MURHA.INFO

En tiedä tarkalleen miten aikoinaan Eila Kokkosen katoamistapaus Ilomantsin poliisissa on tutkittu, mutta ikänsä Ilomantsissa asunut jututtamani hyvin tuntemani henkilö piti tapausta erikoisena katoamistapauksena ja rajan taakse kulkemisen voi tässä tapauksessa unohtaa. Hän epäili henkirikosta tai itsemurhaa.

Jotenkin tuntuu lukemani perusteella siltä että, tuo rajavartuijan vaimo mahdollisena poikkeuksena väähentäen, kenelläkään kadonneista ei ainakaan uutisoinnin perusteella ole ollut mitään syytä vapaaehtoiseen katoamiseen. Kateissaolon kestäessä näin kauan en usko poliisin salaavan jos sen tiedossa on jokin (tutkintaa hyödyttänyt) katoamiseen vaikuttanut taustasyy joka antaa aiheen olettaa, että tapahtumat on ainakin alkuosiltaan menneet suunnitellun katoamisen tarkoituksessa, karaten jossain vaiheessa kadonneen hallinnasta.

Scythe kirjoitti:Kiitos Doctor Lecterille kun toit lisäinfoa tästä tapauksesta, joka on itseäni jo jonkin aikaa kiinnostanut. Eila Kokkosen katoamisesta kerrotaan muuten eräässä romaanissa, jossa katoamistapausta käsitellään fiktiota ja ilmeisesti faktatietoa yhdistellen. Kirjan kirjoittajaa en tähän hätään millään muista, mutta kirjan nimi on muistaakseni "Rajan riivaamat". En tiedä saako tuota kirjaa esim. kirjastoista, vaan onko se rajattu paikallinen painos. Luin kirjan muutama vuosi sitten ja lainasin sen silloin yksityishenkilöltä.

"MINNE KATOSI LIISA? -Elämä heittää Eikan Uudestakaupungista takaisin kotikonnuille Ilomantsiin."
Rajan riivaamat
Erkki Väisänen, 9529165900

Kustantaja/merkki: Erkki Väisänen
Kirjoittaja: Väisänen, Erkki
Painettu: 2003
Sivuja: 124
Kieli: suomi
ISBN: 9529165900
Julkaisupvm.: 2003
Kirjastokoodi: 842
Tuotenumero / ISBN: P9529165900

Löysin kirjan, omakustanteinen. Olisipa mielenkiintoinen luettava.

Ja tässä kirjanston sivuilta, hakusanoineen

Rajan riivaamat
Kirjailijat Väisänen Erkki
Sisältö Kuvitteellinen romaani perustuu löyhästi tositapahtumiin ja elettyihin elämänkohtaloihin Ilomantsin karun kauniilla rajaseuduilla
Luokka 84.2 Kertomakirjallisuus
Kokoelma PKA
Kustantaja Omakustanne
Kustannusvuosi 2003
Hakusanat Eikka, Ilomantsi, inkeriläinen, katoaminen, kotitila, lakka, Liisa, marjankeräys, Monttu, paluumuutto, rajanylitys, Rajaranta, rajaseutu, rajavartija, Ruhkaranta, syrjäkylä, työttömyys, Uusikaupunki, viina, yksinäisyys



Lieksa, Nurmes, Ilomantsi

Joensuun seudun kirjastot

Voit etsiä muista kirjastoista hakusanalla osoitteessa http://www.kirjastot.fi.

Tää Eila Kokkosen juttu olisi niin kiinnostava että siitä saisi olla ihan oma ketjunsa. En ollut tuollaisesta jutusta koskaan kuullutkaan. Minkähänlainen suhde hänellä oli mieheensä? Voisiko esim. olla ihan kyse perheen sisällä tapahtuneesta rikoksesta?

Jos Eila onkin päätynyt rajan yli niin en ainakaan usko että häntä olisi ammuttu. Kyllähän noita rajan yli päätyneitä varmasti raja-alueella on enemmänkin ollut vuosien varrella. Ja voisi tosiaan myös olettaa että hänet olisi käännytetty vaan yksinkertaisesti kotiin jos rajan yli meni.

