15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Gagarin
Agentti Scully
Viestit: 695
Liittynyt: To Tammi 07, 2016 2:56 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Gagarin »

kakkosurpo kirjoitti:
Ma Syys 23, 2019 10:24 pm
Hyvä kiinteistövälitystapa, numero 2, on kertoa jos asunnossa on tapahtunut HENKIRIKOS. Joten nostappa sitä kiveä mistä tulit, ja ryömi sen alle takaisin.
Minä innostuin sinun napakasta vastauksestasi sen verran, että kävin varta vasten Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton sivuilla katsomassa tuota hyvän välitystavan ohjeistusta. Siellä sanotaan konkreettisesti tällä tavoin (Ohje hyvästä välitystavasta 10.10.2018 - luku 7.1 (välittäjän) tiedonantovelvollisuus ostajalle):
Jos kohteessa tapahtuneesta kuolintapauksesta ei ole aiheutunut vahinkoa kohteelle, kuolintapauksesta ei tarvitse kertoa.
Onko alalla useita ohjeistuksia?

WalkingDisaster
Javier Pena
Viestit: 1781
Liittynyt: Pe Huhti 19, 2013 8:43 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja WalkingDisaster »

Gagarin kirjoitti:
Ti Syys 24, 2019 8:52 pm
kakkosurpo kirjoitti:
Ma Syys 23, 2019 10:24 pm
Hyvä kiinteistövälitystapa, numero 2, on kertoa jos asunnossa on tapahtunut HENKIRIKOS. Joten nostappa sitä kiveä mistä tulit, ja ryömi sen alle takaisin.
Minä innostuin sinun napakasta vastauksestasi sen verran, että kävin varta vasten Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton sivuilla katsomassa tuota hyvän välitystavan ohjeistusta. Siellä sanotaan konkreettisesti tällä tavoin (Ohje hyvästä välitystavasta 10.10.2018 - luku 7.1 (välittäjän) tiedonantovelvollisuus ostajalle):
Jos kohteessa tapahtuneesta kuolintapauksesta ei ole aiheutunut vahinkoa kohteelle, kuolintapauksesta ei tarvitse kertoa.
Onko alalla useita ohjeistuksia?
Laki kertoo muuta. Tuosta vaikka voi lukea:

https://yle.fi/uutiset/3-10600449

Myös täällä sanotaan, että "Henkirikos tai muu kuolemantapaus: kerrottava viimeistään sitovaa ostotarjousta tehtäessä"

https://www.timokanerva.fi/5-asiaa-jotk ... errottava/

Gagarin
Agentti Scully
Viestit: 695
Liittynyt: To Tammi 07, 2016 2:56 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Gagarin »

WalkingDisaster kirjoitti:
Ti Syys 24, 2019 10:24 pm
... snip...
Laki kertoo muuta. Tuosta vaikka voi lukea:
https://yle.fi/uutiset/3-10600449
Tuosta ei voi lukea mitä laki kertoo. Se on toimittajan melko löysää tekstiä, jossa siteerataan useita alalla toimijoita. Ei yhtään konkreettista lakiviittausta.
Myös täällä sanotaan, että "Henkirikos tai muu kuolemantapaus: kerrottava viimeistään sitovaa ostotarjousta tehtäessä.
https://www.timokanerva.fi/5-asiaa-jotk ... errottava/
Jälleen joutavaa tekstiä. Joku kiinteistönvälittäjä kertoo, miten "Hyvää välitystapaa" pitää noudattaa ja että kuolemantapauksesta on kerrottava. Kyseisessä "Hyvässä välitystavassa" sanotaan selkeästi, että EI tarvitse kertoa. Sopii lukea itse. Jonkun kiinteistönvälittäjän nettipalsta ei tietenkään voi ajaa valtakunnallisten ja julkistettujen normien yli. Käräjäoikeus lukee Kiinteistönvälittäjien Keskusliiton välitysohjeita, ei nettipalstoja.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kun käytetään tietolähteenä toisen ja kolmannen käden lähteitä. Kannattaa katsoa alkuperäisestä lähteestä mitä siellä todellisuudessa lukee. Ei ole ensimmäinen kerta, kun toimittajat ja nettikirjoittajat pistävät mutkia suoriksi ja kirjoittavat omia mielipiteitään ikään kuin faktoina tai "lakina".

On myös hyvä huomata, että tämä asia koskee ainoastaan ammattimaisia kiinteistönvälittäjiä. Kun yksityinen myy kiinteistön yksityiselle, niin silloin sovelletaan maakaarta, ei kuluttajansuojalakia, ei lakia kiinteistönvälityksestä eikä Kiinteistönvälittäjien Keskusliiton ohjeita.

