Pienikin flunssa voi lykätä abin valmistumisajankohtaa, syksyn kirjoitukset menossa – Ressua käyvä Lukas Virtala: "Tässä on paljon pelissä"
Lukiot: Harva yo-kokelas on tähän mennessä joutunut jättämään kirjoitukset väliin flunssaoireiden vuoksi. Korona-altistuneitakin on vain muutama.
Ylioppilaskirjoitukset ovat jääneet joiltakin väliin flunssaoireiden tai korona-altistumisen vuoksi. Määrä on kuitenkin lukiokoulutuksen päällikkö Harri Korhosen mukaan pieni. Kokelaista oireettomia altistuneita on alle viisi.
– Sen perusteella, että karanteenissa olevien määrä on noin pieni, yo-kokelaat ovat kantaneet vastuunsa ja olleet tarkkoja, kuten olemme ohjeistaneet. Siitä olen kovin iloinen, Korhonen sanoo.
Ylioppilaskirjoitukset käynnistyivät maanantaina 14. syyskuuta kemian ja terveystiedon kokeilla ja päättyvät 1. lokakuuta vieraan kielen pitkään oppimäärään. Helsingin kaupungin suomenkielisissä lukioissa yo-kokelaita on tänä syksynä 3 228, noin 7 prosenttia koko valtakunnan kokelaista.
FLUNSSAISIA oli viime viikon aikana ilmennyt kymmenkunta. Flunssaoireisena ei ole asiaa yo-kokeisiin. Kokelas voi mennä koronatestiin ja tuloksen perusteella tilannetta voidaan katsoa uudelleen.
Helsingin Lukiolaisten varapuheenjohtaja Lukas Virtala toteaa, että tilanne on huono niille yksittäisille abeille, joilla oireita on.
Porukka tiedostaa, että se voi vaikuttaa isosti omaan tulevaisuuteen.
– Porukka tiedostaa, että se voi vaikuttaa isosti omaan tulevaisuuteen, jos ei pääse kirjoittamaan. Voi siis olla, että joku menee vähän nenää niiskuttaen tai yskässä kirjoituksiin, mikä ei pandemian taltuttamisessa ole tietenkään hyvä juttu, Virtala sanoo.
Virtalalla on kuitenkin iso luottamus siihen, että valtaosa ymmärtää, että oireisena on isommassa kuvassa fiksumpaa jäädä kotiin.
PERIAATTEESSA karanteenissakin oleville oireettomille altistuneille voisi järjestää kirjoitustilanteen.
– Ongelmaksi muodostuu sopivan tilan löytyminen, koska kirjoituksia on jo lähtökohtaisesti hajautettu tehokkaasti, Harri Korhonen sanoo.
– Minusta myös tuntuu, ettei karanteenissa olevalle kokelaalle ole helppo määrätä valvojaa, hän jatkaa.
Siksi lähtökohtaisesti karanteenissa olevien tai flunssaisten kirjoitukset lykkääntyvät. Harri Korhosen tiedossa ei ole, että kenenkään valmistuminen lykkääntyisi sen vuoksi.
ON KUITENKIN mahdollista, että jos tänä vuonna jää jokin aine kirjoittamatta, se voi ensi keväänä olla päällekkäin sellaisen aineen kanssa, jonka myös aikoo kirjoittaa. Korhoselle ei ole ainakaan tähän mennessä tullut tietoon, että jonkun abin valmistuminen lykkääntyisi oireiden vuoksi.
– Tänä syksynä YTL hajautti koepäiviä niin, että ne eivät mene niin paljon päällekkäin kuin normaalisti. Tämä on ihan poikkeuksellinen toimenpide, enkä muista näin tapahtuneen aiemmin. Hajautus vähän helpottaa tilannetta, Korhonen sanoo.
Lue myös: Uhkaako koronavirus yo-kirjoituksia? – Ylioppilastutkintolautakunta on lähettänyt ohjeet lukioille ja päivittää niitä myös verkkosivuillaan
RESSUN lukiota käyvä Lukas Virtala toteaa, että joillekin abeille poikkeuksellinen syksy on tuonut paljonkin lisästressiä kirjoituksiin.
Helsingin abit asetettiin etäopetukseen kahdeksi viikoksi ennen kirjoituksia, jotta altistumisilta vältytään. Tällöin myös kertauskurssit on täytynyt suorittaa etänä.
– Ne ovat monesti todella intensiivisiä ja niissä on tiukka tahti, mikä tarkoittaa myös sitä, että saa kerrattua tehokkaasti, Virtala sanoo.
Lukiolaisissa on herännyt huoli, asettaako etäopetus lukiolaiset eriarvoiseen asemaan niiden kanssa, jotka ovat käyneet kertauskurssit lähiopetuksessa. Helsingin lisäksi esimerkiksi Tampereella ja Kouvolassa abit ovat olleet etäopetuksessa.
– Jos syksyllä huomataan, että tuloksissa on merkittäviä eroja, kevättä varten olisi todella tärkeää miettiä jotain mahdollista kompensaatiota tai yhdenvertaista ratkaisua. Siis jos vielä keväällä koronatilanne on sama, Virtala huomauttaa.
LUKAS Virtala itse kirjoittaa tänä syksynä. Koska kertauskurssit järjestettiin etänä, hän päätti eristäytyä kokonaan kahdeksi viikoksi Kouvolaan perheensä mökille.
– Koen, että täällä on pienemmät riskit sairastua kuin pääkaupunkiseudulla, hän sanoo.
Virtala myös kokee, että muut abit ovat vähentäneet omaa liikkumistaan.
– Tässä on niin paljon pelissä, että abit eivät ole käyneet normaaliin tapaan ulkona leffoissa tai baareissa, mistä ikinä voisi tartunnan saada.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3116012 
. Hankalaa on dataa ollut löytää mutta tällainen tutkimus löytyi jossa mainitaan vuosittain hengitystieinfektioihin kuolevan 
