Tapaus Dyatlov pass (1959)

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, salaliitot.

Valvoja: Moderaattorit

Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10845
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Renault kirjoitti: Ke Heinä 29, 2020 5:48 pm ^ Niin onhan tuollainen tapahtumakuvaus mahdollinen, mutta niin kuin kaikki skenaariot tässä keississä, epätodennäköinen. Mietin vain, että aika todennäköisenä viranomaiset pitivät, että paikallisen heimon ukot eivät olleet siellä päinkään tuona yönä. Varsin perusteellisesti taisivat kuulustella porukan läpi mitä olen lukenut.

Dyatlov on kyllä ollut yhteydessä nuotiojengiin, koska hänellä oli se tekoturkisliivi Krivonishenkolta ja olihan Kolmogorovallakin ylimääräisiä vaatekappaleita päällään.

Niin juu, totta, Dyatlovilla oli se turkisliivi, jonka retkeltä pois jäänyt Judin oli antanut Krivonishenkolle. Kolmogorovalla oli useampikin nuotiolta otettu vaate. Dyatlovin kuolinasento on vaan semmonen, että näyttää, että yksin olisi kuollut. Ja hänellä ei ollut niitä sukkia tarpeeksi, vaikka nuotion ukolle jäi villasukat jalkaan. Oudolta tuntuu, ettei olisi niitä ottanut. Tai että hän olisi kulkenut yhdessä Slobodinin kanssa jolla oli ylimääräinen sukka taskussakin...ja neljät jalassa. Siksi jotenkin ajattelen, että ehkä ei ollutkaan siellä nuotiolla lainkaan ja olikin laittanut Yudinin turkisliivin itselleen jo teltassa (vaikka siksi kun omalla takilla oli aiemmin tukittu se teltan reikä tms...).

No, tietysti ihan täyttä arvailuahan tämä on. Dyatlov kuoli niin lähelle nuotiotakin, joku parikolme sataa metriä vai mitä se oli, että tuntuu ihan mahdottomalta, että olisi sieltä (ainakaan nuotion palaessa) lähtenyt.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10845
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Basilika kirjoitti: Ke Heinä 29, 2020 8:19 pm Loistavaa, sullahan oli valmis loppukertomus niin kuin dekkareissa ikään! :) Mun täytyy kanssa hioa tuollainen, mutta ensin haastan sun tarinan muutamasta kohtaa:

Seetrin karsiminen ei olisi fiksua, vaikka kukapa väittää että asemiehet fiksuja olisikaan. Jos olet alarinteessä ja aiot tarkkailla jotain ylärinteessä salaa, etsi mieluummin pöhekköisin mahdollinen katajapusikko ja tiiraile sieltä. Valkoisen hangen keskellä rinteessä hohtava teltta näkyy kyllä hyvin 400 metrin päähän vaikka tiirailisi avaimenreiästä, mutta jos kekkuloit viiden metrin korkeudella karsitussa puussa, SINÄ näyt teltalle.

Jos neljä pyssykkää on mukana ja porukasta alkaa osa karkailemaan ja osa köpeksimään vastaan, miksi kertaakaan ei losauteta edes varoitusmielessä keneltäkään varvasta irti, tai sitten ihan rehellisesti pakenevaa selkään?

- Hohoo, et uskalla ampua, uhoat vaan senkin valtiovallan kätyri! Onko sulla edes paukkuja siellä?
- No enpä uskallakaan, ja varmistinkin päällä, mutta jos et opi olemaan niin käyn sytyttämässä karahkan ja grillaan sun jalkas!

Missä ovat neljän asemiehen saappaanjäljet, teltanpaikka, pissapaikka, tupakantumpit? Missä he yöpyivät, miten he eivät paleltuneet? Mitä he suojelivat vakoilijoilta? Ja mitä hittoa he duunasivat keskellä ei mitään muutaman hiihtelijän kimpussa?

Jos joku hitaanpuoleisempi yksilö sidotaan nilkoistaan puuhun, hän ei älyä avata solmuja käsillään, mutta varmempaa olisi aina sitoa kädetkin. Oliko ranteissa ruhjeita?

Miksi muut, asejormilta karattuaan, yön suojassa vietettyään eivät ota teltan alta suksia ja takkeja ja hiihdä hitoille sieltä? Tai edes anna yhdelle kovakuntoisimmalle niin paljon vaatteistaan kun voivat ja huuda RUN FORREST RUN jotta hän hakee apua?

