Salo 2017: nuoren naispotilaan kuolemasta ei nostettu syytettä

[Rouva_Etsivä]

Luultavasti joku vihannes tilassa oleva tyttö joka muutenkin halusi kuolla tilanteessa.

Myös puolustuskyvyttömän hymyilevän tytön murhannut saattaisi lausua juuri noin.

Ei onneksi kehitysvammaiset itse yleensä koe elämäänsä surkeaksi ja ilottomaksi, vaikka muut sitä elämää surkeana ja arvottomana pitäisivät.

Jos on syntynyt vihanneksena ei tietenkään paremmasta elämästä tiedä, eli ovat ehkä onnellisia omassa maailmassaan. Sitä en tiedä kuinka paljon aivotoimintaa vaikeasti kehitysvammaisella on.

Luin juuri tällaisen esimerkin vaikeasti kehitysvammaisesta, joka ei puhu lainkaan (kuten ei tämä Salossa murhattukaan), mutta ymmärtää sekä suomea että flaamia. Voisin kuvitella, että jos oppii ymmärtämään kahta eri kieltä kuitenkin, silloin ei ihan täysin toivottoman vaikea elämä kuitenkaan ole, joten tämän perusteella on ihan mahdollista, että vaikeastikin kehitysvammainen voi silti elää ihan hyvää elämää, niissä omissa rajoissaan. Kuitenkin kun se onnellisuus on täysin subjektiivinen kokemus.

https://www.iltalehti.fi/perheartikkeli ... 0eaed33f94

[NoRemorse]

Henkilökunnan lisäksi sairaaloissa on paljon opiskelijoita harjoittelujaksoilla. Osalla voi olla pääsy lääkkeisiinkin, tai sitten lääkkeitä on voitu viedä edellisistä harjoittelupaikoista tai jos tekee esim. keikkatöitä opintojen ohella.

[Tähdet kertovat]

2. potilaalle on annettu (äidin sanojen mukaan) elvytyskielto, joten ruumiinavausta ei tehdä, koska kuolema voidaan selittää sillä, että kuoli koska oli niin sairas, että on jopa tehty elvytyskielto...
Kyselen siis, koska en tiedä katoaako propofoli kehosta kuoleman jälkeen millä lailla vai eikö katoa, ja toiseksi en tiedä, opetetaanko tämä hoitsukouluissa vai ei. Joku paremmin tietävä voisi valaista asiaa...

Tässä oletan olevan ne asiat, millä tiedostettua harkintaa on tehty, jos sitä on ollut. Voihan olla, että olemme joidenkin ihmisten ”hiljaisen normin” äärellä. Toivottavasti asia selvitetään, niin harvoin hoidossa kuolleita potilaita tutkitaan.

[vägengara]

Henkilökunnan lisäksi sairaaloissa on paljon opiskelijoita harjoittelujaksoilla. Osalla voi olla pääsy lääkkeisiinkin, tai sitten lääkkeitä on voitu viedä edellisistä harjoittelupaikoista tai jos tekee esim. keikkatöitä opintojen ohella.

Niin, keräillä erillaisia N-lääkkeitä ja muistoesineitä uhrialttarille... Keikkatyöläisillä tuppaa lääkkeet tippumaan aina lattialle..

[thinker2]

Sellaisen kuvan olen tiedotuksesta saanut, että kyseessä on ainakin osa sellaista sairaalan henkilökuntaa, jotka ovat olleet työvuorossa kyseisellä osastolla ja tekoaikaan tapahtumapaikalla. Sen lisäksi voi olla kyse myös sellaisesta sairaalan henkilökunnasta, jotka ovat olleet sairaalassa töissä, mutta toisella osastolla ja tekopaikalla käymässä tuohon tekoaikaan. Tämä jälkimmäinen on siis omaa spekuani.

Sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan Salossa voi työskennellä periaattessa kuka tahansa Tyksin hoitaja tai lääkäri, koska henkilöstö liikkuu eri yksiköiden välillä:

"Virolainen kertoo, että propofoliin on koko Tyksin henkilökunnasta pääsy ”kohtuullisen monella”.