Kannattaa myös panna merkille, puhutaanko "asunnosta" (asunto-osakeyhtiö) vai kiinteistöstä. Ne ovat eri asioita, myös kaupankäynnin kannalta.

Sinänsä turhaa jankkaamista. Fiksu myyjä kertoo asiasta etukäteen. Ei sen takia, että olisi pakko. Mutta kertomalla etukäteen välttää aivan turhat ja kalliit riitelyt ostajan kanssa. Viisas pääsee vähemmällä, sanotaan...

Avatar
Luupää
Perry Mason
Viestit: 3848
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Luupää »

MaAl kirjoitti:
Ti Syys 25, 2018 12:05 am
Lueskelin jostain (olikohan uusin Alibi), että tämäkin tyttö on jo ehdonalaiseen päässyt, eli vapaalle.
Eipä ollut pitkä tuomio. Perusteena oli, että alle 21-v tehty rikos niin tekijä istuu vain 1/3 osan, eli tuo 3v on jo kulunut 9v tuomiosta.
Todella kamalaa, toinen menetti henkensä ja siitä pääsee näin vähällä.
Tosin mikä minä olen tuomioita julistamaan, mutta jotenkin tuntui väärältä, niiden vanhempien puolesta, joiden lapsi menetti hengen ja tuomio oli vain 3v istumista ihmishengen riistosta.
Edit: Tuomio oli 9v, mutta istumista vain 3v.
Haaste-lehden nettijuttuarkistosta löytyy juttu nuorena tehtyjen rikosten seuraamuksista. Se on julkaistu muutamaa kuukautta ennen tätä tapausta, joten siitä saanee osviittaa tuon aikaisesta suhtautumisesta nuoriin rikoksentekijöihin. Aika lailla samoilla linjoilla mentäneen tänäkin päivänä, ei Seinäjoen mehuhetkestä nyt niin pitkä ikuisuus ole.

https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehti ... ukset.html

Hannu Niemi

Lasten ja nuorten rikoksentekijöiden seuraamukset

Rikosten sääntelyssä on epäillyn ikään perustuvia eroja. Lapsia ja nuoria kohdellaan rikosprosessissa lievemmin kuin aikuisia.

Seuraamusjärjestelmässä voidaan rikoksesta epäillyn iän perusteella erottaa neljä eri ryhmää: 1) alle 15 -vuotiaat lapset, 2) 15–17-vuotiaat nuoret henkilöt, 3) 18–20-vuotiaat nuoret rikoksentekijät (nuoret aikuiset) ja 4) vähintään 21-vuotiaat aikuiset. Ikä määritellään rikoksen tekohetken mukaan ja seuraavassa käytetään käsitteitä "lapset", "nuoret henkilöt", "nuoret aikuiset" ja "aikuiset" erottelemaan eri ryhmiä toisistaan. Kun puhutaan kaikista 15–20-vuotiaista, käytetään yhteistä termiä "nuoret rikoksentekijät".

Lapsia ja 15–20-vuotiaita nuoria kohdellaan rikosoikeudellisesti lievemmin kuin aikuisia. Tämä johtuu osaltaan lasten ja nuorten kypsymättömyydestä, ajattelemattomuudesta, harkintakyvyn kehittymättömyydestä ja nuoruuteen liittyvän häiriökäyttäytymisen todennäköisestä ohimenevyydestä sekä siitä, että aikuisille säädettyjen rangaistusten ei katsota niiden haitallisten vaikutusten vuoksi sellaisenaan soveltuvan lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten rikoksiin puututaan suuressa määrin myös rinnakkaisin tai vaihtoehtoisin keinoin (lastensuojelun keinot ja rikosten sovittelu). Myös rikosoikeudellisia sanktioita on nuorten rikoksissa enemmän kuin aikuisilla, ne ovat tekojen vakavuuden mukaan porrastettuja ja niitä sovelletaan lievemmin kuin aikuisilla. Tässä keskitytään rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja sovitteluun, mutta ei lastensuojelun keinoihin (ks. lastensuojelun keinoista Väisänen 2013).

Alle 15-vuotiaat lapset eivät joudu lainkaan rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Esitutkinta voidaan kuitenkin suorittaa myös lasten tekemistä rikoksista. Lapset voivat joutua myös vahingonkorvausvelvollisiksi. Lasten tekemiä rikoksia käsitellään tarpeen vaatiessa lastensuojelulain mahdollistamien toimien avulla. Lisäksi rikosten sovittelu on myös lasten osalta mahdollista.