Ja tärkeimpänä: jos asejormat haluaisivat opiskelijoita kuulustella, miksi tehdä se yöllä? Heillä on aseet. Myrsky nousemassa, ei ne tuolta rinteeltä mihkään lähde. Mukavasti omaan telttaan kääriytymään tulille, samovaari kamiinalle ja tsaikkaa nauttimaan. Aamulla makkaraleivän jälkeen teltalle tönimään saappaalla porukkaa hereille. Näkee paremmin potkiskellakin, ja osuu helpommin selkään jos joku ottaa juoksut. Miksi riskeerata oma henki törmäilemällä pimeässä myrskyssä? Ja valomerkkiä alarinteellä näyttääkseen voisi vaikka maata hangessa ja sohottaa lampulla taivaalle, kyllä sen ylärinteeltä näkee, paitsi jos on kova lumipyry, mutta silloin ei näe puustakaan merkkiä. Mutta voisi huutaa että Sergei tännepäin, ei se ole kun reilu 400 metriä. Sitä paitsi eikö seetriltä löytynyt retkeläisten lamppu? Miten asemiehet voisivat näyttää merkkiä teltaltatulijoille lampulla joka on teltalta?

No niin, ja sitten kilpaileva tehtävänratkaisu, jossa käytämme ratkaisevana vihjeenä viinapulloa (Dyatlovpass-sivuston mukaan sellaisia teltasta löytyi, ja ei kai kukaan ylläty jos venäläisnuorilla vähän vodkaa on lämmikkeeksi).

Ratkaisuna on telttakalsarikännit. Pitkä hiihtopäivä takana, kamat märkinä, kylmää ruokaa, kylmää, märkää, pimeää, ahdasta, ei edes nuotiota tai kuumaa juotavaa. Mutta hei! Kevennetäänpäs tunnelmaa ja reppuja juomalla pari pulloa pois! Ihan mukavasti lähtee ilta etenemään, mutta voi, opiskelijavaroilla ostettu pimeä pirtupullo onkin rähinäviinaa. Kännissä ollaan kun käet. Ensin perisuomalaisessa kuurankukkaitkukännissä, mutta vielä löytyy repun pohjalta pullo, ja niinpä TÄNTTÄRÄTÄÄ JÄTKÄT, MEIKÄ ON AFFENA! Aamulla herätään kalpeina hiljaa, hei tapeltiinko me eilen, mulla on musta silmä, mutta hetkinen. Ei ole kymmentä neekeripoikaa, ei ole yhdeksää retkeilijää, on viillelty teltta, kaamea krapula, auki lepattava teltanaukko ja OIKEESTI HELVETTI MISSÄ NE MUUT ON?

Kaksi paremmin pukeutunutta lähtee perään, käy aamupissillä, yrjöllä, ottaa vielä huikan ja lähtee etsimään.

And then there were none.
Matkaa puulle oli toista kilometriä, ja olen kyllä miettinyt, että mahtaako sieltä erottaa mitään merkkivaloja, varsinkin jos oli myrsky... Toisaalta venäläiset kiikarit ovat kyllä huipputuotteita, ja ehkäpä niillä näkisi jonkun tuikahduksen. Pitäisi oikeastaan selvittää, oliko tuohon aikaan tai sodan aikana tuolla/mansien keskuudessa/siperiassa yleensäkin joku tämmöinen konsti pysyä reitillä erämaassa. Käytettiinkö jotain lamppuja tai peilejä tms.

Kun se puu vaan nyt ihan oikeasti on aika älytön homma tässä, jos muka kuolevat miehet alkavat puolen tunnin tönkkömarssin jälkeen semmoisen kanssa pelaamaan pitkiä aikoja. Luulis, että siinä tilanteessa olis nyt ollut tärkeämpääkin hommaa, kuin alkaa paljain sormin kiipeilemään viiden metrin korkeudella puussa ja katkomaan paksuja oksia, joita ei edes poltettu. Mä en vaan ymmärrä sitä, ja siksi tuntuis järkevämmältä, että oksat on katkottu jo päivällä ja paremmassa kelissä. Ja että joku näkisi sieltä puusta jotain.