Mielenkiintoista olisi tietää mitä vaatteita löytyi.

Lienee aika loogista sekin, että mahdollinen surmaaja riisui vaatteet uhrilta. Vaatteissa ei ilmeisesti ollut verta?

Millaisen logiikan mukaan vaatteet löytyvät kassista ja kengät jostain toisesta paikasta?

Olisiko surmaaja riisunut vaatteet paloitellakseen ruumiin helpommin? Vaatteet tietenkin uhrin kassiin ja pois hautaamispaikalta... hetken päästä kassi lentää metsään - ei niillä vaatteilla kuitenkaan mitään käyttöä ole. Ehkä muistoksi joku pikkuinen vaatekappale.

- Mutta kengillä voisi olla käyttöä.

Hetken kuljettuaan tulee surmaajalle mieleen, että joku voi kysellä kengistä. Vaimo.

Kengät lentävät kohta myös metsään.

Surmaaja jatkaa matkaansa kotiin päin.

Eli surmaaja asuu kävelymatkan / pyöräilymatkan päässä kamojen löytöpaikalta. Ja suunnassa, minne vaatteilta kenkien kautta piirretty jana osoittaa.

Ja hän on naimisissa.

Olisikohan jossakin karttapiirros kamojen löytöpaikasta? Google Earthiin sitten vain....

^ Tuollaista päättelin itsekin tapaukseen tutustuessa.

Eila Kokkosen katoamisesta kerrottiin viikonlopun (20.-21.7.2013) Iltasanomien paperiversiossa:

Vain vaatteet löytyivät

Kadonnut: Poliisi selvittää yhä, mihin ilomantsilainen Eila Kokkonen katosi 33 vuotta sitten.

Pituus: 162 senttiä. Ruumiinrakenne: hoikka. Hiukset: vaaleanruskeat. Silmät: siniharmaat. Ryhti: hyvä. Näillä tuntomerkeillä viranomaiset ja vapaaehtoiset etsivät kadonneeksi ilmoitettua, 38-vuotiasta ilomantsilaista Eila Kokkosta heinäkuussa 1980.
Häntä etsittiin itäisestä Pohjois-Karjalasta, maastosta Neuvostoliiton rajan tuntumasta, sillä sieltä hänen vaatteensa muovipussista.
Se oli suuretsintä; metsät ja lammet kierrettiin monesti. Alueen yli lennettiin useita kertoja myös lentokoneella - tuloksetta.
Etsijät löysivät vaatepussin lisäksi metsästä vain Kokkosen saappaat.

Ensi viikon torstaina, 25. heinäkuuta katoamisesta tulee kuluneeksi 33 vuotta. Kokkonen julistettiin kuolleeksi 1991, mutta
keskusrikospoliisin kirjoissa tapaus on vielä avoin. Jos Kokkonen on vielä elossa, hän on nyt 71-vuotias. Siksi tapauksen selvittelyn yksityiskohdat pysyvät suurelta yleisöltä toistaiseksi piilossa.

Krp:n rikoskomisario Jarmo Vallius Joensuun-yksiköstä sanoo, että materiaalia Kokkosen katoamisesta on "sellaisen peukalohangan verran".
Mappi toisin sanoen on yhtä paksu kuin mikä on peukalon ja etusormen väli levitetyssä kämmenessä. Se sisältää kymmeniä kuulusteluja ja maastossa ruutupaperille kirjattuja haastatuksia. Keitä on kuulusteltu ja miksi, sitä Vallius ei voi kertoa.

