisoskeli auton ulkopuolella. Yksi heistä vaikutti olevan nainen, jolla oli vauva sylissään. Schons huusi apua, mutta silloin ihmiset lopettivat puhumisen ja sammuttivat valot. Myöhemmin hän näki enemmän valoja takanaan, tällä kertaa taskulampuista, mutta valot sammutettiin taas kun hän huusi apua.

Schons kertoi aluksi, että tämän jälkeen hän muisteli avolava-auton [pickup truck] pysäköineen lyhyesti noin 6 metrin päähän hänestä, mutta sitten auto jatkoi matkaansa. Myöhemmin hän selvensi poliisille, ettei voinut olla ihan varma asiasta, sillä siinä vaiheessa hän oli lähes kipuhoureissa. Kun Schonsin autosta loppui polttoaine aikaisin aamulla, hänen kipunsa hellittivät sen verran, että hän pystyi kävelemään 13 km päähän mökille, jonka hoitaja ajoi hänet kotiin, ohittaen samalla hylätyn Montegon, josta hän muisteli äänten alun perin tulleen. Lääkärit vahvistivat myöhemmin, että hänellä oli todella ollut lievä sydänkohtaus.

Weiherin äiti sanoi, että avunhuutojen huomioimatta jättäminen ei ollut hänen poikansa tapaista, jos hän oli todella ollut paikalla. Hän muisteli kuinka Weiher ja Sterling olivat auttaneet jotakuta tuttuaan pääsemään sairaalaan, kun tämä oli ottanut yliannostuksen Valiumia.

Toinen huomattava ilmoitus tuli naiselta, joka työskenteli kaupassa pienessä Brownsvillen kylässä, 48 km päässä paikasta, johon auto oli hylätty ja jonne miehet olisivat voineet päästä mikäli he olisivat jatkaneet matkaa tietä pitkin siitä, mihin he olivat jättäneet auton. Maaliskuun 3. nainen näki lentolehtisiä, joissa oli miesten kuva ja ilmoitus 1215 (nykyrahassa 4600) dollarin palkkiosta: miesten perheet olivat jakaneet ja ripustaneet näitä lentolehtisiä. Nainen kertoi viranomaisille, että neljä miehistä oli käynyt kaupassa punaisella avolava-autolla, kaksi päivää katoamisensa jälkeen. Kaupan omistaja vahvisti naisen kertomuksen.

Nainen kertoi, että hän tunnisti miehet heti alueen ulkopuolisiksi "suurien silmiensä ja kasvojen ilmeidensä" perusteella. Kaksi miehistä, jotka hän tunnisti Huettiksi ja Sterlingiksi, olivat puhelinkopissa kaupan ulkopuolella kun kaksi muuta tulivat sisään. Poliisi sanoi hänen olevan "luotettava todistaja" ja otti naisen kertomuksen tosissaan.

Täydentävää lisätietoa tuli liikkeen omistajalta. Hän kertoi tutkijoille, että miehet, joiden hän uskoi olevan Weiher ja Huett, tulivat sisään ja ostivat burritoja, kaakaota ja virvoitusjuomia. Weiherin veli kertoi Los Angeles Timesille, että vaikka ajaminen Brownsvilleen eri autolla välittämättä tulevasta koripallopelistä ei ollut lainkaan miesten tapaista, kaupan omistajan kuvaus kahden miehen käytöksestä vaikutti johdonmukaiselta, sillä veljen mukaan Weiher "söisi mitä tahansa mitä vain käsiinsä saisi" ja liikkui useammin Huettin kuin muiden seurassa. Kuitenkin Huettin veli kertoi, että Jack vihasi puhelimien käyttöä niin paljon, että joku neljästä muusta miehestä sai vastata veljeltään tuleviin soittoihin.

Ruumiiden löytyminen

Koska mikään todiste ei viitannut mihinkään selkeään päätelmään siitä, mitä tapahtui sinä yönä, kun miehet katosivat, poliisi ja perheet eivät sulkeneet pois sitä mahdollisuutta, että miehet olivat joutuneet henkirikoksen urheiksi. Lopulta neljän ruumiin löytyminen vaikutti viittaavan johonkin muuhun, mutta herätti entistä enemmän kysymyksiä siitä, mitä sinä yönä oli tapahtunut ja olisiko ehkä edes yksi heistä voitu pelastaa.

