Kuka murhasi Jukka S. Lahden?

[mustapiste]

...ja tässä jatkuu.

MVP, kiitos!! Mua ei lakkaa hämmästyttämästä, miten tyttären noinkin selkeästi esitetty kysymys hävisi kuin tuhka tuuleen, ja tilalle tuli (vasta vuonna 2009!) dramaattinen "uole"... Ei ihme, että tämä litteraatti haluttiin haudata.

[Arkipäiväinen]

...ja tässä jatkuu.

MVP, kiitos!! Mua ei lakkaa hämmästyttämästä, miten tyttären noinkin selkeästi esitetty kysymys hävisi kuin tuhka tuuleen, ja tilalle tuli (vasta vuonna 2009!) dramaattinen "uole"... Ei ihme, että tämä litteraatti haluttiin haudata.

Sellainen toki pitää mainita, että tuo Amandan kysymys "ketä siellä on?" on merkattu sarakkeeseen "muuta", vaikka hän on tuolloin ollut keittiössä/puhelimessa. Toisin sanoen, kyseessä on ilmeisesti ollut hyvin hiljainen ääni, jota ei ole voinut kuulla ilman tallenteen muokkaamista. Ja kenties siksi se on jäänyt aiemmilta kuuntelijoilta kuulematta. Tämä ei tietenkään muuta miksikään sitä, että tuo Sihvosen tekemä litteraatti kohdasta 2:00 on kaikkinensa ihan eri kuin mitä tämän päivän tallenteilta kuulee.

[TutkivaEiTieltäEksy]

...ja tässä jatkuu.

MVP, kiitos!! Mua ei lakkaa hämmästyttämästä, miten tyttären noinkin selkeästi esitetty kysymys hävisi kuin tuhka tuuleen, ja tilalle tuli (vasta vuonna 2009!) dramaattinen "uole"... Ei ihme, että tämä litteraatti haluttiin haudata.

Sellainen toki pitää mainita, että tuo Amandan kysymys "ketä siellä on?" on merkattu sarakkeeseen "muuta", vaikka hän on tuolloin ollut keittiössä/puhelimessa. Toisin sanoen, kyseessä on ilmeisesti ollut hyvin hiljainen ääni, jota ei ole voinut kuulla ilman tallenteen muokkaamista. Ja kenties siksi se on jäänyt aiemmilta kuuntelijoilta kuulematta. Tämä ei tietenkään muuta miksikään sitä, että tuo Sihvosen tekemä litteraatti kohdasta 2:00 on kaikkinensa ihan eri kuin mitä tämän päivän tallenteilta kuulee.

Tämän päivän nauhoistakin kykenee tuossa kohtaa kuulemaan kuinka tyttö vetää henkeä kuin olisi sanomassa jotain, mutta se kohta ikäänkuin "katkeaa"

[Njord]

Itseasiassa on oikeuden päätöksiä sekä poliisin dokumentteja siitä, ettei hätäkeskusnauhalla kuulu ollenkaan ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin.

Lisäksi on olemassa keskusrikospoliisin dokumentteja siitä, että hätäkeskusnauhalla mahdollisesti kuuluu ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin. Laitoin liitteeksi uudelleen Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion äänitutkija Tuija Niemen joulukuussa 2006 tekemän litteraatin häke-nauhasta. Myöhemmin on tullut poliisilta uusia versioita nauhasta ja uusia litteraatteja, kuten kaikki tietävätkin. Niiden todistusarvo oikeudessa oli tasan nolla, kuten kaikki tietävätkin.Niemi 13.12.2006 - 2.jpg

Pakko ottaa tuolta yksi irrallinen nosto. Eli ajassa 0:42 TN kuulee kuinka Auer vastaa häke-virkailijalle "Kyllä" tämän toistaessa Auerin vastauksen "neljä lasta". Auer sanoo tuon TN:n mukaan "toteavalla" "ei huolestuneella" äänensävyllä. Tässä vaiheessahan TN:llä ei ole ollut varsinaista painetta kuulla tai olla kuulematta tiettyjä asioita. Silti tuossa kohdassa minun mielestäni jo paistaa asenteellisuus. Auer "vain toteaa" vaikka lapsista kyse. Toteaa, ei ole huolestunut. Tuo on myös ainoa kohta koko litteraatissa kun TN analysoi äänensävyä.

