Maria Åkerblom, herätysliikkeen johtaja ja unissasaarnaaja

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, salaliitot.

Valvoja: Moderaattorit

Avatar
Valoviikate
Christopher Lorenzo
Viestit: 1504
Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
Viesti:

Re: Maria Åkerblom, herätysliikkeen johtaja ja unissasaarnaaja

Viesti Kirjoittaja Valoviikate »

Ennenjulkaisematonta kuvaa unissasaarnaaja Maria Åkerblomista ja leijonista – Kaitafilmien omistaja: ”Äitini työnsi leijonia lastenvaunuissa pitkin Meilahtea”
Uskonnollisen lahkon 20-luvulla perustaneesta, karismaattisesta Åkerblomista kerrotaan uskomattomia tarinoita

4.10.2019 klo 18.50
  • Kuka?
    Maria Åkerblom syntyi köyhään ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen vuonna 1898.
  • Alkoi saarnata ja kasvattaa kannattajakuntaansa jo teini-ikäisenä.
  • Åkerblom sai seuraajansa uskomaan, että hän oli Jumalan välikappale. Åkerblom piti muun muassa yllä uskomusta neitsyydestään vahvistaakseen uskonnollista statustaan.
  • Suljettiin useamman kerran mielisairaalaan ja sai myös vankilatauomion murhayrityksestä.
  • Åkerblomin liike hiipui vankilatuomion jälkeen.
  • Kuoli Helsingissä vuonna 1981.
Ylen Puoli seitsemän sai tällä viikolla käsiinsä ennennäkemätöntä kaitafilmimateriaalia aikansa kohutusta lahkosaarnaajasta Maria Åkerblomista.

Harvinaisen kuvista tekee myös niiden aihe: kaitafilmeihin on kuvattu leijonia, jotka on tuotu Korkeasaaresta, ja joita Åkerblom seuraajineen hoivasi Meilahdessa Villa Toivolan huvilalla.

Harvinaisen filmin voit katsoa klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Pasilan kovalevyille filmi päätyi Lindqvistin suvun arkistoista. Puhelinsoitto helsinkiläiselle Pia Lindqvistille avaa Åkerblomin kannattajien ja leijonien tarinaa.

Lindqvist kertoo itsekin olevansa toisen polven toivolalainen ja asuneensa Villa Toivolassa kymmenvuotiaaksi.

Kylmääväksi ja pelottavaksikin kuvatusta Maria Åkerblomista hänellä on kuitenkin vain hyviä muistikuvia. Aikaa Toivolassa hän kuvaa jopa fantastiseksi.

– Kyllä sen tunsi, ettei hän ollut mikään tavallinen ihminen, kun hän seisoi edessäsi. Hän oli hyvin voimakas ihminen, sen kyllä aisti.

Lindqvistin äidinäiti hurmaantui Mariasta

Lindqvistin molemmat isovanhemmat päätyivät Åkerblomin vaikutusvallan alle jo tämän uran alkuvaiheessa. Isovanhempien ja Åkerblomin tiet kohtasivat Kokkolassa, jossa tämä teki uraa unissasaarnaajana.

Etenkin Lindqvistin äidinäidin kerrotaan hurmaantuneen unissasaarnaajasta täysin.

1920-luvulla perhe myi kaiken omaisuutensa ja lähti Marian mukaan.

Kuva
Pia ja Göta Lindqvist tutkivat Åkerblomista ja Toivolan elämästä koottua leikekirjaa. Sekä äiti että tytär syntyivät Toivolassa. Kimmo Hiltunen / Yle

– Äidinäitini ihaili Mariaa oikein sydämensä pohjasta. Hän ei oikein muusta puhunutkaan kuin Maria Åkerblomista – siitä miten hieno ihminen tämä oli.

Lindqvistin isovanhempien omaisuudesta saatu varallisuus lahjoitettiin Åkerblomin hyväksi – kuten monen muunkin saarnaajan kannattajiin kuuluvan omaisuus.

Åkerblomin koira oli leijonanpentujen keinoemo

Kokkolasta perheiden matka jatkui Helsinkiin ja Villa Toivolaan, jossa Pia Lindqvistin vanhemmat, Sten ja Göta syntyivät.

Leijonat olivat osa heidän lapsuuttaan.

– Äitini ja muut lapset leikkivät leijonien kanssa Toivolassa, työnsivät pieniä leijonanpentuja nukenvaunuissa. Ne olivat vähän kuin Toivolan koiria.