Kesäkuun 4. päivä, kun suurin osa korkeammalla sijaitsevasta lumesta oli sulanut, ryhmä moottoripyöräilijöitä suuntasi Forest Servicen ylläpitämälle asuntovaunulle tien ulkopuoliselle retkeilyalueelle, 31,2 kilometrin päähän siitä mistä Montego löydettiin. Matkailuperävaunun etuikkuna oli rikottu. Kun he avasivat oven, he kohtasivat hajun, joka paljastui myöhemmin sisällä mätäneväksi ruumiiksi. Ruumis identifioitiin myöhemmin Weiheriksi.

Etsijät palasivat Plumas'iin seuraten tietä asuntovaunun ja Montegon löytöpaikan välillä. Seuraavana päivänä etsijät löysivät jäännöksiä, jotka myöhemmin tunnistettiin Madrugaksi ja Sterlingiksi, vastakkaisilta puolilta tietä 18,3 km päästä siitä, mistä auto oli löydetty. Edellisen ruumiin olivat haaskaeläimet osittain syöneet: jälkimmäisestä oli vain luita jäljellä ja ne oli levitelty pienelle alueelle. Ruumiinavaukset osoittivat, että he olivat kuolleet hypotermiaan: viranomaiset epäilivät, että toinen heistä olisi antanut periksi halulle nukahtaa (hypotermian viimeisiä vaiheita) ja toinen ei olisi suostunut poistumaan hänen rinnaltaan kohdaten myöhemmin saman kohtalon.

Kaksi päivää myöhemmin, erään etsintäryhmän osana, Jack Huettin isä löysi poikansa selkärangan manzanita -pensaan alta, 3,2 km koilliseen asuntovaunulta. Hänen läheltä löytyneet kenkänsä ja farkkunsa helpottivat ruumiin tunnistamista. Seuraavana päivänä apulaissheriffi löysi pääkallon 91 metrin päästä pensaasta ja myöhemmin hammaskarttojen avulla vahvistettiin, että kallo oli Huettin. Hänen kuolinsyynään pidettiin myös hypotermiaa.

Alueella koilliseen matkailuvaunusta n. 400 metrin päästä etsijät löysivät kolme Forest Servicen peittoa ja ruostuneen taskulampun tien viereltä. Sitä, kuinka kauan nuo esineet olivat siellä olleet, ei pystytty määrittelemään. Koska Gary Mathias ei oletettavasti ollut ottanut lääkkeitään, hänen kuviaan jaettiin kalifornialaisiin mielisairaaloihin, mutta mitään jälkeä hänestä ei ole koskaan löydetty.

Todisteet matkailuvaunussa

Weiherin ruumis oli sängyllä kahdeksaan peittoon käärittynä, pää mukaan lukien. Ruumiinavaus osoitti, että hän oli kuollut nälän ja hypotermian yhdistelmään. Hän oli menettänyt lähes puolet painostaan (91 kg) ja hänen parrankasvunsa viittasi siihen, että hän oli elänyt jopa 13 viikkoa edellisestä parranajelukerrastaan. Hänen jalkansa olivat erittäin pahasti pakkasenpuremat, lähes kuoliossa.

Pöydällä sängyn vieressä oli joitakin Weiherin henkilökohtaisia tavaroita, kuten lompakko (rahaa sisällä), nikkelisormus, johon oli kaiverrettu "Ted" ja kultaketju, jota hän myös käytti. Pöydällä oli myös kultakello ilman kristallilasia, josta Weiherin perhe sanoi ettei se kuulunut hänelle, sekä osittain sulanut kynttilä. Hänellä oli yllään velourpaita ja kevyet housut, mutta hänen kenkiään ei löytynyt.

Eniten tutkijoita ihmetytti se, miten Weiher oli päätynyt kohtaloonsa. Asuntovaunun takkaan ei oltu sytytetty tulta, vaikka vaunussa oli runsaasti tulitikkuja ja pokkareita, joita pystyi käyttämään tulen sytyttämiseen. Paksut metsurinvaatteet [forestry clothing], jotka olisivat voineet pitää miehet lämpiminä, löytyivät sieltä missä niitä säilytettiinkin. Tusina säilyketölkkiä [C-ration cans] ulkona sijaitsevasta varastovajasta oli avattu ja sisältö syöty, mutta lukittua kaappia, joka oli samassa vajassa ja jossa oli vielä suurempi valikoima säilykeruokia (tarpeeksi pitämään miehet hengissä jopa vuoden ajan jos tarvis oli), ei oltu edes avattu. Toisessa lähellä olevassa vajassa oli venttiilillä varustettu butaanitankki, joka, jos olisi avattu, olisi ruokkinut asuntovaunun lämmitysjärjestelmää.