En nyt voi sanoa olevani asiassa mikään ekspertti, mut joskus jotain vuorovaikutusanalyysia tutkimushommeleissa olen tehnyt. Jos äänensävyssä kuullaan huolestuneisuutta, niin sanottaessa "kyllä" johonkin vastaukseen se voi ilmetä normaalia hiljaisempana, pidätellympänä tai huokaavana vastauksena. Joten on aivan käsittämättömän naurettavaa, että "huolestuvaa" äänensävyä lähdettäisiin edes tuosta repliikistä erottamaan. Se että on lähdetty hakemaan osoitta asenteellisuuden; Anneli ei kuulosta siltä miltä pitäisi naisen äidin tuossa tilanteessa kuulostaa Perustavin sääntö on, että äänensävy kuvataan jonain mitä se on, ei jonain mitä se ei ole.. Jos kuvataan jotain mitä pitäisi kuulua mutta ei kuulu, niin se on asenteellisuutta per se.

Olisi sitä paitsi todella ihmeellistä jos tuolta kuuluisi huolestuneita äänensävyjä tuossa kohdassa ja tuossa yhden sanan vastauksessa. Se herättäisi epäilyn! Huolestunut "kyllä" kuullaan terapiatuolissa istuvalta tai lääkärin oiretiedusteluun vastaavalta. Ei kukaan tuossa tilanteessa vastaa huolestuneella äänensävyllä vaikka jokainen olisi epäilemättä hyvin huolestunut. "Huolestunut" äänensävy voidaan erottaa esim hiljaan sanottuna repliikkinä, puhaltavana tai huokaavana kyllä, intonaatio nousee hiljaa kun ilmat päästetään samaan aikaan huokauksen yhteydessä. Kokeilkaapa sanoa "kyllä" tuohon tapaan ja verratkaa kuulostaako samalta tavalta puhua kuin Anneli tuossa puhuu.Kukaan ei myöskään vastaa tuossa tilanteessa tuohon kysymykseen "kyllä" toteavalla äänensävyllä. Se herättäisi myös epäilyn. Eikä Anneli siinä todellakaan totea. Tätä voi testata kukin tahollaan niin, että laitatte mielessänne Annelilta tuossa "kyllä" repliikissä kuultavan äänensävyn sisällöllisesti jo valmiiksi toteavaan lauseeseen kuten vaikka "päätös on tehty" "arpa on heitetty" tai "tämä on nyt sitten näin". Kuulostaako toteava lause tällöin enää toteavalta? No ei niin. Jos äänensävy poistaa toteavasta repliikistä toteavuuden, niin silloin äänensävy ei missään nimessä ole toteava.

Jos tuota äänensävyä tuossa pitäisi analysoida, niin keskeistä olisi huomioida konteksti jossa se esitetään. Tuossa kohdassa Häke-virkailija esittää retorisen kysymyksen (hyvässä litteroinnissa siinä olisikin kysymysmerkki) "neljä lasta?" Funktio on varmistaa havainto havainto joka hätkähdyttävä. Sama funktio kuin lauseella "kuulinko todellakin oikein että neljä lasta". Miten Anneli sitten tähän vastaa ja ennen kaikkea koska? Anneli vastaa siihen jo lähdössä korkealla intonaatiolla ja lähes kysymyksen päälle "Kyllä". Tuossa voisi olla huutomerkki sulun kanssa perässä vaikka Anneli ei varsinaisesti huudakaan, siis "Kyllä"(!). Äänensävy (äänenpaino tai intonaatio paremminkin) on tuossa kohdassa äärimmäisen "painottava" ja "kiirehtivä". Ei toteava. Ihminen toteaa silloin kun ei ajattele, että sillä miten tämän sanoo voisi jotenkin vaikuttaa siihen mitä tästä seuraa. Jos Annelille olisi ollut yhdentekevää avunsaannin nopeus, niin silloin hän olisi todennut "kyllä". Jokainen kuulee, että Anneli ei tuossa tilaneessa totea vaan painottaa. Painottava on sen "kyllä (!)" repliikin äänensävy ja yhtä lailla funktio.

[mustapiste]

Itseasiassa on oikeuden päätöksiä sekä poliisin dokumentteja siitä, ettei hätäkeskusnauhalla kuulu ollenkaan ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin.