Joo, luulisi, että olisi sitten voitu vaikka jalkaan ampua yhtä hyvin kuin muuten rääkätä. Eihän nyt tietysti voi tietää, mitä aseita mukana oli, mutta ehkä ei pelkällä puukolla sentään hillitsisi yhdeksää kovakuntoista retkeilijää. Ja kun laukauksen äänikään ei pitäisi kauhean monien korviin kaikua, jos oltiin erämaassa. Ei voi tätä tietää.

Nää sitomiset sun muut nyt ovat vain mausteita, ei mitään teorian peruskiviä =) Lähinnä siis että miksi kaksi jäätyi ja pakastui amputointikuntoon ja kuoliaaksi ennen muita ja muut ei saaneet kunnolla pakkasenpuremiakaan. Oli siellä jollain vähän paikat paleltuneet, muttei läheskään niin pahasti. Jos raajoja ei voi liikuttaa ja on paljaat kädet ja liikkumattomat jalat, niin siinä kyllä tulee vahinkoa äkkiä. Kun liikkuu, pysyy hengissä. Miksei muut auta toisia, sitä minä ihmettelen. Yksin sai rystystä purra.

Nuotiolla oli niin paljon jalanjälkiä, että maa oli kovettunut kovaksi. Kyllä siellä oli porukkaa ollut, ja jokuhan sen nuotionkin sytyttänyt oli ja sitä puolitoista tuntia polttanut, mutta sitten antanut sammua. Teltalta löytyi jotain ylimääräistä vaateroinaa ja tais olla setelirahojakin. Toki nyt varmaan sytykkeitä tms.

Nää asemiehet olisivat siis seuranneet retkeilijöitä jo päivällä eli tulleet näiden jälkiä pitkin ja kaukaa havainneet, että nyt siellä leiriydytään. Kotikylästään lähteneet ja sinne palanneet. Ehkä eivät ole halunneet yöpyä, ehkä kylmä on yllättänyt heidätkin, ehkä on jotain muuta syytä mennä jo illansuussa=) Mikään keskiyö ei ollut, kun tutkimuksen mukaan teltta pystytettiin seitsemän aikoihin, mutta pimeää se jo pakkaa olemaan. Ehkä ajattelivat, että pimeällä saa retkueen yllätettyä paremmin. Tai ehkä pomo vaan päätti, että kyllä ne täytyy pidättää nyt, eikä täällä metsässä enää notkua. Jos he olisivat olleet teltalla vaikka klo 20, niin ehkä sitä vielä kotiin hiihteli keskiyöksi, ettei muija marise, että onko siellä riekkomehtällä oltava aamuyöhön aina.



Siellä raviinissa/rotkossa on joku onnettomuus tapahtunut, ja se on hyvinkin voinut olla vaikka seuraavana aamuna. Olen elätellyt semmoista ajatusta, että ilma lämpeni, mutta en ole nähnyt tietoa säätilasta. Kamerat ja päähineettömyys ja takkien auki olo viittaavat siihen, ettei ehkä ollutkaan enää kylmä kun onnettomuus tapahtui. Ehkä he olivat lähdössä matkalle kohti telttaa kun auringon pehmentämä lumi petti kielekkeen reunalla.


Alkoholia löytyi muistaakseni teltasta vähäisessä määrin. Yksihän voi ranttaliksi laittaa, mutta kun koko porukka toilailee ihan kummasti...
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10845
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Siis nuotiolta löytyi rahaa ja vaatteenpalasia ja palaneita sukkia, eikä mistään teltalta, kuten tuossa vahingossa kirjoitin...
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10695
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja damfin »

Osaisiko joku selittää minulle jonkinlaisen järkevän teorian sille, että yleisen oletuksen mukaan 31.1 on saavuttu siihen metsänrajaan, tehty varasto ja leiriydytty siihen, vietetty yö siinä ja aamulla lähdetty liikkeelle tekemättä ensimmäistäkään päiväkirjamerkintää, edetty päivän aikana noin 500 metriä! ja päädytty illalla 1.2 klo 7 aikaan pystyttämään teltta siihen rinteeseen, eikä edelleenkään koko päivän aikana minkäänlaista päiväkirjamerkintää keneltäkään... sitten yöllä on hilpaistu sukkasillaan umpihangessa puolitoista kilometriä sinne seetripuun juurelle ja osa porukasta vielä puolimatkaan takaisinkin, vaikka aiemmin 500 metrin matkaan suksien kanssa oli kulunut koko päivä.