Vaikutti myös siltä, ettei Weiher ollut ollut asuntovaunussa yksin, ja että Mathias ja mahdollisesti myös Huett olisivat olleet siellä hänen kanssaan. Mathiaksen tennistossut olivat asuntovaunussa, ja säilyketölkit oli avattu P-38 -tölkinavaajalla, jota Mathias olisi voinut oppia käyttämään ollessaan armeijassa. Mathias, jonka jalat olivat mahdollisesti myös turvonneet pakkasenpuremista, olisi voinut päättää laittaa jalkaansa Weiherin kengät omiensa sijaan, jos hän olisi rohjennut mennä ulos. Lakanat Weiherin ruumiin ympärillä viittasivat myös siihen, että joku muista oli ollut asuntovaunussa hänen kanssaan, koska hänen kuoliossa olleet jalkansa olivat niin kipeät, että hän ei olisi pystynyt vetämään niitä ylleen yksin.

Teoria

Vaikka tiedettiin, että neljä viidestä miehestä oli kuollut Sierrassa, tutkijat eivät pystyneet täysin selittämään, mikä oli johtanut miesten kuolemiin. He eivät edelleenkään löytäneet selitystä sille, miksi miehet olivat siellä, vaikka he saivat tietää, että Mathiaksella oli ystäviä pienessä Forbestownin kaupungissa ja poliisi uskoi mahdollisuuteen, että yrittäessään vierailla heidän luonaan kotimatkalla, miehet olisivat kääntyneet väärään suuntaan Orovillen lähellä ja joutuneet vuoristotielle. Mistä syystä miehet olivatkaan jättäneet Montegon, he olivat tietä pitkin palaamisen sijaan (jolla he olivat ohittaneet mökin, johon Schons myöhemmin palasi) jatkaneet siihen suuntaan, johon olivat alun perin olleet menossa. Tämän kaltainen määrätietoinen liikehdintä ei ole tyypillistä niille, jotka uskovat oikeasti olevansa eksyksissä: he päätyvät usein kiertämään ympyrän muotoisia reittejä.

Päivää ennen kuin miehet katosivat, Forest Servicen rinnekone oli mennyt tietä pitkin samaan suuntaan työntämään lunta pois asuntovaunun katolta, ettei se romahtaisi. Poliisi uskoi mahdollisuuteen, että miehet olisivat päättäneet lähteä seuraamaan rinnekoneen jättämiä jälkiä läpi 1,2-1,8 metriä korkeiden lumikinosten sinne, minne jäljet johtivat siinä uskossa, ettei suoja ollut kaukana. Madruga ja Sterling mahdollisesti menehtyivät hypotermiaan pitkällä kävelymatkalla kohti asuntovaunua.

On oletettu, että kun miehet löysivät asuntovaunun, yksi kolmesta rikkoi ikkunan, jotta he pääsisivät sisään. Koska vaunu oli lukittu, miehet ehkä uskoivat sen olevan yksityisomistuksessa ja olivat ehkä pelänneet pidätystä varkaudesta, jos he olisivat käyttäneet vaunusta löytämiään varusteita. Kun Weiher kuoli, tai kun toiset olisivat uskoneet hänen kuolleen, he olisivat ehkä päättäneet palata sivistyksen pariin eri reittejä, maitse ja jalkaisin.

[L'amourha]

Melkoinen mysteeri. Mistähän miehet oli saanu sen punaisen pick-upin jolla kaupassa kävivät, ja mihin se katosi sen jälkeen? Kaupassa mainittiin käyneen neljä näistä miehistä mutta kukahan se neljäs oli, kolme vain nimettiin. Jos se oli Mathias niin ilmeisesti on häipynyt sillä autolla muihin maisemiin. Jos se oli Madruga niin mahtoikohan Mathias olla enää hengissä tuolloin.

[Kaito Kid]

Samoja mietin kuin L'amourha sen suhteen, että kuka oli se neljäs mies joka tuolla kaupassa kävi? Huett, Weiher ja Sterling tunnistettiin kaupan työntekijöiden toimesta. Vai olivatko kaikki viisi matkassa, mutta yhtä ei jotain syystä noteerattu? Jos se neljäs mies oli Madruga, oliko Mathias jo kuollut tuossa vaiheessa? Mutta mistä he sen auton olisivat saaneet? Vaikka poliisi pitää näitä todistajia luotettavina, pitää ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että kaupassa ovat käyneet ihan muut miehet jotka vain sattuivat muistuttamaan näitä kadonneita. Mikäli todistus pitää paikkaansa, on tuo tapahtuma tosi omituinen ottaen poliisien teorian huomioon. Mitä ihmettä vuorilla on oikein tapahtunut?