Lisäksi on olemassa keskusrikospoliisin dokumentteja siitä, että hätäkeskusnauhalla mahdollisesti kuuluu ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin. Laitoin liitteeksi uudelleen Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion äänitutkija Tuija Niemen joulukuussa 2006 tekemän litteraatin häke-nauhasta. Myöhemmin on tullut poliisilta uusia versioita nauhasta ja uusia litteraatteja, kuten kaikki tietävätkin. Niiden todistusarvo oikeudessa oli tasan nolla, kuten kaikki tietävätkin.Niemi 13.12.2006 - 2.jpg

Pakko ottaa tuolta yksi irrallinen nosto. Eli ajassa 0:42 TN kuulee kuinka Auer vastaa häke-virkailijalle "Kyllä" tämän toistaessa Auerin vastauksen "neljä lasta". Auer sanoo tuon TN:n mukaan "toteavalla" "ei huolestuneella" äänensävyllä. Tässä vaiheessahan TN:llä ei ole ollut varsinaista painetta kuulla tai olla kuulematta tiettyjä asioita. Silti tuossa kohdassa minun mielestäni jo paistaa asenteellisuus. Auer "vain toteaa" vaikka lapsista kyse. Toteaa, ei ole huolestunut. Tuo on myös ainoa kohta koko litteraatissa kun TN analysoi äänensävyä.
(lyhensin lainausta)

Näistä kyseisistä asiakirjoistahan liikkui speku, ettei tämä olisi täysin alkuperäinen litteraatti vaan myöhemmin "päivitetty" versio.

[Kuolemannaakka]

No ei ne lasinsirut ainakaan taaksepäin lennä, vaikka olisi 10 kerroksinen lämpölasi. Ihan kun loogisesti ajattelet asiaa.

Lentää, sehän on poliisienkin toimesta testattu ja rekottu.

Lisäksi kannattaa muistaa se lasin takana ollut kireä verho.

[Arkipäiväinen]

Lisäksi on olemassa keskusrikospoliisin dokumentteja siitä, että hätäkeskusnauhalla mahdollisesti kuuluu ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin. Laitoin liitteeksi uudelleen Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion äänitutkija Tuija Niemen joulukuussa 2006 tekemän litteraatin häke-nauhasta. Myöhemmin on tullut poliisilta uusia versioita nauhasta ja uusia litteraatteja, kuten kaikki tietävätkin. Niiden todistusarvo oikeudessa oli tasan nolla, kuten kaikki tietävätkin.Niemi 13.12.2006 - 2.jpg

Pakko ottaa tuolta yksi irrallinen nosto. Eli ajassa 0:42 TN kuulee kuinka Auer vastaa häke-virkailijalle "Kyllä" tämän toistaessa Auerin vastauksen "neljä lasta". Auer sanoo tuon TN:n mukaan "toteavalla" "ei huolestuneella" äänensävyllä. Tässä vaiheessahan TN:llä ei ole ollut varsinaista painetta kuulla tai olla kuulematta tiettyjä asioita. Silti tuossa kohdassa minun mielestäni jo paistaa asenteellisuus. Auer "vain toteaa" vaikka lapsista kyse. Toteaa, ei ole huolestunut. Tuo on myös ainoa kohta koko litteraatissa kun TN analysoi äänensävyä.
(lyhensin lainausta)

Näistä kyseisistä asiakirjoistahan liikkui speku, ettei tämä olisi täysin alkuperäinen litteraatti vaan myöhemmin "päivitetty" versio.

Samoin tuossa on tuo kohta, jonka Berg myös kirjassaan nostaa esiin: 2:02 (2:06 - jos tarkkoja ollaan): "nainen: Öh/voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys, siirtääkö uhria?" Ja kaksi sekuntia tämän jälkeen Anneli on jo puhelimessa.

Kirjoitin tästä jo aiemminkin, että eihän tuo arvelu uhrin siirtämistä vielä tietenkään viittaa siihen, että Annelia arveltaisiin murhaajaksi, mutta toisaalta, miksi ihmeessä Niemi spekuloi jotakin ruumiin siirtämistä pelkän "öh"-äänen perusteella? Sihvosen litteraatissa kyseistä tämän päivän tallenneversioista selvästi kuuluvaa öh-ääntä ei ole edes mainittu.