Kuva
upload

Kuvan valkoinen koira Chippy oli Åkerblomin leijonanpentujen, Zetyrin ja Atenen, keinoemo. Kimmo Hiltunen / Yle
Miten leijonat sitten päätyivät Toivolaan?

Korkeasaaressa syntyi vuonna 1941 kaksi leijonanpentua, joista toisen tassu oli vaurioitunut. Emo hylkäsi pentunsa ja Korkeasaaresta otettiin yhteyttä Åkerblomiin.

Uskonnollisen liikkeen perustaja oli mieltynyt isokokoisiin koiriin, joita eläintarha halusi käyttää keinoemoina orvoille pennuille.

Åkerblom ei kuitenkaan suostunut tuomaan koiriaan eläintarhaan vaan vaati, että hoitoa tarvitsevat eläimet toimitetaan hänen hoiviinsa.

Kaitafilmiltä on nähtävissä, miten elämä leijonanpentujen kanssa sujui.

Leijonat aiheuttivat pelkoa naapurustossa

Täysikasvuiseksi kasvaneet leijonat eivät olleet enää Villa Toivolan naapureiden mieleen. Eläimet koettiin vaaralliseksi eikä niiden kovaääninen karjunta ainakaan vähentänyt pelottavaa mielikuvaa.

Korkeasaaren eläintarhan lehtori Taru Vuori on selvittänyt leijonien tapausta. Hän kertoo, että Åkerblomin ympärillä leijuva mystiikka nostaa aiheen pinnalle tasaisin väliajoin.

– Se kuulostaa kyllä tässä ajassa hurjalta ajatukselta, että keimoemoja tarvitseva pentu vietäisiin eläintarhan ulkopuolelle, Vuori sanoo.

Toinen leijonista, Atene, palautettiin lopulta takaisin Korkeasaareen. Toisen leijonan Åkerblom vaati pitää itsellään, kenties eräänlaisena statussymbolina.

Filmillä näkyy, miten Åkerblom vieraili palautetun leijonan luona eläintarhassa. Naista oli kielletty leikkimästä leijonan kanssa Korkeasaaressa vieraillessaan. Åkerblom kuitenkin livahti kielloista huolimatta häkkiin hellimään karvaista ystäväänsä.

Toisesta leijonasta, Zetyrista , Åkerblom ei suostunut luopumaan. Poliisi joutui lopulta lopettamaan eläimen.

Yhden tarinan mukaan molemmat leijonat olisivat lopulta päätyneet täytettyinä Åkerblomin omistukseen.
https://yle.fi/uutiset/3-11005473
Marian Paratiisin lahkolaistyttöjä näyttelevät Saga Sarkola ja Satu Tuuli Karhu: Rakkauden puute voi johtaa kauheisiin asioihin
Zaida Bergrothin uutuuselokuvassa epävarma aika ja hyväksynnän kaipuu saavat ihmiset seuraamaan karismaattista johtajaa.

Elokuvat 2.10.2019 klo 19.29

Marian paratiisi on uskomattomaan tositarinaan perustuva elokuva unissasaarnaaja Maria Åkerblomista, joka piti kukoistavaa hovia sisällissodan runtelemassa Suomessa.

Köyhistä oloista lähtenyt, jo lapsena vieraille piikomaan passitettu Åkerblom esiintyy neitsyenä, vaikka käyttää sumeilematta seksuaalista valtaa. Pihla Viitalan näyttelemä kaunotar kanavoi enkelien viestejä, saa isännät myymään omaisuutensa, jättämään perheensä ja tekemään hänen vuokseen rikoksia.

Åkerblom kerää ympärilleen lahkon, jossa suosikkeja hemmotellaan, mutta poikkipuolisesta sanasta voi päätyä hankeen seisomaan. Ulkopuoliset ovat uhka.

Matkalla luvattuun maahan ollaan, mutta unelma ikionnesta karkaa aina vain kauemmas.

Zaida Bergrothin ohjaama elokuva ei kuitenkaan ole vain varoittava kertomus karismaattisesta johtajasta, joka tarjoaa helppoja totuuksia epävarmoina aikoina.

Se on kertomus myös rakkauden kaipuusta, tarpeesta kuulua edes jonkinlaiseen perheeseen ja kolmen naisen triangelidraamasta.