Suurin osa rikosoikeudellisista lievennyksistä koskee nuoria, 15–17-vuotiaita, henkilöitä. Ehkä merkittävin lievennys on se, ettei nuorta henkilöä voida tuomita ehdottomaan vankeuteen, elleivät painavat syyt sitä vaadi (RL 6:9). Tämän vuoksi nuoria tuomitaankin ehdottomaan vankeuteen yleensä vain silloin, kun rikoksesta määrätty rangaistus on pitempi kuin kaksi vuotta vankeutta. Nuoret henkilöt on tuomittava lievennetyn rangaistusasteikon mukaan eikä elinkautista vankeutta ole mahdollista tuomita (RL 6:8). Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita pääsääntöisesti vain nuori henkilö (RL 6:10a). Syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen edellytyksiä on laajennettu, kun ne koskevat nuoria henkilöitä (ROL 1:7 ja RL 6:12).

Osa poikkeussäännöistä koskee sekä nuoria henkilöitä että nuoria aikuisia eli kaikkia 15–20-vuotiaita. Nuoret rikoksentekijät voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteena 15 kuukauden ajaksi valvontaan (RL 6:10). Yhdyskuntaseuraamusten uudistusta valmistellut toimikunta on lisäksi ehdottanut, että myös yhdyskuntapalvelua tehostettaisiin nuorten osalta valvonnalla (Oikeusministeriö 2012). Nuorina rikoksentekijöinä tuomitut pääsevät myös ehdonalaiseen vapauteen muita vankeja aikaisemmin eli kärsittyään rangaistuksesta puolet tai ensikertalaiset yhden kolmasosan (RL2c:5.2). Aikuistenkin rangaistuksia voidaan lieventää tuomitun korkean iän perusteella (RL 6:7).


Nuorten seuraamukset ovat lievempiä kuin aikuisten

Nuoret eivät syyllisty yleisesti niin vakaviin rikoksiin kuin aikuiset. Tämä selittää suureksi osaksi sen, miksi nuorille määrätyt rangaistukset ovat lievempiä kuin aikuisilla. Nuoret aikuiset sijoittuvat seuraamusten ankaruudessa nuorten henkilöiden ja vanhempien aikuisten välimaastoon. Nuorten muita lievemmät seuraamukset johtuvat myös edellä käsitellystä lainsäädännöstä ja siitä, että nuoret eivät ole ehtineet uusia rikoksiaan samassa määrin kuin vanhemmat ikäluokat. Seuraavassa käytetään yhdenmukaisuuden vuoksi vuoden 2012 tilastolukuja (taulukko 1).

Kuva


Nuorten henkilöiden seuraamuksista 86 % ja nuorten aikuisten seuraamuksista 82 % määrätään tuomioistuimen ulkopuolella. Aikuisilla osuus (89 %) on vieläkin korkeampi, mikä johtuu siitä, että valtaosa seuraamuksista on liikennesakkoja. Nuorten ja nuorten aikuisten tyypillisin rangaistus on rangaistusmääräyksellä annettu sakko, jonka rahamäärä jää keskimäärin selvästi alle 100 euron. Nuorilla rikesakkojen määrä on kasvanut vuodesta 2010, josta lähtien liikennerikkomusten ohella myös alkoholirikkomuksista on voitu määrätä rikesakko rangaistusmääräyssakon sijaan. Erilaiset sakkorangaistukset ovat selvästi yleisin (92 %) seuraamus sekä nuorilla että nuorilla aikuisilla.

Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen (ROL 1:7–8) on noin 3–4 kertaa yleisempää 15–17-vuotiailla kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoruuden ohella syyttämättä jättämisen perusteina on käytetty rikoksen vähäisyys- ja kohtuusperustetta. Kohtuusperustetta on voitu käyttää esimerkiksi silloin, kun rikosta on soviteltu tekijän ja uhrin kesken.

Vajaa viidennes (18 %) nuorille henkilöille ja kolmannes (33 %) nuorille aikuisille tuomioistuimessa tuomituista rangaistuksista on vankeusrangaistuksia. Aikuisilla niiden osuus on suurempi (40 %). Nuorille henkilöille tuomituista vankeusrangaistuksista 91 % oli ehdollisia. Nuorilla aikuisilla vastaava osuus oli 78 % ja aikuisilla 61 %. Nuorilla henkilöillä ehdollisen vankeuden tehosteena käytettiin yleisimmin valvontaa (50 % ehdollisista) ja nuorilla aikuisilla oheissakkoa (40 %) ja valvontaa (34 %) sekä yhdyskuntapalvelua (28 % laskettuna yli vuoden pituisista ehdollisista tuomioista).

Nuoria henkilöitä tuomitaan ehdottoman vankeuden sijasta yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen hyvin harvoin. Tämä johtuu siitä, että alle 18-vuotiaita voidaan ylipäätään tuomita enintään kahden vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin vain painavista syistä. Nuorilla aikuisilla sitä vastoin yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttö on lähes yhtä yleistä kuin heitä vanhemmilla, mutta vankilarangaistusten osuus on myös heillä selvästi vähäisempää kuin aikuisilla. Nykyään nuorisovankien määrä on matala (päivittäin noin 40 nuorisovankia, joista suurin osa vähintään 18 vuotta täyttäneitä). Avoseuraamuksena suoritettavan nuorisorangaistuksen käyttö on ollut jatkuvasti hyvin harvinaista.