Hän ei tiedä, kuinka moni henkilö Salon sairaalassa pääsee käsiksi propofoliin, koska henkilöstö liikkuu eri yksiköiden välillä ja Salossa voi työskennellä periaatteessa kuka tahansa Tyksin hoitaja tai lääkäri."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006560335.html

Sain tuosta thinker2:en kommentista kuvan, että hän tarkoitti kokonaan ulkopuolista, eli esim. jonkun potilaan vierailijaa tai postihenkilöä tai pizzalähettiä tms. ulkopuolista, joka ei liity mitenkään suoraan sairaalamiljööseen. Mutta aivan, hän saattoi tarkoittaa ulkopuolisella myös sairaalan työntekijää, mutta jonkun toisen sairaalan työntekijää, joka tavallaan olisi ulkopuolinen tuohon sairaalaan nähden normaalioloissa.

HS 3.7 uutisoi mm. "Poliisi on kuulustellut tänä kesänä joitakin henkilöitä murhasta epäiltyinä. Epäiltyjä on poliisin mukaan ollut noin yhden käden sormilla laskettava määrä. Ainakin osa murhasta epäillyistä on kuulunut rikoksen tekoaikaan sairaalan hoitohenkilökuntaan. Epäiltyjen joukossa ei ole kuitenkaan lääkäreitä."

[thinker2]

Voidaanko se katsoa murhaksi, jos antaa vahingossa väärää lääkettä kuolettavan annoksen täysin puolustuskyvyttömässä tilassa olevalle potilaalle ja tämä salataan siten, ettei siitä kerrota muille työvuorossa oleville ja potilasasiakirjoihin kirjataan aivan toisenlaista tietoa tapahtuneesta? Olisiko jotakin tämän suuntaista tapahtunut? Potilashan oli sisätautiosastolla minkä yhteydessä todennäköisesti sijaitsee myös sydänvalvontayksikkö, missä tätä Propofolia oli ehkä lääkekaapissa vai oliko kenties osastolla ja valvonnassa yhteinen lääkehuone lääkekaappeineen? Oliko potilaalla epileptinen kohtaus meneillään ja hänelle oli tarkoitus antaa Diapamia iv.sti, mikä on myös vaaleaa väriltään lääkeampullassa.

[Pirkko Ala-Hippuli]

Voidaanko se katsoa murhaksi, jos antaa vahingossa väärää lääkettä kuolettavan annoksen täysin puolustuskyvyttömässä tilassa olevalle potilaalle ja tämä salataan siten, ettei siitä kerrota muille työvuorossa oleville ja potilasasiakirjoihin kirjataan aivan toisenlaista tietoa tapahtuneesta? Olisiko jotakin tämän suuntaista tapahtunut? Potilashan oli sisätautiosastolla minkä yhteydessä todennäköisesti sijaitsee myös sydänvalvontayksikkö, missä tätä Propofolia oli ehkä lääkekaapissa vai oliko kenties osastolla ja valvonnassa yhteinen lääkehuone lääkekaappeineen? Oliko potilaalla epileptinen kohtaus meneillään ja hänelle oli tarkoitus antaa Diapamia iv.sti, mikä on myös vaaleaa väriltään lääkeampullassa.

Ei. Se on hoitovirhe. Täytyy olla kova näyttö, että murhaksi tuomittaisiin.

Itselle tuli mieleen tutkinnan pitkittymisestä, että onko mahdollisesti odotettu jatkaako ko.hlö samanlaista toimintaa? Tai tuleeko jotain muuta raskauttavaa ilmi toimissa.

[Rouva_Etsivä]

HS 3.7 uutisoi mm. "Poliisi on kuulustellut tänä kesänä joitakin henkilöitä murhasta epäiltyinä. Epäiltyjä on poliisin mukaan ollut noin yhden käden sormilla laskettava määrä. Ainakin osa murhasta epäillyistä on kuulunut rikoksen tekoaikaan sairaalan hoitohenkilökuntaan. Epäiltyjen joukossa ei ole kuitenkaan lääkäreitä."

