Toisen reiän kohdasta sanotaan tälviissiin.voihantoki kirjoitti: ↑Ke Loka 21, 2020 5:38 pm Mielenkiintoista olisi tietää missä kohdassa tuo ”uusi” reikä on. Varmasti sitten pystyy päättelemään onko pohjaan osumisesta tullut
Tämä Viron virallinen komitea, joka on tämän raportin tuottanut ei siis arvioinut tätä kakkosreikää ollenkaan, vaan päätti jostain syystä sössöttää omat selityksensä ykkösreiälle, joka näytettiin dokkarissakin.Towards further aft (ahtri suunas) of the ship, at the other end of ESTLINE text, another opening appeared (indicated by horizontal orange line). The plating was thorn open, most probably along a longitudinal weld line. Web frames (raamakaared) had been thorn from the weld connection and were clearly visible. Obvious local denting was not observedand it seemed that loading has been more evenly distributed compared to the first damage, where a local dent was obvious.
Lähde: https://www.valitsus.ee/sites/default/f ... r_2020.pdf
Se mikä itseäni tässä kiinnostaa, on että tuo reikä näyttäisi olevan verstaan kohdalla, joka on konevalvomon vieressä. Tuo aiemmin mainittu MS Express Samina upposi tällaisilla samoilla "pienillä" rei'illä kiveen törmättyään, ja aluksessa meni sähköt koska konevalvomo täyttyi vedellä. https://en.wikipedia.org/wiki/MS_Express_Samina
MS Estoniassa toki meni myös sähköt, mutta hitaammin, koska reikä on toisella puolella laivaa verstaan seinässä.
Liekö mahdollista, että kun tuo kakkosreikä on jossain hitsauskohdassa, että se ois repeytynyt kun iso jysäys kuului ykkösreiän kohdalta? Ja toki kun reikä on pitkulainen, siitähän on voinut lähteä se "jään läpi ajamisen" ääni, jonka esimerkiksi Carl Reintamm kuuli.
Tässä punaisella merkattu ykkösreikä, viimeisessä kuvassa näette oranssilla virolaisten merkanneen kakkosreiän. Siitä voi uumoilla missä kohtaa on kyljessä ollut. Estline -sanan ekan E-kirjaimen kohdalla.