maniacc kirjoitti: ↑Ke Elo 24, 2022 4:10 pm
Näin 2014:
"Kesällä asiat alkoivat mennä pieleen ja nopeasti. Suomen talouden alamäki ei taittunut, vaikka piti, ja hallituksen tekemättömyys alkoi jurppia suomalaisia. Suurin ongelma taisi kuitenkin olla Stubb itse.
Häneltä karkasi mopo käsistä. Samaan aikaan kun Ukrainassa käytiin täysimittaista sotaa ja suomalaiset kantoivat huolta tulevaisuudestaan, pääministeri Stubb twiittaili jonninjoutavia ja teki itsestään suoraan sanottuna vähän pellen.
Tikkataulutempaus, jopoilu, triathlon ja polvihousut eivät uponneet kansaan. Stubb oli varmasti liikkeellä vilpittömällä mielellä, oma itsensä. Ei siinä mitään. Vilpittömyys on hyve. Ajat olivat ja ovat kuitenkin sellaiset, että kansa odotti pääministeriltään toisenlaista esiintymistä"
Entäpä Marin? Se, että Stubb osallistu johonkin duudsoneitten höpsöttelyyn ja meni johonkin tilaisuuteen shortseissa lienee pienempi pahe kun Sannan jatkuvat kännisekoilut lieveilmiöineen (huume-epäilyt ja kesäratakuva tietoturvariski)
Stubb herätti persoonana valtavaa vihaa kuin suosiotakin, mutta taidettiin lopulta pitää liian ärsyttvänä ja ylimielisenä.
Vihervasemmisto tukee kovemmin omiaan, myös rajuja väkivaltarikollisia aatteen nimissä. Marin edustaa suurta toivoa SDP:lle ja yleisesti vihervasemmistolle, koska pitkään aikaan ei ole ollut yhtä suosittua johtajaa tuolla laidalla. Sen lisäksi kaikki intersektionaalinen feminismi ja valkoinen nainen hömpötykset mukaan lukien.
Marini puolesta voi sanoa hänen toimineen varsin hyvin korona-ajassa ja Natoon liittyminen hoidettiin järkevästi.
Esimerkiksi oppositiossa ei olisi haluttu hoitaa asioita samalla tavalla keskustelemalla ja yhteisymmärryksessä.
Vihervasemmisto seuraa silti aika usein poliittisen sisällön sijaan miten asiat tulkitaan ja miltä ne näyttää. Tavallaan kaikki kuvakohut koetaan paljon suuremmin kuin tärkeät poliittiset tapahtumat.
Valtamediat eivät myöskään Suomessa uskalla usein haastaa ja kysyä tarkentavia kysymyksiä isoissa asioissa, vaan ne mieluummin sivuutetaan ja kritiikki ohjataan esiin paljon pienempien kohujen kautta.
Esimerkiksi Suomi tuhlaa miljardeja EU:lle Sanna Marinin johtaessa neuvotteluita, niin tästä ei seuraa oikein mitään kyselyjä, mutta parin sadan euron aamupalojen käytöstä uskalletaan ja sallitaan puhua.
Ihan äärimmäisen suurena en pitäisi vielä tätäkään kohua. Tietysti poliitikot voivat kaatua välillä yllättävän pieniin asioihin. Tuskimpa tästä seuraa silti Marinille mitään. Ylipäätään tämä kohu voi kääntyä lopulta jopa eduksi.
Itse juon vettä/ mehua krapulaan mutta olen tuntenut krapulaa loiventavia henkilöitä ja näitä voi kutsua juopoiksi ikävä kyllä.