Iltasanomissa taasen on 3.7. uutisoitu mm. seuraavasti (tummennus minun):

"Teosta epäillään henkilöitä, jotka ovat olleet tapahtuma-aikaan sairaalassa. Poliisi on saanut rajattua määrän ”noin yhden käden sormilla laskettavaan määrään.” Epäiltynä on sairaalan henkilökuntaa. Epäiltyjen joukossa ei ole kuitenkaan lääkäreitä, poliisi vahvistaa IS:lle.

Poliisi ei raota sitä, epäilläänkö teosta myös sairaalan ulkopuolisia henkilöitä.

– En pysty siihen ottamaan tarkemmin kantaa, tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Juha Kainonen sanoo Lounais-Suomen poliisista."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006560431.html

Tähän asiaan ehkäpä tulee jossain vaiheessa lisätietoa. Odotellaan rauhassa.

[Tähdet kertovat]

Voidaanko se katsoa murhaksi, jos antaa vahingossa väärää lääkettä kuolettavan annoksen täysin puolustuskyvyttömässä tilassa olevalle potilaalle ja tämä salataan siten, ettei siitä kerrota muille työvuorossa oleville ja potilasasiakirjoihin kirjataan aivan toisenlaista tietoa tapahtuneesta? Olisiko jotakin tämän suuntaista tapahtunut? Potilashan oli sisätautiosastolla minkä yhteydessä todennäköisesti sijaitsee myös sydänvalvontayksikkö, missä tätä Propofolia oli ehkä lääkekaapissa vai oliko kenties osastolla ja valvonnassa yhteinen lääkehuone lääkekaappeineen? Oliko potilaalla epileptinen kohtaus meneillään ja hänelle oli tarkoitus antaa Diapamia iv.sti, mikä on myös vaaleaa väriltään lääkeampullassa.

Ei. Se on hoitovirhe. Täytyy olla kova näyttö, että murhaksi tuomittaisiin.

Itselle tuli mieleen tutkinnan pitkittymisestä, että onko mahdollisesti odotettu jatkaako ko.hlö samanlaista toimintaa? Tai tuleeko jotain muuta raskauttavaa ilmi toimissa.

Käsittääkseni nyt on jo tutkinnassa pyritty selvittämään vahingon mahdollisuus, ja se on ilmeisesti suljettu näyttöjen ja kuulusteluiden kautta pois. Tästä syystä nyt tutkitaan murhana.
Teoriassa siis, jos en (emme) itse myönnä tai anna mitään mahdollisuutta sille, että olisin (-me) tehny jotain vahingossa ja tietämättä, mutta tehty on tapahtunut, niin silloin voidaan/täytyy epäillä teon tahallisuutta.

[Rouva_Etsivä]

Voidaanko se katsoa murhaksi, jos antaa vahingossa väärää lääkettä kuolettavan annoksen täysin puolustuskyvyttömässä tilassa olevalle potilaalle ja tämä salataan siten, ettei siitä kerrota muille työvuorossa oleville ja potilasasiakirjoihin kirjataan aivan toisenlaista tietoa tapahtuneesta? Olisiko jotakin tämän suuntaista tapahtunut? Potilashan oli sisätautiosastolla minkä yhteydessä todennäköisesti sijaitsee myös sydänvalvontayksikkö, missä tätä Propofolia oli ehkä lääkekaapissa vai oliko kenties osastolla ja valvonnassa yhteinen lääkehuone lääkekaappeineen? Oliko potilaalla epileptinen kohtaus meneillään ja hänelle oli tarkoitus antaa Diapamia iv.sti, mikä on myös vaaleaa väriltään lääkeampullassa.