Henkirikoksen mahdollisuutta ei Valliuksen mukaan ole suljettu pois, vaikka tapausta tutkitaan kadonneen henkilön etsintänä. Kylillä tietenkin liikkui juoruja poliisitutkinnasta. Vuonna 1980 Ilomantsissa asui vajaat 9000 ihmistä, ja huhut kiersivät taajaan.
Moni paikkakuntalainen muistaa oudon katoamisen vieläkin. Puhuttiin, että nyt jo edesmennyt aviomies, rajavartija, olisi ollut poliisin pääepäilty. Huhut ovat huhuja, eikä Valliuskaan sen paremmin kiistä kuin vahvista tätä tietoa.

KRP ei ole vielä luovuttanut tapauksen ratkeamisen suhteen, sillä Kokkosen katoamisesta koottua mappia vilkuillaan aina silloin tällöin. Viimeksi Vallius sanoo silmäilleensä Kokkosen mappia viime vuonna. Vaikka vihjeitä ei ole tullut enää vuosiin,
jotain on voinut jäädä tarkastamatta, jokin pikkuasia huomaamatta, joku kuulustelematta.
Poliisityökin on muuttunut paljon vuodesta 1980.
-Jos Kokkonen katoaisi nyt, hänet yritettäisiin löytää telepakkokeinoilla, kuten kännykän paikallistamisella. 30 vuotta sitten sellaista ei tietenkään ollut, kun ei ollut oikein puhelimiakaan.
Viimeisen kerran Eila Kokkosta etsittiin maastosta kesällä 1992, kun viisi sukeltajaa etsi ruumista Ilomantsinlammesta. Pintaan he palasivat tyhjin käsin.

Jos tiedät jotain Eila Kokkosen katoamisesta, ota yhteyttä tapauksen tutkijaan, rikosylikonstaapeli Matti Päiviseen, puh. 071 878 5306.

Loikkaustakin epäiltiin
Eräs paikkakuntalainen muistelee, että myös vapaaehtoista loikkaamista Neuvostoliittoon epäiltiin. Mutta miksi Eila Kokkonen olisi kävellyt rajan yli Neuvostoliittoon ilman vaatteitaan?
Miksi iloiseksi ja nauravaiseksi kotiäidiksi kuvailtu nainen olisi ylipäätään hylännyt kotinsa? Rikoskomisario Jarmo Vallius tietää loikkaushuhuista. Hän kertoo, että poliisi otti yhteyttä Neuvostoliiton viranomaisiin heti katoamisen jälkeen, mutta Kokkosesta ei sielläkään ollut yhtään havaintoa.

Mika Viljakainen

Onko kellään mitään tietoa tai muistikuvia tuosta Kimmo Härkösen tapauksesta? Katosi kai joskus 06-07 -vuodenvaihteen tienoilla Joensuun Rantakylästä (?).

Piti ihan rekisteröityä tänne kun kuulin vasta hiljattain että Kimmo (naamatuttu vuosien takaa) on ollut noin kauan kadoksissa, ja ilmeisesti kadonnut samoilla kulmilla minne hiljattain muutin asumaan kun palasin vuosien jälkeen Joensuuhun. Kiinnostaisi kuulla lisää tästä jutusta, jos joku jotain muistaa.

Hei vain, pakko avata sanallinen arkku täällä foorumilla, sain käyttäjätunnukset vihdoin luotua.

Tämä Eila Kokkosen tapaus on ollut mielenkiintoinen, kun etenkin kuulin siitä yläasteikäisenä ensimmäisen kerran toiselta vanhemmaltani. Vanhempani on tuolta Möhkön liepeiltä kotoisin, ja oli tämän Eilan ja hänen miehensä yhden lapsen Tiinan (nimi muutettu, en viitsi oikeita nimiä huudella) kanssa todella hyviä ystäviä tuohon aikoihin, ala-asteikäisenä, 1970-1980-luvulla. Vanhempani oli tuolloin Eilan katoamisen aikaan 12-vuotias, ja leikki monia kertoja ystävänsä tykönä Eilan ja miehensä kotona. Vanhempani kertoi, jotta olisi Eilan ja hänen miehensä suhde ollut riitaisa, jonkun kerran oli heillä kylässä ollessaan joutunut kyläilemästä lähtemään, oli sen verran kovaa riitaa Eilan ja miehensä välillään ollut.