Näinhän tuo sen teorian mukaan että teltta on hylätty 1.2 on mennyt... eli taivallettu suksilla 500 metriä päivässä, ja sitten köpötelty yöllä sukkasillaan kolminkertainen matka puun juurelle.

Minun mielestäni tuo on koko tarinan erikoisin ja uskomattomin väite.
sivuhahmo
Scooby-Doo
Viestit: 28
Liittynyt: Ma Kesä 29, 2020 11:58 am

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja sivuhahmo »

Heitänpä vähän kaukaa haettua pohdintaa. :D

Purosta löytyneet ruumit oli kaikki kasvot vedessä. Oliko heidät aseteltu tarkoituksella siten tai olivatko jopa itse menneet siihen makaamaan? Onko siinä ojassa ollu virtaa / sulaa vettä talvella?

Skenaario 1. Heidät on kolkattu ja dumpattu siihen ojaan hukkumaan naama veteen. Skenaario 2. Jotain peruuttamatonta tapahtui retkikunnan kesken ja he päättivät itse päivänsä näin. Kaveria saatettiin vähän auttaa lyömällä kivellä ohimoon, kun ei ole omat vaistot antaneet periksi vetää vettä henkeen.

Jep, aika laukalle lähti, mutta niin tarkkaan kasvot vedessä näyttivät siinä ojassa kuvissa olevan. :) Toki voi he ovat ihan muistakin syistä voineet kuupahtaa justiinsa siihen ojanpenkan pohjalle.
sivuhahmo
Scooby-Doo
Viestit: 28
Liittynyt: Ma Kesä 29, 2020 11:58 am

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja sivuhahmo »

Kuolemannaakka kirjoitti: Ke Heinä 29, 2020 9:57 pm



Siellä raviinissa/rotkossa on joku onnettomuus tapahtunut, ja se on hyvinkin voinut olla vaikka seuraavana aamuna. Olen elätellyt semmoista ajatusta, että ilma lämpeni, mutta en ole nähnyt tietoa säätilasta. Kamerat ja päähineettömyys ja takkien auki olo viittaavat siihen, ettei ehkä ollutkaan enää kylmä kun onnettomuus tapahtui. Ehkä he olivat lähdössä matkalle kohti telttaa kun auringon pehmentämä lumi petti kielekkeen reunalla.


Alkoholia löytyi muistaakseni teltasta vähäisessä määrin. Yksihän voi ranttaliksi laittaa, mutta kun koko porukka toilailee ihan kummasti...
Itse en näkemieni kuvien perusteella usko mihinkään rotkoon tai sinne putoamiseen, koska eihän siinä paikalla ollut, kuin se puron uoma?

Alkoholin epäilen itsekin jossain määrin tapaukseen liittyvän (tai muiden huumeiden sotien jälkeen esim. pervitin vaikka mitään niihin viittaavaa ei ainakaan julkisesti lienee löytynyt?) Tässä taannoin näin whatsapissani videon, jossa ilmeisesti venäjällä on kaveri juovuksissaan sammunut ulos talvella ja kaverit naureskellen sitä jääkalikkaa nostelee ahkion kyytiin. :D

Tarina voisi edetä juurikin siten, että osa on päihtyneenä saanut kuningasidean lähteä kekkuloimaan ulos vähissä vaatteissa ja jäätyneet sinne. Kaverit sitten aamulla heränneet ja panikoineet sillä retkikunnan vetäjäkäkin oli yöllä heittänyt henkensä. Toisaalta se ei selitä miksi aamulla heränneet olisivat niin lähelle paikkaa kuolleet. Luulisi, että he silti olisivat ainakin lähteneet johonkin suuntaan yrittämään suunnistusta.
damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10695
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja damfin »