Viranomaistasolla nuorten tekemiä rikoksia käsittelevät ennen muuta poliisi, lastensuojelu- ja muut sosiaaliviranomaiset ja rikosten sovittelutoimi. Tuomioistuimiin saakka valikoituu selvä vähemmistö nuorten tekemistä rikoksista ja vapausrangaistusten täytäntöönpanoon sitäkin vähemmän.


Ehdollisen vankeuden valvonta on nuorten erityisseuraamus

Voimassa olevan lain mukaan nuorille rikoksentekijöille ehdollisen vankeuden tehosteena käytettävästä valvonnasta on aina tehtävä erillinen päätös tuomioistuimessa silloin, kun valvontaa on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi (RL 6:10.2). Aiemmin nuori rikoksentekijä asetettiin automaattisesti valvontaan, ellei oikeus määrännyt erikseen, ettei valvontaa tarvita. Valvontaan asettaminen koskee seuraamuksena sekä nuoria henkilöitä että nuoria aikuisia.

Lain muutos on vähentänyt runsaasti valvonnan käyttöä. Nuorilla sitä käytetään nykyisin noin joka toisessa tapauksessa ja nuorilla aikuisilla noin joka neljännessä tapauksessa, kun ennen uuden lain voimaantuloa valvonta liitettiin ehdollisen vankeuden valvontaan kummassakin ryhmässä noin 85 %:ssa tapauksia (kuvio 1).

Kuva
Kuvio 1. Valvonta ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena 1995–2012 , vasemmalla 15–17-vuotiaat, oikealla 18–20-vuotiaat (punainen valvonta, sininen ei valvontaa). (Lähde: Marttunen 2014)


Nuorisorangaistuksen käyttö on jäänyt vähäiseksi

Nuorisorangaistus tuli kokeiluvaiheen jälkeen valtakunnallisesti voimaan vuonna 2005. Nuorisorangaistus on käytännössä ehdollista vankeutta ankarampi seuraamus, joka sisältää valvontatapaamisten lisäksi sosiaalista toimintakykyä edistäviä ohjelmia ja niihin liittyvää tukea ja ohjausta sekä mahdollisesti työelämään perehdyttämistä. Valvonta on kaiken kaikkiaan ajallisesti selvästi intensiivisempää ja sisällöllisesti laajempaa kuin ehdolliseen vankeuteen liitetty valvonta.

Kokeiluvaiheen aikana 1997–2004 nuorisorangaistuksia tuomittiin keskimäärin 40 vuodessa ja enimmillään 100 vuonna 2000. Sen jälkeen eli vuosina 2005–2012 tuomioita on määrätty keskimäärin 20 vuodessa ja vuonna 2012 ainoastaan 9 nuorta tuomittiin nuorisorangaistukseen. Seuraamuksen käyttö onkin huomattavasti vähäisempää kuin mitä lakia säädettäessä tavoiteltiin.

Vähäisen käytön yhtenä syynä on pidetty sitä, että Rikosseuraamuslaitos ei suosita nuorisorangaistuksen käyttöä kuin noin puolessa antamistaan toimeenpanosuunnitelmalausunnoista. Lisäksi tuomioistuimet ovat tuominneet toisinaan nuorisorangaistuksen sijasta nuoren oheissakolla tai valvonnalla tehostettuun ehdolliseen vankeuteen (Marttunen 2008).

Nuorisorangaistus näyttää jääneen toissijaiseksi seuraamusvaihtoehdoksi nuorten keskivakavassa rikollisuudessa. Nuoria tuomitaan selvästi useammin valvonnalla tehostettuun ehdolliseen vankeuteen kuin nuorisovankeuteen. Saattaa olla, että nuorisorangaistukseen ajatellaan liittyvän suurehko epäonnistumisriski. Seuraamuksen keskeytykset ovatkin käytön vähentyessä laskeneet viime vuosina kokeiluaikaisesta 38 %:sta 17 %:iin vuosina 2005–2012). Nuorisorangaistuksen edellytyksiä on esitetty muutettavaksi niin, että se olisi selvemmin rangaistusten porrastuksessa valvonnalla tehostettua ehdollista vankeutta ankarampi seuraamus ja siihen tuomittaisiin tapauksissa, joissa ehdollisen vankeuden valvontaa ei ole pidettävä riittävänä laissa ja sen esitöissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (Marttunen 2013).