Eilan kadotessa häntä tosiaan etsittiin kissojen ja koirien kanssa, mm. rajavartioston ja puolustusvoimien voimin, jossa mm. vanhempani velipoika oli silloisena palvelevana varusmiehenä mukana. Mitäänhän ei toki löydetty, kuten on kerrottu, vaan voisi toki jututtaa asiasta tuota sukulaistani enemmän, kulkiko varusmiesten kesken mitään juoruja tai pienempiä löytöjä mitä ei kansalaisten korviin ole kantautunut. Kyläläiset, ja isovanhempani spekuloivat, jotta olisi Eilan mies Eilan murhannut, ja upottanut suonsilmään, kun oli heidän suhteensa riitaisa. Kuulemma saappaat olisi löytynyt suonsilmän vierestä, mutten tiedä pidettääkö paikkansa.

Yhdenlainen hieman erikoinen spekulaatio on, jotta oli Eila omasta tahdostaan kadonnut, ja lähtenyt saksalaisen turistin matkaan. Tuona kesänä 1980 oli kuulemma Ilomantsin ja Möhkön kylällä ollut poikkeuksellisen paljon saksalaisia, ja sitä jotkut arvelevat. Sen takia jotkut vanhemmat pelottelivat siihen aikaan lapsiaan, ettei saksalaisille jutella tai saatika ulkomaalaisen kyytiin hypätä, käy vielä niinkuin ”Eilallekin kävi”. Tiedä sitten, kyläläisten pelotteluja.

Itse jos voin spekuloida, arvelisin juuri, että Eilan mies on Eilan murhannut, ja metsään ruumiin piilottanut. Jos suhde on ollut riitaisa, ja vaikka esimerkiksi Eila uhannut erolla, on mies suivaantunut, ja hetken mielijohteesta taikka suunnitelmallisesti päästänyt Eilan hengiltään. Sen verran tiedän, että paikalliset tuntevat kyllä metsänsä todella hyvin, on kivet, sammaleet, marjapaikat ja suonsilmät hyvin tiedossa – etenkin rajamiehenä. Neuvostoliitto-teoriaan en usko, tuskin Eila olisi yrittänyt Neuvostoliittoon paeta. Miksi vaatteet olisivat löytyneet säkistä, ja saappaat myöhemmin? Kuka avojalkoineen talsii pitkin metsiä, taikka tiedostaen, että jäisi Neuvostoliiton puolella kiinni ja mahdollisesti ammutuksi? (Tuskin kukaan rajalla olisi ampunut siihenkään aikaan, vaan käännyttänyt takaisin.) Olisi hivenen erikoinen itsemurha-aikomus, jos olisi ajatellut päivänsä päättää rajalla ammutuksi tulemalla.

Sen vanhemmaltani kuulin, jotta Eilan mies lastensa kanssa jätti noin vuosi tapahtuneen jälkeen rajamiehen työnsä ja muutti perheensä kanssa Keski-Suomeen. Liekkö omatunto painoi, vai kyläläisten juorut? Pieni paikka tuo Möhkö ja ylipäätään Ilomantsi, juorut kulkevat kulovalkean tavoin. Täten tiedäppä, josko joku kyläläinen jotain olisi kuullutkin, tai tietäisi, muttei uskalla kertoa..?

Jännä tapaus, toivottavasti ratkeaa. Mielestäni suotkin pitäisi käydä nykytekniikalla läpi, kun on erilailla mahdollista kuin 80-luvulla.