Ihmisiin auton ympärillä. Schons kertoi olleensa jossain vaiheessa suorastaan houreinen kipujensa takia. Kuitenkin hän oli ilmeisesti enemmän tolkuissaan nähdessään ihmiset, siitä avolava-autostahan hän ei ollut ihan täysin varma. Olivatko nämä ihmiset kadonneet miehet vai jotain ihan muita tyyppejä? Tuo nainen ja vauva -kombo on voinut olla myös esim. pitkätukkainen mies, jolla on ollut joku käärö tai vaikka joku eläin sylissään - ainakin, jos Schons ei ole nähnyt hahmoja ihan kunnolla. Mieleen tuli, että olisivatkohan jotkut ajaneet pimeällä vuoristoon esimerkiksi aikeissa ryöstää mökkejä ja ovat sitten törmänneet tähän hylättyyn autoon, jonka ajattelivat pihistää. Luopuivat kuitenkin aikeistaan havaittuaan Schonsin. Jotain epäilyttävää nämä ihmiset kuitenkin puuhasivat, koska eivät auttaneet Schonsia ja vaikuttivat ehkä etsivän jotakin lamppujen kanssa. Vuoristossa ilmeisesti tosiaan kävi ihmisiä ihan useinkin, mutta katoamisaikana lumitilanne oli ilmeisesti aika äärimmäinen eikä autolla päässyt kuin jonkin matkaa ylöspäin. Miehiäkin päästiin etsimään vasta kesäkuussa kun lumet olivat sulaneet - ennen sitä etsiminen todettiin liian vaaralliseksi ja lopetettiin. Jos etsintöjä olisi jatkettu, olisivatko miehet löytyneet? Aika erikoista sekin, ettei kukaan, edes se Forest Service, ilmeisesti käynyt asuntovaunulla ennen Weiherin ruumiin löytymistä sisältä - tai jos kävi, miehet eivät varmaan silloin olleet vaunussa.

Miehistä kaksi, Sterling ja Huett, olivat ilmeisesti jollain tapaa "jälkeenjääneitä" eli ymmärrykseni mukaan lievästi älyllisesti vammaisia, eivät kuitenkaan ilmeisesti mitenkään vakavasti vammaisia kun pystyivät urheilemaan ja toimimaan yleisesti melko normaalisti. Olisiko mahdollista, että miehet eivät älyllisen vajavaisuutensa ja muiden ongelmiensa takia ymmärtäneet sellaisia asioita kunnolla kuten vuodenaikojen mukainen pukeutuminen (he lähtivät peliin vain ohuissa vaatteissa, vaikka se oli paljon kylmemmällä alueella kuin mitä heidän kotikaupunkinsa oli) tai ihan perus selviytymistaidot. Se voisi selittää, miksi he käyttäytyivät omituisesti (eivät palanneet samaa tietä, eivät sytyttäneet tulta, säilykkeet syömättä jne.). Toisaalta kaksi näistä miehistä kärsi lähinnä oppimisvaikeuksista, varmaan tyyliin jostain tarkkavaisuushäiriöistä tai ADHD:sta, mutta 1970-luvulla tämmöisiä ei varmaan osattu diagnosoida yhtä hyvin kuin nykyään. Mathias oli myös ihan normaalijärkinen, mutta hänen skitsofreniansa oli tosiaan vaikeahoitoinen, mutta ennen katoamistaan hän oli voinut paremmin.

Mielessäni kävi myös, että miehet olisivat menneet tekemään jotain joukkoitsemurhaa vuoristoon, mutta innokas seuraavan päivän koripallopelin ennakointi ei sovi tähän kuvioon, kuten ei myöskään kuolema hypotermiaan. Kukaan ei varmaan halua tappaa itseään kylmään ja nälkään näännyttämällä! Sen sijaan yksi teoria voisi olla se, että asuntovaunussa selviytynyt, lääkkeet ottamatta jättänyt Mathias vajosi jossain vaiheessa psykoosiin, ja lähti sen takia harhailemaan ulos. Ulkona hänelle sitten tapahtui joku onnettomuus tai hän meni tekemään itsemurhan (psykoosipotilaat taisivat olla aika itsemurha-alttiita), mutta ruumis on sellaisessa paikassa ettei se ole löytynyt. Mahdollista voisi olla myös se, että Mathias on harhoissaan päätynyt johonkin ihan muualle, tyyliin eri osavaltioon, saanut siellä hoitoa ja elelee jossain tyytyväisenä tai sitten on kuollut siellä eikä kukaan tiedä. En tosin tiedä, onko tämä kovinkaan mahdollista.