Kyllä minä myös uskon siihen että nuo kolme ovat pudonneet siihen raviiniin lumen pettäessä heidän altaan.
Kuvissakin näkee että vielä löytöhetkelläkin siinä paikalla oli paksu lumikerros jonka alle virtaava vesi oli sulattanut onkalon.
Tapahtuma-aikaan siinä on hyvin todennäköisesti ollut tuulen kinostamaa lunta huomattavasti enemmän kun yleensähän tuollaiset notkot tuppaa täyttymään lumella, ja jatkuvasti virtaava vesi sulattaa helposti sinne lumen alle onkalon.
Renault
Hetty Wainthropp
Viestit: 496
Liittynyt: Ma Loka 07, 2019 10:13 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Renault »

damfin kirjoitti: To Heinä 30, 2020 7:16 am Osaisiko joku selittää minulle jonkinlaisen järkevän teorian sille, että yleisen oletuksen mukaan 31.1 on saavuttu siihen metsänrajaan, tehty varasto ja leiriydytty siihen, vietetty yö siinä ja aamulla lähdetty liikkeelle tekemättä ensimmäistäkään päiväkirjamerkintää, edetty päivän aikana noin 500 metriä! ja päädytty illalla 1.2 klo 7 aikaan pystyttämään teltta siihen rinteeseen, eikä edelleenkään koko päivän aikana minkäänlaista päiväkirjamerkintää keneltäkään... sitten yöllä on hilpaistu sukkasillaan umpihangessa puolitoista kilometriä sinne seetripuun juurelle ja osa porukasta vielä puolimatkaan takaisinkin, vaikka aiemmin 500 metrin matkaan suksien kanssa oli kulunut koko päivä.

Näinhän tuo sen teorian mukaan että teltta on hylätty 1.2 on mennyt... eli taivallettu suksilla 500 metriä päivässä, ja sitten köpötelty yöllä sukkasillaan kolminkertainen matka puun juurelle.

Minun mielestäni tuo on koko tarinan erikoisin ja uskomattomin väite.
Onhan se tietysti vähän outoa tuo yksityistenkin päiväkirjojen merkintöjen puute koko päivältä 1.2. Jostain lueskelin, että he lähtivät oletetusti myöhään liikkeelle tuona päivänä, että olisivat odotelleet parempaa säätä. Kyllä he hiihtivät pidemmän matkan kuin tuon väittämäsi 500 metriä. Matka oletetetulta viimeiseltä leiripaikalta josta se lumeen kaivetty tarvikevarasto löytyi on teltalle noin 2,5 kilometriä.
Tämän matkan he olisivat hiihtäneet noin parissa tunnissa, eli jos teltanpystytys alkoi hämärän laskeutuessa neljän viiden maissa iltapäivällä, varastolta lähdettiin myöhään sinä päivänä. Olisi tosiaan ollut koko aamupäivä aikaa kirjoitella jotain aikansakuluksi.
Basilika
Poliisikoira Rex
Viestit: 250
Liittynyt: Su Heinä 26, 2020 7:52 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Basilika »

Katsokaapas tätä kuvaa leirielämästä. Päähine vain yhdellä, samoin hanskat, kellään ei hiihtokenkiä vaan yhdellä huopikkaat, toisella jotkut nillkoista kurottavat tossukkaat ja yhdellä nyt ilmeisesti ne levankit vai mikä se oli, sen verran jalanmyötäiset. Takkia auki ja hymyä huulella. Niin ja yksi ulkotakki suksen nokassa, joku pärjää ilmankin.

Kuva

Teltta on aika surkea esitys, näkyy yksi iso karkeasti paikattu ja kursittu kohta ja pienempiä kursimisia. Ja tämä ennen kun on jouduttu myrskyyn, tavallisten yöpymisten jäljiltä.

Itse asiassa lumiluola olisi luultavasti kovassa myrskyssä suojaavampi kun tuo viritelmä?
Viimeksi muokannut Basilika, To Heinä 30, 2020 9:43 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10845
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Voisko joku tuuli sitten kuitenkin olla repinyt sen teltan? Voiko tutkimus erehtyä niin paljon?

Tuo viimeinen päiväkin on kyllä täysin älytön, nyt vasta kiinnitin damfinin viestin jälkeen siihen huomiota. Jos viimeisenä päivänä taaperrettiin 2,5 kilometriä ja mentiin leiriytymään älyttömään paikkaan tuuliselle rinteelle, niin luulisi, että siellä olisi kyllä jo hymy hyytynyt moneltakin. Olisiko tullut jotain perustavaa laatua olevia riitoja, koska onhan tuo päivä mennyt ihan hukkaan ja piloille, eikä leiripaikassa ole mitään järkeä. Paljon fiksumpaa olisi vain ollut odottaa siellä varastolla ja lähteä aamulla ylöspäin. Mitä tuo 2,5km edes ajan suhteen auttoi.