Mielenkiintoista kuulla herlokki solmusen mietteitä asiasta, kun on ollut ihan omakohtaista kosketuspintaakin tapaukseen.
Tein tästä joskus alustuksen Hejaciin, koska tapaus kiinnostaa erityisesti:
http://www.hejac.com/forum/viewtopic.php?f=28&t=756

Herlokin kirjoittamasta selvisi tuokin, mitä pohdin, että oliko pariskunnalla millainen perhe, kun kadonnutta kuvailtiin kotiäidiksi.
Onko sinulla herlokki tietoa, mitä vaatteita tuosta muovikassista löytyi? Oliko siinä siis osa vaatteista vai peräti kaikki Eilan yllä olleet vaatteet?
Entä onko sinulla tietoa, mitä mieltä Eilan lapset olivat äidin katoamisesta?

Kaikki tietämäni tosiaan vain perustuu vanhemmaltani kuulemiini asioihin, mitä hän sen 12-vuotiaan ajatusmaailman mielikuvin tapauksesta muistaa. Ei ole tietoutta, mitä vaatekassissa sitten on ollut? Saappaat ovat paikallisten suussa kulkeutunut merkilliseksi osaksi tapausta.

Kuulema Eilan ainakin tämä yksi lapsista, sanottakoon ”Tiinaksi”, muuttui tapauksen jälkeen täysin. Vanhempani ja tämän ”Tiinan” ystävyyssuhde päättyi ymmärtääkseni tämän tapauksen jälkeen, koska Tiina sulkeutui kuoreensa ja oli ilmeisesti omissa oloissaan, ala-asteikäisiähän silloin olivat. Vaikutti toki siltä, että tapauksen otti erittäin raskaasti. Eihän siitä sitten kauaa kulunutkaan, kun muuttivat toiselle paikkakunnalle. Sen jälkeen ei ole vanhempani heistä kuullutkaan. En kyllä ihmettelekään, vaikka raskaasti ottikin, surullinen kohtalo etenkin lapsille. Toivon, että ovat pystyneet elämään tapauksesta huolimatta suhteellisen tasapainoista elämää.

Luinkin hieman juttua tuolta toiselta foorumilta. Spekulaatio, jossa eläin (mm. karhu) olisi Eilan kimppuun käynyt, tuntuu epätodennäköiseltä. Ilomantsin suunnallahan on toki poikkeuksellisen suuri susikanta, ja sielläpäin koiran/lemmikkieläinten/karjan suden raatelemaksi joutuminen on sanottakoon arkipäiväistä. Vaan ei se susikaan kaikkea syö, jättää lihattomat osat koskematta. Karhu tuskin ihmisen kimppuun käy, kuten ei susikaan, sen verran kaukana karhut ja muut petoeläimet ihmisestä pysyttelevät, ihan saa huoletta yksin metsässä marjastaa. Suttakaan varsinaisesti ei moni paikallinenkaan ole edes vilaukselta nähnyt, karttelevat eläimet sen verran ihmistä. Ja jos olisi huonon sattumuksen nojalla kuitenkin eläimen suuhun joutunut, olisi ruumiin osia kyllä löydetty, eivätkä saappaatkaan ehjänä olisi säilyneet. Näin itse ajattelisin asian.

Vanhempani muistaa Eilan hyvin mukavana ja moitteettomana perheenäitinä. Oli iloinen, ja muistaa vanhempani vain, että todella vaalea heiveröinen/hoikka nainen, siksi kuvaus ”vaaleanruskeahiuksisesta” tuntuu hassulle. Suhde oli Eilalla ja miehellään vaan todella riitaisa, ainakin 12-vuotiaan silmin. Muistaa vain, jotta riidat olivat kovia. En tiedä sitten, olisiko ollut väkivallalla asiaa, ei taida tuo vanhempanikaan sellaista seikkaa muistaa.

Toisella foorumilla mainittiin Hattuvaara, ja Leminaho. Perhe asui ensiksi Hattuvaarassa, ja muuttivat sitten tähän Möhkön pohjoispuolelle Leminahoon. Tämän enempää en tapauksesta tiedä, ja taitavat tuon vanhempanikin muistelot olla hyvin pitkälle tuossa. En tiedä sitten, tietäisikö joku varsinaisista möhköläisistä asiasta enemmän.