Sovittelu tärkeä keino käsitellä lasten ja nuorten tekemiä rikoksia

Noin joka kuudes (16 %) rikosoikeudellisesti alaikäisen lapsen tekemäksi epäilty ja poliisin selvittämä muu kuin liikennerikos ohjautui sovitteluun vuonna 2012. Nuorten tekemistä rikoksista enemmän kuin joka kymmenes (12 %) ja nuorten aikuisten tekemistä 6 % tuli soviteltavaksi. Vastaavasti verrattaessa sovittelutapauksia nuorille tuomioistuimessa määrättyihin rangaistuksiin sovittelujen osuus oli nuorilla peräti 65 % ja nuorilla aikuisilla 21 %.

Soviteltavista rikoksista puolestaan 12 % oli lasten tekemiä, 17 % nuorten tekemiä ja 12 % nuorten aikuisten tekemiä. Yhteensä alle 21-vuotiaiden tekemiä oli 41 % sovitteluun ohjatuista rikoksista, mikä osaltaan kuvaa sovittelun keskeisyyttä lasten ja nuorten kohdalla.

Soviteltaviksi tulleista rikoksista suuri osa on pahoinpitelyrikoksia ja usein siten virallisen syytteen alaisia tekoja. Nämä jutut päätyvät sovittelun jälkeen vielä syyttäjän ja mahdollisesti myös tuomioistuimen käsiteltäviksi. Tavanomaista on, että syyttäjä tekee silloin syyttämättä jättämispäätöksen, ellei rikos ole niin vakava, että se edellyttää syytteen nostamista. Asianomistajarikoksissa poliisi voi tehdä tutkinnan lopettamispäätöksen, jos asianomistaja peruuttaa sovittelun jälkeen rangaistusvaatimuksensa.

Sovittelu mahdollistaa sen, että rikosta voidaan käsitellä osapuolten kohtaamistilanteessa myös uhrin näkökulmasta ja sen avulla lapsi tai nuori voidaan saada konkreettisesti ymmärtämään tekonsa aiheuttamat kärsimykset ja vahingot. Sovittelu on muutoinkin osallistuvaa ja vähemmän muodollista kuin oikeusprosessi. Siinä voidaan ottaa huomioon sosiaalisia näkökohtia ja käsitellä rikosta siten kokonaisvaltaisemmin kuin rikosoikeudellisessa prosessissa. Sovittelu tähtää rikoskäyttäytymisen varhaiseen puuttumiseen ja nuoren rikosuran katkaisuun. Kun esitutkinta- syyttäjä- ja sosiaaliviranomaiset yhdessä sovittelutoimen kanssa puuttuvat nuoren tekemään rikokseen, asia tulee käsitellyksi monesta näkökulmasta ja tavanomaista yksityiskohtaisemmin.


Kirjoittaja on erikoissuunnittelija Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa.

Lähteet:
Marttunen, Matti (2008) Nuorisorikosoikeus. Alaikäisten rikosten seuraamukset kriminaalipoliittisesta ja vertailevasta näkökulmasta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 236.

Marttunen, Matti (2013) Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistus: nuorten seuraamukset. Helsinki 14.5.2013.

Marttunen, Matti (2014) Nuorten seuraamukset. Julkaisussa Rikollisuustilanne 2013. Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 266, s. 383–409.

Oikeusministeriö (2012) Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 12/2012.

Väisänen, Tiina (2013) Tahdonvastaisen huostaanoton merkitys nuorten seuraamusharkinnassa. Teoksessa Rangaistuksen määrääminen (toim. Lappi-Seppälä & Kankaanrinta). Helsingin hovioikeuden julkaisuja, s. 147–170.



Julkaistu 12.12.2014
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

Olinko eka
Harjunpää
Viestit: 292
Liittynyt: Su Loka 04, 2015 4:24 am

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Olinko eka »

Ilmeisesti lääkkeet auttaneet tämän tekijän yhteiskuntakelpoiseksi. Tosin lähteenä ylilauta joten pienellä varauksella.
Sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Jos sattuisi taas ahdistamaan niin onkohan lähtökohtaisesti terveen paperit? :roll:
[https://ylilauta.org/sekalainen/118405706#no118406113][/url]

Criminal Minds
Poliisikoira Rex
Viestit: 261
Liittynyt: Pe Heinä 17, 2015 2:56 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Criminal Minds »

Onko Hannan nykyinen nimi tiedossa?