[Njord]

Lisäksi on olemassa keskusrikospoliisin dokumentteja siitä, että hätäkeskusnauhalla mahdollisesti kuuluu ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin. Laitoin liitteeksi uudelleen Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion äänitutkija Tuija Niemen joulukuussa 2006 tekemän litteraatin häke-nauhasta. Myöhemmin on tullut poliisilta uusia versioita nauhasta ja uusia litteraatteja, kuten kaikki tietävätkin. Niiden todistusarvo oikeudessa oli tasan nolla, kuten kaikki tietävätkin.Niemi 13.12.2006 - 2.jpg

Pakko ottaa tuolta yksi irrallinen nosto. Eli ajassa 0:42 TN kuulee kuinka Auer vastaa häke-virkailijalle "Kyllä" tämän toistaessa Auerin vastauksen "neljä lasta". Auer sanoo tuon TN:n mukaan "toteavalla" "ei huolestuneella" äänensävyllä. Tässä vaiheessahan TN:llä ei ole ollut varsinaista painetta kuulla tai olla kuulematta tiettyjä asioita. Silti tuossa kohdassa minun mielestäni jo paistaa asenteellisuus. Auer "vain toteaa" vaikka lapsista kyse. Toteaa, ei ole huolestunut. Tuo on myös ainoa kohta koko litteraatissa kun TN analysoi äänensävyä.
(lyhensin lainausta)

Näistä kyseisistä asiakirjoistahan liikkui speku, ettei tämä olisi täysin alkuperäinen litteraatti vaan myöhemmin "päivitetty" versio.

Tuollahan on ainoastaan yksi "aikaleima päivämäärä" ylämarginaalissa joka on 04.04.11. Onko kenties niin, että se on tulostuspäivä? Tai ainakin kerrottu sen olevan tulostuspäivä? Kaikki sen viivan alapuolella oleva on sitten tekstiä jota pystyy muokaamaan mielensä mukaisesti aina tulostamiseen saakka. En ny lähde osoittamaan huijaamista kun en sellaista tietty pysty tekemään. Sanonpahan vaan (huolestuneena kuin Annika Saarikko) että on oikeudellisesti todella ongelmallista, suorastaan oikeusturvatonta, jos tämän tason dokumentit rajoittuvat ainoastaan yhteen aikaleima-päivämäärään. Kyllä näissä tulisi aina näkyä SEKÄ allekirjoitus/lukitsemispäivämäärä ETTÄ tulostuspäivämäärä. MYÖS tiedoston luomispäivän tulisi näkyä.

Klassisena esimerkkinä päivämääräkikkailusta voisi mainita erään vainajan pojan/edunvalvontavaltuutetun joka siirsi vainajan auton ja veneen veljensä (varavaltuutettu..) nimiin kuolinpäivää seuranneena päivänä ja myivät ne sitten yhdessä tuumin eivätkä puhuneet kukuneuvoista mitään testamenttiperijöille tai perunkirjoittajalle. Olivat täyttäneet luovutustodistukset konttorilla manuaalisesti ja hyödyntäneet edunvalvontavaltakirjaa. Laittaneet luovutuspäivämäärän taannehtien niin, etteivät tasaperintöön oikeutetut testamentin saajat olisi voineet perukirjaa vastaan saada trafista ajoneuvotietoja, oikeus kun on vain kuolinpäivän jälkeiseen tietoon. Osasivat kuitenkin pyytää ajoneuvotiedot siitä päivästä lähtien kun edunvalvontavaltuutus oli myönnetty. Traficomin järjestelmästä löytyi sitten tallennettu paperinen luovutustodistus, jossa oli luovutuspäivämäärä ennen kuolemaa ja tulostuspäivämäärä jälkeen kuoleman. Vainaja oli siis tehnyt luovutuksen päivän sen jälkeen kun oli kuollut, näkyi aukottomastu siitä luovarista. Siinä ei ollut enää poliisilla juuri tutkittavaa ja aika napakat sanktiot seurasivat kun olivat hyvin kalliita menovehkeitä. Törkeä kavallus ja maailman noloin kiinnijääminen. Myös näihin litterointeihin tulisi tallentua "kuolinpäivä" eli päivä jolloin dokumentti on saatu valmiiksi. Nyt kun päiväys on muokattavan tekstin osassa, niin sen on voinut laittaa sellaiseen muotoon tekstiä muokatessaan ihan koska vaan aina tulostukseen saakka.. Ei ole mitään mistä tarkistaa koska dokumenttia on muokattu. On "vain" tulostuspäivä.

[MikaK]

Annelihan on kertonut miten murha tehtiin ulkopuolisen tekemänä. Se onkin ainoa mahdollinen tapahtumakuvaus, joka sopii tunnettuihin faktoihin.

Jännä ettei muissa rikoksissa poliisi käytä samaa metodia; annetaan ainoan rikoksesta epäillyn kertoa tarinan kuvaus joka sopii johonkin muuhun tekijään.