Ilmiesesti Dyatlov, tai kuka nyt reitistä päätti, vaati lopulta, että nyt vaan lähdetään, vaikka on huono keli. Sitten kun oltiin rinteellä ja tuli jo ihan älytön myrsky, tajuttiin, ettei tästä voi enää minnekään jatkaa ja että teltta täytyy pystyttää tähän. Ehkä jotkut vaativat palaamaankin.

Mutta silti tuntuu todella ihmeelliseltä, että teltasta sitten ei lähdetäkään takaisin sinne mistä tultiin vaan muka jonnekin metsään ilman varusteita. Jos teltta repeytyy, niin kyllä ne varusteet nyt otetaan mukaan. Eihän tässä muuten mitään ihmeellistä olisikaan.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Basilika
Poliisikoira Rex
Viestit: 250
Liittynyt: Su Heinä 26, 2020 7:52 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Basilika »

damfin kirjoitti: To Heinä 30, 2020 7:16 am Osaisiko joku selittää minulle jonkinlaisen järkevän teorian sille, että yleisen oletuksen mukaan 31.1 on saavuttu siihen metsänrajaan, tehty varasto ja leiriydytty siihen, vietetty yö siinä ja aamulla lähdetty liikkeelle tekemättä ensimmäistäkään päiväkirjamerkintää, edetty päivän aikana noin 500 metriä! ja päädytty illalla 1.2 klo 7 aikaan pystyttämään teltta siihen rinteeseen, eikä edelleenkään koko päivän aikana minkäänlaista päiväkirjamerkintää keneltäkään... sitten yöllä on hilpaistu sukkasillaan umpihangessa puolitoista kilometriä sinne seetripuun juurelle ja osa porukasta vielä puolimatkaan takaisinkin, vaikka aiemmin 500 metrin matkaan suksien kanssa oli kulunut koko päivä.

Näinhän tuo sen teorian mukaan että teltta on hylätty 1.2 on mennyt... eli taivallettu suksilla 500 metriä päivässä, ja sitten köpötelty yöllä sukkasillaan kolminkertainen matka puun juurelle.

Minun mielestäni tuo on koko tarinan erikoisin ja uskomattomin väite.
Ilmeisesti viimeisen ja toiseksi viimeisen paikan väli on vähän reilu pari kilsaa eikä 500 m?

Sen 60 km päässä ollut sääasemahan oli mittaillut jonkin sortin myrskyä ja kovaa pakkasta 1.2. aamulle. Olisivat tyhmiä jos olisivat silloin lähteneet paahtamaan, eli todennäköisempää olisi odotella että selkenee. Samoin merkkasivat olleensa todella uupuneita ja väsyneitä 31.1. illalla, joten ehkä vaan päättivät että tämä aamupäivä torkutaan ja odotellaan parempaa keliä. 2 km voi selittyä sillä, että he ilmeisesti olivat aiemmin suunnitelleet vuoren ylitystä ja majoittumista toisella puolella. Jos aamupäivä odoteltiin, päivänselvästi silloin ei alunperin suunniteltua päivämatkaa ehditä tehdä. Silloin suunnitellulla reitillä ehkä pidemmälle menemällä olisi pimeän tulleen ollut juuri harjalla, jossa tuulisella kelillä ei kannattane yöllä leiriä viritellä. Ehkä päättivät että aamupäivä hukattu, mennään sen verran että huomenna päästään kevyemmällä pätkällä.

Toki esim. jonkun loukkaantuminen, vaikka vaan venähtäneen nilkan tai ranteen verran voisi myös katkaista menohalut. Tai sairastuminen.

Jos olisivat päässeet hengissä kotiin, kukaan ei ihmettelisi että mitä, miksi tämän päivän päiväkirja erkinnät puuttuvat /on tehty illalla/on tehty seuraavana päivänä, oliko siellä ufoja vai? Eli en vielä pitäisi mitenkään ihmeellisenä että ei ole merkintöjä, varsinkin jos vaikka valtaosa aamupäivästä nukuttiin tai ei tehty mitään "wau, tästä äkkiä kirjoittamaan" -tyyppistä.
Basilika
Poliisikoira Rex
Viestit: 250
Liittynyt: Su Heinä 26, 2020 7:52 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Basilika »

Kuolemannaakka kirjoitti: To Heinä 30, 2020 9:37 am Voisko joku tuuli sitten kuitenkin olla repinyt sen teltan? Voiko tutkimus erehtyä niin paljon?
Riittävän kova tuuli voisi kyllä repiä teltan. Sehän voi riekaloida lipunkin salkoon. Siinä linkissä minkä pistin, suomalaiset naparetkeilijät joutuivat kaivamaan lumiluolat koska tuuli pisti teltan päreiksi, ja heillä kai oli sentään moderni talviteltta, ei tuollaista höskää.