Jos Mathias tapettiin, joko näiden kavereidensa tai jonkun muun osapuolen toimesta, ruumis on varmaan kätketty vuorille. Siellä se on pitänyt joko piilottaa todella hyvin tai kaivaa tosi syvälle, sillä pinnallisista haudoista haaskaeläimet kyllä kaivavat ruumiin ylös ja pistävät poskeensa. Katoamisaikana oli kuitenkin talvi ja lunta hirveästi, silloin ei mitään kuoppia pahemmin kaivella. Mielessä kävi, että josko vuoristossa liikkujien kannattaisi tähystellä ylös puihin - Mathiashan voisi tyyliin roikkua jossain kuusen latvassa hirttäytyneenä niin kuin se joku Suomessa kadonnut ihminen, joka kuoli tällä tavalla (en muista tämän kadonneen henkilön nimeä). Niin tai näin, olen aika yllättynyt jos Mathias joskus löytyy. Tapaus on kyllä kaikkine outoine yksityiskohtineen tosi mielenkiintoinen, pitäisi varmaan katsoa löytyisikö netistä tästä enemmän tietoa ja/tai spekulaatiota ja mahdollisesti jotain karttoja tuosta alueesta. Wikipedia-sivulla on Mathiaksen kuva, mutta se on joku kopion kopio ja tosi rakeinen ja epäselvä.

[L'amourha]

Vähän huonolaatuisia ovat viisikon kuvat

The Yuba County Five.jpg (48.33 KiB) Katsottu 17641 kertaa

Siitä Schonsin kertomuksesta päätellen kadoksiin joutuneet olivat tulleet paikalle Schonsin jälkeen, he olivat ilmeisesti tämä Schonsin ensin havaitsema ihmisryhmä. Schons mainitsi ohittaneensa näiden auton palatessaan sairaskohtauksesta selvittyään, mutta ei maininnut ajaneensa auton ohi ennen kuin juuttui itse kiinni. Miehillä oli joku syy vältellä ihmisiä koska häipyivät kuultuaan Schonsin avunhuudot. Olikohan se myös syy siihen etteivät jääneet irrottamaan autoaan penkasta. Tässä ryhmässä olisi ollut mukana nainen vauvan kanssa.
Ei ollut Madrugan auto mikään varsinainen vuoristorassi, väriltäänkin vastaava Montego:

Mercury Montego.jpg (44.37 KiB) Katsottu 17641 kertaa

Schonsin kertomisissa oli alunperin kolmaskin versio, tai tapahtuma. Ensimmäisessä versiossa hän havaitsi kahdet autonvalot lähestymässä hänen juuttunutta autoaan, em ryhmä ihmisiä purkautui autoista ja hänen mentyä autostaan ulos huutamaan apua, nämä ihmiset menivät kaikki pick-uppiin joka oli toinen autoista ja poistuivat jättäen toisen auton paikalle.

Hämää hieman tuo pick-upin liittyminen näihin kertomuksiin, vaikka toisaalta kyseinen autotyyppi taitaa olla suosituin jenkkilässä. Jostain syystä kertomus kaupassa pick-upilla käyneistä ei ole päätynyt kaikkiin juttuihin joita tästä on julkaistu, onko pidetty epävarmana vai mikä lienee syy. Mahtoiko muuten tuohon aikaan olla king cab pick-uppeja kuinka, on meinaan aika mannermainen tunnelma jos junttaa viisi ihan miehen kokoista tyyppiä normi pick-uppiin, ja päälle ehkä vielä naisen vauvoineen.

Aika sissejä ovat olleet, Weiherin ruumiskin yli kolmenkymmenen kilsan päässä autosta. Melkoinen taivallus kevyissä varusteissa noissa olosuhteissa. Tästäkin on eri tietoja, on mainittu Weiherin löytyneen reilun mailin päästä autosta. Vaunun, josta Weiher löytyi, mainitaan sijainneen Daniel Zink Campgroundilla.
Jos se pitää paikkansa, ruumiit löytyivät kartan mukaisilta paikoilta. Kartta vaikuttaa pitävän paikkansa mittasuhteiltaan.

kartta yuba county five.jpg (76.52 KiB) Katsottu 17641 kertaa

Useampi, virallisemmalta vaikuttanut lähde kuitenkin kertoo tästä 19 mailin matkasta.