Enemmän pakottamista se Annelin tarina ulkopuolisesta on mitä faktoihin sopimiseen tulee. Jo tekoon kulunut aika moninkertaisen lasin hakkaamisesta mihin pariskunta ei reagoi, lyhyt aika puhelussa sekä uhrin pitkäkestoiseen vuotamiseen viittaavat verijäljet sekä jälkien jättämättömyys ja etenkin se ettei häke-tallenteella kuulu ulkopuolisesta tekijästä mitään eivät sovi lainkaan faktoihin vaan ovat täysin ristiriidassa. Muista ikkunasta hyppimistä ym. järjenvastaisia seikkoja edes mainitsematta.

Sinä se jaksat trollailla, jankata samoja asioita. Vieläkö joku vaivautuu korjaamaan väitteitäsi?
Senkus pidät Annelia syyllisenä mutulla, koska näyttöähän syyllisyydestä ei ole.

Näyttöä ulkopuolisestakaan tekijästä ei ole mutta jokuhan murhan on tehnyt. Mutta näin kai se (Suomen) oikeudessa menee: in dubio pro reo. Epävarmat seikat mm. tutkinnan hutilointien takia on katsottava lakiteknisesti syytetyn eduksi. Vaikka oikeus olisikin sitä mieltä että Anneli on 90% varmasti syyyllinen niin se 10% on riittävä järkevä epäily jolloin syyte hylätään. Tekninen tutkinta oli puutteellista, koko taloa ei kuidutettu (jolloin ruskeat kuidut ois löydetty talosta), peseytymishuone jäi tutkimatta vaikka poliisikin jo ihmetteli miten Anneli oli juuri peseytynyt ja kädet ja paidat täysin puhtaat eli kädet pesty ja paita vaihdettu, taloa ei eristetty jne. niin enää ei näyttöä ole mahdollista saada.

[Arkipäiväinen]

Tuollahan on ainoastaan yksi "aikaleima päivämäärä" ylämarginaalissa joka on 04.04.11. Onko kenties niin, että se on tulostuspäivä? Tai ainakin kerrottu sen olevan tulostuspäivä?

Juu, se on tulostuspäivämäärä. Litteraatti on saatu lisätutkinnan mukana. (lähde: Berg)

[TutkivaEiTieltäEksy]

Jännä ettei muissa rikoksissa poliisi käytä samaa metodia; annetaan ainoan rikoksesta epäillyn kertoa tarinan kuvaus joka sopii johonkin muuhun tekijään.

Enemmän pakottamista se Annelin tarina ulkopuolisesta on mitä faktoihin sopimiseen tulee. Jo tekoon kulunut aika moninkertaisen lasin hakkaamisesta mihin pariskunta ei reagoi, lyhyt aika puhelussa sekä uhrin pitkäkestoiseen vuotamiseen viittaavat verijäljet sekä jälkien jättämättömyys ja etenkin se ettei häke-tallenteella kuulu ulkopuolisesta tekijästä mitään eivät sovi lainkaan faktoihin vaan ovat täysin ristiriidassa. Muista ikkunasta hyppimistä ym. järjenvastaisia seikkoja edes mainitsematta.

Sinä se jaksat trollailla, jankata samoja asioita. Vieläkö joku vaivautuu korjaamaan väitteitäsi?
Senkus pidät Annelia syyllisenä mutulla, koska näyttöähän syyllisyydestä ei ole.

Näyttöä ulkopuolisestakaan tekijästä ei ole mutta jokuhan murhan on tehnyt. Mutta näin kai se (Suomen) oikeudessa menee: in dubio pro reo. Epävarmat seikat mm. tutkinnan hutilointien takia on katsottava lakiteknisesti syytetyn eduksi. Vaikka oikeus olisikin sitä mieltä että Anneli on 90% varmasti syyyllinen niin se 10% on riittävä järkevä epäily jolloin syyte hylätään. Tekninen tutkinta oli puutteellista, koko taloa ei kuidutettu (jolloin ruskeat kuidut ois löydetty talosta), peseytymishuone jäi tutkimatta vaikka poliisikin jo ihmetteli miten Anneli oli juuri peseytynyt ja kädet ja paidat täysin puhtaat eli kädet pesty ja paita vaihdettu, taloa ei eristetty jne. niin enää ei näyttöä ole mahdollista saada.