Jos sen aikainen tutkimus perustuu siihen että paikalle vahingossa eksynyt ompelijatar väittää tietävänsä miten riekaleet syntyivät, ei se nyt kovin tieteellistä ole välttämättä ollut.

Sen vuoksi isoihin mainosbannereihinkin tehdään tuulireikiä, ettei tuuli revi niitä. Ja purjehtijoilta repii purjeita.
sivuhahmo
Scooby-Doo
Viestit: 28
Liittynyt: Ma Kesä 29, 2020 11:58 am

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja sivuhahmo »

Onko mahdollista, että päiväkirjasta puuttuisi sivuja?
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10845
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

sivuhahmo kirjoitti: To Heinä 30, 2020 9:48 am Onko mahdollista, että päiväkirjasta puuttuisi sivuja?
Eikös niitä alkuperäisiä päiväkirjan sivuja ole skannattuna tuolla dyatlovspass-sivustolla, täytyisi tsekata tämä vaihtoehto. Olisi sinänsä aika jänää homma, jos tällainen mahdollisuus olisi. Jos olisi vaikka tullut paikallisten kanssa riitaa siellä edellisessä yöpymispaikassa tms jotain merkittävää, jota oliis kirjoitettu ylös. Tämä sivu sitten olisi "asemiesten" toimesta otettu teltasta talteen. Sehän oli "pilajulkaisukin" siinä teltan ovensuun lähistöllä, eikö vaan? Jospa sitäkin oli joku tutkinut?
Koska tohon julkaisuun nyt ainakin oli aikaa ja vaivaa laitettu, niin miksi sitten ei päiväkirjoihin? No, jos se nyt sitten oli päivätty väärälle päivälle. Siinähän oli "surmapäivän" päiväys.



Kyllä mun mielestä täytyy näin massiivisesti tutkitun tapauksen yhteydessä voida olla selvitetty, onko teltta viilletty sisältä, vai repeytynyt tuulessa. Kyllä oikeasti tuon näkisi vaikka silmillään... ja eikö se teltta ole vielä olemassakin jossain? Kaikki tutkimukset perustuvat siihen, että on sisältä viilletty, myös tämä uusin "valtiollinen tutkimus". Paljon helpompaa olisi sanoa, että teltta repytyi tuulessa ja voivoi.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10845
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Basilika kirjoitti: To Heinä 30, 2020 9:47 am
Kuolemannaakka kirjoitti: To Heinä 30, 2020 9:37 am Voisko joku tuuli sitten kuitenkin olla repinyt sen teltan? Voiko tutkimus erehtyä niin paljon?
Riittävän kova tuuli voisi kyllä repiä teltan. Sehän voi riekaloida lipunkin salkoon. Siinä linkissä minkä pistin, suomalaiset naparetkeilijät joutuivat kaivamaan lumiluolat koska tuuli pisti teltan päreiksi, ja heillä kai oli sentään moderni talviteltta, ei tuollaista höskää.

Jos sen aikainen tutkimus perustuu siihen että paikalle vahingossa eksynyt ompelijatar väittää tietävänsä miten riekaleet syntyivät, ei se nyt kovin tieteellistä ole välttämättä ollut.

Sen vuoksi isoihin mainosbannereihinkin tehdään tuulireikiä, ettei tuuli revi niitä. Ja purjehtijoilta repii purjeita.
Mutta alunperin kuitenkin pidettiin selvänä, että teltta on nimenomaan viilletty. Luultiin vain, että ulkoa.

Sitäpaitsi: tämmöinen lause löytyi sivustolta:

Some of the cuts from inside didn't make it all the way through.


Eli kyllä tämän pitäisi asia todistaa, että viilletty on, ja sisältä.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Vastaa Viestiin