Ihmetyttää myös kuinka kaksi miestä on pysynyt hengissä sen jopa 13 viikkoa, tusinalla säilykepurkilla jotka olivat armeijan päiväannoksia miehelle per kappale. Weiher mainitaan olleen niin kääritty peitteisiin ettei ole voinut itse sitä tehdä ja koska sieltä löytyi Mathiaksen kengät, on ilmeistä että nimenomaan Mathias on ollut vaunussa Weiherin kanssa.
Kuinka kauan Mathias olisi selvinnyt ilman lääkkeitään saamatta raivokohtauksia, went haywire, kuten isäpuolensa sanoi. Nämä kohtaukset olivat sitä luokkaa että lähellä olleet ihmiset olivat joutuneet pakenemaan ja Mathias oli näiden kohtauksien jälkeen päätynyt veteraanien sairaalaan. Pahoinpitelysyytteitäkin oli näistä kohtauksista seurannut.

[Täysi Purenta]

Pääsikö sitä asuntovaunua lähemmäs autolla? Mietin että lumikelissä ja kepeissä varusteissa kävellen tuo matka on aika mahdottomuus. Mutta jos se avolava kuitenkin on kuvassa mukana niin jospa seurue on hypännyt sen kyytiin.

Huumeet minulle mieleen tulevat. Viisi nuorta miestä iloisena hyvin menneen ottelun jälkimainingeissa. Yksi ehdottaa että ostetaan ruohoa, lsd.tä tms. ja tottumattomilta homma ei sujukaan kuten on ajateltu. Tapahtuu jotakin ikävää ja Mathias kuolee. Häneen huumeet saattaisivat vaikuttaa häijysti tekemällä omien lääkkeiden kanssa kerrannaisvaikutuksia ja seuraa shokki. Huuruissa ja ehkä muutoinkin helposti johdateltavina avolavalla ajavan diilerin idea ruumiin kippaamisesta metsään kuulostaa hyvältä idealta. Kuitenkin homma menee puihin. Ensin auto juuttuu lumeen ja jostakin nousee vielä infarktia saava ukkokin huutamaan juuri kun pitäisi nostaa kalmo lavalta. Porukka panikoi ja pakenee avolavalla suinpäin.

Diileri tietää asuntovaunun ja vie porukan sinne. Ehkä pojat luulevat että heitä syytettäisiin kaverin kuolemasta ja että Schons on nähnyt heidät hyvinkin. Eiväthän he tiedä että sairas mies ei ole nähnyt juuri taskulamppuja ja autoa enempää. Syyllisyys painaa ja huumeet saavat todellisuuden näkymään vieläkin värittyneemmin.
Neljäntenä päivänä diileri käyttää pojat kaupassa ja nämä yrittävät soittaa johonkin. Ehkä kotiin mutta kukaan ei vastaa. Seuraa oletus että "olemme nyt omillamme". Diileri vie pojat takaisin asuntovaunulle ja häipyy. Jos hän on ollut se joka on aukonut säilykepurkkeja ja hoitanut huushollia, seuraa nopeasti ongelmia ja tilanne etenee katastrofiksi. Huett lähtee etsimään apua mutta jää sille tielleen kohdaten loppunsa hangessa. Seuraavaksi lähtevät Sterling ja Madruga, tällä kertaa kaiken varalta yhdessä. Jommallekummalle sattuu joku onnettomuus mikä tyssää etenemisen ja hypotermia vie molemmat. Jäljelle jää liikuntakyvytön Weiher jonka kohtalo on nääntyä täyden ruokakomeron ja lämmitettävän torpan sisään.

Toinen mahdollisuus kolmen (tai neljän mikäili kateisiin jäänyt Mathiaskin lasketaan) häipymiseen ulos ovat huumeet. Trippi saa hikoilemaan ja hortoilemaan ulos keliin joka ei anna armoa. Tosin tässä tapauksessa epäilisin että vaunulla olisi joku käynyt jossakin välissä ennen löytäjiä ja vienyt mukanaan omasta osuudestaan kertovat asiat kuten vaikka vesipiipun tai huumejämät.

Se mikä minua tässä jutussa raivostuttaa on, miten kepeästi viisi nuorta miestä maastoon hylättiin. Ok, vuoristossa on talvella todella vaarallista, mutta kun alueella on kauppoja ja asuttuja mökkejä ei nyt ihan ääriolosuhteista puhuta. Vaikka juuri sillä hetkellä lumimyrsky esti etsinnät, miksi sen suurempiin tutkimuksiin ei ryhdytty kelin asetuttua? Käytössä kuitenkin on ollt kelkkoja ja lumikissoja. Oikein vanhan koulun poliisi tai riistanvartija osaisi ehkä hiihtääkkin. Kohtuullisen matkan päässä olevien suojien, autiotupien ja mökkien tarkistaminen luulisi olevan ensimmäinen mihin ryhdytään, kun on olemassa epäilys että väkeä on eksynyt maastoon. Olen varma että ainakin Weiher olisi voitu pelastaa.
Vaikka onhan tuo 30 kilometriä ja yli pitkä matka. Mutta toisaalta tarjolla oli kaksikin todistajaa jotka olivat kertoneet, että pojat olivat käyttäneet toista ajoneuvoa.