Sokeasta ihailusta tasaveroiseen kumppanuuteen

Åkerblomilaisten tarina kerrotaan löyhästi todelliseen hahmoon perustuvan, Satu Tuuli Karhun näyttelemän Salomen näkökulmasta. Salome on Åkerblomin hoteisiinsa ottama orpotyttö ja lempilapsi, joka kertomuksen alussa ihailee sokeasti hyväntekijäänsä.

Kun Åkerblom joutuu vankilaan, tulee Salomelle tilaisuus tutustua tyttöön oman suljetun piirinsä ulkopuolelta; kaduilla karuja asioita kokeneeseen, hurjaan Maliniin. Saga Sarkolan esittämä Malin on lahkon kannalta vaarallinen elementti; hän kyseenalaistaa ja ajattelee itse.

Marian paratiisissa kahden täysin erilaisen tytön tuttavuudesta kasvaa vastavuoroinen, arvostava ystävyys ja rakkaus. Sen voimasta Åkerblomin jumalallisuus varisee myös Salomen silmissä.

Kolmen ihmisen; omastaan kynsin hampain kiinni pitävän Marian, ja vapauteen kaipaavien tyttöjen keskinäiset tunteet tekevät ryhmädynamiikasta kiehtovan vyyhdin, Karhu kuvailee.

– Salome on rakentanut käsityksensä rakkaudesta Marian ympärille ja Marian varaan. Sitten Malin tuo tilanteeseen aivan erilaisen maailman, ja oman tapansa rakastaa. Kolmiodraama on keskeinen asia elokuvassa.

Lupa rakastaa ja olla rakastettu

Salome ja Malin näkevät toisensa ensimmäisen kerran sattumalta kadulla. Kun he lopulta kunnolla kohtaavat, ovat molemmat eri syistä tolaltaan ja tukeutuvat toisiinsa.

– Se on sattuman kauppaa ja outoa vetovoimaa. Salomessa on Malinin mielestä jotain jännää, ja toisinpäin. Kun Malin on hakattu ja maassa, hän päättää luottaa täysin ventovieraaseen tyttöön, selittää Sarkola.

Salomen ja Malinin keskenään täysin erilaiset maailmat, temperamentit ja energiat vetävät heitä toistensa puoleen.

– Elokuvan yksi teema on rakkauden valtataistelu ja se, mitä rakkaus ja rakkaudettomuus saavat ihmisen tekemään. Elokuvassa käsitellään sitä, miten voi antaa luvan rakastaa, ja tulla rakastetuksi. Samalla pitäisi oppia luottamaan itseensä, Sarkola toteaa.

– Salomen ja Malinin rakkaus on niin alussa, että he eivät yhtään tiedä, mihin se heidät vie. Kun on itsekin nuori, niin tietää sen hämmennyksen, mitä kokee, kun tunteita on kauhean paljon.

"Koskettavin ja kouriintuntuvin rooli"

Molemmat nuoret näyttelijät ovat tehneet useita merkittäviä rooleja ja saaneet niistä tunnustusta. Silti he kuvailevat Marian paratiisia aivan poikkeukselliseksi elokuvaksi, jossa oli onni saada olla mukana.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta keväällä näyttelijäksi valmistunut Satu Tuuli Karhu esitti viime vuonna pääroolin Kansallisteatterin Juliassa ja Romeossa, ja pokkasi parhaan naissivuosan Jussin elokuvasta Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

– Nämä viimeiset kolme isoa ammattilaistyötä ovat kyllä aivan uskomaton kolmen suora! Vaikka ne kaikki ovat olleet merkityksellisiä ja opettavaisia rooleja, on Salomen rooli henkilökohtaisella tasolla koskettavin ja kouriintuntuvin. Se, että elokuva perustuu tositarinaan syventää sen merkitystä entisestään. Totuus on tarua ihmeellisempää!

Saga Sarkola valmistui tänä vuonna näyttelijäksi Tampereen yliopistosta. Hän on tullut jo tutuksi rooleistaan muun muassa ruotsalaisessa tv-sarjassa Vettä sakeampaa, Cheek-elämäkertaelokuvassa Veljeni Vartija, sekä KOM-teatterin menestysnäytelmässä Veriruusut.

– En tiennyt, että minusta löytyy Malinin kaltainen, anarkistinen tyyppi, sillä rakastan komediaa ja tragikomediaa. Malin on tässä järkyttävän surullisessa tarinassa valonpilkahdus, joka koko ajan kuitenkin leikkii kuolemalla. Oli ihanaa saada tehdä tämä juttu, ja erityisen hienoa oli tehdä kohtauksia Satu Tuulin kanssa.

