- YLE_gallup_maalis20.jpg (59.21 KiB) Katsottu 4471 kertaa
9.4.2020 klo 06.00
Vihreiden kannatus näyttää jäävän pysyvämmin tuohon 12 prosenttiin - olihan se taannoin jossain 16 pros tietämissä, mutta se oli sitä Maria Ohisalon pj-valinnan huumaa tms.
---------------------------------------------------------
Se, että SDP on nousussa ei anna aihetta iloon. Kannatus saattaa sulaa kuin voinappi hellalla:
YLEAnalyysi: SDP:n kannatuksen nousu voi huveta nopeasti – koronakriisin vaikutus puolueiden kannatukseen nähdään vasta jälkipyykin myötä
SDP:n kannatuksen nousu on osa kansainvälistä ilmiötä, jossa valtapuolueet kasvattavat ja oppositiopuolueet menevät kannatustaan, politiikan toimittaja Hannu Tikkala kirjoittaa.
Poliittisen johtajan vaihtumiseen ja vaihtamiseen liittyy aina odotusta paremmasta. Samalla siihen liittyy riski siitä, että tilanne muuttuu entistä pahemmaksi.
Kriisien aikana kansalaiset kerääntyvät usein johtajien taakse ja toivovat heidän menestyvän uhkan selättämisessä.
Näin on käynyt nyt myös Suomessa, jossa johtovastuun koronakriisin torjumisesta on ottanut pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus.
Siksi ei ole ihme, että SDP:n kannatus on noussut paitsi Ylen torstaina mutta myös Alma Median kuun vaihteessa julkaisemessa kannatusmittauksessa useilla prosenttiyksiköillä.
Samalla lähes kaikkien oppositiopuolueiden kannatus on vähentynyt kristillisdemokraatteja lukuunottamatta.
Suomi on osa kansainvälistä ilmiötä
Marinin demarit eivät ole ilmiössä yksin. Ympäri maailmaa on raportoitu eri maiden valtaapitävien kannatuksen noususta.
Maan johtajien kannatus on noussut hyppäyksenomaisesti ympäri Eurooppaa. Italian pääministeri Giuseppe Conten suosioluku on noussut yli kymmenillä prosenttiyksiköillä 71 prosenttiin, vaikka maa on jo ollut kuukausia koronaviruskriisin keskiössä.
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja hänen johtamansa puolueen CDU:n kannatus on noussut myös merkittävästi, eikä Ranskan presidentti Emmanuel Macronkaan ole jäänyt osattomaksi kansansuosion kasvusta.
Ennen koronakriisiä Contea, Merkeliä ja Macronia yhdisti ainakin yksi yhteinen tekijä: huvennut kansansuosio.
Suosiolukujen taustalla ei välttämättä ole johtajien onnistuminen koronaviruksen hoitamisessa, vaikka Marinin hallituksen viestintää on kehuttu Suomessa selkeäksi.
Maailmalla epäjohdonmukaisesta johtamisesta syytetyt päättäjät ovat myös keränneet osakseen tukea koronaviruskriisin hoidossa. Näin on käynyt esimerkiksi Britannian pääministerille Boris Johnsonille ja Yhdysvaltojen presidentille Donald Trumpille.
Ylen ja Alma Median kannatusmittauksista voi kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen, että Marinin vetämä SDP on kansalaisten silmissä ottanut johtajan paikan hallituksessa.
Muiden hallituspuolueiden kannatus on pysynyt enemmän tai vähemmän samalla tasolla kuin aiemmissa mittauksissa.
Ylen mittauksen tausta-aineistoista voidaan nähdä, että SDP:n kannatuksen nousu on tullut nimenomaan muista hallituspuolueista: vihreistä ja vasemmistoliitosta.
Populistipuolueet menettäneet nyt kannatusta
Southamptonin yliopiston valtio-opin professori Will Jennings sanoo The Guardianin haastattelussa, että tutkimuksissa on annettu erilaisia selityksiä sille, miksi johtajien kannatus nousee kriisien aikana.
Yhtäältä tutkimuksissa on nostettu esille, että kriisien aikana kansalaiset kerääntyvät yhdistävän hahmon ympärille.
Toisaalta kriisien aikana poliittisen keskustelun on nähty olevan vähemmän repivää, koska johtajien kritisoiminen hädän hetkellä näyttäytyisi epäisänmaallisena toimintana. Tällöin hallituksella on enemmän tilaa esiintyä myönteisessä valossa.
Kolmanneksi tutkimuksissa on havaittu, että kansalaiset hakevat uhkaavassa tilanteessa turvaa hallituksesta.
Oli syy tällä kertaa mikä tahansa, osassa Eurooppaa on uutisoitu myös oppositiossa olevien oikeistopopulistipuolueiden laskevasta kannatuksesta.
Esimerkiksi Saksassa oikeistopuolue AfD:n kannatus on tullut useilla prosenttiyksiköillä alas viime kuukausien aikana.
Suomessa puolestaan perussuomalaisten kannatus on laskenut sekä Ylen että Alma Median mittauksissa. Kannattajat eivät ole Ylen mittauksessa vaihtaneet leiriä, vaan menneet katsomoon.
Eri maiden vallassa olevien puolueiden tai poliitikkojen ei kannata kuitenkaan jäädä liiaksi itsetyytyväisyyden tunteeseen kiinni.
Kun pahin kriisi on ohi, eri maissa käynnistyy koronaviruksen hoidosta jälkipyykki. Siinä vaiheessa kriittisille äänenpainoille on enemmän tilaa ja hallituspuolueet voivat menettää kannatustaan.
Mikäli koronakriisistä seuraa myös syvä taloudellinen kurimus, oikeistopopulistiset puolueet ovat silloin yleensä vahvoilla.
Helsingin yliopiston viestinnän professori Juha Herkman kirjoittaa Populismin aika -teoksessa, että talouskriisit ovat ruokkineet yleensä, nimenomaan oikeistopopulistien kannatusta.
Demareiden kannatuksen kasvu voikin kriisin jälkeen hävitä yhtä nopeasti kuin se on tullut.
9.4.2020 klo 07.30
Toki Maisa voisi tehtailla sellaisia sopivan kokoisia skandaaleita, joiden aiheuttamilla mediamylläköillä voisi yrittää peittää isompia kupruja, mutta kun tämäkään strategia ei enää toimi kovin hyvin, kun on kaikenlaisia tee-se-itse-toimittajia ja muita, jotka kaivaa niitä kupruja esiin vaikka kilometrin paksuisen betonikuoren alta. Kansan nenästä vetäminenkään ei ole enää yhtä helppoa kuin ennen.
Kuolleen pilkkaamista kuitenkaan en tuosta nyt löydä. Aikamoista touhua jälleen kerran.