[Kainonsorttinen]

Onpas todella mielenkiintoinen tapaus.

Pari asiaa tulee mieleen: olisivatko miehet voineet törmätä jonkin sortin huijareihin (nainen lapsensa kanssa + joku mies ehkä?), jotka ovat esim. esittäneet tarvitsevansa apua jossakin (ovat olleet muka eksyksissä tai vastaavaa). Tämä miesviisikko vaikuttaa siltä, että mielellään pysähtyisivät auttamaan hädänalaista pariskuntaa pienen lapsen kanssa. Jostain syystä sitten asiat ovatkin menneet pieleet. Tosin tämä ei sentään kuolemia selitä.

Toinen asia on se, että ehkä kuitenkin Mathias on saanut jonkinlaisen psykoottisen kohtauksen ja pakottanut muut mukanaan tuonne asuntovaunulle?

Miksiköhän tosiaan ovat odotelleet niin kauan tuolla asuntovaunulla. Onko ulkona vain ollut niin kylmä ettei kukaan ole uskaltanut lähteä ulos vähissä vaatteissa edes päiväsaikaan? Onko Mathias lähtenyt (tai väittänyt lähtevänsä) pick-upilla hakemaan apua, mutta onkin ottanut hatkat tietoisesti tai vaipunut psykoosiin? Kaverit ovat sitten jääneet odottelemaan, mutta hetken päästä epätoivoisina lähteneet tarpomaan kylmässä metsässä pelastusta etsien? Ei kai tuo nelikko nyt ihan niin vähä-älyinen ollut kuitenkaan.

[Kuolemannaakka]

Tällaiset katoamismysteerit ovat aina mielenkiintoisia. Voi kehitellä jonkun teorian.

Vaikka tällaisen:

Auto hajonnut, kolme miehistä lähtenyt tarpomaan takaisinpäin (Sterling, Huett ja Weiher), kaksi on jäänyt autoon (auton omistaja Madruga ja Mathias). Kolme ovat lopulta saaneet pysäytettyä punaisen avolavan, mutta sillä aikaa Mercuryssä odottaneet Madruga ja Mathias ovat alkaneet joutua kauhun valtaan. Erityisesti Mathias, joka on alkanut saamaan psykoosioireita ja kokea klaustrofobiaa suljetussa autossa lumimyrskyn keskellä. Mathias on juossut ulos, Madruga ensin avannut ikkunan ja huutanut hänen peräänsä, mutta sitten ottanut avaimet ja juossut itsekin ystävänsä luo. He ovat jatkaneet tietä eteenpäin, Mathias ehkä aika sekaisin, mutta Madruga ei uskalla jättää häntä (eikä haluakaan, kun kyseessä on kuitenkin hänen kaverinsa).

Kolme muuta kaverusta saapuvat myöhemmin avolavalla, jossa kyydissä auton omistaja ja hänen vaimonsa (saa kyllä olla tuplahyttiavolava, että 5 ihmistä sopii… voi myös olla, että kaksi eksyneistä jäi jonnekin odottamaan, ja vain kolmas meni näyttämään tien Montegon luokse). No, Montego löytyy tyhjänä, ja joku näkee ehkä, että jäljet johtavat eteenpäin (tai ei näe, mutta arveelee tietysti, että eteenpäin ovat menneet, kun eivät tulleet vastaankaan). Vähän matkan päässä havaitaan toinen tien varteen pysähtynyt auto. Koska oli myrsky ja sydänkohtausmies lähes makasi autossaan, avolavasta näytti, että auto oli tyhjä ja hylätty (paitsi että senhän piti olla käynnissä tuolloin…ei välitetä siit=) ). Kun sydänkohtauksen saanut pääsi vääntäytymään autosta ulos huutamaan, avolavakuski oli juuri mennyt autoonsa takaisin. Hän kuuli avunhuudot vain vaimeina, eikä tajunnut mistä ne kuuluivat. Hän kuvitteli, että ne kaksi eksynyttä siellä huutelivat ja siksi he tiirailivat taskulampuilla maastoon. Sydänkohtausmies oli sen verran slaagin kourissa, ettei häntä huomattu. Lopulta avolava vain lähti eivätkä erottaneet autoonsa nyykähtänyttä miestä.