"Meillä on jopa sama syntymäpäivä"

Karhusta ja Sarkolasta tuli läheisiä ystäviä Marian paratiisin kuvauksissa. Sitä ennen he olivat hädin tuskin puolituttuja.

Ensimmäisen kerran näyttelijät päätyivät juttelemaan kunnolla keskenään opinahjojensa yhteisen kurssin illanvietossa. Baaripöydässä tuli puheeksi Zaida Bergrothin kiinnostava, uusi elokuva, johon olisi aivan huippua päästä mukaan. Pian sen jälkeen naiset päätyivät koekuvauksissa tekemään kohtausta yhdessä. Kemia tuntui taianomaiselta saman tien.

Nyt he kiittelevät toisiaan kilpaa.

– Vitsi, se tuntui tosi oikealta ja helpolta välittömästi! Saga on mahtava näyttelijä ja tyyppi! Zaidakin sanoi, kun se kuuli, että meillä on sama syntymäpäivä, että tässä on jotain merkityksellistä!, Karhu nauraa.

– Meillä on täysin vuorovaikutteinen suhde, jossa antaa ja saa. Satu Tuuli on niin valovoimainen ja ihana, ja hänessä näkyy kaikki. Siihen on helppo tarttua, ja leikkiä sillä vähän, Sarkola jatkaa.

"Kunpa jokainen saisi rakkautta"

Marian paratiisin teatteriensi-ilta on Suomessa perjantaina. Elokuva on jo saanut innostuneen vastaanoton Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla, jossa se nähtiin vajaa kuukausi sitten.

Elokuvan matka jatkuu seuraavaksi Chicagon kansainvälisille filmifestivaaleille.

Satu Tuuli Karhu uskoo, että Åkerblomin ja hänen seuraajiensa tarina vetoaa katsojiin kaikkialla ajankohtaisuutensa takia. Vaikka Marian paratiisi on epookkielokuva, ei sen ydinsisältö ole sidottu aikaan tai paikkaan.

– Vääränlaista uskonnollista ja poliittista vallankäyttöä on koko ajan joka puolella. Siihen on hyvä herätellä ihmisiä, se on tärkeä viesti. Sitä on tapahtunut myös Suomessa ja tapahtuu edelleen. Elokuvan pinnan alla pohditaan sitä, mikä saa ihmisen seuraamaan tällaisia johtajia.

Karhun mielestä Marian paratiisi on olennainen elokuva myös siksi, että se muistuttaa, miten tärkeää jokaiselle on tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.

– Vaikka mikään ei oikeuta Marian tekoja, niin hänet näytetään inhimillisessä valossa. Hän on ollut pieni, hylätty lapsi, ja jäänyt pieneksi lapseksi, joka ei ole koskaan saanut sitä mitä on tarvinnut. Maria ottaa sitten tarvitsemansa väkivalloin ja todella raadollisin keinoin. Kunpa jokainen saisi apua ja rakkautta, jota tarvitsee.
https://yle.fi/uutiset/3-10973804

Avatar
fraxinus
Susikoski
Viestit: 38
Liittynyt: Ke Syys 25, 2019 12:43 pm

Re: Maria Åkerblom, herätysliikkeen johtaja ja unissasaarnaaja

Viesti Kirjoittaja fraxinus »

Maria on kaikessa erikoisuudessaan ja upeudessaan varmasti 10 mielenkiintoisimman suomalaisen joukossa, kuten myös mm. Tove Jansson, Eino Leino sekä Tamara Aladin.
Lisää upeita vanhoja tarinoita valkokankaalle ja broadsheetille, kiitos. Vanhaa kunnon lattiakahvijournalismia.

Ghost hunting
Horatio Caine
Viestit: 6414
Liittynyt: Ke Elo 16, 2017 3:16 pm
Paikkakunta: aarniometsä

Re: Maria Åkerblom, herätysliikkeen johtaja ja unissasaarnaaja

Viesti Kirjoittaja Ghost hunting »

Maria on kyllä ylitse muiden, Tove on minunkin listan kärjessä, Miina Sillanpää, Minna Canth.
Åkerblomin oppeja on kyllä vastaan tullut, peitetty vaan nykyään jonkun sivuston nimen taakse.

Vastaa Viestiin