Kädet Anneli itse muisteli pesseensä, paidan vaihtaminen oli ainoastaan poliisin spekulaatiota.
Näytteitä on kerätty satoja ja edelleen joku on sitä mieltä, että tutkinta tehtiin huolimattomasti. Jos ruskeat kuidut olisivat olleet taloudesta, niin niitä olisi löytynyt myös Annelin punaisesta paidasta, eikö? Hänethän laitettiin keittiön lattialle makaamaan.
Se, että Annelista ei löytynyt niin mitään todisteita käydystä kamppailusta, ei veitsestä hänen hajua jne. pitäisi nimenomaan osoittaa syyttömyys, mutta vaan kun ei. Jotenkin se nyt on onnistuttu kääntämään syyllisyyden merkiksi. Niin tai näin, aina väärin päin. Miten ihminen kykenee syyttömyytensä todistamaan, jos edes puuttuviin todisteisiin ei uskota?
Mä olen useasti miettinyt kyseistä asiaa omalle kohdalleni. Siis, että tänne joku tunkeutuisi ja tappaisi puolisoni, eikä kukaan uskoisi minun puhuvan totta, vaikka mitään syyllisyyteen viittavaa näyttöä ei löytyisi. Pelottava, erittäin pelottava pelkkänä ajatuksenakin. Se ei vaan saa riittää, että on ollut paikalla. Tällöin kuka vaan paikalle sattunut silminnäkijä saattaa saada tuomion, jopa elinkautisen.
Kas kun perheen poikaa ei ole vielä epäilty isänsä surmasta. Hänhän se on tarinaansa muuttanut radikaalisti. Edellä oleva oli vaan sarkastinen kommentti.

[Njord]

Tuollahan on ainoastaan yksi "aikaleima päivämäärä" ylämarginaalissa joka on 04.04.11. Onko kenties niin, että se on tulostuspäivä? Tai ainakin kerrottu sen olevan tulostuspäivä?

Juu, se on tulostuspäivämäärä. Litteraatti on saatu lisätutkinnan mukana. (lähde: Berg)

Tämä on kyllä todella erikoista. Eli on olemassa:

1) joku korjaamaaton versio (missä ja koska se on tehty ja mikä tulostuspäivä?)
2) 19.12.2006 korjattu versio joka tulostettu vasta 4.4.2011 lisätutkintapöytäkirjaan. Miksi ihmeessä se on lisätutkintapöytäkirjassa, kun ei se nyt siihen voi edes liittyä, jos siis on kerran valmistunut jo 19.12.2006. Kyllähän tämä on jo silloin pitänyt numeroida ja laittaa tutkintapöytäkirjaan.

Mikä versio on sitten varsinaisessa tutkintapöytäkirjassa? Kai siellä nyt joku on? Vai mitä ihmettä, onko jotain mitä en ymmärrä?

[Arkipäiväinen]

Tuollahan on ainoastaan yksi "aikaleima päivämäärä" ylämarginaalissa joka on 04.04.11. Onko kenties niin, että se on tulostuspäivä? Tai ainakin kerrottu sen olevan tulostuspäivä?

Juu, se on tulostuspäivämäärä. Litteraatti on saatu lisätutkinnan mukana. (lähde: Berg)

Tämä on kyllä todella erikoista. Eli on olemassa:

1) joku korjaamaaton versio (missä ja koska se on tehty ja mikä tulostuspäivä?)
2) 19.12.2006 korjattu versio joka tulostettu vasta 4.4.2011 lisätutkintapöytäkirjaan. Miksi ihmeessä se on lisätutkintapöytäkirjassa, kun ei se nyt siihen voi edes liittyä, jos siis on kerran valmistunut jo 19.12.2006. Kyllähän tämä on jo silloin pitänyt numeroida ja laittaa tutkintapöytäkirjaan.

Mikä versio on sitten varsinaisessa tutkintapöytäkirjassa? Kai siellä nyt joku on? Vai mitä ihmettä, onko jotain mitä en ymmärrä?

Olen lukenut Bergin kirjan kahdesti, mutta olen lahjakas unohtamaan asioita. Pääpiirteissään kuitenkin menee niin, että ensimmäisessä oikeudenkäynnissä syyttäjällä oli uusi Niemen 13.8.2009 tekemä litterointi, johon tuo "(u)ole" oli ilmestynyt ja viimeisimpään oikeudenkäyntiin 2015 tarvittiin tietenkin vielä taas uusi litterointi, ns. "Ampujan ryhmältä", jossa myös Niemi oli mukana. Lisäksi poliisin tekninen tutkija Matti Mäkinen teki litteroinnin 2006.