Tästä olikin jo keskustelua, mutta laitan tähän uudestaan. Eli anestesialääkärin mielipide on tämä:

Hän toteaa, ettei propofolia voi mitenkään antaa vahingossa saatikka antaa sitä vahingossa yliannostukseen tarvittavaa määrää. Propofolin ulkonäkö on maitomainen ja ihan omanlaisensa, ja aikuiselle tappava annos propofolia on sen verran suuri, ettei pieni lääkeruisku riitä siihen.

– Ennemminkin kuulostaa siltä, että joku tai jotkut ovat oikeasti tienneet ja ottaneet selvää siitä, mitä lääkkeitä on olemassa.

Propofolikuolemat vaikuttavat muutenkin olevan harvinaisia, lainaus samasta uutisesta:

Jos ihminen kuolee propofoliin, hän kuolee nimenomaan hengityslamaan. Jousela kuitenkin sanoo, ettei muista Suomesta yhtäkään aiempaa tapausta, jossa potilas olisi kuollut propofoliin.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006561375.html

[janita]

Joku tuolla mietti miksi rikos oli huomattu niin myöhään. No oikeuslääketieteellisen tulokset (se tehdään aina, jos kuolinsyy on epäselvä) valmistuvat vasta 0,5-1 vuoden kuluessa, riippuu ihan jonoista. Tuolloinhan tuo on sitten vasta huomattu.

Ja kyllä hoitajina työsentelee myös paljon sellaisia, joiden henk.koht. mielestä vaikeasti vammaisten elämä ei ole elämisen arvoista, vaan näiden olisi parempi kuolla. Entinen naapurini opiskeli lähäriksi ja oli harjoittelussa vaikeasti vammaisten päiväkodissa ja jatkuvasti puhui työpäivien päätteeksi miten ne lapset olisi pitänyt abortoida. Ei siinä auttanut selittää, että vaikka toinen ei avustanatta pystykään juuri liikkumaan tai syömään, eivätkä kaikki opi puhumaan, se ihminen on tottunut siihen omaan elämäänsä ja saattaa olla hyvinkin tyytyväinen ja onnellinen.

[nml]

Selvää on, että propofolin anto on ollut tahallista; sitä ei voi sekoittaa muuhun lääkeaineeseen ulkonäkönsä perusteella, ja tappamiseen vaadittava annos on suuri, useita kymmeniä millilitroja vaaditaan pelkästään anestesian saavuttamiseen (vrt esim epilepsiakohtaukseen annettava midatsolaami, jonka suonensis annos 10mg/ml vahvuudella luokkaa 0,2ml). Siinä ei sinänsä ole ihmeellistä, että iv-lääkekaappiin on pääsy kaikilla (?) Sairaanhoitajilla - huumelääkkeet ovat sitten asia eri, niiden säilytys on vielä toisen lukon takana, ja käyttöseuranta erittäin tarkkaa. Mutta periaatteessa kun kyseessä on "turvallinen" iv-lääke, jota ei voi antaa vahingossa väärään käyttötarkoitukseen, eikä sairaanhoitaja itse annostele näitä kuin korkeintaan anestesialääkärin valvonnassa (ja toki leikkaussaleissa, anestesiahoitajat).

Eniten mietityttää prosessin kulku; ko tapauksessa edes lääketieteellinen avaus ei ole ollut itsestäänselvyys, omaisten halusta sekin toki tehtävä. Tuloksissa toki kestää, sanotaan n. 3kk, mutta lääketieteelliseen avaukseen ei yleensä kuulu lääkeaineiden tutkinta ilman erityistä syytä. Onko lääkeaineet kuitenkin tutkittu, ja miksi olisi, jos ei ollut vielä kyse rikosepäilystä ja oikeuslääketieteellisestä avauksesta? Annettiinko välissä hautauslupa vai ehdittiinkö ennen tätä käynnistää poliisitutkinta (syystä mikä??) Ja suorittaa oikeuslääketieteellinen avaus?

[nml]

Joku tuolla mietti miksi rikos oli huomattu niin myöhään. No oikeuslääketieteellisen tulokset (se tehdään aina, jos kuolinsyy on epäselvä) valmistuvat vasta 0,5-1 vuoden kuluessa, riippuu ihan jonoista. Tuolloinhan tuo on sitten vasta huomattu.