Onhan tuossa tapauksessa outoa, jotta kassissa olevat vaatteet löytyivät rajan liepeiltä. Miksi vaatteet ja saappaat oli oletettavasti riisuttu? Voisiko myös olettaa, että olisi ulkopuolisen surmaamaksi joutunut? Jos Möhkössä tuona kesänä etenkin saksalaisia turisteja oli kosolti, tiedä vaikka olisi sieltä keskuudesta jonkin näköinen sekopää löytynyt, ja metsässä vaellessaan päätynyt päättömään tekoon. Jos ulkopuolisen syyllisyyttä miettii, varsinaisista kyläläisistä en usko syyllistä löytyvän, sen verran hyvin ovat toisensa kyläläiset tunteneet. Jos jollain olisi mielenvikaisia oireita tai väkivaltaista ominaisuutta ulkopuolisiin ollut, olisi sen kyläläiset tienneet. Tai luulisi, että olisi edes kuulopuheena moinen kulkenut "tiedä mitä se "hullu-Seppo" teki" -tyylisesti ihmisten kesken, vaikka aika huonona todisteena nuo kuulopuheet kulkevat. Vaan onhan se tuokin mahdollista, että piilevää hulluutta muiden tietämättä on jollain löytynyt, onhan näitä hulluja joka lähtöön.

Suurkiitokset herlokki solmuselle edellisestä!
Tuo on merkillistä, että saappaat ja vaatepussi löytyivät eri paikoista, eivätkä todennäköisesti kovin läheltä toisiaankaan, koska niitä ei löydetty samana päivänä.
Niinköhän on, että mies on hankkiutunut vaimostaan eroon ja lavastanut teon viemällä tämän tavaroita metsään rajan läheisyyteen (olihan hän rajavartija) ja kertomalla tämän lähteneen marjastamaan?

On todella merkillistä. Tiedäpä sitten, miksi vaatteet on metsään jätetty. Miksipä marjassa oleva ihminen olisi marjastaessaan kuljettanut vaatteita mukanaan? Heinäkuussa, kun noina päivinä oli vielä erityisen kuuma? Kumpparit saattanut ottaa pois levähtäessään. Marjastajalla mukanaan korkeintaan ämpäri ja marjanpoimuri, mitäpä sitä muuta lähimetsään tarvitsisi.

Laitoin muuten sinulle Ailar yv:tä. En tiedä tuliko perille asti, vaikeanlaista tämä yksityisviestien lähetys.

Tuli perille, kiitos! Sinulle on vastauspostia.

herlokki_solmunen kirjoitti:On todella merkillistä. Tiedäpä sitten, miksi vaatteet on metsään jätetty. Miksipä marjassa oleva ihminen olisi marjastaessaan kuljettanut vaatteita mukanaan? Heinäkuussa, kun noina päivinä oli vielä erityisen kuuma? Kumpparit saattanut ottaa pois levähtäessään. Marjastajalla mukanaan korkeintaan ämpäri ja marjanpoimuri, mitäpä sitä muuta lähimetsään tarvitsisi.

Laitoin muuten sinulle Ailar yv:tä. En tiedä tuliko perille asti, vaikeanlaista tämä yksityisviestien lähetys.

Kesällä metsässä saattaa tarvita juotavaa, jos on pitkään, jopa eväitä. Vatteita voi olla ylimääräisiä, jos on varautunut esim. itkikoihin tai olemaan pitkään. Jos on ollut lämmin, on voinut lähteä vaikka shortsissa ja T-paidassa, mutta ottanut varmuudeksi mukaan pitkähihaista ja pitkälahkeista, jos reissu venyy. Kenkiä voi olla toinen pari, jos on esim. kävellyt metsään muissa kengissä esim. lenkkareissa tai vaikka varvastossuissa ja vasta kosteikossa laittanut saappaat jalkan. Saappat ovat kuitenkin melko ikävät kesän lämmössä.
Riippuu tosiaan siitä, onko ollut tarkoitus vain poiketa marjaan vaan viettää siellä koko päivä.