Mielenkiintoinen kohta tosiaan on tuo "(u)ole" ja sen jälkeiset sekunnit. Tämä kohta on muuttunut merkittävästi vuosien myötä. Tässä kopiona Bergin kirjasta, miten nuo kahdeksan sekuntia ovat vuosien mittaa muutuneet:

Mäkinen 2006
(mies) AAH!
(miehen valitusta ja naisen huutoa. Ei selvyyttä)
Nainen: Tuleeks sielt kettään?

Niemi 2006
Uhri: Aagh valittaa.
Uhri: "a-laalala lala" ei pysty enää puhumaan selvästi
Nainen: "..." / 2-tavuinen sana, ei saa selvää, päällekkäin miehen valituksen kanssa.
Nainen: Öh / voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys, siirtääkö uhria?
Nainen: Tuleeksielt kettään / tulee puhumaan puhelimen lähelle

Sihvonen 2008
Uhri: O-aauu!
Nainen: nyyhkäisy puhelimeen
Uhri: Aauuaa-aaa! Tytär: "Ketä siellä on?"
Voimakas kopsahdus, jonka jälkeen uhrin huudot
Uhri: Aa!
Uhri: Aa!
Nainen: Tuleek sielt kettään?

Niemi 2009
Jukka: Aagh / valittaa
Jukka: "a-laalalala" / ei pysty enää puhumaan selvästi (kopsahdus) keskellä
Anneli: "(...uole)" / 2-tavuinen sana, ei saa selvää, päällekkäin miehen valituksen kanssa
(vaimea kopsahdus)
Jukka: lala /
Anneli: Öh / voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys
Anneli: ... /
Anneli: (vaimeita askeleita) Tuleeksielt kettää /

Ampujan ryhmä 2015
uhrin valitusääni
nainen hengitysääni
uhrin valitusääni ja nainen: Kuole!
uhrin valitusääni ja nainen: ...o-__u
nainen äännähtää ja alkaa puhua puhelimitse hyvin läheltä

[nihilistinahalisti]

...ja tässä jatkuu.

MVP, kiitos!! Mua ei lakkaa hämmästyttämästä, miten tyttären noinkin selkeästi esitetty kysymys hävisi kuin tuhka tuuleen, ja tilalle tuli (vasta vuonna 2009!) dramaattinen "uole"... Ei ihme, että tämä litteraatti haluttiin haudata.

Sellainen toki pitää mainita, että tuo Amandan kysymys "ketä siellä on?" on merkattu sarakkeeseen "muuta", vaikka hän on tuolloin ollut keittiössä/puhelimessa. Toisin sanoen, kyseessä on ilmeisesti ollut hyvin hiljainen ääni, jota ei ole voinut kuulla ilman tallenteen muokkaamista. Ja kenties siksi se on jäänyt aiemmilta kuuntelijoilta kuulematta. Tämä ei tietenkään muuta miksikään sitä, että tuo Sihvosen tekemä litteraatti kohdasta 2:00 on kaikkinensa ihan eri kuin mitä tämän päivän tallenteilta kuulee.

Sihvosen litterointi, 25% ookoo, 75% soopaa. Merkitty Lahden ääniä kohtaan missä ei ole mitään, sanomiset sitä sun tätä ja osa ihan väärin.

Tulos, nippa nappa parempi kuin tn litteraatio.

Kyllä siellä se kuole sanominen on jotain aika alussa ja lausuja on tekijä, erottaa kun vertaa muihin normaalisti sanottuun, vaikkapa Auerin kysymään "lähtik se mies jo", tekijä vastaa "eii" karheahko miehen ääni.

Laitan kohdan millä kohtaa kuole huudahdus on ja sitä ennen olevat äänen (ei Auerin kysymää, äänen) ja sen jälkeisen äänen.

Auerin pakoon juoksu, sen jälkeen kolahduksia ja ajassa 02:03 - 04 "kuole" ja sen jälkeen tai päällläkin Lahti "älä, älää älä".

Kuuntelin samalla muitakin ääniä, erittäin vaimeita kylläkin ja yksi ääni ilmeni omituiseksi, ihmisen ääni kyllä, mutta erittäin vaimea, lähinnä kuiskaus ja kuullosti lapselta.