Ja kyllä hoitajina työsentelee myös paljon sellaisia, joiden henk.koht. mielestä vaikeasti vammaisten elämä ei ole elämisen arvoista, vaan näiden olisi parempi kuolla. Entinen naapurini opiskeli lähäriksi ja oli harjoittelussa vaikeasti vammaisten päiväkodissa ja jatkuvasti puhui työpäivien päätteeksi miten ne lapset olisi pitänyt abortoida. Ei siinä auttanut selittää, että vaikka toinen ei avustanatta pystykään juuri liikkumaan tai syömään, eivätkä kaikki opi puhumaan, se ihminen on tottunut siihen omaan elämäänsä ja saattaa olla hyvinkin tyytyväinen ja onnellinen.

Tähän täytyy tulla silti kommentoimaan, että mielenterveysongelmat ovat kehitysvammaisten keskuudessa noin kolminkertaisia vrt. Normaali aikuisväestö. Usein kehitysvammaisten mielenterveyden häiriöt jäävät huomaamatta, mutta että kyllä melko lailla käsi kädessä kulkevat.

[Hermione]

Tähän täytyy tulla silti kommentoimaan, että mielenterveysongelmat ovat kehitysvammaisten keskuudessa noin kolminkertaisia vrt. Normaali aikuisväestö. Usein kehitysvammaisten mielenterveyden häiriöt jäävät huomaamatta, mutta että kyllä melko lailla käsi kädessä kulkevat.

En epäile tätä seikkaa yhtään etteikö tämä seikka olisi totta, mutta eugeniikka ei siitä huolimatta ole hyväksyttyä.

[thinker2]

Selvää on, että propofolin anto on ollut tahallista; sitä ei voi sekoittaa muuhun lääkeaineeseen ulkonäkönsä perusteella, ja tappamiseen vaadittava annos on suuri, useita kymmeniä millilitroja vaaditaan pelkästään anestesian saavuttamiseen (vrt esim epilepsiakohtaukseen annettava midatsolaami, jonka suonensis annos 10mg/ml vahvuudella luokkaa 0,2ml). Siinä ei sinänsä ole ihmeellistä, että iv-lääkekaappiin on pääsy kaikilla (?) Sairaanhoitajilla - huumelääkkeet ovat sitten asia eri, niiden säilytys on vielä toisen lukon takana, ja käyttöseuranta erittäin tarkkaa. Mutta periaatteessa kun kyseessä on "turvallinen" iv-lääke, jota ei voi antaa vahingossa väärään käyttötarkoitukseen, eikä sairaanhoitaja itse annostele näitä kuin korkeintaan anestesialääkärin valvonnassa (ja toki leikkaussaleissa, anestesiahoitajat).

Eniten mietityttää prosessin kulku; ko tapauksessa edes lääketieteellinen avaus ei ole ollut itsestäänselvyys, omaisten halusta sekin toki tehtävä. Tuloksissa toki kestää, sanotaan n. 3kk, mutta lääketieteelliseen avaukseen ei yleensä kuulu lääkeaineiden tutkinta ilman erityistä syytä. Onko lääkeaineet kuitenkin tutkittu, ja miksi olisi, jos ei ollut vielä kyse rikosepäilystä ja oikeuslääketieteellisestä avauksesta? Annettiinko välissä hautauslupa vai ehdittiinkö ennen tätä käynnistää poliisitutkinta (syystä mikä??) Ja suorittaa oikeuslääketieteellinen avaus?

Kiitos selventävästä vastauksesta kysymykseen, voidaanko propofolinia antaa vahingossa toisen lääkkeen asemasta. Ei voida! On pitänyt olla 20 ml ruiskut käytössä? Ja ei varmaan hetkessä tuollaisia määrää saada annettua. Pakkohan se on alkaa uskomaan, että teko on ollut tahallinen eikä vahinko.