Criminal Minds
Poliisikoira Rex
Viestit: 261
Liittynyt: Pe Heinä 17, 2015 2:56 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Criminal Minds »

Munmielestä toi nimenvaihto ei saisi rikollisilla, varsinkaan henkirikoksen tehneillä sais olla mahdollista. Eihän sitä vois tietää millasen sekopään kanssa on.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Suomen laki sallii nimenmuutoksen. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus elämänmuutokseen. Tytöllä on niin rankka diagnoosi, että toivon mukaan elämäntoveri saa sen tietää. Tuon diagnoosin saanut on lähellä mielisaurautta. Luonnevika ei ole koskaan pakkohoidon peruste. Nyt kuitenkin suunnitellaan, että tietyt vaikeat persoonallisuuden häiriöt sitä olisivat. Ryhmä A häiriöt.

aga
Adrian Monk
Viestit: 2752
Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 11:21 am

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja aga »

Criminal Minds kirjoitti:
Su Huhti 19, 2020 6:18 pm
Munmielestä toi nimenvaihto ei saisi rikollisilla, varsinkaan henkirikoksen tehneillä sais olla mahdollista. Eihän sitä vois tietää millasen sekopään kanssa on.
Etkö sä muka ole koskaan elämäsi aikana tehnyt virheitä?

Avatar
meitzi
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5116
Liittynyt: La Loka 18, 2008 8:17 am

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja meitzi »

aga kirjoitti:
Su Huhti 19, 2020 7:10 pm
Etkö sä muka ole koskaan elämäsi aikana tehnyt virheitä?
Henkirikos on joko virhe, tai sitten ei, riippuen ihan siitä, miten tekijä suhtautuu asiaan. Henkirikoksen uusijat kokevat sen vähäisemmäksi virheeksi, ja on aika vaikeaa arvata johtuuko tarve nimenmuutokseen elämänmuutoksesta ja/tai suhtautumisestaan virheeseen.

Mitä itse olen huomannut, niin ne jotka ovat suhtautuneet tekoonsa virheenä, niin eivät ole kokeneet tarvetta vaihtaa nimeään, vaan yrittävät jatkaa elämäänsä virheestään huolimatta, joka ei ole välttämättä helppoa, mutta tekevät niin siitä huolimatta samalla nimellään.
Työtön hullu ja eläkeläinen - Takkunatsi

Criminal Minds
Poliisikoira Rex
Viestit: 261
Liittynyt: Pe Heinä 17, 2015 2:56 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Criminal Minds »

Virheitä olen tehnyt, mutta en tappanut ketään.

AnitaBlake
Nikke Knakkertton
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Touko 20, 2016 1:57 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja AnitaBlake »

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fc37 ... 1e443aa31c

16 veitseniskua
Seinäjoen järkyttävästä teinisurmasta tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta. Iltalehti kertoo tässä jutussa, mitkä seikat tekevät tapauksesta poikkeuksellisen Suomen rikoshistoriassa.

16 veitseniskua. Ne päättivät 15-vuotiaan Nellin elämän 28.4.2015, tasan viisi vuotta sitten.

Tekijä oli Nellin samanikäinen luokkakaveri Vilma, joka surmasi kaverinsa raa’asti omassa kodissaan. Teon taustalla oli mustasukkaisuus pojasta.

Nelli ja Vilma eivät ole nuorten oikeita nimiä, mutta niitä on käytetty esimerkiksi tässä Iltalehden jutussa.

Näin tapahtumat etenivät vuonna 2015. ILTV
1. Nuori ikä
Viisi vuotta sitten huhtikuussa kaverukset Nelli ja Vilma kävivät peruskoulun kahdeksatta luokkaa. Kumpikin oli alkuvuonna täyttänyt 15 vuotta, Vilma oli myös juuri saanut mopokortin.

Vilma oli vuodenvaihteen jälkeen ihastunut erääseen samalla luokalla olleeseen poikaan. Pojalle hän ei ollut ihastuksestaan kertonut. Vilmaa alkoi yhä enemmän ja enemmän ärsyttää se, että poika tuntui viihtyvän hyvin Nellin kanssa. Nämä muun muassa hakeutuivat toistensa seuraan välitunnilla ja istuivat koulussa tiiviisti vierekkäin.

Vilma pelkäsi, että Nelli ja hänen ihastuksensa tykkäsivät toisistaan. Vilma oli turhautunut tilanteeseen. Hän ei keksinyt muuta ratkaisua kuin surmata Nellin.

Osallisten nuori ikä tekee tapauksesta poikkeuksellisen Suomen rikoshistoriassa.

– Molemmat olivat täyttäneet 15 vasta alkuvuoden aikana. Yleensä alaikäiset tekijät ovat kuitenkin jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä, sanoo jutun syyttäjänä toiminut aluesyyttäjä Kimmo Lampinen.

2. Tekotapa ja suunnitelmallisuus
Vilma alkoi etsiä netistä tietoa vaarallisista aineista, jotka tappaisivat uhrin vasta hetken kuluttua niiden nauttimisesta, jotta Vilmaa ei osattaisi yhdistää tekoon. Vilma muisti, että heidän kotinsa autotallissa oli lasinpesunestettä. Hän ei tarkalleen tiennyt, miten se elimistössä vaikuttaisi, mutta arveli sen olevan myrkyllistä ja tappavaa.

