Erittäin hyvä kirjoitus. Juuri tästä on kyse. Lisäksi feikit ilmoitukset paljastuu käsitykseni mukaan yleensä jo tutkintavaiheessa suurilta osin, kun valheen keksijä huomaakin että kappas tämäpäs ei ollutkaan niin kivaa kulkea sepittämässä tätä valhetta.Oikeus ennen kaikkea kirjoitti: ↑Ma Loka 16, 2023 4:42 pm ”Järkyttävällä voimalla halutaan laittaa naiset ruotuun” – Asiantuntijat selittävät, miksi tuhannet ihmiset puolustavat rikoksen tehnyttä julkkista
Miksi jääkiekkoilija Severi Lahtinen sai sosiaalisessa mediassa valtavan määrän tukea kertoessaan oman versionsa raiskaustuomiosta? Asiantuntijoiden mukaan syy on yksinkertainen: ihmiset haluavat uskoa ihailemistaan ihmisistä hyvää.
#FREESEVE. Vastaavia kommentteja on voinut nähdä sosiaalisessa mediassa jo lähes viikon päivät. Niillä puolustetaan vastikään kahden vuoden raiskaustuomion saanutta jääkiekkoilija Severi Lahtista.
Lahtinen julkaisi tuomionsa jälkeen Instagram-tilillään videon, jossa kiisti syyllisyytensä ja kertoi haluavansa tuoda ”vähän omaakin ääntä kuuluviin”.
Video keräsi yli 21 000 tykkäystä. Tukea tuli jonkin verran myös tunnetuilta ihmisiltä: muun muassa artisti Poju otti tuomioon kantaa kirjoittamalla Instagramissa, että ”Tuokaa kusinen akka median eteen kertomaan tarinansa”.
Myöhemmin artisti pahoitteli ulostuloaan, pyörsi sanojaan ja pyysi anteeksi uhrilta.
Mutta miksi niin moni on silti valmis puolustamaan Lahtista?
THL:N erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin hakisi syytä biologiasta: ihminen on laumaeläin, jolle on tärkeää kuulua porukkaan.
”Usein sitä haluaa kompata ikään kuin omaa ryhmäänsä”, Seri-tukikeskusten parissa työskentelevä Bildjuschkin sanoo. Tukikeskukset auttavat seksuaaliväkivaltaa kokeneita.
Kyse on myös sosiaalisen median keskustelukulttuurista. Ennen olisi pitänyt muodostaa mielipide, kirjoittaa se paperille ja postittaa se paikallislehteen, mutta nyt someen voi vaan äkkipikaisesti roiskaista, mitä mieleen juolahtaa.
”Ennen olisi pitänyt nähdä vaivaa. Nyt jokainen on oman elämänsä päätoimittaja”, hän jatkaa.
”Näen, että tällaisissa tapauksissa iso joukko ihmisiä haluaa pitää naiset hiljaisena. Kovin järkyttävällä voimalla halutaan laittaa naiset ruotuun.”
Oikeuspsykologian dosentti ja THL:n johtava erityisasiantuntija Taina Laajasalo arvioi, että ihmisten on usein vaikea yhdistää ihailtuihin ihmisiin pahoja tekoja. Myös hänen mielestään sosiaalinen media on muuttanut keskustelukulttuuria.
”Näissä keskusteluissa ei välttämättä tunneta oikeusprosesseja kovin syvällisesti tai ymmärretä, että julkisuudessa ei ole koskaan kaikkia oikeudella käytettävissä olevia tietoja, joiden pohjalta tuomioista päätetään.”
Myös oikeuspsykologi Pia Puolakka arvioi, että ihmisillä on taipumusta ajatella, etteivät henkilöt, joista he ovat jo ehtineet muodostaa positiivisen mielikuvan, voisi syyllistyä pahoihin tekoihin. Myös hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
”Ihmisen ensimmäinen reaktio voi olla järkytys ja kielto, että eihän näin hyvänä ihmisenä pidetty henkilö voi syyllistyä rikokseen.”
MYÖS SE, että raiskaustapaukset ovat usein sana sanaa vastaan -tyyppisiä rikoksia voi lisätä sosiaalisessa mediassa tuomitun tekijän puolelle asettumista.
”Eikä ole ollenkaan harvinaista, että seksuaalirikoksen tekijä kieltää teon”, huomauttaa Laajasalo.
”Esimerkiksi perheen sisällä tapahtuvissa seksuaalirikosasioissa ei ole ollenkaan tavatonta, että perhe tai suku jakautuu kahtia uhrin ja tekijän puolille. Se on yleistä”, Laajasalo sanoo.
Laajasalo sanoo, että usein julkisuudessa käytävässä keskustelussa näkyy yhä raiskausmyyttejä. Sellaisia ovat esimerkiksi väitteet, että uhri provosoisi tekijää tekoon esimerkiksi pukeutumisellaan, tai että raiskaus ei voinut olla todellinen, jos siihen ei sisältynyt väkivaltaa.
Välillä sosiaalisessa mediassa nousee esiin myös väite, että naiset tehtailisivat kostomielessä raiskausilmoituksia miehistä. Bildjuschkinin mukaan ajatus ”petollisista naisista” on täysin kestämätön.
”Mihin se muka perustuu? Ei ainakaan tutkittuun näyttöön tai tilastoihin.”
Perättömät raiskausilmoitukset ovat harvinaisia, sanoo oikeuspsykologi Puolakka. Yleisempää on, että uhrit kokevat häpeää ja syyllisyyttä, eivätkä uskalla ilmoittaa tapahtuneesta mihinkään.
KAIKKI ASIANTUNTIJAT pitävät uhrien kannalta vahingollisena sitä, että oikeustapauksia puidaan verkossa.
”Prosessit ovat uhreille pitkiä ja raskaita. Jos lopputulos on se, että julkisuudessa alkaa vielä lokakampanja, niin se on vakava asia”, Laajasalo sanoo.
”Aika moni uhri voi katsoa tätäkin kohua ja miettiä, ettei minulla ole voimavaroja tuohon”, sanoo Bildjuschkin viitaten jääkiekkoilija Lahtisen saamaan tukeen.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009920406.html
Lisäksi mistä tässä on pari sivua puhuttu, niin tässä tapauksessa smliiga status ja taiteilijapersoona jäällä status vaikuttaa että ei haluta uskoa. Mikäli kyseessä olisi joku perus rekkamies niin täällä huudettaisiin jo jalkapuuta ja telotusta. Lisäksi ei tarvi olla psykologisen arvioinnin mestari että näkee tämän "kultainen häkki" ajattelun tuon kaveriporukan ja pojun ja koko käärin ympärillä. Sitä häkkiä ku ravistellaan niin tympiihän se ja kaikki häkkiin kuuluvat pillastuu. Beinot, pojut jne..