Lisäksi kuullaan tallentelta "ttu", alku on vi, mutta jää jonkin kolahduksen alle, loppu selkeä ja ajassa 01:14,5 - 015,5 ja sen jälkeen tekijä ajassa 01:16,5 - 17,2 "töh".

Tässähän tätä herkkuhetkiin.

Ah niin, käytössäni ihan vaan samppa känny, meikä kun ei tarvi hyberbyberkupperskeikkaa labroja.

[Njord]

Juu, se on tulostuspäivämäärä. Litteraatti on saatu lisätutkinnan mukana. (lähde: Berg)

Tämä on kyllä todella erikoista. Eli on olemassa:

1) joku korjaamaaton versio (missä ja koska se on tehty ja mikä tulostuspäivä?)
2) 19.12.2006 korjattu versio joka tulostettu vasta 4.4.2011 lisätutkintapöytäkirjaan. Miksi ihmeessä se on lisätutkintapöytäkirjassa, kun ei se nyt siihen voi edes liittyä, jos siis on kerran valmistunut jo 19.12.2006. Kyllähän tämä on jo silloin pitänyt numeroida ja laittaa tutkintapöytäkirjaan.

Mikä versio on sitten varsinaisessa tutkintapöytäkirjassa? Kai siellä nyt joku on? Vai mitä ihmettä, onko jotain mitä en ymmärrä?

Olen lukenut Bergin kirjan kahdesti, mutta olen lahjakas unohtamaan asioita. Pääpiirteissään kuitenkin menee niin, että ensimmäisessä oikeudenkäynnissä syyttäjällä oli uusi Niemen 13.8.2009 tekemä litterointi, johon tuo "(u)ole" oli ilmestynyt ja viimeisimpään oikeudenkäyntiin 2015 tarvittiin tietenkin vielä taas uusi litterointi, ns. "Ampujan ryhmältä", jossa myös Niemi oli mukana. Lisäksi poliisin tekninen tutkija Matti Mäkinen teki litteroinnin 2006.

Mutta tämä johon siis itse edellä viittaan täytyy olla Niemen koska siinä on tunnus RTL. Samoin yhdessä toisessa postaamistasi kuvissa (se joka ennnen tätä Tampereen lausuntoa) on RTL ja siinä tulostus(?) päivämääränä on 28.08.09. Se on sitten varmaan se ensimmäinen Niemen litterointi, johon ei ole tätä 19.12.2006 korjausta vielä tehty. En minä voi olla kyllä ajattelematta muuten kuin, että nämä Niemen 2006 tekemät litteroinnit eivät ole syntyneet syntyneet vuonna 2006 vaan tuolloin jolloin ne on tulostettu, eli -09 ja -11. Sitä "(u)ole hän ei ollut kuullut juu, mutta on niissä 2006 tehdyissä litteroinneissa ollut varmasti niin paljon muutakin ristiriitaa "u-o-l-e" litteroinnin kanssa, että on ollut pakko tehdä aivan uudet vanhat litteroinnit. Tuo on ollut myös kätevä tapa lisätä täysin epäpätevän ja -uskottavan äänitutkijan uskottavuuta puolustuksen kyseenalaistaessa Niemen täydellisen tempoilun lausunnoissaan. Tuo "toteavalla ei huolestuneella äänensävyllä" on vain niin tökerö ollakseen todella kuultua. Ei Niemi tuollaista ole voinut vuonna 2006 kuulla, kun ei sitä voi kuulla millään keinoilla. Kukaan. Koskaan. Kyse ei ole mielipiteestä, tuo ei vain ole mahdollista. Tutkinanjohtajan vaihtumisen jälkeen onkin sitten kaikki ollut mahdollista, Niemelle ("kyllä minä jo silloin olin kuulevinani") Kummasti lisää äänitutkijan uskottavuutta jos hän on jo tuolloin 2006 kyennyt noin yliluonnollisella tavalla kuulemaan, että Auer sanoo "kyllä" toteavalla, ei huolestuneella äänensävyllä. Yleissivistymättömät käräjädumarit ovat varmaan kuvitelleet, että koska ihmisellä on fonetiikan lisuri tehtynä, niin hän pystyy kuulemaan yhden sanan perusteella ihmisen äänensävyssä olevan tunnetilan, siis sen ettei adekvaattia tunnetta ole, itse asiassa ei ole tunnetta lainkaan, on vain toteamus. Tuo on täysin yhtä yliluonnollinen kyky kuin on vuosia vanhojen arpien näkeminen uv-valolla.