Erään huhtikuisen viikonlopun aikana Vilma kävi hakemassa lasinpesunestettä pulloon huoneeseensa siltä varalta, että hän pystyisi sitä jossain vaiheessa käyttämään.

Maanantaina Vilma ehdotti Nellille ja toiselle kaverilleen, että he lähtisivät ajelemaan hänen mopoautollaan. Vielä maanantaina asia ei edennyt, joten Vilma otti ajelun uudelleen puheeksi tiistaina, 28.4.2015. Toinen kaveri olisi ehtinyt olla ajelulla vain vähän aikaa, joten Nelli ja Vilma lähtivät kahdestaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun he varsinaisesti viettivät aikaa kaksin ilman muita kavereita.

Mopoautoajelun jälkeen tytöt menivät Vilman aloitteesta hänen kotiinsa. Vilma tiesi isänsä olevan kotona, mutta kun tämä lähti töihin, Vilma tiesi tilaisuutensa tulleen. Hän kaatoi lasin pohjalle lasinpesunestettä ja mehua päälle. Nelli kuitenkin maistoi juomassa oudon sivumaun ja jätti mehun juomatta. Vilma ajatteli, että hänen olisi keksittävä jotain muuta.

Tytöt olivat menneet olohuoneeseen, ja Vilma laittoi musiikin soimaan. Sitten hän sitoi Nellin silmät väittäen Nellille, että tämä voisi rentoutua paremmin sillä tavoin. Todellinen syy oli kuitenkin se, ettei Nelli näkisi, mitä tapahtuu.

Vilma haki keittiöstä veitsen ja iski sen lattialla maanneen Nellin rintaan. Nelli nousi istumaan, otti siteen pois silmiltään ja yritti huutaa apua. Vilma löi uhriaan veitsellä useita kertoja. Viimeisten lyöntien jälkeen hän meni ulos ja vei veitsen ja lasinpesunestettä sisältäneen pullon läheiseen ojaan. Nesteen hän kaatoi pois.

Sisälle palattuaan Vilma varmisti Nellin kuolleen, soitti isälleen ja sepitti tarinan ulkopuolisesta tekijästä.

– Tämän ikäisen tekemänä tällainen hyvin suunnitelmallinen sekä raaka ja julma teko on harvinainen, Lampinen sanoo.

3. Kuulustelujen määrä
Teon peittely ei kuitenkaan onnistunut, vaan poliisi otti Vilman kiinni jo samana päivänä. Pari päivää myöhemmin hänet vangittiin todennäköisin syin epäiltynä taposta. Tekoväline löytyi ojasta, jonne Vilma oli sen piilottanut.

Lampinen muistaa tytön toistaneen aluksi myös kuulusteluissa tarinan ulkopuolisesta tekijästä.

Esitutkinnasta vastaa luonnollisesti poliisi, mutta syyttäjä tekee tiiviisti yhteistyötä poliisin kanssa.

– Ensimmäinen versio oli, että joku ulkopuolinen oli tullut taloon ja tehnyt tämän. Kohtuullisen alkuvaiheessa kuulusteluja kuitenkin jo tämä ensimmäinen versio putosi pois.

Juttua tutkittiin alun perin tappona. Epäiltyä oli kuulusteltu jo lähes kymmenen kertaa ennen kuin tutkintanimike muuttui murhaksi.

– Se oli tämä suunnitelmallisuus ja myrkyttämisasia, joka tuli sitten ilmi. Hän kertoi sen itse kuulusteluissa.

Poliisi oli jo tässä vaiheessa saanut muun tutkinnan kautta tietoja, joiden perusteella suunnitelmallisuutta epäiltiin. Myös motiivi tuli lopulta ilmi tytön itsensä kertomana, vaikka poliisi oli saanut tästäkin viitteitä jo muun tutkinnan kautta. Viitteitä motiivista saatiin muun muassa Vilman kavereilleen lähettämistä whatsapp-viesteistä, joissa hän ilmaisi olevansa turhautunut tilanteeseen.

Lampinen kertoo, että tekijää kuulusteltiin poikkeuksellisen monta kertaa siihen nähden, että kyse oli yhdestä yksittäisestä teosta.

– Häntä kuulusteltiin muistaakseni yhteensä suunnilleen kymmenkunta kertaa.

Syynä tähän oli se, että muussa tutkinnassa oli tullut ilmi viitteitä siitä, ettei epäilty ollut kertonut kaikkea.

4. Sukupuoli
Jokseenkin harvinaista tapauksessa oli myös se, että sekä uhri että tekijä olivat naisia.

– Monesti nämä ovat miehen ja naisen välisiä välienselvittelyjä, sanoo Lampinen.