Madruga ja Mathias kääntyvät väärään suuntaan, latukoneen uraa, kohti asumatonta aluetta. Avolava ajaa tienristeyksen ohi, ja kolmikko saa yösijan avolavapariskunnan luota. Siellä ei ole puhelinta, eikä avolavamies halua poliisia paikalle, koska on jotain hämäräbisnestä harjoittava. Hän sanoo, että kaverit ovat varmaan kävelleet kaupunkiin, tämä uppoaa vähän yksinkertaisiin tyyppeihin. Lisäksi he itsekin vähän ajattelevat, että hylkäsivät kaverit sinne autoon ja ovat vähän syyllisiäkin katoamiseen. He haluavat kuitenkin mennä seuraavana päivänä etsimään.

Kaupan pitäjä erehtyy päivämäärästä: oikeasti kuski, Sterling, Weiher ja Huett käyvät kaupassa jo juuttumista seuraavana päivänä. Kuski sanoo soittavansa poliisille, mutta ei soitakaan (soittaa jonkun valepuhelun puhelinkopista). Hän ei halua sekaantua juttuun sen enempää, ja haluaa eroon kolmikosta. Hän vie kolmikon 15 kilometriä takaisinpäin, tienhaaraan, minne kuvittelevat Madrugan ja Mathiaksen lähteneen. Kolmikko lähtee turhan vähissä vaatteissa etsimään, tajuamatta, että sää voi huonontua nopeasti. Avolavamies häipyy paikalta, ehkä kerrottuaan, että poliisi tulee parin tunnin sisällä heitä noutamaan.

No, he siis painavat kohti tätä ”asuntovaunualuetta”, poliisia ei tule, mutta tulee ilta ja lumimyrsky. Kaksikko on jo kuollut: Madruga on jäänyt hankeen ja Mathias on pelastautunut juuri ja juuri hypotermian kourista asuntovaunuun. Kengätkin jo jääneet matkalle (no joo… =) ). Kolmikko kulkee rinnekoneen uraa eteenpäin tuulessa ja tuiskussa. Hypotermia iskee heihinkin, Sterling ja Huett jäävät hankeen. Weiher selviää jalat pahasti paleltuneina samalle asuntovaunulle, jossa Mathias on melko huonossa kunnossa ja ilman kenkiä itsekin.

Weiher ei enää seuraavana päivänä pysty kävelemään, koska jalat ovat liki kuoliossa. Mathias on paremmassa kunnossa, muttei kovin selväjärkinen ja ahdistuu asuntovaunusta ja haluaa pois hakemaan apua. Weiher ehkä estelee, muttei voi mitään. Mathias ottaa hänen kenkänsä ja käärii hänet paksuihin peittoihin ja lupaa palata pian takaisin. Weiher ei pysty kävelemään ja keikkuu tajuttomuuden rajalla kauheissa tuskissa. Hän ei voi kuin odottaa, kun Mathias häipyy paikalta.

Mathias kävelee jonnekin, harhat tulevat päälle yhä pahemmin ja hän suuntaan jonnekin ihan umpimetsään ja taivaltaa 30 kilsaa johonkin asumattomaan rotkoon, johon kuolee. Ei vaan löydy koskaan.

Weiher ei pääse hakemaan ruokaa ja kuolee nälkään ja kuolioihin paljon myöhemmin. 13 viikkoa tuntuu kyllä uskomattomalta.

[monako]

Tämä on kyllä tosi mielenkiintoinen tapaus, jotenkin toivoisi, että Mathiaksenkin kohtalo selviäisi.
Onko kellään mitään uutta tietoa tähän liittyen?

[Än-IINA]

Ei ole hirveästi kerännyt vastauksia tämä ketju. Kiinnostava tapaus kaikenkaikkiaan, tähän jo joskus aiemmin tutustuin, ja harmittelin kun niin vähän tietoa oli saatavilla.

Nyt kesällä oli julkaistu ihan mielenkiintoinen ja hyvin tehty podcast- sarja aiheesta. Löytyy nimellä ”Yuba County Five” ainakin applen podcasteista ja taisi olla spotifyssäkin.

Siinä oli vielä lisänä yksi silminnäkijä havainto Garysta, jonkin aikaa katoamisensa jälkeen, ja spekuloitiin sillä voisiko hän ollakin kaiken takana tavalla tai toisella.