Kaikkein tyypillisimmin henkirikoksen tekijä ja uhri ovat Suomessa molemmat miehiä. Suurimmassa osassa henkirikoksia tekijä on päihtynyt.

Tapauksia, joissa sekä tekijä että uhri ovat olleet naisia, on kuitenkin Suomen rikoshistoriassa muitakin. Esimerkiksi Oulun käräjäoikeudessa puitiin viime viikolla tapausta, jossa nuorta parikymppistä naista syytetään toisen naisen taposta. Motiiviksi epäillään sitä, että naisilla oli ollut suhde samaan mieheen. Laihialla puolestaan suurperheen äiti surmasi kesällä 2018 rakastajansa vaimon. Käräjäoikeus tuomitsi naisen taposta.

5. Yhteiskunnallinen keskustelu
Vilma sai oikeudessa murhatuomion joulukuussa 2015.

Vilmalle tehtiin ennen oikeudenkäyntiä mielentilatutkimus, jonka tulos oli, että hän oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen.

Mielentilatutkimuksessa hänellä todettiin psykoottinen personallisuus. Tutkimuksissa hänellä ilmeni vakavaa tunne-elämän poikkeavuutta, merkittäviä sosiaalisten tilanteiden tulkintaan liittyviä ongelmia, epäluuloisuutta, empatiakyvyttömyyttä sekä välinpitämättömyyttä.

Vilma tuomittiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa nuorena henkilönä alentuneesti syyntakeisen tehdystä murhasta yhdeksän vuoden vankeuteen. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.

Lampisen mukaan henkirikos herätti poikkeuksellisen paljon voimakkaita reaktioita paikallisten keskuudessa ja koko yhteiskunnassa.

– Tapauksen seurauksena syntyi paljon yhteiskunnallista keskustelua eri näkökulmista. Henkirikokset eivät tavallisesti aiheuta näin voimakasta keskustelua.

Tapaus herätti yhteiskunnallista keskustelua muun muassa nuorten tekijöiden rangaistuksista muun muassa siitä näkökulmasta, ovatko nuorten saamat rangaistukset liian lieviä.

Vilma istui tuomiosta vain kolmanneksen. Hän on nyt jo vapautunut vankilasta.

Vilman ja Nellin nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Jutussa on käytetty lähteenä tapaukseen liittyviä käräjä- ja hovioikeuden asiakirjoja.

Gentle
Theo Kojak
Viestit: 1142
Liittynyt: To Maalis 12, 2020 3:19 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Gentle »

Criminal Minds kirjoitti:
Su Huhti 19, 2020 6:18 pm
Munmielestä toi nimenvaihto ei saisi rikollisilla, varsinkaan henkirikoksen tehneillä sais olla mahdollista. Eihän sitä vois tietää millasen sekopään kanssa on.
Täysin samaa mieltä. Muutenkaan en ymmärrä miten tälläsen teon tehnyt sias liikkua ilman minkäänlaista seurantaa ihmisten ilmoilla vapaasti. Ja vielä helpotettais ettei tunnisteta.
Teko oli suunniteltu ja raaka. Sen ikänen kuitenkin, että hyvin ymmärtää tekonsa jos vähänkään rattaat on kohdillaan. Jos ei ole, tuskin ne tulee olemaan jatkossakaan.

Gentle
Theo Kojak
Viestit: 1142
Liittynyt: To Maalis 12, 2020 3:19 pm

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Gentle »

aga kirjoitti:
Su Huhti 19, 2020 7:10 pm
Criminal Minds kirjoitti:
Su Huhti 19, 2020 6:18 pm
Munmielestä toi nimenvaihto ei saisi rikollisilla, varsinkaan henkirikoksen tehneillä sais olla mahdollista. Eihän sitä vois tietää millasen sekopään kanssa on.
Etkö sä muka ole koskaan elämäsi aikana tehnyt virheitä?
Suunnitelmallinen, raaka henkirikos tuskin on virhe. Uhri ei tehnyt virhettä, silti ei saa uutta mahdollisuutta. Miksi psykopaattitekijän pitäis saada?

Ghost hunting
Horatio Caine
Viestit: 6415
Liittynyt: Ke Elo 16, 2017 3:16 pm
Paikkakunta: aarniometsä

Re: 15v tytön surma - Seinäjoki 2015

Viesti Kirjoittaja Ghost hunting »

Nimen omaan teko oli erittain raaka ja julma, kun ei ekalla kuollut niin sitten otettiin kikka kolmonen käyttöön, lisäksi haluttiin peittää koulun ongelmat, kyseessähän oli osittain koulukiusaaminen tekijän raggarikopla (viharyhmä), siitä vaan ei haluttu puhua.

Vastaa Viestiin